Genmäle till fullmäktigemotion den 14.12.2001: Stadsfullmäktige Jaana Pulkkinens motion: 1. Vad beror den dåliga skötseln av vissa av stadens områden på? Lag om under och renhållning av gator och vissa allmänna områden 6 Torg, öppen plats, park och annat med dessa jämförligt allmänt område i kommuns besittning skall kommunen hålla i sådant skick som områdets användningssyfte kräver. 3 (15.7.2005/547) Gatuunderhållet omfattar de åtgärder som har till syfte att hålla en gata i ett sådant skick som är tillfredsställande med avseende på trafikens behov. På grund av det förut nämnda är det fullt möjligt att vissa allmänna områden kan vara sämre skötta än andra områden. Skötseln av allmänna områden baserar sig på förhand överenskomna klassificeringar av underhållsnivåer vilka är olika för olika områden. Underhållsklassificeringen av Hangös grönområden framgår ur bilagor a och b. 2. Underhållet av skolområdet i Haga Park Den dåliga skötseln av området vid Haga Park skola som nämns i motionen behandlas nedan med hjälp av en bild som illustrerar underhållsansvarsfördelningen för skolan och dess närområde. Bild 1. Underhållsklassificering för Haga Park skolas närområde Området för skolans tomt har varit på utrymmesförvaltningens och är numera på enheten för intern service ansvar, varvid gårdskarlarna ansvarar för städningen av skolområdena. Den interna servicen beställer vid behov underhållstjänster bl.a. från parksektionen.
Parkområdet på bild 1 är förutom AII klassade lekparken klassificerat som ett AIIIunderhållsområde. Dammarna har skyddsbetecknats varvid man vid underhållet av dem bör beakta skyddsfrågor. Ungdomsförvaltningens Futis Golf verksamhet har tidigare fått tillåtelse att använda parkområdet för sin verksamhet. Tillståndet är knutet till ett krav om att hålla det område man använder snyggt vilket enligt observationer inte alltid fullföljts. Under normala omständigheter sköts AIII klassens områden 1 2 gånger per och vid behov oftare. Området har skötts i enlighet med förut nämnda direktiv. 3. Underhållsklasser för särskilt omnämnda gator I bilaga c presenteras underhållsklassificeringen för de gator som används i Hangö. De gator som nämns i motionen hör till olika underhållsklasser enligt följande: Esplanaden, Halmstadsgatan, Hangöbyvägen, Lotsgatan, Linjegatan klass I klass I klass I klass II klass II (invid Haga Park) Man har eftersträvat att följa klassificeringen för de förut nämnda gatorna. 4. Tolkning av situationen I turistbyråns årliga responsenkät har det allmänna intrycket av Hangö, som belyses under punkten allmän trivsel, på skalan 0...5 fått följande vitsord: 2013 (4,27) 2014 (4,65) 2015 (4,65) 2016 (4,66) Resultatet kan trots allt betraktas som gott och stöder inte motionens påstående om dålig skötsel. Hangö, den 27.1.2017 Jukka Takala Jordbyggnadschef Bilagor: a. Underhållsklassificering av grönområden b. Karta av underhållsklassificering av grönområden c. Underhållsklassificering av gatuområden
1 Liite a Hangon kaupungin yleisten alueiden hoitoluokitukset 1 Viheralueet 1.1 Viheralueiden valtakunnallinen hoitoluokitus Hangossa noudatetaan valtakunnallista hoitoluokitusta joka perustuu Viherympäristöliiton ja Kaupunginpuutarhurien seuran laatimaan julkaisuun (Viheralueiden hoitoluokitus, Viherympäristöliitto, julkaisu 36, 2007). Hoitoluokitus jakaa viheralueet kolmeen luokkaan A rakennetut viheralueet B avoimet viheralueet C taajamametsät A1 Edustusviheralueet Edustusviheralueet sijaitsevat keskeisesti kaupunkirakenteessa mm. tärkeiden julkisten rakennusten välittömässä läheisyydessä. Edustusviheralueet rakennetaan ja ylläpidetään erittäin korkeatasoisesti. Ne ovat ns. katselupuistoja tai kulutus on ohjattu kestäville pintamateriaaleille. Rakenteita on yleensä runsaasti. Kaikki materiaalit ovat korkealuokkaisia. Hoidon tavoitteena on paikan omaleimaisen arkkitehtonisen, historiallisen, puutarhataiteellisen tms. ilmeen säilyttäminen jatkuvasti elinkelpoisena. Hoito on intensiivistä. Edustusviheralueen kunto tarkastetaan päivittäin kasvillisuuden, rakenteiden, varusteiden ja päällystealueiden suhteen. Havaitut puutteet korjataan heti. Edustusviheralueet pidetään jatkuvasti erittäin hyvässä kunnossa. Nämä alueet ovat korkeatasoisesti rakennettuja ja vaativat päivittäistä hoitoa pysyäkseen edustuskelpoisena. Tarkastustiheys ja tarvittavat toimenpiteet tehdään päivittäin kesäaikana. A2 Käyttöviheralueet Käyttöviheralueet sijaitsevat keskeisesti rakennetussa ympäristössä. ne ovat viihtyisiä, turvallisia ja toimivia käyttöympäristöjä, jotka rakennetaan viheralueen käytön ja toimintojen ehdoilla. Viheralue on tarkoitettu esim. oleskeluun, leikkiin ja pienimuotoiseen pelaamiseen. Käyttöviheralueilla on yleensä runsaasti istutuksia, puita ja nurmialueita sekä paikoittain korkeatasoisia rakenteita. Viheralueelle kohdistuu kovaa kulutusta. suurin osa puistoista, leikkipaikoista, kiinteistöjen pihoista, keskeisimmistä liikenneviheralueista hautausmaista kuuluu tähän luokkaan. Hoidon tavoitteena on viihtyisän ja toimivan käyttöviheralueen ylläpito. Kasvillisuuden, rakenteiden ja laitteiden turvallisuutta ja alueen siisteyttä tarkkaillaan säännöllisesti. Havaitut puutteet korjataan mahdollisimman pian. Turvallisuutta vaarantavat vauriot korjataan välittömästi. Tavoitteena on viihtyisä, toimiva, turvallinen ja siisti puistoympäristö. Nämä alueet hoidetaan viikoittain.
2 Liite a A3 Käyttö ja suojaviheralueet Käyttö ja suojaviheralueet sijaitsevat yleensä asutuksen läheisyydessä. Alueella on puistomainen ilme. Käyttö ja suojaviheralue liittää rakennetun alueen rakentamattomaan ympäristöön. Viheralueen kasvillisuus muodostuu pääosin luonnonkasvillisuudesta, jota on täydennetty istutuksilla ja niittymäisillä nurmialueilla. Rakenteita on niukasti. Aluetta käytetään ulkoiluun, oleskeluun ja liikuntaan ja pelaamiseen. Pääväylien viheralueet kuuluvat usein tähän luokkaan. Hoidon tavoite on kasvillisuuden monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden turvaaminen sekä kulkureittien, rakenteiden ja laitteiden kunnon ja turvallisuuden ylläpito Hoidetaan säännöllisesti 2 4 kertaa kasvukaudessa. Maisemapellot ja niityt B B1 Maisemapellot Maisemapellot sijaitsevat yleensä asutuksen reuna alueilla. Maisemapeltoja hoidetaan viljelykiertopeltoina. Tavoitteena on hoidetun kulttuurimaiseman ylläpitäminen ja taajamakuvan rikastuttaminen sekä eläimistön, kuten perhosten, elinolosuhteiden ylläpitäminen. Ulkoilu ja retkeily on kanavoitu käytäville ja poluille. Maisemapeltoja hoidetaan maataloudessa käytetyin menetelmin. Virkistyskäyttö turvataan ylläpitämällä käytävä ja polkuverkoston kuntoa ja siisteyttä. B2 Maisemaniityt Maisemaniityt sijaitsevat yleensä asutuksen reuna alueilla tai osana laajempaa viheraluetta. Ne ovat ketoja, niittyjä tai muita vastaavia avoimia ruohovartisten luonnonkasvien tai pensaiden esiintymisalueita. Maisemaniityt ovat perustettuja ns. uusniittyjä, laiduntavan eläimistön synnyttämiä tai itsestään syntyneitä avoimia kasvullisia alueita esimerkiksi teiden varsilla, meluvalleilla tai ns. joutomailla. Maisemaniittyjä käytetään ulkoilu ja retkeilyalueina. Kulutus on ohjattu pääasiassa käytäville. Maisemaniittyjen hoitaminen edesauttaa alueen kulttuurihistorian ja maisemakuvan säilymistä. Maisemaniittyjen hoidon tavoitteena on säilyttää niityn olosuhteet sellaisena että alue voi pysyvästi säilyttää ominaispiirteensä. Hoitotoimenpiteiden tarkoituksena on ylläpitää kulkureitit ja niiden varrella olevat varusteet käyttökelpoisina, turvallisina ja siisteinä. Niitetään kerran kesässä yleensä elokuulla. Taajamametsät C C1 Lähimetsät Lähimetsät sijaitsevat tiiviin asutuksen välittömässä läheisyydessä. Lähimetsässä on käytävä ja polkuverkostoja päivittäiseen ulkoiluun. Lähimetsään kohdistuu voimakas kulutus runsaasta käytöstä johtuen. Lähimetsänä hoidetaan myös metsäisessä ympäristössä olevat maisemakohteet. Hoitoluokkaan kuuluvat myös asutuksen väliin jäävät pienialaiset asuinalueelle väljyyttä antavat taajamametsät, joilla kulutus ja siitä johtuva hoitotarve on vähäisempää kuin muualla lähimetsissä. Hoidon tavoitteena on maisemakuvan sekä monipuolisen ja elinvoimaisen
3 Liite a kasvillisuuden ylläpitäminen sekä ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen. Hoitotoimenpiteillä ja hyvällä ulkoilureittiverkostolla huolehditaan alueen kulutuskestävyydestä ja kasvillisuuden elinvoimaisuudesta. Kulkureitit ja niiden varrella olevat varusteet pidetään käyttökelpoisina, turvallisina ja siisteinä. Lähimetsässä liikkuvan turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Hangon ohjeena on laadittu Hangon asemakaava alueiden puistometsien hoito ja käyttösuunnitelma 2007 voimassa 2027 saakka ellei ole tarvetta muuttaa sitä ennen. C2 Ulkoilu ja virkistysmetsät Ulkoilu ja virkistysmetsät sijaitsevat asutuksen liepeillä laajempina vihervyöhykkeinä antaen kaupunki, tai taajamarakenteeseen väljyyttä. Aluetta käytetään virkistystoimintaan; ulkoiluun, retkeilyyn, sienestykseen ja marjastukseen. Käytäväverkosto on yleensä harva. Virkistyskäyttö on osittain ohjattu poluille. Alueella voi olla avoimiakin luonnonalueita kuten soita ja kalliolakia. Hoidon tavoitteena on metsämaiseman ja alkuperäisen luonnon, kasvillisuuden sekä eläimistön säilyttäminen sekä ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen. Ulkoilureittejä, ratsastusreittejä ja latureittejä sekä niiden ylläpitoa ja puhtaanapitoa hoitaa liikuntatoimi. C3 C4 Suojametsät Suojametsät sijaitsevat pääväylien, teollisuusalueiden ja vesistöjen reuna alueilla. Suojametsät toimivat suojavyöhykkeenä lieventäen melu, pöly tuuli ja saastehaittoja. Suojametsien virkistyskäyttö on vähäistä. Alueella ei ole ulkoiluun tarkoitettuja rakenteita tai varusteita. Alueen halki voi johtaa polku tai kevyen liikenteen väylä. Hoidon tavoitteena on yleensä kasvillisuuden monikerroksisuuden, peittävyyden ja suojavaikutuksen ylläpitäminen. Suojametsät sijaitsevat pääväylien, teollisuusalueiden ja vesistöjen reuna alueilla. Suojametsät toimivat suojavyöhykkeenä lieventäen melu, pöly tuuli ja saastehaittoja. Suojametsien virkistyskäyttö on vähäistä. Alueella ei ole ulkoiluun tarkoitettuja rakenteita tai varusteita. Alueen halki voi johtaa polku tai kevyen liikenteen väylä. Hoidon tavoitteena on yleensä kasvillisuuden monikerroksisuuden, peittävyyden ja suojavaikutuksen ylläpitäminen. C4 hoitoluokan metsät ovat pienialaisia metsäluontotyyppejä taajamakeskustoissa ja laajempia metsäalueita taajamien reunoilla. Pienialaisissa metsissä kulutus on ohjattu käytäville. Hoidon tavoitteena on metsäluonnon ominaispiirteiden ja koskemattomuuden säilyttäminen. Talousmetsien hoitosuunnitelmien mukaan, maisematyölupien avulla hoidetaan kaava alueiden puiden kaatoja. Erityisalueet E Erityisalueet E sijaitsevat hoitoluokissa A, B tai C tai liittyvät niihin. Erityisalueet ovat
4 Liite a pääluokan hoitotavoitteista poikkeavia alueita. Tällainen alue voi olla esim. pienialainen suo, kallio, lehto, harvinaisten kasvienesiintymä, rauhoitettu luontotyyppi jne, missä tahansa luokassa. Erityisalueena E voidaan esittää myös esim. taideteos, muistomerkki, leikkiväline tai uimaranta, joka vaatii ympäröivästä hoitoluokasta poikkeavaa erityistä hoitoa. Hangon uimarantojen hoito on käsitelty kappaleessa xxxxx. Kappaleessa 1 esitetyn viheralueluokituksen pääperiaatteiden lisäksi Hangossa noudatetaan seuraavia ohjeita: 2.0 Muut ohjeet viheralueiden hoidolle Hangon kaupungin viheralueohjelma on päivitetty 7.5.2012. Ohjelma määrittelee viheralueita koskevat yleiset kehittämistavoitteet ja viherverkon keskeiset kehittämistavoitteet. Ohjelma määrittelee lisäksi toimenpiteet tavoitteiden toteuttamista varten. Ohjeet on esitetty kaupungin nettisivuilla. Hangon asemakaava alueiden puistojen ja puistometsien hoito ja käyttösuunnitelma on tehty vuonna 2007. Suunnitelma pitää sisällään kolme maisemaltaan ja luontoarvoltaan arvokasta aluetta Furuvik, keskusta alueet ja pohjoiset alueet. Sen avulla on jo toteutettu ja on tarkoitus toteuttaa jatkossa siinä käsiteltyjen alueiden kunnostustoimenpiteitä tulevien 20 vuoden aikana. Suunnitelmassa esitettyjä ohjeita noudatetaan Hangon kaupungin vihertöissä. Ohjeet on esitetty kaupungin nettisivuilla. Talousmetsien hakkuusuunnitelma on valmistunut 2008 ja sen kesto on 10 v. Sen perusteella toteutetaan Hangon kaupungin metsien hoitoa. 3.0 Hangon kaupungin leikkipuistot Hangon kaupungin alueella on tällä hetkellä 22 leikkipuistoa. Leikkipuistojen sijaintikartta on esitetty kaupungin nettisivuilla. Leikkipuistoja valvotaan ja huolletaan tarkan ohjelman mukaan puistojaoksen toimesta puistoluokituksen AII alueiden pääperiaatteiden mukaisesti. Leikkipuistoilla on oma vastuuhenkilö, joka hoitaa myös päiväkotien ja koulujen yhteydessä olevien leikkipuistojen ylläpidon. Leikkipuistoille on laadittu turvallisuusasiakirjat ja puistojen valvontaa suorittaa Eteläkärjen ympäristöterveystoimi säännöllisesti. Tarkastuspöytäkirjojen puutelistat on hoidettu annettujen aikarajojen puitteissa.
5 Liite a 4.0 Rannat 4.1 Yleistä Uimarannat luokitellaan kolmeen eri luokkaan niiden käyttäjämäärien mukaan: Uimarannat luetaan EU uimarannoiksi jos kävijämäärä ylittää 100 henkilöä / päivä vähintään yhtenä päivänä uimakaudella. EU uimarantojen veden laatua valvotaan säännöllisesti otettavin näyttein ja niistä raportoidaan vuosittain EU komissiolle Uimaranta on luonnonvaraisella tai rakennetulla rannalla oleva, yleiseen käyttöön tarkoitettu uimiseen soveltuva paikka jonka varusteista, kunnosta ja ylläpidosta kaupunki vastaa. Em. rannoilla (EU uimarannoilla ja uimarannoilla) terveysvalvonta tutkii säännöllisesti veden puhtauden (4 6 krt / kesä). Uimapaikka voi olla mikä tahansa yleisesti uimiseen käytetty luonnonvarainen ranta. Myös opastetun uimapaikan on täytettävä turvallisuusvaatimukset. Opetusministeriön uimarantaoppaan mukaan (Opetusministeriö, 2006) uimarannan ylläpitäjän tulee arvioida uimarannan käyttöön liittyvät riskit ja määritellä uimarannalle tarvittavat turvajärjestelyt. Vilkkaasti käytössä oleville uimarannoille on aina suositeltavaa järjestää rantavalvonta. Laajoilla rannoilla valvonta voidaan rajoittaa koskemaan vain osaa rannasta. 4.2 Hangon kaupungin uimarannat Kappaleessa 4.1 mainittu uimarantojen riskiarvio on tehty Hangon kaupungin uimarannoille 2008. Riskiarviossa käsiteltiin seuraavat viralliset uimarannat: EU uimarannat (joissa yli 100 kävijää / päivä) - Lillmärsanin uimaranta / Lillmärsans badstrand - Hopearanta (ei Leirintäalueen ranta alue) / Silversand - Tulliniemi etelä / Tulludden söder - Bellevuen uimaranta / Bellevue badstrand - Plagenin uimaranta / Plagens badstrand - Pienet uimarannat - Tulliniemi pohjoinen / Tulludden norra (Slaktis) - Lappohjan uimaranta / Lappvik badstrand - Regattaranta / Regattastranden Uimapaikat - Täktomin rannat; Vedagrundet, Ryssholmen.
6 Liite a Virallinen uimakausi on 15.6. 31.8. Virallisille uimarannoille on tehty riskiarvioinnit ja uimarantaprofiilit sekä turvallisuusasiakirjat, jotka tarkistetaan aina vuosittain.
H a ts e os a li ts u a Han k o p hu t a k is - äp iv ä s ä! - ym m äp r tis ö ak mp a jn a n H a ng on k ua pu nk io n lä hte ny t m u ka na v la kta un n la ise en T al ok ila a n! ym p irä st ök m a pa nj a n ja h a st a ny t ka ik i ky ylä hd is ty ks te ja m muu ty ht ise öt es kä k ika ki k un lta ia tse o lsa lis tu m a na k ok o k na sa n is vo su ta lk oi is tn or st ain a 10.5.2 01 2. Ke k s iv ik o Ke k n a9.5.2 01 2k lo 9 1-8j a ort st ai an 1 0.5.2 01 2 lk o9 1-4 rjä je ste tä nä ( yc na d e ir nk tua 7,) jo n ve oi T a va or id n e va ih ot äp iv äv a nh la ta ka sia se m mala a ka up pa tor in vi re se sä N. he jä ä vta ra a,jo k oa n its le e rta pe toe n,ta m t uo da v a te ita,a st io,ta k jir oja,l lue ja y m muut ta jos ta jo ku t oi ne nv o is vi läe h yö ty.ä te hä nt uo is oj ka o din ko n ite,a hu on ke la uja e tk lä ika is ta ita ir k in isä tä t va ra a! T a va or ide nv ia ht op ivä nä y ht ye de s vä oi il m o it uta tu sa ue ar va na p ivä nä s iv ou st lka oi si n kse ä o sa l tis u a ilm o it ua tu ne ide n ke sk ne jä jer st te vä ä n vra on ta na.i lm oi ta ut un ile le ta jor ta na ka up u ng in k u sta n uk se la jä te sä kit ja h na sk t.a A vr on na s va oi ta ne il ie lm oi te at n he nk ilö ko ht ia se ti m e m myy öh m miin. L is tä tie o a pa nj sa ta ah ng o nk ua pu n gin k ot is vu il oa so it e s :a w w.h na ko.f i/a nja ko h ita sta akm H a nk o pu ht a ksi pä iv sä!sä K e a alt e si ln se ek ln h e ed jt a sin iv o u a mme Kaa iv te a yn h ed s är os ik n u k!ot O Ossa on t aj il le p v te er äm mä jt äs n e te,p n u ai se p t os ek t aj ilo is n e mie ln e! K k a an! Kaa ik ik mu Y h te ys he nk ilö t: Ka m mppa nja a ko sk ve ta yl ise te sa ia t:y m mppä ir stö ns uo je lpu ä l ik ö, p uh 01 9 2 03 2 21 Ro k s ia ko ks ve ta sa ia t:p u tis oe im s ie,s pu h. 0 40 51 0 65 34 V a lta ku n la lin ne T la ko il a n! p- or kje ti on o sa m maa ilm a nla ja uis ta ta pa ht um a n im le tä Wor ld C le na u p2 01 2, jo nk a pu it ise sa y li8 5 m amii ljo on ia va pa ea ht oi sia o sa lis tu u maa s sa iv ot a nj m s i v a n si vo us a lko is lo ve ni sa ta 24.3.20 1 2. om a a n ym p irä stö ä n. Maa il m...\viheralueiden hoitoluokitusalueet 2017.dgn 2.2.2017 8:50:01 H na gö s ta dk o m e r ta d lte a id ne r ik os m f ta ta nd e m i ljö k m a p na je n T lka o il a n! o c hu tm a na r la a by fö re ni ng ra o hc a nd ra as mman ls ut ni ng ra as mta l ka o m u n inv å na re ta td le ta is tä dt la ko tf ör h lae na ti on ne t or d s ag n e d e n 10 ma j2 01 2. P oå ns d ga 9.5 20 12 k l. 9-18 o hc p å to drs a 1g 0.5 20 1 2k l. 9-14 o rd na s ne s k. av r u tb yt se ad g p å ga mla ta xi ts tia on ne v id as lu to rg te (N y ac nd re gs ta na 7 ), di tma n ka n ko mm a me d kl dä re,k rä l, bö kc re, le ks ka re o hc a nd ra fe lf ria fö re mål,s om ma n in te js lvä b he ö ve r, men os m n gå on a n a nk u nd e ha ny t a v.d u t ra ju in te med d ig s tor a hu hs lå m ls a ks in re,mö bl re oc h in te h le re m s u ts ig ea l re ös nd ri ga f ör m e lå! I m as b na d med v ra u tb yt se da ge n ka n man a nm ä la is gt il ts dä ta lk ot as mtd le ta i ne u tlo tn in g va pr se ne tk or t. P å tas de ns b ke os tn da e rb ju ds va fa l s cä ka ro hc h na d ks ra ti ld e m os m h ra na mäl ts ig. S cä ka ro hc h na d ks ra ka n va hä mta fs rå n ga mla ta xi tas ti on ne.d e os m v in ne r iu tlo t ni ng ne få r te t pe rs on li gt med de la nd e es na re. V ig är v re ti ls amma sn f ar mtu s il ag or o h c b lå is p or u n ed r os op n r a!v i lo va r at ta la d le ta ga r e b lir mju k ai k or p ep,n få r or is ga k in ed r oc h go t h u mö!r A la me!d K on ta kt pe rs on re : A lm ä n a rä ne de n os m g lä re ka mp na nje : milj öv rå ds hc fe,t fn 01 9 2 0 3 2 1 Ä re nd ne s om g lä le r os kt :p ra kf ör man,t fn 04 0 5 10 6 53 4 D te ri ks om fa t na de p ro je kte t T la ko il a n! rä ne d le va d te v rä lds om f ta nta d e v ne m e a ng te W orl d C ale n up 2 01 2.I p ro je kte t täs da r man i öv re 8 5l nä de r oc h milj on re fr iv il iga d le ta rf ör ta ts tä da u p is n m i ljö. äv rl ds täs d ni g ne b ör dja e is lo v ne ie n2 4 3. 20 12. Mer a inf or mat io n: L is tä tie o j :a ht tp :/ w w.h a nk o. fi/ vs /b nla k te re /d old a _b la nk te rte e/ t_ re nt _h na g o_ -_ pa _e n _d ga / h t p:/ /w w.w ha nk o. i/f sia oi nti _j _a lom a k e t/p i lot tue t/ ha nk o_ pu ht a ks i_- pa iv sa sa / h t p:/ /w w.w tle sd oi tw or ld. or g ja h tp :/ w w.ta lk oi la na i.f ht tp :/ w w.l te ds oi tw or ld.o rg o hc ht tp: /w w w.t lka o il a n. fi
...\Viheralueiden hoitoluokitusalueet 2017.dgn 2.2.2017 8:40:13
1 Liite C Hangon kaupungin yleisten alueiden hoitoluokitukset 1 Katualueet Alla olevassa kuvassa on esitetty Hangon katualueiden kunnossapitoon kuuluva vastuunjako kiinteistönomistajan ja kaupungin välillä. Kuvassa on esitetty myös katualueiden kunnossapidon yleisimmät toimenpiteet. Kuva 1. Kunnossapidon ja puhtaanapidon vastuut katualueella Hangossa
2 Liite C 2. Katualueiden kunnossapitoluokat Hangossa pyritään noudattamaan kuvan 1 vastuualuejaon lisäksi alla olevaa jakoa katujen kunnossapidossa. I luokka: pääkadut, erittäin vilkkaat kevyen liikenteen väylät ja raskaan liikenteen väylät I luokan kaduilta torjutaan liukkaus ja poistetaan liikennettä haittaava lumi, sohjo ja jää välittömästi tai viimeistään aamun työmatkaliikennettä varten. Kaupungin kunnossapidon vastuualueilta näkyvä roska ja lika poistetaan mahdollisuuksien mukaan päivittäin. Päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. II luokka: kokoojakadut, vilkasliikenteiset kevyen liikenteen väylät II luokan kaduilta poistetaan lumi, sohjo ja jää niin, ettei synny liikennettä haittaavaa epätasaisuutta. Liukkaus torjutaan heti I luokan katujen jälkeen. Kaupungin kunnossapidon vastuualueilta näkyvä roska ja lika poistetaan mahdollisuuksien mukaan viikoittain. Päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. III luokka: tonttikadut III luokan kaduilta poistetaan liikennettä haittaava lumi, sohjo ja jää niin, että riittävä kulkukelpoisuus säilyy. Liukkaus torjutaan I ja II luokan katujen jälkeen. Kaupungin kunnossapidon vastuualueilta näkyvä roska ja lika poistetaan tarvittaessa. Päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita Hiekanpoisto tehdään kaikille katuluokille keväisin säätilanteen mukaan aikataulutettuna kuitenkin järjestyksessä I.. II.. III luokan ajoväylille.