PÄÄTÖS Nro 94/06/1 Dnro ISY-2006-Y-57 Annettu julkipanon jälkeen 13.9.2006 ASIA Kaakkolammen Lohen kalankasvatuslaitoksen ja luonnonravintolammikon ympäristölupa sekä vesilain mukainen lupa veden ottamiseen, Viitasaari. LUVAN HAKIJA Tmi Kaakkolammen Lohi / Mervi Muhonen HAKEMUS Tmi Kaakkolammen Lohi / Mervi Muhonen on ympäristölupavirastolle 30.3.2006 toimittamallaan, 9.5.2006 täydentämällään hakemuksella pyytänyt, että ympäristölupavirasto myöntää ympäristöluvan Viitasaaren kaupungissa sijaitsevalle Kaakkolammen Lohen kalankasvatuslaitokselle ja luonnonravintolammikolle sekä vesilain mukaisen luvan veden ottamiseen Lökönjoesta.
Laitosta koskevat luvat 2 Itä-Suomen vesioikeus on 26.8.1999 antamallaan päätöksellä nro 51/99/1, jota Vaasan hallinto-oikeus on 20.3.2000 antamallaan päätöksellä nro 00/0009/2 muuttanut vesimäärän mittausta koskevan lupamääräyksen osalta, myöntänyt Tmi Kaakkolammen Lohi / Mervi Muhoselle vuoden 2006 loppuun saakka voimassa olevan luvan veden johtamiseen Lökönjoesta ja käytetyn veden johtamiseen takaisin Lökönjokeen sekä pinta-alaltaan yhteensä 3,5 ha:n suuruisissa luonnonravintolammikoissa käytetyn veden johtamiseen Lökönjokeen, Viitasaaren kaupungissa. Tmi Kaakkolammen Lohi oli laitoksen uutena omistajana harjoittanut laitoksella kalankasvatusta vuodesta 1997 lähtien. Lupa on voimassa vuoden 2006 loppuun saakka tai siihen saakka, kun 31.3.2006 mennessä vireille pantavaan uutta lupaa koskevaan hakemukseen annettava päätös on saanut lainvoiman. Voimassa olevien lupaehtojen mukaan Lökönjoesta kasvatusaltaisiin johdettava vesimäärä saa olla enintään 150 l/s. Vesimäärä saa kuitenkin olla enintään sellainen, että alivirtaamakausinakin Lökönjoessa virtaa riittävä määrä vettä kalan kulkua varten. Laitoksella tulee olla asianmukaiset vesimäärän säätö- ja mittauslaitteet. Laitoksen käyttämän vesimäärän mittaus on järjestettävä Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kasvatusaltaissa käytetyn kuivarehun määrä saa olla enintään 11 500 kg/a. Luonnonravintolammikoissa olevia kaloja ei saa ruokkia eikä lammikoita saa lannoittaa. Laitokselta saa päästää vesistöön fosforia korkeintaan 70 kg/a. Laitoksella käytetyn veden määrää, laatua ja vaikutuksia purkuvesistössä on tarkkailtava Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitoksen sijainti, kaavoitustilanne ja lähiympäristö Kaakkolammen Lohen kalankasvatuslaitos sijaitsee Viitasaaren kaupungin Keiteleenpohjan kylässä Lökönjoen varrella Myllypelto-nimisellä tilalla RN:o 2:200. Luvan hakija hallitsee aluetta vuokraoikeuden perusteella.
Aluetta ei ole kaavoitettu. 3 Laitoksen pohjoispuolella on tie 759. Laitoksen lähiympäristössä on kartan mukaan Keitelepohjan kylän asutusta sekä peltoja ja metsää. Laitoksen länsipuolella on karttaan merkitty koulu ja lounaispuolella urheilukenttä. Keiteleen ranta Lökönjoen laskukohdasta pohjoiseen päin on tiheään rakennettua. Etelän puolella on uiton käyttämä Iponlahden puun pudotuspaikka. Purkuvesistö Vesi kasvatusaltaisiin otetaan Lökönjoesta, johon se myös johdetaan takaisin. Lökönjoki saa alkunsa Löytänäjärven Suolahdesta ja se laskee Keiteleen Iponlahteen. Kalankasvatuslaitoksen tuotanto Laitoksella tuotetaan kirjolohta ja siikaa ruokakalaksi. Vuosina 2000 2005 on kalankasvatuslaitoksella tuotettu kalaa yhteensä 58 420 kg. Rehua on tänä aikana käytetty 61 000 kg. Vesistöä kuormittavan fosforin määrä on ollut 212,8 kg. Kalat verestetään laitoksella, mutta ne viedään perattaviksi hakijan Kinnulassa sijaitsevaan perkaamoon. Kalankasvatuslaitoksen rakenteet Laitoksella on kuusi maauoma-allasta, joiden pinta-ala on yhteensä 4 300 m 2 ja tilavuus 7 300 m 3. Maauoma-altaat ovat kalan kasvattamista varten. Lisäksi on kaksi hallissa olevaa allasta, joiden pinta-ala on yhteensä 160 m 2 ja tilavuus 320 m 3. Luonnonravintolammikon pinta-ala on 15 000 m 2 ja tilavuus 15 000 m 3. Luonnonravintolammikosta johdetaan vesi Lökönjokeen omaa poisto-ojaa pitkin aivan maauomaaltaiden alapuolelle.
4 Laitos on remontoitu täysin vuosina 1998 ja 1999, jolloin altaat on puhdistettu ja kunnostettu. Veden johtamista varten olevat laitteet on rakennettu muovisista munkeista ja putkista. Vuonna 2001 on rakennettu kalan varastointihalli, jossa on kaksi betoniallasta. Hallin altaisiin johdetaan pohjavettä kaivosta. Vesi johdetaan altaista kasvatusaltaiden kautta Lökönjokeen. Laitoksella käytettävän veden virtaama mitataan poistokanavassa olevalla ylisyöksypadolla. Keski-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt mittaustavan. Toiminnan aiheuttama vesistökuormitus Vuonna 2005 tuotanto oli 10 000 kg. Rehun sisältämän typen määrä oli 742 kg ja fosforin 85 kg. Vesistökuormitus oli 33,8 kg fosforia. Vettä käytettiin 139 l/s. Vuonna 2005 tehollisen kasvatuskauden eli touko-lokakuun aikana laitoksen fosforikuormitus vesistöön oli 27,8 kg eli keskimäärin 0,15 kg/d. Kasvatuskauden ulkopuolinen kuormitus oli 6,0 kg. Koko vuoden fosforikuormitus oli 33,8 kg. Rehunkulutus vuonna 2005 oli 10 600 kg ja rehun fosforipitoisuus 0,8 %. Rehukerroin oli 1,06. Purkuvesistön tila ja laitoksen vaikutus siihen Laitoksen vuoden 2005 kasvatuskauden keskimääräinen vuorokautinen fosforikuorma 0,15 kg P/d oli vähäinen. Iponlahden fosforipitoisuuden muutokset eivät johdu kalankasvatuksen aiheuttamasta fosforikuormituksesta, vaan Iponlahden veden laatua säätelee pääasiassa valuma-alueelta tuleva muu kuormitus. Jätteenkäsittely Kasvatusaltaista johdetaan vesi Lökönjokeen kahden sakoaltaan kautta. Altaista poistettavan lietteen määrä on 8,5 m 3 vuodessa. Liete sijoitetaan peltoon.
Varastohallissa olevasta kalojen pisto- ja verestyspaikasta kertyvät verivedet johdetaan tilavuudeltaan 16 m 3 olevaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään peltoon. 5 Koska kalat perataan hakijan Kinnulassa olevassa perkaamossa, ei perkausjätteitä käsitellä laitoksella. Muita jätteitä kertyy noin 80 kg/a. Ne kompostoidaan perkaamon yhteydessä. Esitys lupamääräyksiksi Hakemuksessa on pyydetty, että lupa myönnettäisiin ehdoin, että käytettävä vesimäärä saa olla 200 l/s, kuivarehun määrä 19 000 kg/a ja fosforikuormitus vesistöön sama kuin nyt voimassa olevassa luvassa eli 70 kg/a. Hakemuksen mukaisilla ehdoilla tuotettavan kalan määrä olisi noin 18 000 kg/a. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemukseen on liitetty Keski-Suomen ympäristökeskuksen 14.4.2003 hyväksymä Kaakkolammen Lohen kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. Sen mukaan tarkkailua suoritetaan ohjelman mukaisesti vuonna 2004 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi. Välivuosina kuormitus lasketaan rehunkulutuksen ja tarkkailusta saadun ominaiskuormituksen perusteella. Tarkkailuohjelmassa on määrätty kuormitustarkkailun osalta näytteenotosta, analyyseistä, virtaamamittauksesta ja kuormitustarkkailutietojen lähettämisestä. Vesistötarkkailuohjelman osalta ohjelmassa on määrätty joka kolmas vuosi suoritettavan laajan ja välivuosina suoritettavan suppean tarkkailun tarkkailupisteistä ja analysoitavista parametreistä. Ohjelmassa on myös määrätty raportoinnista. Hakija on pyytänyt, että ympäristölupavirasto vahvistaa laitoksen ja sen vaikutusten tarkkailun ohjelman mukaisesti.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 6 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Viitasaaren kaupungissa sekä erityistiedoksiantona Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski- Suomen TE-keskukselle, Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Viitasaaren kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle, Viitasaaren kaupunginhallitukselle sekä muille asianosaisille. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 26.6.2006. Hakemuksen kuuluttamisesta on ilmoitettu sanomalehti Viitasaaren Seudussa. Muistutukset 1) Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut seuraavaa: Laitoksen toteutunut lisäkasvu, rehunkulutus ja vesistökuormitus Laitoksen rehunkulutus, lisäkasvu, rehukerroin, fosforikuormitus ja rehun fosforipitoisuus ovat vuosina 1996 2005 olleet seuraavat: Vuosi Rehunkulutus Lisä- Kasvu Rehukerroin Fosforikuormitus Ainetase/tarkk. kg/a / kg/a Rehun fosforipit. kg/a kg/a % 1996 9500 7300 1.30 56.3 / 0.90 1997 1400 1500 0.93 8.0 / 1.00 1998 2525 2260 1.12 15.0 / 1.00 1999 5250 5250 1.00 26.3 / 0.90 2000 9250 8930 1.04 38.3 / 0.80 2001 10750 10180 1.06 44.5 / 0.80 2002 10500 9500 1.11 46.0 / 0.80 2003 9700 9370 1.04 40.1 / 0.80 2004 10200 9800 1.04 42.4 / 21.0*) 0.80 2005 10600 10000 1.06 44.8 / 33.8 0,80 Keskiarvo 7968 7409 1.07 36.2 / 0.86 *) kuormitustarkkailu oli vain osan vuotta.
Fosforikuormitus on määritetty ainetaseen perusteella ja vuosina 2004 ja 2005 myös kuormitustarkkailun perusteella. 7 Viimeisen viiden vuoden aikana rehunkulutus on ollut keskimäärin 10 350 kg/a ja lisäkasvu 9 770 kg/a. Fosforikuormitus on ollut keskimäärin 44 kg P/a. Laitokselle tulevan veden fosforipitoisuus on vuosina 1995 2005 ollut heinäsyyskuussa 14 24 µg/l, keskiarvo 18,7 µg/l. Laitoksen alapuolella Lökönjoessa fosforipitoisuus on ollut 19 34 µg/l, keskiarvo 26,4 µg/l. Analyysitulosten perusteella kalankasvatuslaitos nostaa veden fosforipitoisuutta Lökönjoessa heinä-elokuussa laitoksen alapuolella keskimäärin 7,7 µg/l. Keiteleen Iponlahdessa veden fosforipitoisuus on vuosina 1995 2005 ollut heinäsyyskuussa 9 21 µg/l, keskiarvo 15,0 µg/l. Keiteleen Iponlahden havaintopisteessä laitoksen aiheuttamaa fosforikuormitusta ei tarkkailuraportin mukaan ole havaittavissa. Alivirtaamatilanteessa laitos nostaa kasvatuskaudella Lökönjoen fosforipitoisuuden 18,7 µg/l:sta 33 µg/l:aan kuormituksella 0,17 kg P/d, mikä vastaa laitoksen viime vuosina toteutunutta kuormitusta noin 40 kg P/a. Kuormituksella 0,30 kg P/d laitos nostaa kasvatuskaudella alivirtaamatilanteessa Lökönjoen fosforipitoisuuden 18,7 µg/l:sta 44 µg/l:aan, mikä vastaa hakemuksen mukaista fosforikuormitusta 70 kg/a. Keskivirtaama-aikana fosforipitoisuus olisi laitoksen alapuolella em. vuosikuormituksilla kasvatuskaudella keskimäärin 21,1 µg/l ja 22,8 µg/l. Fosforipitoisuuden nousu Lökönjoessa laitoksen alapuolella olisi 2,3 ja 4,1 µg/l keskivirtaamatilanteessa. Jos laitoksen fosforikuormitus olisi 70 kg P/a eli 0,3 P/d kasvatuskaudella, se huonontaisi selvästi Lökönjoen tilaa laitoksen alapuolella. Kuormitusraja, rehunkäyttö ja laitoksen hoito Ympäristökeskus on esittänyt, että fosforikuormitusrajaksi määrätään 45 kg P/a, joka vastaa viime vuosina toteutunutta kuormitusta. Rehunkulutuksen enimmäismääräksi ympäristökeskus on esittänyt 12 000 kg/a.
8 Rehuna tulee käyttää mahdollisimman vähäfosforista rehua. Mikäli fosforikuormitus uhkaa ylittää sallitun määrän eikä lietteenpoistoa ole mahdollista tehostaa, on laitoksen rehunkulutusta vähennettävä tai fosforikuormitusta muulla tavoin pienennettävä. Kaloja voidaan ruokkia kuudessa maa-altaassa. Luonnonravintolammikossa ja hallissa olevia kaloja ei saa ruokkia. Luonnonravintolammikkoa ei saa lannoittaa. Lammikon pohjaa ei saa muokata eikä huuhdella. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Kalojen liikaruokintaa maa-altaissa on vältettävä ja ruokinta on järjestettävä siten, että ravinteita pääsee vesistöön mahdollisimman vähän. Maa-altaiden lietetaskut ja kasvatusaltaat tulee puhdistaa kokonaan lietteestä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Luonnonravintolammikko ja kasvatusaltaat tulee tyhjentää hitaasti välttäen nopeita virtaaman vaihteluita. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä altaiden ja luonnonravintolammikon tyhjennyksen ja sen lopettamisen ajankohdat. Poistettu liete ja luonnonravintolammikosta tyhjennetty vesimäärä on merkittävä käyttöpäiväkirjaan. Vedenotto Ympäristökeskus on vaatinut, että laitoksen vedenottomäärän tulee olla sellainen, että Lökönjoessa virtaa aina vettä riittävästi kalojen kulkua varten. Lökönjoen laskennallinen keskialivirtaama on 140 l/s. Tämän vuoksi kasvatusaltaisiin ei tule hyväksyä johdettavaksi nykyistä enimmäismäärää 150 l/s suurempaa vesimäärää. Laitoksen rakenteet Laitoksella tulee olla asianmukaiset Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymät vesimäärän säätö- ja mittauslaitteet. Laitoksen käyttämän vesimäärän mittaus on järjestettävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
9 Kasvatusaltaita ja lammikkoa ei saa laajentaa eikä niiden rakenteisiin tehdä muutoksia ilman ympäristökeskuksen suostumusta. Kala-altaiden ja luonnonravintolammikon rakenteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Lökönjokeen rakennettu pato tulee pitää rakenteeltaan Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla kunnossa siten, että se ei estä kalojen kulkua joessa. Jätehuolto Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteiden varastoinnista ei saa aiheutua vaaraa ympäristölle tai roskaantumista. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu ja alkuperä sekä toimitusaika ja paikka. Kuolleet kalat on varastoitava, kuljetettava ja käsiteltävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Mikäli altaista poistettu liete tai verivedet sijoitetaan peltoon, tulee noudattaa Valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailu Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on merkittävä muun muassa päivittäiset virtaamatiedot, viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, kalojen lisäkasvu, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, tiedot lietteen poistosta sekä sen määristä ja käsittelystä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttöpäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Päästö- ja vaikutustarkkailu voidaan tehdä hakemuksessa esitetyn ohjelman mukaisesti. Päästötarkkailua tehdään joka kolmas vuosi. Päästötarkkailu tulee tehdä seuraavan
10 kerran vuonna 2008. Välivuosina kuormitus lasketaan ominaiskuormituksen ja rehunkulutuksen perusteella. Vaikutustarkkailu tehdään suppeana ohjelman mukaisesti välivuosina ja päästötarkkailuvuosina laajana. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua tulee voida muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Häiriötilanteet Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatuslaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriöja poikkeustilanteista Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteissa luvan saajan on ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin toiminnan ennallistamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön mukaisesti. Luvan tarkistaminen Mikäli kalankasvatustoimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2015 jälkeen, hakija on velvoitettava tekemään lupamääräysten tarkistamishakemus ympäristölupavirastolle 31.3.2015 mennessä. Hakemukseen tulee liittää lietteenpoiston ja fosforikuormituksen vähentämisen tehostamissuunnitelma. 2) Keski-Suomen TE-keskus on lausunut, että lupa voidaan myöntää seuraavin ehdoin: "1) Lökönjoesta kasvatusaltaisiin johdettava vesimäärä saa olla enintään sellainen, että alivirtaamankaan aikana kalan kulku joessa ei laitoksen toiminnan johdosta esty. Jokeen kalankasvatuslaitoksen kohdalle rakennettu pohjapato ei myöskään saa estää kalan kulkua missään virtaamaolosuhteissa. 2) Laitoksen vesistöön päästämän fosforin määrä saa olla korkeintaan 50 kiloa vuodessa. 3) Lupa on voimassa 31.12.2013 asti."
11 3) Siilinsalon osakaskunta on lausunut, että kalankasvatus rasittaa ja kuormittaa pientä Lökönjokea jo tällä hetkellä voimakkaasti erityisesti syyskesän aikana, jolloin joessa on vettä vähän. Joki on tutkittu ja kunnostettu vaelluskaloille sopivaksi. Joesta tulisi ottaa vesinäytteitä kuivana aikana, jolloin voitaisiin todeta joessa virtaavan veden määrä. Hakijan pyytämiä vesimäärän ja kuivarehun määrän lisäyksiä ei tule sallia. Lupapäätöksessä on määrättävä, että joen vapaana olevalla osalla on virrattava vettä puolet virtaamasta kaikissa olosuhteissa. Muistutukseen on liitetty Keski-Suomen maaseutuelinkeinopiirin 2.7.1996 päivätty päätös, jolla maaseutuelinkeinopiiri on kalastuslain 119 :n nojalla päättänyt, että Lökönjokea on pidettävä lohi- tai siikapitoisena vesistönä. HAKIJAN SELITYS Hakija on muistutuksista antamassaan selityksessä katsonut, että niissä ei ole esitetty perusteita, joiden mukaan lupaa ei voitaisi myöntää hakemuksen mukaisesti. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa ovat olleet käsillä vesioikeuden päätöksen nro 51/99/1 perusteena olleet asiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Tmi Kaakkolammen Lohelle, omistaja Mervi Muhonen, kalankasvatuslaitosta ja luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristöluvan.
12 Ympäristölupavirasto myöntää Tmi Kaakkolammen Lohelle, omistaja Mervi Muhonen, vesilain mukaisen luvan veden ottamiseen Lökönjoesta enintään 150 l/s käytettäväksi kalankasvatuksessa. Vesimäärä saa kuitenkin olla enintään sellainen, että alivirtaamakausinakin Lökönjoessa virtaa riittävä määrä vettä kalan kulkua varten. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon osalta annetaan määräys. MÄÄRÄYKSET Laitoksen rakenteet 1. Kasvatusaltaiden sijainti, vedenotto- ja laskukohdat sekä luonnonravintolammikko ilmenevät ympäristölupavirastolle 9.5.2006 toimitetusta asemapiirroksesta 1:1000. Laitoksen rakenteet on pidettävä kunnossa. Lökönjokeen rakennettu pato on pidettävä rakenteeltaan Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymässä kunnossa siten, että se ei estä kalojen kulkua joessa. Vesien pilaantumisen ehkäiseminen 2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. 3. Laitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 12 000 kg/a. Rehuna on käytettävä mahdollisimman vähäfosforista rehua. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja ruokinta on järjestettävä siten, että ravinteita pääsee vesistöön mahdollisimman vähän. Luonnonravintolammikossa ja hallissa olevia kaloja ei saa ruokkia. Luonnonravintolammikkoa ei saa lannoittaa. Lammikon pohjaa ei saa muokata eikä huuhdella.
13 4. Laitokselta vesistöön joutuvan kokonaisfosforin määrä saa olla enintään 45 kg/a. Mikäli fosforikuormitus uhkaa ylittää sallitun määrän eikä lietteenpoistoa ole mahdollista tehostaa, on laitoksen rehunkulutusta vähennettävä tai fosforikuormitusta muulla tavoin pienennettävä. 5. Maa-altaiden lietetaskut ja kasvatusaltaat on puhdistettava kokonaan lietteestä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Luonnonravintolammikko ja kasvatusaltaat on tyhjennettävä hitaasti välttäen nopeita virtaaman vaihteluita. Vesimäärän mittaaminen 6. Laitoksella on oltava asianmukaiset Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymät vesimäärän säätö- ja mittauslaitteet. Laitoksen käyttämän vesimäärän mittaus on järjestettävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Jätehuolto 7. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteiden varastoinnista ei saa aiheutua vaaraa ympäristölle tai roskaantumista. Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee jätteiden määrä, laatu ja alkuperä sekä toimitusaika ja paikka. Kuolleet kalat on varastoitava, kuljetettava ja käsiteltävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Mikäli altaista poistettu liete tai verivedet sijoitetaan peltoon, on noudatettava Valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000).
Häiriö- ja poikkeustilanteet 14 8. Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatuslaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteissa on luvan saajan ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin toiminnan ennallistamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu 9. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on merkittävä mm. päivittäiset virtaamatiedot, viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, kalojen lisäkasvu, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, tiedot lietteen poistosta sekä sen määristä ja käsittelystä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttöpäiväkirjaan on myös merkittävä kasvatusaltaiden ja luonnonravintolammikon tyhjennyksen aloittamisen ja lopettamisen ajankohdat. Käyttöpäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 10. Päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettava ympäristölupavirastolle 9.5.2006 toimitetun, 14.4.2003 päivätyn ohjelman mukaisesti. Päästötarkkailua tehdään joka kolmas vuosi, seuraavan kerran vuonna 2008. Välivuosina kuormitus lasketaan ominaiskuormituksen ja rehunkulutuksen perusteella. Vaikutustarkkailu tehdään ohjelman mukaisesti suppeana välivuosina ja laajana päästötarkkailuvuosina. 11. Keski-Suomen ympäristökeskus voi tehdä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaan tarpeellisiksi katsomansa muutokset. 12. Tarkkailulla saadut tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä viranomaiselle.
15 13. Tarkkailutulosten yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on lisäksi vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Kalataudeista ilmoittaminen 14. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilain 9 :n mukaisesti Viitasaaren kaupungin eläinlääkärille. Vakavissa tapauksissa ilmoitus on tehtävä myös Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Keski- Suomen TE-keskukselle. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista rakenteista ja veden johtamisesta laitokselle aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Korvausta veden johtamisesta vesistöön aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2015 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä 31.3.2015 mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen ympäristövaikutuksista. Lisäksi hakemuk-
seen on liitettävä lietteenpoiston ja fosforikuormituksen vähentämisen tehostamissuunnitelma sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. 16 TOIMINNAN LOPETTAMINEN Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä edellytetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Kalankasvatuslaitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ympäristönsuojeluasetuksen 37 :n mukaisesti.
17 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista arvioitaessa on otettu huomioon laitoksen ikä, tekniset ratkaisumahdollisuudet, vesistön muu kuormitus sekä purkualueen vesistön soveltuvuus muuhun käyttöön. Laitoksen kuormitus ja vesistövaikutukset eivät asetetuilla päästörajoilla kasva aikaisemmasta. Veden johtaminen Lökönjoesta ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Lupamääräykset Lökönjoen laskennallinen keskialivirtaama on 140 l/s. Riittävän virtaaman turvaamiseksi Lökönjoessa on tarpeen rajoittaa siitä otettavan veden määrää niin, että se on enintään 150 l/s ja sellainen, että alivirtaamakausinakin joessa virtaa riittävä määrä vettä kalan kulkua varten. Lökönjoen veden laadun turvaamiseksi on tarpeen antaa määräys siitä, että laitokselta vesistöön päästettävän fosforin määrä saa olla enintään 45 kg P/a ja rehunkulutus enintään 12 000 kg/a. Laitoksen päästöt nostavat erityisesti sen alapuolisen Lökönjoen fosforipitoisuutta varsinkin heinä-elokuun aikana. Ympäristölupavirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytyksiä ei ole olemassa hakemuksen mukaisten, näitä enimmäismääriä suurempien vedenotto-, fosforikuormitusja rehunkulutusmäärien mukaiselle toiminnalle. Fosforikuormituksen määrä 45 kg P/a vastaa suunnilleen laitoksen vuosina 2001 2005 toteutunutta kuormitusmäärää ja lisäkasvuna ilmoitettua tuotantomäärää noin 10 000 kg/a. Ympäristölupavirasto katsoo, että hyvällä ruokintakäytännöllä ja tehokkailla rehuilla laitoksen rehukerroin voi olla alhaisempi kuin vuosina 2001 2005 toteutunut 1,04 1,11. Laitoksella kasvatettavasta kalamäärästä ei ole annettu lupamääräystä, joten luvan saaja voi rehun käytön tarkkuuden parantamisella mahdollisesti lisätä kalojen vuotuista kasvua. Määräykset 1 6, jotka koskevat toiminnan sijoittamista, rakenteita, veden johtamista laitokselle ja vesistön pilaantumisen ehkäisemistä, annetaan vesilain nojalla ja ympäristönsuojelulain 43 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n nojalla kalankasvatuksesta vesistössä aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi.
18 Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisessä, muun muassa velvoite hyödyntää jäte, jos se on teknisesti mahdollista ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Jätteiden synnyn ja jätteiden haitallisuuden vähentämiseksi kalankasvatuslaitoksen toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava asianmukaisesti ja toimitettava joko hyötykäyttöön tai käsiteltävä jätteen- tai tarvittaessa ongelmajätteen käsittelypaikoissa (määräys 7). Häiriötilanteisiin varautuminen ja niiden syiden seuranta on tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn kannalta (määräys 8). Ympäristönsuojelulain 46 ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 edellyttävät tarpeellisia määräyksiä toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta sekä valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamisesta. Toiminnanharjoittajaa koskee ympäristönsuojelulain 5 :n mukainen selvilläolovelvollisuus toiminnan ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain 81 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle toimintaa koskevista muutoksista tai poikkeavista tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen (määräykset 9 14). Ympäristölupavirasto katsoo, että koska kalankasvatuslaitoksen toiminta on vakiintunut, eikä kuormitus kasva aikaisemmasta, edellytykset myöntää lupa toistaiseksi voimassa olevana ovat olemassa. LAINKOHDAT Ympäristönsuojelulain 5, 41, 42 :n 1 momentti, 43 :n 1-3 momentit, 45 :n 1 momentti, 46 :n 1 momentti, 52 :n 1 momentti, 55 :n 2 momentti, 56 ja 81 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta, 19 ja 37 Jätelain 4 ja 6 Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentti ja 9 luvun 2
VASTAUS MUISTUKSIIN 19 Keski-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Keski-Suomen TE-keskuksen laitokselle otettavaa vesimäärää ja fosforikuormitusta koskevat vaatimukset on otettu huomioon. Ympäristölupavirasto katsoo edellä mainitulla perusteella, että edellytykset myöntää lupa toistaiseksi voimassa olevana ovat olemassa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen tekemisestä on annettu määräys. Siilinsalon osakaskunnan vaatimukset on otettu huomioon edellä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto pitää riittävänä Lökönjoen virtaaman turvaamisesta annettua määräystä. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 050 euroa (kalankasvatus alle 20 000 kg/a). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
MUUTOKSENHAKU 20 Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Sinikka Pärnänen Seppo Kekäläinen Erkki Kaijalainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Pärnänen sekä ympäristöneuvokset Seppo Kekäläinen ja Erkki Kaijalainen Asian on esitellyt Sinikka Pärnänen. SP/LN Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4973, 040 774 8075
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 13.10.2006 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.