Osakeyhtiölaki 2010
ISBN 952-5070-32-3 Painopaikka: Multiprint Oy, Helsinki The information contained herein is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. No one should act on such information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation. KPMG and the KPMG logo are registered trademarks of KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. 2010 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ( KPMG International ), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland.
Alkusanat Olemme kirjoittaneet kirjan, jonka tarkoituksena on toimia helppona ja innostavana oppaana osakeyhtiölain sisältöön ja rakenteeseen. Nykyinen osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.9.2006, mutta siihen on voimaantulon jälkeen tehty jo lukuisia muutoksia. Kirjan sisältö seuraa osakeyhtiölain osien ja lukujen järjestystä. Osakeyhtiölain voimaanpanolain siirtymäsäännöksiä on käsitelty varsinaisten säännösten yhteydessä. Siirtymäsäännöksistä on käsitelty ainoastaan sellaisia, joilla on merkitystä muutoin kuin vain lyhyen aikaa. Kirjassa pyritään antamaan kuva osakeyhtiölaista ja muista siihen läheisesti liittyvistä säännöksistä sellaisena kuin ne ovat voimassa vuoden 2010 alkupuolella. Lainsäädäntöä on seurattu alkusanojen päiväykseen asti. Kirja on päivitys aiemmin julkaistuun Osakeyhtiölaki 2007 -kirjaan. Kirjassa on käsitelty myös läpikäytyihin aihealueisiin liittyviä verokysymyksiä. Verotusta koskevat kommentit on sijoitettu erillisiin tietonurkkiin osakeyhtiölakia koskevan tekstin oheen. Toivomme, että kirjastamme on iloa ja hyötyä tutustuttaessa osakeyhtiölakiin sekä siihen läheisesti liittyviin muihin säädöksiin. Helsingissä, 19. maaliskuuta 2010 Sebastian Kellas Amos Janhunen Kai Soini Turo Koila Tomi Keski-Pukkila
Sisällysluettelo I Osa Yleiset periaatteet, perustaminen, yhtiöjärjestys ja osakkeet... 1 1 Luku Osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet ja lain soveltaminen... 1 1.1 Oikeushenkilöllisyys ja osakkeenomistajan rajoitettu vastuu... 2 1.2 Pääoman pysyvyys... 2 1.3 Osakkeen luovutettavuus... 3 1.4 Toiminnan tarkoitus... 3 Yhtiön tarkoitus verotuksen kannalta... 3 Keskinäiset yhtiöt... 3 Omakustannusperiaatteella toimivat yhtiöt... 4 Yleishyödylliset osakeyhtiöt... 4 1.5 Enemmistöperiaate... 5 1.6 Yhdenvertaisuusperiaate... 5 Yhdenvertaisuusperiaate ja verotus... 5 1.7 Johdon tehtävä... 5 1.8 Huolellisuusvelvollisuus... 6 1.9 Lojaliteettivelvollisuus... 6 1.10 Tahdonvaltaisuusperiaate... 8 2 Luku Perustaminen... 8 2.1 Perustamissopimus... 8 2.2 Yhtiöjärjestys... 9 2.3 Osakkeen merkintähinta ja maksaminen... 9 2.4 Yhtiön rekisteröiminen... 10 2.5 Julkisen osakeyhtiön perustamiseen liittyvät erityiset säännökset... 11 Yhtiön perustamisen verovaikutukset... 12 Yhtiön verottaminen erillisenä verovelvollisena... 12 3 Luku Osakkeet... 12 3.1 Yleiset säännökset... 13 3.2 Äänivalta... 13 3.3 Nimellisarvottomuus ja kirjanpidollinen vasta-arvo... 14 3.4 Osakkeen luovutettavuus... 14 3.5 Osakekirja ja muut osakeoikeuksiin liittyvät todistukset... 15 3.6 Osake- ja osakasluettelo... 15 4 Luku Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvat osakkeet... 16 4.1 Yleistä... 16 4.2 Osakkeisiin perustuvat oikeudet... 17 4.3 Osakas- ja odotusluettelo... 18
4.4 Osakkeiden liittäminen arvo-osuusjärjestelmään... 18 4.5 Arvo-osuusjärjestelmästä poistuminen... 19 Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvien osakkeiden luovuttaminen verotuksessa... 20 II Osa Hallinto ja tilinpäätös... 21 5 Luku Yhtiökokous... 21 5.1 Yleisiä säännöksiä... 21 5.2 Yhtiökokous... 21 5.3 Yhtiökokoukseen osallistuminen... 22 5.4 Päätöksenteko... 23 5.5 Kokousmenettely... 24 5.6 Päätöksentekovaatimukset... 27 6 Luku Osakeyhtiön johto ja edustaminen... 29 6.1 Hallitus... 29 6.2 Toimitusjohtaja... 30 6.3 Hallintoneuvosto... 31 6.4 Edustaminen... 31 6.5 Prokura... 32 7 Luku Tilintarkastus ja erityinen tarkastus... 33 7.1 Tilintarkastus... 33 7.2 Erityinen tarkastus... 34 8 Luku Oma pääoma, tilinpäätös, toimintakertomus ja konserni... 34 8.1 Nimellisarvottomuus... 34 8.2 Pääomarakenne... 35 8.3 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto... 36 Vastikkeettoman svop-sijoituksen verovaikutukset... 37 8.4 Tilinpäätös ja toimintakertomus... 37 8.5 Konsernitilinpäätös... 39 Konserniavustus verotuksessa... 40 8.6 Tilinpäätöksen rekisteröinti... 41 8.7 Kirjanpitolautakunnan ohjeet ja lausunnot... 41 8.8 Lähipiiri... 41 Osakaslainat verotuksessa... 43 III Osa Rahoitus... 44 9 Luku Osakeanti... 44 9.1 Nimellisarvottomuus... 44 9.2 Nimellisarvoiset osakkeet... 44 9.3 Yleiset osakeantia koskevat säännökset... 44 9.4 Maksullinen osakeanti... 45 9.5 Maksuton osakeanti... 47 Apporttiluovutuksen verotus... 48 Veroneutraalit apporttiluovutukset... 48 Veroneutraali liiketoimintasiirto... 49 Veroneutraali osakevaihto... 49
10 Luku Optio- ja muut erityiset oikeudet osakkeisiin... 50 Osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien käyttäminen verotuksessa51 Työsuhdeoptiot verotuksessa... 51 11 Luku Osakepääoman korottaminen... 52 Osakepääoman korottaminen verotuksessa... 53 12 Luku Pääomalaina... 54 12.1 Lainaehdot... 54 12.2 Muut säännökset pääomalainasta... 55 12.3 Vanhan osakeyhtiölain aikaiset pääomalainat... 56 Pääomalainan koron jaksottaminen verotuksessa... 56 Pääomalainan luonne omana ja vieraana pääomana... 57 Pääomalainasaamisen alaskirjaus... 58 IV Osa Varojen jakaminen... 59 13 Luku Varojen jakaminen... 59 13.1 Varojenjakotavat... 59 13.2 Osingonjako ja vapaan oman pääoman jakaminen... 60 13.3 Varojenjaon perustuminen tilinpäätökseen... 61 13.4 Tasetesti... 61 13.5 Maksukykytesti... 62 13.6 Omien osakkeiden hankinnan rahoittaminen... 62 Osingonjaon verovaikutukset... 63 Varojen jakaminen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta... 64 Väliosinko... 65 Ennakko-osinko... 65 14 Luku Osakepääoman alentaminen... 66 14.1 Osakepääoman alentamistavat... 66 14.2 Alentamismenettely... 66 Sidotun oman pääoman alentaminen verotuksessa... 67 15 Luku Yhtiön omat osakkeet... 68 15.1 Käsitteistä... 68 15.2 Omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen... 69 15.3 Hankkimis- ja lunastusehdot... 70 15.4 Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet... 70 15.5 Omien osakkeiden pantiksi ottaminen... 71 15.6 Omien osakkeiden merkintäkielto... 71 Omien osakkeiden hankkiminen tai lunastaminen yhtiön verotuksessa... 71 Omien osakkeiden luovuttaminen osakkeenomistajan verotuksessa... 72 Omien osakkeiden luovuttaminen... 72 V Osa Yhtiörakenteen muuttaminen ja purkaminen... 73 16 Luku Sulautuminen... 73 16.1 Sulautumistavat... 73 16.2 Sulautumissuunnitelma... 74 16.3 Tilintarkastajan lausunto... 74 16.4 Sulautumissuunnitelman rekisteröinti ja kuulutus velkojille... 75
16.5 Sulautumispäätös... 75 16.6 Lunastusmenettely... 76 16.7 Sulautumisen täytäntöönpano... 77 16.8 Rajat ylittävä sulautuminen... 78 16.8.1 Yleistä... 78 16.8.2 Sulautumissuunnitelma ja -menettely... 79 16.8.3 Sulautumisen täytäntöönpano... 79 Sulautuminen verotuksessa... 81 17 Luku Jakautuminen... 83 17.1 Jakautumistavat... 83 17.2 Jakautumissuunnitelma... 84 17.3 Tilintarkastajan lausunto... 84 17.4 Jakautumissuunnitelman rekisteröinti ja kuulutus velkojille... 85 17.5 Jakautumispäätös... 85 17.6 Lunastusmenettely... 86 17.7 Jakautumisen täytäntöönpano... 87 17.8 Rajat ylittävä jakautuminen... 89 17.8.1 Yleistä... 89 17.8.2 Jakautumissuunnitelma ja -menettely... 90 17.8.3 Jakautumisen täytäntöönpano... 90 Jakautuminen verotuksessa... 92 18 Luku Vähemmistöosakkeiden lunastaminen... 94 18.1 Lunastusoikeus- ja velvollisuus... 94 18.2 Lunastusmenettely... 95 19 Luku Yritysmuodon muuttaminen... 96 19.1 Yksityisen osakeyhtiön muuttaminen julkiseksi osakeyhtiöksi... 96 19.2 Julkisen osakeyhtiön muuttaminen yksityiseksi osakeyhtiöksi... 97 19.3 Yksityisen osakeyhtiön muuttaminen toiseen yritysmuotoon... 97 Yritysmuodon muuttaminen verotuksessa... 98 20 Luku Yhtiön purkaminen... 99 20.1 Selvitystila... 99 20.2 Selvitystilamenettely... 100 20.3 Lopputilitys... 102 20.4 Purkautuminen... 102 Purkautumisen verovaikutukset... 102 Purkusäännöksen soveltamisala... 103 20.5 Selvitystilan jatkaminen ja lopettaminen... 103 20.6 Rekisteristä poistaminen... 104 20.7 Yhtiön varojen vähentyminen... 104 20.8 Yhtiön saneeraus ja konkurssi... 106 VI Osa Seuraamukset ja oikeussuoja... 107 21 Luku Päätöksen moite... 107 21.1 Pätemättömyys... 107 21.2 Mitättömyys... 107
21.3 Moitekanteen seuraukset... 108 22 Luku Vahingonkorvaus... 108 22.1 Johtohenkilön korvausvastuu... 108 22.2 Osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuu... 109 22.3 Yhtiökokouksen puheenjohtajan vahingonkorvausvelvollisuus... 109 22.4 Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus... 109 22.5 Vahingonkorvauskanne... 109 22.6 Pakottavuus... 110 23 Luku Vaikutusvallan väärinkäyttöön perustuva lunastusvelvollisuus ja yhtiön purkaminen... 111 23.1 Yleistä... 111 23.2 Lunastusvelvollisuus... 111 23.3 Määrääminen selvitystilaan tai rekisteristä poistettavaksi... 112 24 Luku Riitojen ratkaiseminen... 112 24.1 Oikeudenkäynnit ja välimiesmenettely... 112 24.2 Tiedoksiannot yhtiölle... 113 25 Luku Rangaistusseuraamukset... 113 KPMG oleellista tietoa ja ratkaisuja asiakkaan liiketoimintaan... 115 KPMG Toimistot Suomessa... 117 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Yhteenveto oman pääoman rakenteesta ja varojen jakamisen vaikutuksista Osakeyhtiön oman pääoman esittäminen taseessa Vähemmistöosakkeenomistajia koskevat erityiset säännökset osakeyhtiölaissa Julkisia osakeyhtiöitä ja pörssiyhtiöitä koskevat erityiset säännökset osakeyhtiölaissa Sulautumissuunnitelman sisältö eri sulautumistilanteissa Osakeyhtiölain edellyttämät tilintarkastajan todistukset ja lausunnot
Lyhenteet OYL VOYL TVL EVL AVL KPL Osakeyhtiölaki (624/2006 muutoksineen) (Vanha) osakeyhtiölaki (734/1978 muutoksineen) Tuloverolaki (1535/1992 muutoksineen) Laki elinkeinotulon verottamisesta (360/1968 muutoksineen) Arvonlisäverolaki (1501/1993 muutoksineen) Kirjanpitolaki (1336/1997 muutoksineen)
I Osa Yleiset periaatteet, perustaminen, yhtiöjärjestys ja osakkeet 1 Luku Osakeyhtiön toiminnan keskeiset periaatteet ja lain soveltaminen Osakeyhtiön toiminnan kannalta keskeiset periaatteet on kirjattu suoraan lakiin. Periaatteiden kirjaaminen lakiin ja kokoaminen lain ensimmäiseen lukuun korostavat näiden periaatteiden merkitystä osakeyhtiöoikeudessa ja helpottavat samalla lain kokonaisuuden ymmärtämistä. Keskeisten periaatteiden ymmärtäminen auttaa myös yksittäisten tilanteiden ratkaisemisessa, sillä lain yksityiskohtaiset säännökset ovat pääosin näiden periaatteiden soveltamista yksittäisessä tilanteessa. Osakeyhtiön toiminta rakentuu keskeisten periaatteiden varaan. Lähtökohtana on, että lain yksityiskohtaiset säännökset tulevat sovellettavaksi ensisijaisesti. Osakeyhtiön toiminnan keskeisten periaatteiden lain tulkintaa ohjaavan vaikutuksen voidaan kuitenkin katsoa olevan sitä voimakkaampaa, mitä heikommin lain yksityiskohtaiset säännökset sääntelevät yksittäistä oikeusongelmaa. Keskeisten osakeyhtiöoikeudellisten periaatteiden kirjaaminen ja kokoaminen lakiin ei sinällään merkitse käytännön tasolla suurta muutosta vanhan osakeyhtiölain aikaiseen oikeustilaan, sillä nämä periaatteet tunnustettiin osana osakeyhtiön toiminnan sääntelyä ja ohjasivat tulkintaa jo aikaisemmin. Keskeisiä lain ensimmäiseen lukuun kirjattuja periaatteita ovat: - Oikeushenkilöllisyys ja osakkeenomistajien rajoitettu vastuu (1:2 ) - Pääoman pysyvyys (1:3 ) - Osakkeen luovutettavuus (1:4 ) - Toiminnan tarkoitus (1:5 ) - Enemmistöperiaate (1:6 ) - Yhdenvertaisuusperiaate (1:7 ) 1 Osakeyhtiölaki
- Johdon tehtävä (lojaliteetti- ja huolellisuusvelvollisuus) (1:8 ) - Tahdonvaltaisuusperiaate (1:9 ) 1.1 Oikeushenkilöllisyys ja osakkeenomistajan rajoitettu vastuu Osakeyhtiö on oikeushenkilö, jolla voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia ja joka on oikeustoimikelpoinen eli se voi itse määrätä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö ja sen varallisuus on erillinen osakkeenomistajien varallisuudesta. Osakkeenomistajien velkoja ei voida periä osakeyhtiöltä eikä osakeyhtiön velkoja osakkeenomistajilta. Osakkeenomistajien rajoitetulla vastuulla tarkoitetaan sitä, että osakkeenomistajat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön velvoitteista. Osakkeenomistajien riskinä on ainoastaan yhtiöön sijoittamansa pääomapanoksen menettäminen. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin lisätä osakkeenomistajan vastuuta edellä lausutusta määräämällä osakkeenomistajan velvollisuudesta suorittaa erityisiä maksuja yhtiölle. 1.2 Pääoman pysyvyys Periaatteen mukaan osakeyhtiöllä pitää olla osakepääoma. Yksityisellä osakeyhtiöllä vähimmäisosakepääoma on 2.500 euroa ja julkisella osakeyhtiöllä 80.000 euroa. Edelleen periaatteen mukaan yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille ainoastaan osakeyhtiölaissa säädetyllä tavalla. Kaupparekisterissä on vielä paljon osakeyhtiöitä, jotka on perustettu ennen vanhan osakeyhtiölain voimaantuloa (eli ennen 1.1.1980) ja joiden osakepääoma on alle osakeyhtiölain mukaisen yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoman 2.500 euroa. Osakeyhtiölain voimaanpanolain 2 :n mukaan osakeyhtiölain vähimmäisosakepääomaa koskevaa säännöstä ei sovelleta ennen osakeyhtiölain voimaantuloa rekisteröityyn yhtiöön, jonka osakepääoma on alle 2.500 euroa. Tällainen yhtiö ei kuitenkaan saa päättää osakepääoman alentamisesta, jos osakepääoma alentamisen jälkeen olisi alle 2.500 euroa. Siten ennen vanhan osakeyhtiölain voimaantuloa perustetun yhtiön, jonka osakepääoma on esimerkiksi 1.000 markkaa eli 168,19 euroa, ei tarvitse korottaa osakepääomaansa 2.500 euroon, mutta se ei voi myöskään alentaa osakepääomaansa, koska osakepääoma olisi alentamisen jälkeen alle 2.500 euroa. Osakeyhtiölaki 2
1.3 Osakkeen luovutettavuus Osakeyhtiön osake on vapaasti luovutettavissa ja hankittavissa. Yhtiöjärjestyksessä näitä oikeuksia voidaan kuitenkin rajoittaa. Osakeyhtiölain sallimat luovutusrajoitukset ovat OYL 3:7 :n mukainen lunastuslauseke ja 3:8 :n mukainen suostumuslauseke. Osakkeen luovutettavuudelle ei voida yhtiöjärjestyksessä asettaa muita luovutusrajoituksia. 1.4 Toiminnan tarkoitus Periaatteen mukaan oletuksena on, että yhtiön toiminnan tarkoitus on voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Voiton tuottamista tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, eikä se siten tarkoita lyhytnäköistä voitontavoitteluvelvoitetta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiöllä on jokin muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Määräykset voivat liittyä voiton tuottamiseen ja siihen, kenelle mahdollinen voitto jaetaan. Mikäli yhtiöjärjestyksessä on määrätty muusta tarkoituksesta kuin voiton tuottamisesta osakkeenomistajille, yhtiöjärjestyksessä on OYL 13:9 :n mukaan tällöin määrättävä oman pääoman käyttämisestä voitonjaossa ja muun vapaan oman pääoman rahaston jaossa, osakepääoman alentamisessa, omien osakkeiden hankkimis- ja lunastamistilanteissa sekä yhtiön purkamisen ja rekisteristä poistamisen yhteydessä. Yhtiön tarkoitus verotuksen kannalta OYL 1:5 mukaan oletusarvona on se, että yhtiön toiminnan tarkoitus on voiton tuottaminen. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiön tarkoitus on muu kuin voiton tuottaminen. Yhtiö voi olla toiminnaltaan myös yleishyödyllinen yhteisö, se voi toimia osuustoiminnallisen luonteisena osakkeenomistajien yhteiseksi hyväksi esimerkiksi omakustannusperiaatteella tai se voi olla keskinäinen yhtiö. Keskinäiset yhtiöt Osakeyhtiö voi olla ns. keskinäinen yhtiö, jolloin sen osakkeenomistajilla on oikeus yhtiön omistamien varojen hallintaan. Tyypillisiä keskinäisiä yhtiöitä ovat keskinäiset kiinteistöyhtiöt. Keskinäisessä kiinteistöyhtiössä osakkeenomistajalla on hallintaoikeus niihin huoneistoihin tai tiloihin, joihin yhtiöjärjestyksessä oleva huoneistoselitelmä hänet oikeuttaa. TVL 53 :n mukaan veronalaista tuloa ei ole etu, jonka verovelvollinen on saanut omaan tai perheensä tarpeeseen käytetystä asunnosta, joka hänellä on asunto-osakeyhtiön tai muun asunto- tai kiinteistöyhteisön osakkaana tai jäsenenä ollut käytössään käypää vuokraa alemmasta vastikkeesta. Veronalaista ei 3 Osakeyhtiölaki
ole myöskään asunto- tai kiinteistöyhteisön osakkeenomistajien tai jäsenten saama etu huoneistoista, joihin heillä on yhtiöjärjestyksen sääntöjen nojalla hallintaoikeus. Verotuskäytännössä on muodostunut omat säännöt keskinäisten kiinteistöyhtiöiden rahastoille. Verotuskäytännöstä on pääteltävissä, että säästämistä voidaan ennakkorahastoinnin perusteella tehdä noin 3 5 vuotta, jonka jälkeen varat on käytettävä hankkeeseen. Mikäli varoja ei kuitenkaan käytetä tässä ajassa, rahastoidut suoritukset katsotaan verotuksessa jälkikäteen veronalaiseksi tuloksi ja yhtiötä jälkiverotetaan näistä. Kyseessä on siis vanhojen verovuosien oikaisu. Verotuskäytännössä on myös vakiintuneesti katsottu, että lainanlyhennysrahastoon ei voida rahastoida suurempaa määrää kuin millä tilikaudella on kyseistä lainaa lyhennetty. Korkokuluja vastaavaa osuutta ei voida rahastoida. Jos kyseinen määrä ylitetään, ylimenevä osuus katsotaan veronalaiseksi tuloksi Omakustannusperiaatteella toimivat yhtiöt Yhtiö voi toimia myös omakustannusperiaatteella sen osakkeenomistajien hyväksi. Omakustannusperiaatteella toimiva yhtiö tekee tällöin verotuksessa nollatulosta, mutta sen osakkeenomistajat saavat puolestaan säästöä edullisemman hinnoittelun johdosta. Tällaisiin yhtiöihin on sovellettu vanhastaan ns. Mankala-periaatetta, jolloin osakkeenomistajien ei ole katsottu saavan peiteltynä osinkona verotettavaa veronalaista etua. Yleishyödylliset osakeyhtiöt Osakeyhtiö voi periaatteessa saada myös verotusta varten yleishyödyllisen yhteisön aseman, jolloin se on lähtökohtaisesti vapautettu tuloveron maksamisesta. Yleishyödyllinen yhteisö on kuitenkin verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta sekä muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitetun kiinteistön tai sen osan tuottamasta tulosta. Kiinteistötulon osalta veroa maksetaan ainoastaan kunnalle ja seurakunnalle (verokanta on 8,9908 % vuonna 2010). Verokanta elinkeinotulosta on 26 %. Yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavat yleishyödylliset yhteisöt voivat hakemusta saada määräajaksi vapautuksen myös elinkeinotulon verottamisesta. Periaatteessa osakeyhtiö voi saada tuloverotuksessa yleishyödyllisen yhteisön aseman samalla perusteilla kuin muutkin yhteisöt, vaikka tyypillisesti yleishyödyllisiä yhteisöjä ovat aatteelliset yhdistykset ja säätiöt. Yhteisö on yleishyödyllinen, jos 1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; 2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin; ja 3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna Osakeyhtiölaki 4
hyvityksenä. Osakeyhtiön kannalta merkittävä seikka on sen omistuspohja, sen voitonjakoa koskevat määräykset sekä tosiasiallinen toiminta. On poikkeuksellista, että osakeyhtiölle annetaan verotuksessa yleishyödyllisen yhteisön asema. 1.5 Enemmistöperiaate Enemmistöperiaatteen mukaan osakkeenomistajat päättävät yhtiön asioista yksinkertaisella äänten enemmistöllä, jollei osakeyhtiölaissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Osakeyhtiölaki sisältää useita päätöksentekotilanteita, joissa edellytetään määräenemmistöpäätöstä tai osakkeenomistajien yksimielisyyttä. 1.6 Yhdenvertaisuusperiaate Osakeyhtiöoikeudessa keskeisenä periaatteena on yhdenvertaisuusperiaate, jonka tarkoituksena on suojata vähemmistöosakkeenomistajia. Periaatteen mukaan kaikki osakkeet tuottavat lähtökohtaisesti yhtäläiset oikeudet yhtiössä, ellei asiasta määrätä toisin yhtiöjärjestyksessä. Yhdenvertaisuusperiaate kieltää yhtiökokousta, hallitusta, toimitusjohtajaa ja hallintoneuvostoa tekemään päätöstä tai ryhtymään toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Yhdenvertaisuusperiaatteen merkitys tulee esille useassa kohdassa lain yksityiskohtaisissa säännöksissä. Yhdenvertaisuusperiaate ja verotus Kyseessä on osakkeenomistajien yhdenvertaisuus, ei osakkeiden muodollinen yhdenvertaisuus. Verotuksen tulee perustua taloudellisille tosiasioille eikä esim. muodolliselle yhdenvertaisuusperiaatteelle. Periaate on osakkeenomistajien suojaksi, ei esim. verottajan suojaksi säädetty normi. Verotuksessa yhtiön ja sen osakkeenomistajien välisiin toimiin voidaan yleensä puuttua vain sillä perusteella, että on poikettu markkinaehtoisesta hinnoittelusta. 1.7 Johdon tehtävä Periaatteen mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Periaate sisältää ensinnäkin sen, että yhtiön johdon on toimittava huolellisesti. Toiseksi yhtiön johdon velvollisuus on toimia yhtiön edun mukaisesti. Periaate kuvastaa ja korostaa kokonaisuudessaan johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvoitteita yhtiötä kohtaan. 5 Osakeyhtiölaki
1.8 Huolellisuusvelvollisuus Johdon huolellisuusvelvollisuudella on merkitystä erityisesti johdon jäsenen vahingonkorvausvastuun arvioinnissa. Huolellisuuden ja yhtiön edun mukaisuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota johdon tehtäviin ja yhtiön toiminnan tarkoitukseen. Huolellisuusvelvollisuuden vastaisena voidaan pitää sitä, että jokin toimi jätetään kokonaan tekemättä. Huolellisuutta arvioidaan objektiivisista lähtökohdista, ei johdon jäsenen omien kykyjen perusteella tai sen perusteella, miten johdon jäsen hoitaa omia asioitaan. Johdon jäsenen on toimittava siten kuin huolellinen henkilö toimisi vastaavissa olosuhteissa. Vaadittavan huolellisuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että liiketoiminnassa päätöksiä on usein tehtävä epävarmuuden vallitessa. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että riskin ottaminen kuuluu yritystoimintaan. Huolellisuuden vaatimus korostuu päätökseen tai toimeen liittyvän riskin kasvaessa sekä silloin, kun vastapuolena on henkilön lähipiiriin kuuluva taho. Riittävänä huolellisuutena voidaan yleensä pitää sitä, että ratkaisun taustaksi on hankittu tilanteen edellyttämä asianmukainen tieto, sen perusteella on tehty johdonmukainen päätös tai muu toimi eivätkä päätöksen tai muun toimen tekoon ole vaikuttaneet johdon jäsenten eturistiriidat. Huolellisuusvelvollisuuden täyttämistä arvioidaan tätä Business Judgement Rule -sääntöä vasten. 1.9 Lojaliteettivelvollisuus Toimiminen yhtiön edun mukaisesti merkitsee yhtiön johdolle asetettua lojaliteettivelvollisuutta yhtiötä ja viimekädessä kaikkia osakkeenomistajia kohtaan. Yhtiön edun mukaan toimiminen sisältää toimimisen yhtiön tarkoituksen mukaisesti. Jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, tarkoituksena on, että yhtiön liiketoiminta tuottaa osakkeenomistajille etua yhtiön välityksellä. Toimiminen pelkästään tietyn omistajan tai omistajaryhmän välittömien etujen mukaisesti ei ole sallittua. Vain tietyn omistajan etujen mukaisesti toimiminen ei ole sallittua edes siinä tapauksessa, että hallituksen jäsen on nimetty tämän omistajan toimesta. Yhtiön toiminnan aikana saattaa olla tilanteita, joissa yhtiön johdon huolellisuusvelvollisuus ja velvollisuus toimia yhtiön sekä viime kädessä kaikkien osakkeenomistajien etujen mukaisesti kohdistuu yhtiön sijasta välittömästi osakkeenomistajien omistuksen arvoon. Yhtiön johdon asemassa nähdään piirteitä osakkeenomistajien asiamiehen asemasta ja asiainhuollosta. Johdon lojaliteettivelvoite yhtiön kaikkia osakkeenomistajia kohtaan perustuu päämies-agenttiteoriaan. Johto ei sen perusteella saa toimia opportunistisesti siten, että toiminta vahingoittaa osakkeenomistajien intressejä. Päämies-agenttisuhdetta kuvataan oheisessa kuviossa numerolla 1. Osakeyhtiölaki 6
Lojaliteettivelvollisuuden toinen ulottuvuus koskee enemmistöosakkeenomistajan suhdetta vähemmistöön. Enemmistö ei saa opportunistisesti käyttää hyväkseen enemmistöasemaansa vähemmistön kustannuksella. Myöskään yhtiön johto ei saa liittoutua enemmistön kanssa siten, että vähemmistön yhdenvertaisuus asetetaan vaaraan. Tätä lojaliteettivelvollisuuden ulottuvuutta kuvataan oheisessa kuviossa numerolla 2. Kolmanneksi lojaliteettivelvollisuus näkyy siten, että yhtiön johto ja osakkeenomistajat eivät saa toimia sillä tavalla, että velkojien oikeudet vaarantuvat. Tällä tarkoitetaan sitä, että kiellettyjä ovat sellaiset toimenpiteet, joilla tosiasiassa asetetaan yhtiön velkojat osakkeenomistajia huonompaan asemaan maksunsaantijärjestyksessä, jos toimenpidettä ei voida perustella yhtiön liiketoimintaan liittyvillä todellisilla syillä. Tätä lojaliteettivelvollisuuden ulottuvuutta kuvataan oheisessa kuviossa numerolla 3. Kuvio 1: Huolellisuusvelvollisuus ja lojaliteettivelvollisuus 7 Osakeyhtiölaki
1.10 Tahdonvaltaisuusperiaate Tahdonvaltaisuuden periaatteen mukaan osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestyksessä määrätä yhtiön toiminnasta. Yhtiöjärjestykseen ei kuitenkaan voida ottaa osakeyhtiölain, muun pakottavan lainsäädännön tai hyvän tavan vastaista määräystä. Osakkeenomistajat voivat myös yksimielisinä poiketa yhtiöjärjestyksen määräyksestä tai lain muusta kuin pakottavasta säännöksestä. Lain yksityiskohtaisten säännösten pakottavuus ilmenee säännösten sanamuodosta tai pakottavuus on tulkittava säännöksen tarkoituksen perusteella. Pakottavat säännökset liittyvät pääasiassa velkojainsuojaan, vähemmistöosakkeenomistajien suojaan sekä erilaisiin viranomaisiin suuntautuviin toimiin. 2 Luku Perustaminen 2.1 Perustamissopimus Perustaminen tapahtuu yhdellä kirjallisella perustamissopimuksella (simultaaniperustaminen). Osakeyhtiölain mukaisessa osakeyhtiön perustamisessa varsinaista perustamiskokousta ei siten pidetä. Osakkeenomistajilta edellytetään perustamisesta yksimielisyyttä, joka ilmaistaan allekirjoittamalla perustamissopimus. Osakkeenomistaja merkitsee perustamissopimuksen allekirjoituksella perustamissopimuksesta ilmenevän määrän osakkeita. Yhtiön johto valitaan perustamissopimuksella. On selvää, että johtoon valittujen henkilöiden on annettava suostumuksensa valintaan, mutta rekisteri-ilmoitukseen liitettävää kirjallista suostumusta ei osakeyhtiölaissa edellytetä. Perustamissopimuksen sisältöä koskevat yksityiskohtaiset säännökset ovat OYL 2:2 :ssä, jonka mukaan perustamissopimuksessa on mainittava sopimuksen päivämäärä, kaikki osakkeenomistajat ja heidän merkitsemänsä osakkeet, merkintähinta, osakkeen maksuaika ja yhtiön hallituksen jäsenet. Perustamissopimukseen on liitettävä yhtiöjärjestys. Yhtiön tilikaudesta on määrättävä joko perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä. Mikäli yhtiöön valitaan heti toiminnan alussa toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto, on myös nämä nimettävä perustamissopimuksessa. Myös hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtajat voidaan nimetä perustamissopimuksessa. Heinäkuun alusta 2007 voimaantulleen uuden tilintarkastuslain (459/2007 muutoksineen) mukaan pienet osakeyhtiöt on vapautettu tilintarkastusvelvollisuudesta. Osakeyhtiölaki 8
Osakeyhtiölain mukaan perustamissopimuksessa tilintarkastaja on siten mainittava vain tarvittaessa. 2.2 Yhtiöjärjestys Osakeyhtiölain mukaan yhtiöjärjestys voidaan halutessa laatia hyvinkin suppeaksi. Vähimmäissisältö on yhtiön toiminimi, kotipaikka ja toimiala. Kotipaikkana on oltava Suomessa oleva kunta. Toimiala voidaan mainita yleistoimialana kattaen kaikki laillinen liiketoiminta. Mikäli yhtiön tilikaudesta ei ole mainittu perustamissopimuksessa, on siitä perustamisen yhteydessä mainittava yhtiöjärjestyksessä. Monista muista yhtiöjärjestyksen määräyksistä, kuten hallituksen jäsenten lukumäärästä ja toimikaudesta, yhtiökokouskutsusta ja yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista OYL sisältää olettamasäännökset, jotka ovat voimassa, ellei asiasta ole toisin yhtiöjärjestyksessä määrätty. Määräys osakepääoman määrästä ei ole välttämätön. Kuitenkin osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä on edelleen rekisteröitävä kaupparekisterilain perusteella. Nimellisarvottomasta pääomajärjestelmästä johtuen myöskään nimellisarvosta ei ole yhtiöjärjestyksessä mainittava, ellei yhtiö nimenomaisesti halua kuulua nimellisarvojärjestelmään. Yhtiöjärjestykseen voidaan ottaa ainoastaan osakeyhtiölaissa säädetyt vaihdannanrajoitusmääräykset, eli lunastuslauseke ja suostumuslauseke. Yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevat säännökset ovat OYL 5:30 :ssä. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päätetään yhtiökokouksessa ja muuttamiseen vaaditaan OYL 5:27 :n mukainen määräenemmistö eli vähintään 2/3 annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. 2.3 Osakkeen merkintähinta ja maksaminen Osakkeen merkintähinta merkitään osakepääomaan, jollei sitä ole perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty merkittäväksi osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tai jollei kirjanpitolaissa toisin säädetä. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa käsittelemme tarkemmin 8 luvun yhteydessä. Merkintähinta on maksettava yhtiön tilille. Merkintähinta on mahdollista maksaa myös yhtiön ulkomailla olevalle tilille, jonka ehdot vastaavat suomalaista pankkitiliä. Perustamisen yhteydessä tapahtuvan merkintähinnan maksamisesta apportilla säädetään OYL 2:6 :ssä. Apporttiomaisuudella on oltava yhtiölle rahamaksua vastaava taloudellinen arvo. Työsuoritus ei käy osakkeen merkintähinnan maksuksi. Merkintähinnan maksamisesta apportilla on nimenomaisesti oltava maininta perustamis- 9 Osakeyhtiölaki
sopimuksessa. Apporttiomaisuuden osalta on perustamissopimuksessa oltava erityinen selvitys, jossa yksilöidään apporttiomaisuus ja sillä suoritettava maksu sekä selvitetään omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja omaisuuden arvostamisessa noudatettavat menetelmät. Mikäli apporttimenettelysäännöksiä ei ole noudatettu, todistustaakka apportin oikeasta arvosta on osakkeiden merkitsijällä. Mikäli osakkeiden merkintähinta maksetaan rahassa, mutta sellaisella edellytyksellä, että yhtiö hankkii vastiketta vastaan omaisuutta, on hankintaan OYL 2:6.3 :n mukaan sovellettava apporttimenettelysäännöksiä. Säännöksellä pyritään estämään apporttimenettelysäännösten kiertäminen sopimusmenettelyillä. Soveltaminen ei riipu siitä, keneltä omaisuutta hankitaan, mutta käytännössä kyseeseen tulevat lähinnä osakkeiden merkitsijä ja hänen läheisensä. Mikäli merkintähintaa ei ole maksettu sen eräännyttyä eikä yhtiön hallitus ole antanut lisäaikaa merkintähinnan maksuun, voi hallitus todeta oikeuden merkittyyn osakkeeseen menetetyksi. 2.4 Yhtiön rekisteröiminen Yhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta tai perustaminen raukeaa. Vain osakkeet, jotka ovat täysin maksettu, voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi. Yhtiö voidaan rekisteröidä, kun rekisteriviranomaiselle on toimitettu yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että yhtiön perustamisessa on noudatettu osakeyhtiölain säännöksiä, sekä yhtiön tilintarkastajan todistus siitä, että osakeyhtiölain säännöksiä osakkeiden maksamisesta on noudatettu. Jos yhtiössä ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, osakkeiden maksamisesta on annettava muu selvitys. Mikäli merkintähinta on maksettu apporttiomaisuudella, rekisteri-ilmoitukseen on lisäksi liitettävä tilintarkastajan lausunto edellä kuvatusta OYL 2:6.2 :n mukaisesta apporttiselvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava arvo yhtiölle. Kyseinen lausunto on aina liitettävä rekisteri-ilmoitukseen huolimatta siitä, onko yhtiöllä tilintarkastaja. Osakeyhtiö syntyy sen rekisteröimisellä. Yhtiön puolesta ennen sen rekisteröimistä tehdyistä toimista vastaavat toimesta päättäneet ja siihen osallistuneet yhteisvastuullisesti. Perustamissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tehdystä toimesta tai perustamissopimuksessa yksilöidystä, enintään vuosi ennen perustamissopimuksen allekirjoittamista tehdystä toimesta aiheutuneet velvoitteet siirtyvät yhtiölle rekisteröimisellä. Osakeyhtiölaki 10