Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Tiivistelmä
Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 tiivistelmä ISBN 978-92-893-4859-1 (PRINT) ISBN 978-92-893-4860-7 (PDF) http://dx.doi.org/10.6027/anp2017-707 ANP 2017:707 Pohjoismaiden ministerineuvosto 2017 Ulkoasu: Erling Lynder Paino: Rosendahls Printed in Denmark www.norden.org/nordpub Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista. Pohjoismaiden ministerineuvosto Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org
Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 tiivistelmä Sisällysluettelo Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 4 Budjetin kokonaiskehys ja sektorikohtainen jakauma 6 Vuoden 2017 budjetin päälinjaukset 9 Ministerineuvostojen poliittiset painopisteet 10 Pohjoismaiden neuvoston kanssa käydyt budjettineuvottelut ministerineuvoston vuoden 2017 budjetista 12 Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet 14 Maiden ennustetut maksuosuudet kansallisina valuuttoina 15 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehitys 17 Budjetin kehitys vuosina 2005 2017 18 säästöt 2014 2016 19 Käyttämättömien varojen kehitys vuosina 2012 2015 20 Likviditeetin kehitys 23 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti budjettikohdittain 24 Liite 1: Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisina valuuttoina 30 Liite 2: Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit 2017 31
Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Pohjoismaista yhteistyötä on vuodesta 2014 lähtien uudistettu laajasti Nytt Norden -nimisen uudistuksen mukaisesti. Vuonna 2016 pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät siirtyä uudistustyön seuraavaan vaiheeseen, jonka tavoitteena on varmistaa yhteistyön merkitys maille, elinkeinoelämälle ja kansalaisyhteiskunnalle. Pohjoismainen budjetti on pohjoismaisen yhteistyön ohjaamisen ja priorisoinnin keskeinen työkalu. Myös suurilla yhteiskunnallisilla haasteilla on merkitystä pohjoismaiselle yhteistyölle. Kyse on esimerkiksi siitä, miten kohtaamme geopoliittisten muutosten vaikutukset, maahanmuuton ja ilmastohaasteen. Kasvanut kansainvälinen kiinnostus pohjoismaisia ratkaisuja kohtaan tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Se edellyttää dynaamista ja joustavaa yhteistyötä, jossa budjetti on tärkeä työkalu uusien ratkaisujen löytämiseksi uusiin haasteisiin. Vuoden 2017 budjetin priorisoinnit ilmentävät toivetta siitä, että pohjoismaisella yhteistyöllä pystytään vastaamaan Pohjoismaiden yhteisiin haasteisiin. Laaja sektorienvälinen yhteistyöpanostus pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseksi on yksi ehdotuksen pääelementeistä. Alan yhteistyöllä pyritään kerryttämään ja vaihtamaan tietoa kotouttamisen parhaista käytännöistä. Yhteispohjoismainen osaamiskeskus (clearing central) perustetaan verkostoitumista ja tiedonvaihtoa varten, tutkimustietoa vahvistetaan sekä pureudutaan siihen, miten kansalaisyhteiskunta voi edistää kotoutumista. Kiinnostus Pohjoismaita kohtaan on lisääntynyt maailmalla. Sitä silmällä pitäen vuonna 2016 käynnistettiin yhteispohjoismainen profilointi- ja asemointistrategia. Panostus jatkuu myös vuonna 2017. Washingtonissa vuonna 2013 järjestetystä Nordic Cool -tapahtumasta saatujen hyvien kokemusten innoittamana brändäys jatkuu vuonna 2017 Southbank Centren kulttuurikeskuksessa Lontoossa järjestettävillä tapahtumilla. Pohjoismaiden pääministerit käynnistävät vuonna 2017 uuden aloitteen 4
yhteispohjoismaisista ratkaisuista globaaleihin haasteisiin. Aloitteella pyritään vastaamaan innovatiivisiin yhteiskuntaratkaisuihin kohdistuvaan kansainväliseen kysyntään aloilla, joilla Pohjoismailla on huippuosaamista. Osana uudistustyötä on käynnistetty erilaisia strategisia selvityksiä, joiden tavoitteena on tunnistaa pohjoismaisen yhteistyön potentiaali tietyillä, valikoiduilla aloilla tulevien 5 10 vuoden aikana. ehdotuksessa on osoitettu varoja terveysalan pohjoismaista yhteistyötä kartoittaneen Könbergin-raportin ehdotusten jatkoseurantaan. Varoja on osoitettu myös työmarkkina-alan eli Nielsoninraportin strategisen selvitystyön jatkoseurantaan sekä energiayhteistyön selvitystyöhön, joka valmistuu maaliskuussa 2017. Työtä johtaa Jorma Ollila. Tämä työtapa on osoittautunut menestyksekkääksi, ja sitä tullaan laajentamaan ympäristöalalle vuonna 2017. Vuoropuhelu Pohjoismaiden neuvoston kanssa on ollut koko budjettiprosessin ajan hyvää ja rakentavaa. Pohjoismaiden neuvoston kanssa käytävässä vuosittaisessa keskustelussa ministerineuvoston budjetista päästiin keväällä 2016 kompromissiin. Tämä budjettikompromissi on sisällytetty budjettikirjaan sellaisenaan. Budjetin kokonaiskehys on vuoden 2016 tasolla. Järjestelmää, johon kuuluu priorisointibudjetti puheenjohtajamaan hankkeineen, jatketaan Norjan puheenjohtajakaudella vuonna 2017. Kööpenhaminassa 10. marraskuuta 2016 Dagfinn Høybråten Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri 5
Budjetin kokonaiskehys ja sektorikohtainen jakauma Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2017 kokonaismenokehys on 935 091 000 Tanskan kruunua eli reaalinen budjettikehys on sama kuin vuonna 2016. Kehyksen erittely: Kokonaiskehyksen rakenne Vuoden 2017 hyväksytty budjetti vuoden 2016 hinnoin Vuoden 2017 hintatason mukainen inflaatiokorjaus tuhatta Tanskan kruunua 927 546 17 301 Valuuttamuunnot -9 756 Yhteensä vuoden 2017 hinnoin 935 091 Vuoden 2017 budjettikehykseen (vuoden 2016 hinnoin) lisätään liitteestä 2 ilmenevien kertoimien ja valuuttakurssien mukaisesti tehdyn inflaatio- ja valuuttakurssikorjauksen vaikutus. Näin laskemalla saadaan Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2017 kokonaismenokehys. Vuoden 2017 budjettiin tehdään hintojen nousun vuoksi 17 301 000 Tanskan kruunun inflaatiotarkistus, joka vastaa keskimäärin 1,9 prosentin inflaatiota. Laitosten määrärahojen muunnos kansallisista valuutoista Tanskan kruunuiksi pienentää budjettia 9 756 000 Tanskan kruunulla. Tällä ei kuitenkaan ole reaalista vaikutusta budjetin kokoon (tai maiden maksuosuuksiin) eikä laitosten määrärahojen suuruuteen. Valuuttakursseja käytetään yksinomaan muunnettaessa sijaintimaan valuuttana maksettavia laitosten määrärahoja Tanskan kruunuiksi. Seuraavalla sivulla on vuoden 2017 menokehyksen sektorikohtainen jakauma. 6
Vuosien 2017 ja 2016 budjettien vertailu (käyvin hinnoin) Erotus 2017 2016 +/ % 1. Yhteistyöministerit (MR-SAM) 258 184 253 984 4 200 1,7 % a. Priorisointibudjetti 91 842 75 641 16 201 21,4 % b. Kansainvälinen yhteistyö 55 261 68 919-13 658-19,8 % i. Toimistojen osuus* 15 778 15 560 218 1,4 % c. Pohjoismaiden ministerineuvoston 111 081 109 424 1 657 1,5 % yhteiset toiminnot ja sihteeristö i. Sihteeristön osuus (ministerineuvoston sihteeristö) 79 244 78 150 1 094 1,4 % 2. Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) 221 541 222 919-1 378-0,6 % a. Yleiset tutkimus- ja 3 376 3 316 60 1,8 % koulutusaloitteet b. Politiikan kehittäminen ym. 15 718 15 440 278 1,8 % c. Liikkuvuus- ja verkostoohjelmat 80 306 77 713 2 593 3,3 % d. Nordforsk (laitos) 99 442 104 153-4 711-4,5 % e. Muu tutkimus 22 699 22 297 402 1,8 % 3. Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto (MR-S) i. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen osuus (laitos) 4. Kulttuuriministerineuvosto (MR-K) 39 363 38 732 631 1,6 % 20 083 19 794 289 1,5 % 174 413 170 551 3 862 2,3 % a. Yleiset kulttuuripanostukset 51 496 51 085 411 0,8 % b. Lapset ja nuoret 6 250 6 139 111 1,8 % c. Elokuva ja viestimet 31 846 31 283 563 1,8 % d. Taideala 31 820 31 258 562 1,8 % e. Pohjoismaiset kulttuuritalot 46 010 44 219 1 791 4,1 % (laitokset) f. Muut kulttuuripanostukset 6 991 6 567 424 6,5 % Jatkuu seuraavalla sivulla 7
Jatkuu Vuosien 2017 ja 2016 budjettien vertailu (käyvin hinnoin) Erotus 2017 2016 +/ % 5. Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS) 40 219 39 572 647 1,6 % a. Kalastus 6 416 6 303 113 1,8 % b. Maa- ja metsätalous 27 074 26 659 415 1,6 % i. NordGenin osuus (laitos) 19 769 19 484 285 1,5 % c. Elintarvikkeet 6 729 6 610 119 1,8 % 6. Tasa-arvoasiain ministerineuvosto (MR-JÄM) 7. Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerineuvosto (MR-NER) 9 185 9 023 162 1,8 % 129 080 130 773-1 693-1,3 % a. Elinkeinopolitiikka 85 664 87 766-2 102-2,4 % i. Nordic Innovationin osuus 67 910 70 326-2 416-3,4 % (laitos) b. Energia 10 322 10 461-139 -1,3 % i. Pohjoismaisen energiantutkimuksen 6 046 6 261-215 -3,4 % osuus (laitos) c. Aluepolitiikka 33 094 32 546 548 1,7 % i. Nordregion osuus (laitos) 11 114 10 954 160 1,5 % 8. Ympäristöasiain ministerineuvosto (MR-M) 9. Työelämän ministerineuvosto (MR-A) 45 716 44 907 809 1,8 % 14 086 13 839 247 1,8 % i. NIVAn osuus (laitos) 3 461 3 403 58 1,7 % 10. Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto (MR-FINANS) 11. Oikeusyhteistyön ministerineuvosto (MR-LAG) 1 874 1 841 33 1,8 % 1 430 1 405 25 1,8 % Pohjoismainen budjetti yhteensä 935 091 927 546 7 545 0,8 % *Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot Kehysten jakautuminen eri budjettikohtiin Tanskan kruunuina ilmenee sivun 24 taulukosta. 8
Vuoden 2017 budjetin päälinjaukset Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöfoorumi. Ministerineuvoston työtä säätelee Helsingin sopimus, jota muutettiin viimeksi vuonna 1995. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää vuosittain maiden välillä. Vuonna 2017 puheenjohtajuus siirtyy Suomen jälkeen Norjalle. Pohjoismaisilla yhteistyöministereillä (MR-SAM) on päävastuu Pohjoismaiden ministerineuvoston työn koordinoinnista. Lisäksi yhteistyötä tehdään yhteensä kymmenessä eri alan ministerineuvostossa. Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettia on kaudella 2014 2016 leikattu yhteensä kahdeksalla prosentilla kiinteinä hintoina. Tänä vuonna pohjoismaisen budjetin kokonaiskehys on muuttumaton verrattuna vuoteen 2016. Sektorienvälinen jako noudattaa vuoden 2016 jakoa. Yhteistyöministerit ovat kuitenkin tehneet omaan budjettiinsa tiettyjä uudelleenkohdennuksia vuodelle 2017. Sen seurauksena priorisointibudjettia on kasvatettu. Tarkoituksena on sen avulla mahdollistaa uusia, laajoja poliittisia panostuksia. Lisätietoa löytyy kappaleesta, jossa käsitellään Pohjoismaiden ministerineuvoston poliittisten priorisointien päälinjauksia. Myös Tanskan (2015) ja Suomen (2016) puheenjohtajuuskaudella käynnistetyt hankkeet jatkuvat vuonna 2017. Lisäksi Norja lanseeraa omat puheenjohtajuuskauden hankkeensa. on laadittu eri ministerineuvostojen priorisointiehdotusten pohjalta ja se esiteltiin pääsihteerin budjettiehdotuksena kesäkuussa 2016. Tämän jälkeen ehdotus lähetettiin lausuntokierrokselle eri Pohjoismaihin. Yhteistyöministerit päättivät syyskuussa 2016 budjettiehdotuksesta. Pohjoismaiset yhteistyöministerit hyväksyivät Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2017 lopullisen budjetin marraskuussa 2016 käytyään sitä ennen budjettineuvotteluja Pohjoismaiden neuvoston kanssa. 9
Ministerineuvostojen poliittiset painopisteet Pääsihteeri sai vuonna 2013 tehtäväksi tutkia pohjoismaisen hallitusyhteistyön tehostamis- ja kehittämismahdollisuuksia. Yhteistyöministerit päättivät Nytt Norden -raportin perusteella kesäkuussa 2014 toimista, jotka on täytäntöönpantu vuosina 2014 2016. Uudistus on pohjoismaisen yhteistyön keskeinen teema myös vuonna 2017. Se jatkaa Nytt Norden 2.0 -raportin puitteissa tehtävää työtä, joka käynnistyi helmikuussa 2016. Yhteistyöministereiden priorisointibudjetti on työkalu, joka voi osaltaan lisätä pohjoismaisen hallitusyhteistyön merkitystä. Sen tarkoituksena on mahdollistaa ja helpottaa uusien ja suurempien poikkihallinnollisten hankkeiden tai ohjelmien käynnistämistä. Priorisointibudjetti ja maiden puheenjohtajuuspanostukset ovat olleet käytössä vuodesta 2013. Vuonna 2017 priorisointibudjettia käytetään muun muassa kunnianhimoisen ja laajan pohjoismaisen pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseen keskittyvän yhteistyöohjelman rahoittamiseen. Tämän rahoittamiseksi kansainvälisen yhteistyön budjettikohtaan on Venäjän- ja Valko-Venäjän yhteistyöhön liittyen tehty uudelleenpriorisointi. Myös muut Pohjoismaiden ministerineuvoston sektorit priorisoivat yhteistyötä kotouttamisasioissa. Lisäksi priorisoidaan sektorienvälisiä toimia pohjoismaisessa tilasto-, ympäristö- ja ilmastoyhteistyössä (COP 21:n seuranta), digitalisointia sekä demokratia-, osallistamisja turvallisuusyhteistyön avulla sosiaalista syrjäytymistä, ekstremismiä ja uskonnollista syrjintää koskevaa yhteistyötä. Myös pohjoismaisten terveys- ja työmarkkina-alan strategisten selvitysten seurantaan sekä käynnissä olevaan energia-alan selvitykseen panostetaan huomattavasti vuoden 2017 budjetissa. Ympäristöalalla tullaan vuoden 2017 aikana käynnistämään uusi strateginen selvitystyö. 10
Pohjoismaiden ministerineuvosto haluaa myös edistää kansalaisten ja yritysten rajat ylittävää toimintaa Pohjoismaissa. Rajaestetyö on edelleen tärkeällä sijalla poliittisesti, ja väliaikaisten rajatarkastusten seurauksia vapaalle liikkuvuudelle Pohjolassa seurataan koko ajan. Maat koordinoivat ja tekevät yhteistyötä myös kansallisissa lainsäädäntöprosesseissa sekä EU-lainsäädännön täytäntöönpanossa. Kansainväliset asiat ja EU-asiat ovat viime vuosina saaneet entistä vahvemman jalansijan Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Se on ollut Nytt Norden -uudistustyön seurausta. Tänä päivänä kansainväliset kysymykset ja EU-kysymykset ovat esillä kaikissa eri ministerineuvostoissa, minkä seurauksena annetaan yhteisiä julkilausumia ja tehdään yhteisiä toimia EU:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden suuntaan. Pohjoismaita kohtaan on kasvanut kansainvälisesti. Tämän pohjalta Pohjoismaille on laadittu yhteinen profilointi- ja asemointistrategia, jossa Pohjola esitellään matkailun, elinkeinoelämän ja kansainvälisen pääoman näkökulmasta houkuttelevana alueena. Strategian kanssa samanaikaisesti vuonna 2017 lanseerataan uusi pääministerialoite pohjoismaisista ratkaisuista globaaleihin yhteiskuntahaasteisiin. Sen tarkoituksena on lisätä tietoa ja edistää Pohjoismaiden yhteisiä aloitteita. Näin voidaan vastata innovatiivisten yhteiskuntaratkaisujen kysyntään aloilla, joilla Pohjoismailla on paljon kokemusta ja osaamista. Lopuksi mainittakoon, että Pohjoismaiden ministerineuvosto priorisoi lapsia ja nuoria, tasa-arvoasioita ja kestävää kehitystä, ja siksi ne on integroitu poikkihallinnollisesti Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkeen toimintaan. Pohjoismaiden ministerineuvosto on kokenut, että kiinnostus 11
Pohjoismaiden neuvoston kanssa käydyt budjettineuvottelut ministerineuvoston vuoden 2017 budjetista Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto kävivät ministerineuvoston budjettiehdotuksesta syksyllä 2016 poliittisia neuvotteluja, joiden perusteella vuoden 2017 budjettiin tehtiin seuraavat muutokset ja tarkennukset: Nordjobb-ohjelmaan varataan 3,413 miljoonaa Tanskan kruunua vuonna 2017. Jatketaan työtä jo käynnistetyn turvallisuutta arvioivan analyysin parissa, joka koskee terveydenhuollon henkilökunnan laillistamiseen liittyvää koordinointia ja vastavuoroista tietojenvaihtoa sekä varataan siihen 0,3 miljoonaa Tanskan kruunua, mikäli tämänhetkinen rahoitus ei ole riittävä. Jätteen kierrätys otetaan pohjoismaisen yhteistyön painopistealueeksi. Pohjoismaiden ministerineuvosto laatii vuonna 2017 analyysin ja varaa tarvittavat resurssit, joiden avulla voidaan tutkia, edistävätkö vai haittaavatko kansalliset jätealan säännöt, tukijärjestelmät ja maksut tavoitetta kasvattaa kierrätykseen menevän jätteen osuutta. Varataan 1,0 miljoonaa Tanskan kruunua yhteiskunnan turvallisuutta koskevan yhteistyön vahvistamiseksi Baltiassa ja Itämeren alueella. Bioenergiaa koskevaa työtä, myös ruokajätteen osalta, pidetään jatkossakin tärkeänä osana pohjoismaista yhteistyötä. Vuonna 2017 toteutetaan tutkimus, jossa selvitetään mahdollisuuksia biopolttoainealan ja liikennesektorin pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseen. Tutkimukseen sisällytetään maaliskuussa 2017 valmistuvan energia-alan strategisen selvityksen mahdollisesti esiin nostamia ehdotuksia. 12
varataan 1,0 miljoonaa Tanskan kruunua työmarkkinoiden liikkuvuuteen ja oikeudenmukaiseen kilpailuun liittyvien aloitteiden selvittämiseksi kiinnittäen erityishuomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin Baltiassa. Lisäksi Pohjoismaiden neuvosto toivoi, ettei Pohjoismaiden ministerineuvosto enää palauttaisi käyttämättömiä varoja, minkä vuoksi taloussääntöihin lisätään seuraava viittaus. Taloussääntöjen (Økonomireglementet) 20 A:n nojalla käyttämättömät varat, joita ei voida siirtää seuraavalle budjettivuodelle, tulee palauttaa maille (vuodesta 2009 lähtien), kunnes Pohjoismaiden ministerineuvosto on palauttanut 35 miljoonaa Tanskan kruunua, minkä jälkeen varat siirretään varantotilille yhteistyöministerien käytettäväksi seuraavana budjettivuonna. Tilivuoden 2015 jälkeen on palautettu yhteensä 30,2 miljoonaa Tanskan kruunua. Loppujen varojen odotetaan palautuvan vuoden 2016 käyttämättömistä varoista, joten vuodesta 2018 lähtien varoja on varantotilillä. 13
Budjetin tulot ja maiden maksuosuudet Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti rahoitetaan ensisijaisesti maiden suorilla maksuilla. Maat maksavat lähtökohtaisesti summan, joka vastaa toimintakehystä ilman palkoista pidätettävää maksua, nettokorkotuottoja ja muita tuloja, jotka on eritelty alla olevassa taulukossa. Maiden maksuosuudet lasketaan erityisen jakoperusteen mukaan. Se perustuu maiden osuuteen Pohjoismaiden yhteenlasketusta kahden viimeisimmän tiedossa olevan vuoden bruttokansantulosta tuotannontekijähintaan. Vuoden 2017 budjetti perustuu vuosiin 2013 ja 2014. TULOT tuhatta Tanskan kruunua (käyvin hinnoin) 2014 Jakoperuste 2014 2015 Jakoperuste 2015 2016 Jakoperuste 2016 2017 Jakoperuste 2017 Palkoista pidätettävä maksu Muut tulot (esim. vuokrat) Maiden maksuosuudet 12 000 13 000 12 500 13 500 1 100 600 400 0 942 115 922 510 914 646 921 591 Tanska 197 844 21,0% 184 502 20,0 % 177 441 19,4 % 186 161 20,2 % Suomi 153 565 16,3 % 142 989 15,5 % 143 599 15,7 % 145 611 15,8 % Islanti 6 595 0,7 % 6 458 0,7 % 7 317 0,8 % 8 294 0,9 % Norja 288 287 30,6 % 290 591 31,5 % 295 431 32,3 % 292 144 31,7 % Ruotsi 295 824 31,4 % 297 971 32,3 % 290 857 31,8 % 289 380 31,4 % Yhteensä: 955 215 100 % 936 110 100 % 927 546 100 % 935 091 100 % 14
Maiden ennustetut maksuosuudet kansallisina valuuttoina Korkeampaan koulutukseen pääsyä koskevassa sopimuksessa on sovittu, että Pohjoismaiden maksujärjestelyä säädellään ministerineuvoston budjetista, jolloin se vaikuttaa maiden maksuosuuksiin. Maksujärjestely koskee Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa. Järjestelyn ulkopuolella ovat Ahvenanmaa, Färsaaret, Grönlanti ja Islanti. Maiden keskinäiset maksut huomioidaan maiden maksuosuuksissa, ja sopimukset vaikuttavat vain maksuosuuksien sisäiseen jakoon maiden välillä (Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska). Sopimusta päätettiin vuonna 2015 jatkaa vuoden 2018 loppuun. Sopimuksesta käy ilmi, että yksittäinen maa maksaa 75 prosentin osuu- den siitä opiskelijoiden määrästä, joka saa opintotukea asuinmaastaan ja joka on kirjoilla korkeaasteen koulutuksessa toisessa maassa (sopimuksen 1 artikla). Laskennassa ei oteta huomioon tutkijankoulutuksessa olevia opiskelijoita eikä erittelemättömässä korkea-asteen koulutuksessa opiskelevia. Vuoden 2017 opiskelijakohtainen korvaus on 30.464 Tanskan kruunua. Ministerineuvosto vastaanottaa laskennan pohjaksi Pohjoismaiden opintotukiviranomaisilta vuosittain tilastotiedot järjestelmään sisältyvien opiskelijoiden määristä. Korkea-asteen koulutuksen maksujärjestely, tuhatta Tanskan kruunua 2014 2015 2016 2017 Tanska -89 078-85 457-83 278-78 963 Suomi 19 777 24 387 29 137 33 861 Islanti 0 0 0 0 Norja 58 343 59 456 57 479 51 225 Ruotsi 10 958 1 614-3 338-6 123 Summa: 0 0 0 0 15
Seuraavasta taulukosta ilmenevät maiden maksut Pohjoismaiden ministerineuvostolle kansallisina valuuttoina ja tuhansina ilmaistuna. Lukuja on korjattu korkea-asteen koulutuksen maksujärjestelyn mukaisesti, ja lähtökohtana ovat yhteistyöministerien hyväksymät budjettivaluuttakurssit (ks. liite 2). 2017 Maiden ennakoidut maksut kansallisina valuuttoina Tanska 107 199 DKK Suomi 24 090 EUR Islanti 153 599 ISK Norja 429 212 NOK Ruotsi 354 070 SEK 16
Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettikehitys Eräs tapa tutkia Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetin kehitystä pitkällä aikavälillä on vertailla budjettia Pohjoismaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen (BKT). Pohjoismainen BKT on Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan bruttokansantuotteiden summa. Alla oleva kuva näyttää budjetin osuuden Pohjoismaiden yhteisestä BKT:stä kuluneiden 21 vuoden aikana ja osoittaa, että ministerineuvoston budjetin osuus on mainittuna aikana laskenut verrattuna BKT:hen. Vertailu on tehty vuosina 1995 2015, ja vuosi 1995 on indeksissä 100. Budjetin suhteellisen osuuden kasvu vuonna 2009 johtuu ennen kaikkea vuoden 2008 finanssikriisistä. Kaikkien maiden BKT laski vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2008. Tämän johdosta ministerineuvoston budjetin osuus Pohjoismaiden yhteisestä BKT:stä on kyseisenä vuonna suurempi. Pylväsdiagrammi osoittaa, että budjetin osuus BKT:stä oli vuonna 2015 indeksinä 56. Jos kahden eri viisivuotiskauden keskiarvoa eli vuosia 1995 1999 ja vuosia 2011 2015 verrataan, on BKT laskenut kolmanneksen. 120 100 80 60 40 20 0 Ministerineuvoston budjetin osuus Pohjoismaiden BKT:stä 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 indeksi 1995=100 lineaarinen (indeksi 1995=100) 2014 2015 17
Budjetin kehitys vuosina 2005 2017 MDKK 1 100 1 075 1 050 1 025 1 000 975 950 925 900 875 850 825 kehitys vuosina 2005 2017 2017 hintataso nimellishinta 800 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuodeksi 2017 MR-SAM on hyväksynyt vuoden 2016 budjetin tasolla olevan kehyksen. Vuoden 2008 tasonmuutos johtui budjettivalmistelun yhteydessä tehdystä päätöksestä. Sen mukaan osa vuoden 2008 yhteensä 60 miljoonan Tanskan kruunun globalisaatioaloitteista, jotka pääministerit olivat julkistaneet Punkaharjulla kesäkuussa 2007, rahoitettaisiin kasvattamalla toimintakehystä 35 miljoonaa Tanskan kruunua. Valuuttakurssien heilahtelu selittää sen, miksi kiintein hinnoin ilmaistu vuoden 2010 budjetti on vuoden 2009 budjettia pienempi ja miksi vuoden 2011 budjettikin jää vuoden 2009 tasosta. Käytännössä kyse on Norjan ja Ruotsin kruunujen suuresta arvonlaskusta Tanskan kruunuun nähden. Lasku alkoi vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja päättyi vuoden 2009 puolivälissä. Vuosien 2011 2012 ja 2013 nousu johtuu vastaavasti Norjan ja Ruotsin kruunujen kallistumisesta Tanskan kruunuun nähden. Kiinteiden hintojen suhteellisen suuri lasku vuonna 2015 ja edelleen vuonna 2016 johtuu paitsi budjettileikkauksista myös Ruotsin ja Norjan kruunun arvon heikkenemisestä suhteessa Tanskan kruunuun. 18
säästöt 2014-2016 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettia on vuosina 2014 2016 leikattu yhteensä 8 prosenttia kiinteinä hintoina. Alla olevasta taulukosta ilmenee säästöjen jakautuminen sektoreittain*: Säästöjen jakautuminen sektoreittain*: Säästöt Tanskan kruunuissa 2014 suhteessa 2013 budjettiin % sektorin koosta 2015 suhteessa 2014 budjettiin % sektorin koosta 2016 suhteessa 2015 budjettiin % sektorin koosta Yhteistyöministerit -20 734-7 % -5 138-2 % -6 523-3 % Koulutus- ja tutkimus -9 201-4 % -4 768-2 % -2 795-1 % Sosiaali- ja terveyspolitiikka -1 772-4 % -806-2 % 0 0 % Kulttuuripolitiikka -8 203-5 % -3 358-2 % 0 0 % Maa- ja metsätalous, kalastus, vesiviljely ja elintarvikeasiat -1 715-4 % -822-2 % 0 0 % Tasa-arvo -339-4 % -178-2 % 0 0 % Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikka -5 026-4 % -2 809-2 % 0 0 % Ympäristö -1 696-4 % -888-2 % 0 0 % Työmarkkinapolitiikka -535-4 % -274-2 % 0 0 % Talous- ja rahapolitiikka -65-4 % -36-2 % 0 0 % Oikeusyhteistyö -50-4 % -28-2 % 0 0 % -49 336-5 % -19 105-2 % -9 318-1 % *Säästöt budjettivuosittain verrattuna edellisvuoteen kyseisen vuoden hintatason mukaisesti. 19
Käyttämättömien varojen kehitys vuosina 2012 2015 Käyttämättä jääneet varat ovat varoja, joiden käytöstä tiettyyn tarkoitukseen ei ole tehty päätöstä. Varoja voi jäädä käyttämättä ainoastaan budjettikohdissa, joihin sisältyy hankevaroja ja ohjelmaluonteisen toiminnan varoja, sillä ministerineuvosto maksaa kaikki laitoksille ja organisaatiotukeen tarkoitetut varat ulkoisille osapuolille, joilla on varojen käyttöoikeus. Niinpä nämä varat on lähtökohtaisesti aina käytetty 100-prosenttisesti ministerineuvoston budjetissa. Hankevarat ja tukijärjestelmät muodostivat yhteensä noin 56 % ministerineuvoston vuoden 2015 budjetista. Budjetin aiemman uudistamisen ja pääsihteerin ehdotusluettelon hyväksymisen yhteydessä vuonna 2007 yhteistyöministerit päättivät ottaa käyttöön 20 prosentin säännön sekä siihen liittyvän 200 000 Tanskan kruunun vähimmäissumman. Tämän vuoksi enintään 20 % budjetin kustakin budjettikohdasta saa siirtää seuraavalle vuodelle. Aina on kuitenkin mahdollista siirtää 200 000 Tanskan kruunua. Tämä sääntö on budjetin modernisoinnin yhteydessä vuonna 2014 muutettu 15 prosentin säännöksi. Samalla siirrettäväksi vähimmäismääräksi on päätetty 150 000 Tanskan kruunua. 1 Yhteistyöministerit päättivät toukokuussa 2009, että 15 %:n rajan ylittävät varat palautetaan toimintavuodesta 2009 alkaen jäsenmaille. Päätös tehtiin sen perusteella, että vuoden 2008 budjettikehystä kasvatettiin kertaluonteisesti 35 miljoonaa Tanskan kruunua globalisaatioaloitteiden rahoittamiseksi. Oheisesta taulukosta ilmenee käyttämättömien varojen kehitys vuosina 2012 2015 ja niiden jakautuminen ministerineuvostoittain Tanskan kruunuissa ja prosenteissa sektorin kokonaiskehyksestä. Venäjällä tapahtuvaa toimintaa jouduttiin ministerineuvostosta riippumatta vähentämään 1 Vähimmäisraja otettiin käyttöön, koska pelkkä prosentuaalinen järjestelmä olisi suhteettoman ankara pienille hankebudjettikohdille. 20
40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Käyttämättömät varat vuosien 2012 2015 lopussa 2012 2013 2014 2015 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % käyttämättä (TDKK) prosenttia kokonaiskehyksestä vuonna 2015, sillä Pohjoismaiden ministerineuvoston luokittelu ulkomaiseksi agentiksi aiheutti sen, että valtaosa Venäjän toimintaan varatusta rahoituksesta palautui ministerineuvostolle. Varoista noin 5 miljoonaa Tanskan kruunua on leikattu 15 %:n säännön perustella. Tämä selittää myös valtaosan leikattujen varojen kokonaismäärästä, ks. oheinen taulukko. Lisäksi noin 5 miljoonaa Tanskan kruunua palautuneista varoista on siirretty vuodelle 2016 käyttämättöminä varoina. Mikäli Venäjän toimintoihin varatut varat eivät kuuluisi tilinpäätökseen, vuodelle 2016 siirrettävien käyttämättömien varojen osuus olisi 3,1 miljoonaa Tanskan kruunua, mikä vastaisi 1,4 prosenttia kokonaisbudjetista. 21
Käyttämättömät varat vuosien 2012 2015 lopussa Sektori (tuhatta Tanskan kruunua) 2012 % sektorin koosta 2013 % sektorin koosta 2014 % sektorin koosta 2015 % sektorin koosta Leikattu 15 %:n säännön mukaan Priorisointibudjetti Kansainvälinen yhteistyö Koulutus ja tutkimus Sosiaali- ja terveyspolitiikka 3 242 4 % 3 939 5 % 3 841 5 % 766 6 969 7 % 8 474 9 % 2 618 3 % 6 090 8 % 4 872 10 612 5 % 11 064 5 % 1 970 1 % 1 049 0 % 342 361 1 % 897 2 % 865 2 % 268 1 % 0 623 2 % 856 2 % 1 714 4 % 122 0 % 0 Kulttuuripolitiikka 1 548 1 % 788 0 % 593 0 % 1 473 1 % 0 Tasa-arvo 465 5 % 1 045 11 % 28 0 % 142 2 % 0 Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikka 1 450 1 % 781 1 % 2 347 2 % 1 541 1 % 0 Ympäristö 672 2 % 716 2 % 629 1 % 1 111 3 % 0 Maa- ja metsätalous, kalastus, vesiviljely ja elintarvikeasiat Työmarkkinapolitiikka Talous- ja rahapolitiikka 1 028 8 % 1 103 8 % 883 6 % 396 3 % 0 165 9 % 54 3 % 67 4 % 191 11 % 0 Oikeusyhteistyö 223 16 % 188 13 % 209 15 % 207 15 % 28 Muu toiminta 11 128 6 % 3 564 3 % 1 342 1 % 1 190 1 % 591 Yhteensä 35 244 3,7 % 32 772 3,3 % 17 204 1,8 % 17 623 1,9 % 6 599 22
Likviditeetin kehitys 600 000 Likviditeetin kehitys 500 000 400 000 MDKK 300 000 200 000 100 000 0 Q1 2007 Q3 2007 Q1 2008 Q3 2008 Q1 2009 Q3 2009 Q1 2010 Q3 2010 Q1 2011 Q3 2011 Q1 2012 Q3 2012 Q1 2013 Q3 2013 Q1 2014 Q3 2014 Q1 2015 Q3 2015 Q1 2016 Q3 2016 neljännesvuoden korkein likviditeetti neljännesvuoden alhaisin likviditeetti Oheisessa kuvassa on kaksi sarjaa: niistä käy ilmi kokonaislikviditeetin korkein ja matalin taso kullakin kvartaalilla. Likviditeettivaranto sisältää ministerineuvoston koko likviditeetin, missä muut kuin Tanskan kruunuissa olevat likviditeettivarat on laskettu Tanskan kruunuissa. vuodesta 2008 lähtien maat ovat maksaneet osuutensa neljässä erässä aiemman kahden sijasta, mikä on muuttanut ministerineuvoston likviditeetin kehitystä. Vuoden 2014 puolestavälistä lähtien maat ovat alkaneet maksaa kahdeksan kertaa vuodessa. Näistä neljä maksua tapahtuu Tanskan kruunuissa ja neljän maiden omissa valuutoissa. MR-SAM päätti marraskuussa 2010 lykätä maiden maksua kahdella kuukaudella. Tämän seurauksena ministerineuvoston kokonaislikviditeetti on pienentynyt huomattavasti jo vuonna 2011 ja ajoittain sen jälkeen se on ollut lähellä nollaa. 23
Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetti budjettikohdittain tuhatta Tanskan kruunua 2017 2016 24 Priorisointibudjetti (MR-SAM) yhteensä 91 842 75 641 Puheenjohtajamaan erä, Norja 15 270 0 1:-8019 Muutos kohti vihreää taloutta ja pohjoismaisten 2 749 0 kaupunkialueiden kilpailukyky 1:-8020 Sininen ja vihreä biotalous 3 563 0 1:-8021 Terveys 2 341 0 1:-8022 Integraatio/Kotouttaminen 5 294 0 1:-8023 Ulkopoliittisten instituuttien yhteistyön 509 0 vahvistaminen 1:-8024 Pohjoismainen energiayhteistyö 814 0 Puheenjohtajamaan erä, Suomi 15 273 15 256 1-8012 Tilastollinen selvitys liikkuvuudesta ja etuuksista 3 818 3 814 Pohjoismaiden välillä 1-8013 Pohjoismaiden ulkopoliittisten instituuttien välinen 764 763 tutkijavaihto 1-8014 Ympäristömerkki Joutsen, kiertotalous ja 764 763 ympäristöjalanjälki 1-8015 Hyvinvoivien ihmisten innovatiivinen ja avoin 2 291 2 288 Pohjola 2020 1-8016 Pohjoismainen tiekartta siniselle biotaloudelle 2 291 2 288 1-8017 Arktisten pintavesien sosioekonominen hyöty 1 527 1 526 Pohjolassa 1-8018 The Rising North 3 818 3 814 Puheenjohtajamaan erä, Tanska 14 643 15 256 1-8008 Kasvu 3 954 4 068 1-8009 Hyvinvointi 4 072 4 068 1-8010 Arvot 4 072 4 577 1-8011 Sininen Arktis 2 545 2 543 Puheenjohtajamaan erä, Islanti 0 15 255 1-8005 Pohjoismainen soittolista 0 2 034 1-8006 Hyvinvointivahti 0 3 051 1-8007 Biotalousaloite 0 10 170 Jatkuu seuraavalla sivulla
Jatkuu Priorisointierä 46 656 29 874 1-8410 Poliittiset priorisoinnit 7 126 6 102 1-8411 Lähialueilla toteutettavat poliittiset aloitteet 8 593 3 432 1-8412 Yhteistyöministereiden (MR-SAM) käyttöön 5 283 0 1-8420 Profilointi ja asemointi 10 180 10 170 1-8510 Uudet monialaiset aloitteet 5 294 10 170 1-8520 Pohjoismaiset ratkaisut globaaleihin yhteiskunnallisiin haasteisiin 10 180 0 tuhatta Tanskan kruunua 2017 2016 Yhteiset toiminnot ja sihteeristö (MR-SAM) yhteensä 111 081 109 424 Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteiset toiminnot 31 837 31 274 1-0410 Norden-yhdistysten liitto 3 341 3 282 1-0425 Grönlanti-tuki 750 737 1-0435 Pääsihteerin käyttövaranto 427 419 1-0460 Kestävä kehitys (aiemmin Kestävä Pohjola) 3 132 3 077 1-1011 Tiedotustoiminta 5 345 5 250 1-1012 Norden i Fokus 4 766 4 362 1-1030 Haloo Pohjola 6 596 6 799 1-1036 Pohjoismaiden väliset rajaesteet 5 061 4 972 1-1050 Virkamiesvaihto 1 194 1 173 1-2534 Tuki Pohjoismaiselle kesäyliopistolle (NSU) 1 225 1 203 Ministerineuvoston sihteeristö (PMNS) 79 244 78 150 1-0180 Ministerineuvoston sihteeristö (PMNS) 79 244 78 150 tuhatta Tanskan kruunua 2017 2016 Kansainvälinen yhteistyö (MR-SAM) yhteensä 55 261 68 919 1-0820 Osaamisen kehittäminen ja verkostot 17 876 27 560 1-0980 Kumppanuus ja raja-alueyhteistyö 2 562 2 517 1-0960 Itämeren alueen kansalaisjärjestötoiminta 6 548 6 432 1-0810 Ministerineuvoston Viron-, Latvian-, 15 778 15 560 Liettuan- ja Luoteis-Venäjän-toimistot 1-0850 Kansainvälinen yhteistyö 1 815 1 783 1-0870 Arktinen yhteistyöohjelma 9 024 8 864 1-0950 Valko-Venäjä-toiminta 0 4 574 1-0990 Yhteistyö Pohjoismaiden länsinaapurien kanssa 1 658 1 629 25
tuhatta Tanskan kruunua 2017 2016 Koulutus ja tutkimus (MR-U) yhteensä 221 541 222 919 Yleiset koulutus- ja tutkimuspanostukset 3 376 3 316 2-2505 Käyttövarat koulutus ja tutkimus 3 376 3 316 Politiikan kehittäminen ym. 15 718 15 440 2-2544 Pohjoismainen kieliyhteistyö 7 123 6 997 2-2553 Politiikan kehittäminen tietoyhteiskunta 576 566 ja IT-infrastruktuuri 2-3127 Politiikan kehittäminen, aikuisten oppiminen 8 019 7 877 Liikkuvuus- ja verkosto-ohjelmat 80 306 77 713 2-2513 Nordplus 74 809 74 073 2-2515 Nordic Master Programme 5 497 3 640 Laitos 99 442 104 153 2-3100 NordForsk 99 442 104 153 Muu tutkimus 22 699 22 297 2-3180 Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos (NORDITA) 9 320 9 155 2-3181 Pohjoismainen merioikeuden laitos (NifS) 2 778 2 729 2-3182 Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti (NIAS) 4 403 4 325 2-3184 Pohjoismainen vulkanologinen instituutti 4 498 4 418 (NORDVULK) 2-3185 Pohjoismainen saamelaisinstituutti (NSI) 1 700 1 670 tuhatta Tanskan kruunua 2017 2016 Sosiaali- ja terveyspolitiikka (MR-S) yhteensä 39 363 38 732 Hankevarat 19 280 18 938 3-4310 Hankevarat sosiaali- ja terveyspolitiikka 5 748 4 646 3-4311 Terveysalan pohjoismainen yhteistyö Bo Könbergin 1 287 1 264 raportin seuranta 3-4320 Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto 1 163 1 142 3-4340 Pohjoismainen lääkintätilastokomitea (NOMESKO) ja 1 959 1 924 Pohjoismainen sosiaalitilastokomitea (NOSOSKO) 3-4382 Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos (NIOM AS) 9 123 9 962 Laitokset 20 083 19 794 3-4380 Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC) 20 083 19 794 26
tuhatta Tanskan kruunua 2017 2016 Kulttuuripolitiikka (MR-K) yhteensä 174 413 170 551 Yleiset kulttuuripanostukset 51 496 51 085 4-2203 Käyttövarat kulttuuri 974 957 4-2205 Pohjoismainen kulttuurirahasto 35 555 34 926 4-2206 Pohjoismaiden neuvoston palkinnot 4 281 3 905 4-2208 Strategiset panostukset 10 686 11 297 Lapset ja nuoret 6 250 6 139 4-2212 Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea 6 250 6 139 (NORDBUK) Elokuva ja viestimet 31 846 31 283 4-2222 Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto 28 849 28 339 4-2228 Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus (NORDICOM) 2 997 2 944 Taideala 31 820 31 258 4-2251 Kulttuuri- ja taideohjelma 16 813 16 516 4-2253 Pohjoismainen käännöstuki 3 175 3 119 4-2254 Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurialan liikkuvuusohjelma 11 832 11 623 Pohjoismaiset kulttuuritalot (laitokset) 46 010 44 219 4-2270 Reykjavikin Pohjolan-talo (NOREY) 11 148 9 880 4-2272 Färsaarten Pohjolan-talo (NHFØ) 13 884 13 692 4-2274 Ahvenanmaan Pohjola-instituutti (NIPÅ) 3 023 2 973 4-2277 Grönlannin Pohjola-instituutti (NAPA) 6 507 6 417 4-2548 Pohjoismainen kulttuuripiste (KKN) 11 448 11 257 Muut kulttuuripanostukset 6 991 6 567 4-2232 Priorisoitu toiminta 3 100 2 745 4-2234 Saamelaisyhteistyö 3 891 3 822 tuhatta Tanskan kruunua 2017 2016 Tasa-arvo (MR-JÄM) yhteensä 9 185 9 023 Hankevarat 9 185 9 023 6-4410 Hankevarat tasa-arvo 3 616 3 552 6-4420 MR-JÄMin tukijärjestelmä 2 942 2 890 6-4480 Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK) 2 627 2 581 27
tuhatta Tanskan kruunua Kalastus-, vesiviljely-, maatalous-, elintarvike- ja metsätalousasiat (MR-FJLS) 2017 2016 40 219 39 572 5-6420 Uusi pohjoismainen ruoka 939 922 Kalastus 6 416 6 303 5-6610 Hankevarat kalastus 6 416 6 303 Maa- ja metsätalous 27 074 26 659 5-6510 Hankevarat maatalous 382 375 5-6520 Maataloustutkimuksen pohjoismainen kontaktielin (NKJ) 848 833 5-6310 Hankevarat metsätalous 317 311 5-6581 Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS) 5 758 5 656 Laitokset maatalous 19 769 19 484 5-6585 Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) 19 769 19 484 Elintarvikkeet 5 790 5 688 5-6810 Hankevarat elintarvikkeet 5 224 5 132 5-6830 Pohjoismainen toimintasuunnitelma terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi 566 556 tuhatta Tanskan kruunua 2017 2016 Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikka (MR-NER) yhteensä 129 080 130 773 Elinkeinopolitiikka 85 664 87 766 7-5140 Hankevarat elinkeinopolitiikka 2 056 2 020 7-5280 Pohjoismaiden projektivientirahasto Nopef 15 698 15 420 Laitokset elinkeinopolitiikka 67 910 70 326 7-5180 Nordic Innovation (NI) 67 910 70 326 Energia 10 322 10 461 7-5141 Hankevarat energiapolitiikka 4 276 4 200 Laitokset energiapolitiikka 6 046 6 261 7-3220 Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) 6 046 6 261 Aluepolitiikka 33 094 32 546 7-5143 Yhteistyöohjelman täytäntöönpano, demografia, 5 507 5 410 työryhmät ja hankevarat aluepolitiikka 7-5151 Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö (NORA) 6 858 6 737 7-5160 Raja-alueyhteistyö 9 615 9 445 Laitokset aluepolitiikka 11 114 10 954 7-6180 Pohjoismainen aluekehityksen keskus (Nordregio) 11 114 10 954 28
tuhatta Tanskan kruunua 2017 2016 Ympäristö (MR-Miljö) 45 716 44 907 8-3310 Käyttövarat ympäristö 4 686 4 313 8-3311 Työryhmät ympäristö 24 443 24 511 8-3312 Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto 835 610 8-3320 Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) 11 405 11 203 ympäristökehitysrahasto 8-6720 Joutsen pohjoismainen ympäristömerkki 4 347 4 270 tuhatta Tanskan kruunua 2017 2016 Työelämäpolitiikka (MR-A) yhteensä 14 086 13 839 Hankevarat 10 625 10 436 9-4110 Muut hankevarat työelämä 1 064 922 9-4111 Pysyvät työryhmät työelämä 4 620 4 661 9-4120 Nordjobb 3 272 3 214 9-4130 Työelämäviestintä 1 669 1 639 Laitokset 3 461 3 403 9-4180 Pohjoismainen työympäristöalan jatkokoulutusinstituutti 3 461 3 403 (NIVA) tuhatta Tanskan kruunua 2017 2016 Talous- ja rahapolitiikka (MR-Finans) yhteensä 1 874 1 841 10-5210 Hankevarat talous- ja rahapolitiikka 1 874 1 841 tuhatta Tanskan kruunua 2017 2016 Oikeusyhteistyö (ÄK-LAG) yhteensä 1 430 1 405 11-7110 Hankevarat oikeusyhteistyö 1 430 1 405 29
Liite 1 Pohjoismaisten laitosten määrärahat kansallisina valuuttoina 2017 2016 Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto (MR-U) 2-3100 NordForsk 124 303 000 122 533 000 NOK MR-S 3-4380 Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC) 25 104 000 24 743 000 SEK Kulttuuriministerineuvosto (MR-K) 4-2270 Reykjavikin Pohjolan-talo (NOREY) 206 438 000 197 597 000 ISK 4-2272 Färsaarten Pohjolan-talo (NHFØ) 13 884 000 13 692 000 DKK 4-2274 Ahvenanmaan Pohjola-instituutti 405 800 399 000 EUR (NIPÅ) 4-2277 Grönlannin Pohjola-instituutti 6 507 000 6 417 000 DKK (NAPA) 4-2548 Pohjoismainen kulttuuripiste (KKN) 1 536 700 1 511 000 EUR Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto (MR-FJLS) 5-6585 Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) 24 711 000 24 355 000 SEK Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerineuvosto (MR-NER) 7-5180 Nordic Innovation (NI) 84 888 000 82 737 000 NOK 7-3220 Pohjoismainen energiantutkimus (NEF) 7-6180 Pohjoismainen aluekehityksen keskus (Nordregio) 7 558 000 7 366 000 NOK 13 893 000 13 693 000 SEK Työelämän ministerineuvosto (MR-A) 9-4180 Pohjoismainen työympäristöalan jatkokoulutusinstituutti (NIVA) 464 600 456 800 EUR 30
Liite 2 Valuuttakurssit ja inflaatioprosentit 2017 100 EUR = 745 DKK 100 ISK = 5,4 DKK 100 NOK = 80 DKK 100 SEK = 80 DKK Tanska 1,4 % Suomi 1,1 % Islanti 2,4 % Norja 2,6 % Ruotsi 1,46 % Hankevarojen muuntokerroin on 1,8 %. 31
Pohjoismaiden ministerineuvosto Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org ANP 2017:707 ISBN 978-92-893-4859-1 (PRINT) ISBN 978-92-893-4860-7 (PDF)