Yleisiä ohjeita posterin tekoon

Comms. - Viestintäpiste Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Yleisiä ohjeita posterin tekoon Toukokuu 2013

Sisällys 1. Yleistä posterista 1 2. Suunnitteluohjeita 2 2.1. Mitä haluat kertoa aiheestasi? 2 2.2. Toteutusvaihe 2 2.3. Kuvat posterissa 2 2.4. Tulosteet ja painatukset 3 3. Luettavuus ja typografia 4 3.1. Rivivälit 4 3.2. Fontit 5 4. Tekstinosat 5 4.1. Otsikot 5 4.2. Korostukset 6 5. Rivin pituus ja typografia 6 6. Värien käyttö 7 7. Sanastoa 8 8. Askel askeleelta 9

1. Yleistä posterista Posterilla tarkoitetaan tietotaulua, tutkimusjulistetta tai julistetta. Se on hyvin yleinen tapa julkistaa tutkimustyötä ja tuloksia tieteellisten kokouksien yhteydessä lähes jokaisella tieteenalalla. Tieteellisellä posterilla kuvataan tutkimusta ja sen tuloksia lyhyesti ja ytimekkäästi. Se koostuu johdannosta, aineisto- ja menetelmäkuvauksista, tuloksista sekä johtopäätöksistä. Ammatillisella posterilla voidaan kuvata esimerkiksi jonkin ryhmän toimintaa, projektin tapahtumia ja niin edelleen. Posterin sisältö on hyvin vapaamuotoinen. Mainostavassa posterissa käytetään kuvia enemmän ja niiden on oltava laadukkaita, tekstin jäädessä vähemmälle. Tieteellinen posteri Ammatillinen posteri Mainostava posteri

2. Suunnitteluohjeita Posterin tulee olla tyylikäs, selkeä, informoiva ja se tulee nähdä vähintään muutaman metrin päästä. Se on samalla käyntikortti itsestäsi ja edustamastasi tahosta. Älä tee posteria hätiköiden vaan varaa sen suunnitteluun ja toteutukseen riittävästi aikaa. Mieti mikä, kuka tai ketkä ovat kohderyhmäsi. Tuleeko posteri sijaitsemaan ilmoitustaululla, onko se käteen annettava esite vai teetetäänkö sitä varten oma standi? 2.1. Sisällön sommittelusta Keskity olennaisiin asioihin. Kaikki haluamasi asiat eivät välttämättä mahdu posterille. Selvitä kohderyhmäsi tausta ja tiedontarpeet. Aloita siis suunnittelu hahmottelemalla tyylikäs kokonaisuus. Kysy muiden mielipiteitä, koska posteria työstäessä saattaa tulla sokeaksi omalle työlleen. Selkeys lisää luettavuutta. 2.2 Ohjelmia posterin tekoon Toteutusvaiheessa posterin laatimiseen olisi hyvä käyttää jotain graafiseen suunnitteluun tarkoitettua taitto- ja piirto-ohjelmaa (esim. InDesign, MS Publisher). Tekstinkäsittelyyn tai esitysgrafiikkaan tarkoitetut ohjelmia kuten Word ja PowerPoint voi käyttää tietyin rajoituksin. 2.3 Kuvat posterissa Kuvien tulee olla hyvälaatuisia. Kuvan laatuun vaikuttaa kaksi asiaa: 1. Valokuvia tulostettaessa käytetään 150 400 dpi-tuumatarkkuutta käytettävän tulostus- ja painomenetelmän mukaan. Kuvan katseluetäisyys (ja näin ollen myös kuvan/julisteen koko) vaikuttaa siihen, nähdäänkö valokuvassa kuvapisteitä. Värivalokuvan pistetiheydeksi riittää useimmissa tapauksissa 300 dpi-tarkkuus. Mustesuihkutulostimella minimi on 150 dpi-tarkkuus tavalliselle paperille tulostettaessa. Digitaaliset kuvatulostimet pystyvät 400 dpi-tarkkuuteen tarvittaessa. 2. Värisyvyys värikuvissa tulisi olla vähintään 24 bittiä. Harmaasävykuvissa riittää 8 bittiä. Nykyään kuitenkin jos esim. otetaan digikuvia, bittisyys on automaattisesti väh. 24 bittiä (JPEG-kuvatiedostomuodossa suurin mahdollinen tallennettava värisyvyys on 24 bittiä). Muista tarkistaa kuvien käyttöoikeus! Laurealla on käytössään Pixhill-kuvapankki (entinen Future Imagebank). Valitse haluamasi kuvat, kerää kuvien koodit ja lähetä koodit Viestintäpisteen assistentille (comms@laurea.fi). Assistentti lähettää kuvista painokelpoiset versiot.

Kuvat, taulukot ja tekstit tulee suurentaa riittävästi. MS Excelillä tehtyä grafiikkaa käytettäessä, muista säätää tekstien koot oikein. Tarkista lopputulos esikatselussa moneen kertaan, tarkista tekstit ja kuviot moneen kertaan. Kuvia valitessa muista, että ihminen on kiinnostavampi kuin esine. Silmät huomataan aina ensin. 2.4 Posterin koko Posteri kannattaa suunnitella suoraan A0 tai 01-kokoon. Liian iso posteri on helpompi muuttaa pienemmäksi, kuin toisin päin, jolloin muun muassa mahdolliset kuvat kärsivät laadullisesti. Mikäli olet saanut toimeksiannon, tarkista posterin koko. Painatus tai tulostuspaikasta kannattaa selvittää minkä kokoisia tulosteita on mahdollista saada ja millaiselle materiaalille. Arkkikoot (millimetreinä) A0 841 x 1 189 A1 594 x 841 A2 420 x 594 A3 97 x 420 A4 210 x 297 A5 148 x 210 A6 105 x 148 A7 74 x 105 A8 52 x 74 A9 37 x 52 A10 26 x 37

3. Luettavuus ja typografia 3.1 Rivivälit Postereissa tekstin koko on suhteutettava paperin kokoon ja siihen, kuinka kaukaa lukijan odotetaan pystyvän tekstit lukemaan. Jo A3-kokoisella paperilla 18 pisteen teksti näyttää pieneltä. Tavoitteena voidaan pitää sitä, että posteri on luettava vielä noin kahden metrin päässäkin. Riviväli on pystymitta kahden tekstirivin peruslinjan välillä. Lähtökohtana voit pitää sitä, että rivivälin on syytä olla aina vähintään pistettä suurempi kuin kirjainkoko, etteivät yläpidennykset pääse kolhimaan yllä olevan rivin alapidennyksiä.paperille on hyvä jättää myös tyhjiä tiloja rytmittämään tekstiä. Rivivälin tehtävänä on erottaa rivit toisistaan, mutta jos väli on ylettömän suuri, teksti näyttää suurelta joukolta irtorivejä, jotka eivät liity toisiinsa. Tehtävässä taittotyössä on yritettävä löytää kirjasintyyppi ja riviväli, jotka sekä tuottavat helposti luettavaa tekstiä että ovat hyvässä ja taloudellisessa suhteessa tilaan, joka on käytettävissä. 3.2 Fontit Kapea fontti on luettavampaa kuin leveä. Kursivoitu ja lihavoitu tekstityyppi ovat korostusta varten. Kun valitset fonttia ja päätät riviväleistä, tarkkaile ainakin seuraavia yksityiskohtia: selkeät kirjaimet, erikoismerkit ja numerot. Tekstissä ei saa olla liikaa koukeroita. Kaunokirjoitus voi olla kaunista, mutta saattaa liiallisena haitata luettavuutta. Hyvin avoimet, pyöreät ja leveät kirjasintyypit ovat pitkissä teksteissä hankalia lukea sujuvasti ja ne vievät myös paljon tilaa. Avoimet, pyöreät fontit ovat vaikeita luettavia isoina. Päätteellinen eli antiikva kirjasintyyppi on luettavampaa kuin päätteetön, groteski. Pienaakkosin kirjoitettua tekstiä on helpompi lukea, kuin suuraakkosin kirjoitettua tekstiä.

Kuvatekstin tulee selkeästi erottua leipätekstistä. Monesti käytetään sekä poikkeavaa pistekokoa että jotain toista leikkausta, esimerkiksi kursiivia. 4. Tekstinosat 4.1 Otsikot Otsikoiden tule erottua muusta tekstistä paitsi fontin ja myös johdonmukaisesti määriteltyjen välien avulla. Yhteenkuuluvat asiat ovat lähellä toisiaan, uuteen asiaan siirrytään isomman välin kautta. Pääotsikko tulee olla riittävän isolla. Ala- ja väliotsikot ja niiden tasot täytyy pystyä erottamaan yhdellä silmäyksellä. Voit käyttää hyväksesi sekä kokoeroa että vahvuuseroja. Väliotsikko liitetään siihen asiallisesti kuuluvaan tekstiin siten, että sen yläpuolelle jätetään enemmän tyhjää tilaa kuin sen alapuolelle. Jos otsikot ovat pitkiä, älä käytä versaaleja eli isoja kirjaimia. Muista johdonmukaiset välit otsikoiden ja muun tekstin välillä.otsikon fontti voi olla eri kuin leipätekstissä. Tällainen ratkaisu auttaa myös lukijaa erottamaan otsikot omiksi kokonaisuuksikseen. Otsikkoina suositaan groteskeja eli päätteettömiä kirjasintyyppejä. 4.2 Korostukset Tekstin korostuksessa kannattaa käyttää puolilihavia ja lihavia kirjasinleikkauksia muun muassa nimissä ja kun puhutaan tärkeästä asiasta. Kursiivia käytetään termeissä ja sitaateissa. Värityksiä ei kannata käyttää ohuisiin kirjaimiin, sillä painojälki saattaa tulla suttuiseksi. Alleviivausta ei juurikaan käytetä, koska se rikkoo alapidennykset. Älä käytä ohjelmien valmiita tekstiefektejä, esimerkiksi Word Art -varjoja ja -varjostuksia, ellet ole ensin varmistanut painosta tai tulostuspaikasta niiden painokelpoisuutta. Vektorigrafiikkaohjelmien ne efektit, jotka tehdään poluiksi eli grafiikaksi muutettuihin kirjaimiin, onnistuvat yleensä hyvin painossa. Käytä niitä kuitenkin säästeliäästi ja harkiten.

5. Rivin pituus ja palstan leveys Tekstipalstan leveys vaikuttaa ratkaisevasti fonttikokoon ja riviväliin. Yhdelle riville pitää mahtua useita sanoja. Jos tekstissä on paljon pitkiä numerosarjoja kuten lukuja, palstan tulee olla varsin leveä, etteivät luvut pakottaudu jakautumaan usealle riville. Tämä ratkaisu vie kuitenkin tilaa enemmän kuin useapalstainen vaihtoehto. Hyvin pitkät rivit ovat myös hankalia lukea, koska silmä joutuu liikkumaan liikaa. Yleisesti voidaan sanoa että monipalstaisen taittoratkaisun riville tulisi mahtua 3-6 sanaa, jotta luettavuus pysyy hyvänä. Kirjasintyypistä ja koosta riippuen palstoitetun tekstin riville tulisi mahtua noin 35-50 merkkiä. Huomioi että myös välilyönnit ja välimerkit ovat merkkejä. Jos halutaan yhdelle sivulle kolme vierekkäistä palstaa kahden sijasta, pitää tarkistaa marginaalien mahdollinen kavennus sekä fontin ja sen koon suhteuttaminen kapeampaan palstaan. Jos taas fonttikoko uhkaa pienentyä suurennuslasia vaativan kokoiseksi mikrotekstiksi, kannattaa harkita yhtä leveähköä palstaa, jolloin fonttikokoa voidaan suurentaa. Erilaisia tekstin linjaustapoja ovat vasemmalle tasattu, oikealle tasattu, keskitetty ja tasapalsta. Vasempaan reunaan tasattu teksti on luettavampaa kuin tasapalsta. Tasapalsta säästää tilaa ja tuottaa säntillisemmän mutta helposti myös laatikkomaisen ulkoasun. Tasapalstaisessa tekstissä sekä vasen että oikea reuna ovat tasattuja viimeistä riviä lukuun ottamatta. On otettava huomioon, että palstan tulee olla riittävän leveä suhteessa fonttikokoon. Tavutuksen pitää olla sitä tehokkaampaa, mitä kapeampi palsta on. Sanaja merkkivälien pitää antaa joustaa hiukan ja kappaleet tulee erottaa. Esitteissä ja postereissa kappaleet voidaan erottaa kappaleiden väliin jäävällä tyhjällä rivillä. Ensimmäisen kappaleen alku voidaan lukijalle osoittaa anfangilla eli aloitusmerkillä. Yhdessä artikkelissa tai luvussa ei käytetä kuin yhtä aloitusmerkkiä.

6. Värien käyttö Väreillä voidaan vaikuttaa. Eri väreillä viestitään eri asioita. Liiallinen kikkailu ja monien värien käyttö voi tuottaa liian kirjavan lopputuloksen. Vallankumous, rohkeus, rakkaus Vaara, voima, onnellisuus Petos, mustasukkaisuus Luonto, tasapaino, kateus Lojaalius, usko, ylpeys Nöyrä, kirkollinen, viileys Viattomuus, puhtaus, vapaus Kuolema, high-tech, valta Arkisuus, tasaisuus, tavallisuus Anonyymi, rauhallisuus

Värillisten taustojen kanssa pidä huolta, että taustan ja tekstin välille muodostuu riittävä kontrasti. Muista kontrasti. Muista kontrasti. Ylläoleva on Goethen väriympyrä. Päävärit keltainen, punainen ja sininen ovat keskellä. Toisen asteen värit oranssi, vihreä ja violetti saadaan sekoittamalla pääväreistä ja kolmannen asteen värit edelleen näiden yhdistelmästä. Vastavärit sijoittuvat ympyrässä vastakkain. Lämpimin väri, punaoranssi, on vaakasuorassa oikealla, asteikon kylmin sinivihreä vasemmalla.

7. Sanastoa Aktiikvat Anfangi Gemena Groteskit Kultainen leikkaus Päätteellinen kirjasintyyppi, ylöspäin kaartuvat linjat ovat laihoja ja alaspäin kaartuvat paksuja esimerkkinä Georgia, Times New Roman Nostetaan tekstin, kappaleen tai luvun ensimmäinen merkki muusta tekstistä poikkeavaksi Pienet kirjaimet esimerkiksi a, b, c Kirjasintyyppi, jotka ovat leikkaukseltaan tasavahvoja päätteettömiä, esimerkkinä Verdana, Arial ja Helvetica Sommittelun perussääntöjä. Esteettisesti miellyttävä. Katsottava asia keskellä kuvaa ei usein näytä hyvältä. Kts. alareunassa oleva kuva. Otsikko Versaali Tehtävänä on kertoa pääasia tekstin sisällöstä ja motivoida käyttäjää lukemaan tekstiä eteenpäin Isot kirjaimet esimerkiksi A,B,C

8. Askel askeleelta Muoto harvoin lineaarinen, enemmänkin MindMaptyylinen katseen kulkusuunnan ohjaaminen kokoerot ja muut kontrastit kultainen leikkaus kuvituksen ja värien voima katseeen liikkumista tuetaan dynaamisella sommittelulla Havaitsemisen lainalaisuudet yhteenkuuluvat asiat ovat lähellä toisiaan suuri on tärkeää lämpimät värit lähentävät, kylmät etäännyttävät ihminen on kiinnostavampi kuin esine silmät huomataan aina ensin aina jotain tuttua, aina jotain uutta ja yllättävää... Katsojalle yhtäaikaa helppoa ja kiinnostavaa selkeä rakenne tiivis ilmaisu riittävän isoa riittävät kontrastit huoliteltu ulkoasu elävää ja virheetöntä tekstiä teknisesti hyvä kuvat/grafiikat, jotka antavat selkeästi lisätietoa Tekstit ja palsta rivit lyhyitä ja vasemmalle tasattuja tavutusta mahdollisimman vähän lyhyitä, ytimekkäitä ilmaisuja tiivistä tekstisi olennaisimpaan otsikot pääotsikko isolla ylälaitaan muut otsikot asiayhteyteensä otsikot hyvin lyhyitä, tiivistelmä aiheestansa Posterin rakenne otsikko alaotsikko/alaotsikoita selitysteksti/lyhennelmä aiheesta/ tekstikappaleita kuvitus: graafi/kuvio/kuva yhteystiedot lisätietojen saaminen tapahtuman/esityksen aika, paikka mahdollinen ilmoittautuminen Vähintään kolme eri informaatiotasoa aihe, kohderyhmän huomion herättäminen selittävää informaatiota jonkinasteinen oivallus tai elämys Yksityiskohtia leipätekstiin vain yhtä fonttia ja sen eri leikkauksia. otsikko voi olla eri fontilla tehosteeksi voi valita jonkin erikoisfontin selkeys on olennaista vältä VERSAALEJA, gemenoita helpompi lukea käytä riittävän isoa fonttikokoa suhteessa lukuetäisyyteen