Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma arayksiksi.pdf Muutos 1: 1 LUKU SOVELTAMISALA JA YLEISET VELVOITTEET 3 Jätehuollon tavoitteet momentti 1 Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee olla asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti. Muutettava ja lisättävä luvun 1 alkuun seuraavasti: 1 LUKU SOVELTAMISALA JA YLEISET VELVOITTEET 3 Jätehuollon tavoitteet Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee olla tasapuolista kaikille kuntalaisille, asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti. Jätehuoltoviranomaisen tulee määritellä Kiinteistöittäiset jätteenkuljetusalueet siten, että Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus tapahtuu mahdollisimman tasa-arvoisesti ja laajasti. Jätteenkuljetusalueet tulisi pääsääntöisesti määritellä siten, että alueisiin liitetään kaikki kiinteistöt, joilla kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on ollut mahdollista jo ennen Kunnalliseen jätehuoltoon liittymistä. Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetusalueeseen tulee liittää myös kaikki selvästi jätekuljetuksiin sopivat tiet tapauskohtaisesti harkiten. Kunnallisen Jäteyhtiön ei tule esittää teknisiävaatimuksia kuljetusalueen teille, vaan kiistanalaisissa tapauksissa asiassa
tulee konsultoida varsinaista jätteenkuljetusyritystä tai ensisijaisesti, mikäli mahdollista jätekuljetusyritystä, joka ei toimi asianosaisena kyseisessä päätöksessä. Mahdollisimman laajasti ja joustavasti järjestetty Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus varmistaa kuntalaisten tasaarvoisen kohtelun, sekä jätteiden mahdollisimman tehokkaan talteen saamisen ja kierrätykseen. Jätetaksan laadinnassa Jätehuoltoviranomaisen pitää pyrkiä tasa-taksa -periaatteeseen ja kaikkien taksojen tulee vastata mahdollisimman hyvin palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kuluja. Kunnallisen jäteyhtiön tulee toimittaa kuluperusteiset arvionsa lakisääteisten jätehuoltopalveluiden tuottamisesta Jätehuoltoviranomaiselle, joka niiden perusteella laskee ja määrää varsinaiset jätetaksat. - Jätemaksulla saa kerätä enintään kohtuullisen tuoton pääomalle (Jätelaki 646/2011 78). kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Kunta vastaa järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta (Kuntalaki 410/2015 9 :n momentti 3 ja 8 : momentti 2). - Kunnan jätehuoltoviranomainen määrää jätemaksun kunnan hyväksymän jätetaksan mukaisesti (Jätelaki 646/2011 81 ). - Kunta voi siirtää vain ne tehtävät, tätä varten perustetulle yhtiölle, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä (Jätelaki 646/2011 43 ). - Jätelain hengen mukainen ensisijainen tehtävä on järjestää Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Nykyiset jätehuoltomääräykset ja jätetaksa kannustavat asiakkaita liittymään aluekeräyspisteiden käyttöön jo 50m-1000m poikkeamien osalta. Pienjäte-erien kuljettaminen asemille ei voi olla ekologista ja tehokasta jätehuoltoa, se kasvattaa jätteiden säilömistä kiinteistöjen alueella sekä houkuttelee luovien keinojen käyttämiseen jätteiden hävittämiseksi. Muutos 2: LUKU 2 KUNNAN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYMINEN 6 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Jätehuoltomääräysten liitteessä 1 on esitetty kuntakohtaisesti jätteenkuljetusjärjestelmät eri jätejakeiden osalta. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus
Liittyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu ilmoittamalla liittymisestä kunnalliselle jäteyhtiölle Sammakkokangas Oy:lle. Viitasaarella ja Pihtiputaalla ilmoitus tehdään kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Liittyminen voi tapahtua myös kunnallisen jäteyhtiön tai jätehuoltoviranomaisen aloitteesta, jolloin liittämisen perusteista ja sen tuomista velvoitteista ilmoitetaan kirjeitse kiinteistön haltijalle. Liittyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen on hoidettava lähtökohtaisesti kiinteistökohtaisella jäteastialla tai lähikiinteistöjen yhteisellä jäteastialla (kimppa-astialla). Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keräysalueen ulkopuolella sijaitsevat omakotitalot, paritalot sekä kaikki vapaa-ajan kiinteistöt voivat liittyä vaihtoehtoisesti aluekeräyspisteen käyttäjiksi. Jos kiinteistö sijaitsee jätteenkuljetusreitin ulkopuolella, se voi liittyä järjestettyyn jätehuoltoon kiinteistökohtaisella tai lähikiinteistöjen yhteisellä jäteastialla vain, jos jäteastia sijoitetaan jätehuoltomääräysten 27 :n mukaiseen paikkaan, jonne on jäteautolla esteetön ja kantava kulkuyhteys. Tieto kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteeseen liittymisestä ja kiinteistön jätehuollon järjestämisestä merkitään jätehuollon asiakasrekisteriin. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan asiakasrekisteriin vaikuttavista muutoksista jätehuoltoviranomaiselle tai kunnalliselle jäteyhtiölle. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Siltä osin kuin käytössä on kuntien tekemän päätöksen mukaisesti kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, liittyminen tapahtuu ottamalla yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettajaan ja tekemällä sopimus jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijan vastuulla on varmistaa, että kuljetuspalveluita tarjoava yritys kuuluu jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltijalla on oikeus saada jätteenkuljettajalta nähtäväksi jätehuolto rekisteriote, joka osoittaa kuljettajan olevan hyväksytty kyseiseen rekisteriin Muutettava seuraavasti: LUKU 2 KUNNAN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYMINEN 6 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Jätehuoltomääräysten liitteessä 1 on esitetty kuntakohtaisesti jätteenkuljetusjärjestelmät eri jätejakeiden osalta. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keräysalueen alueella asuvat voivat liittyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ilmoittamalla liittymisestä kunnalliselle jäteyhtiölle Sammakkokangas Oy:lle.
Liittyminen voi tapahtua myös kunnallisen jäteyhtiön tai jätehuoltoviranomaisen aloitteesta, jolloin liittämisen perusteista ja sen tuomista velvoitteista ilmoitetaan kirjeitse kiinteistön haltijalle. Liittyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen on hoidettava lähtökohtaisesti kiinteistökohtaisella jäteastialla tai lähikiinteistöjen yhteisellä jäteastialla (kimppa-astialla). Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keräysalueen ulkopuolella sijaitsevat omakotitalot, paritalot sekä kaikki vapaa-ajan kiinteistöt voivat liittyä vaihtoehtoisesti aluekeräyspisteen käyttäjiksi. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keräysalueen ulkopuolella sijaitsevat kiinteistöt voivat liittyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen kiinteistökohtaisella tai lähikiinteistöjen yhteisellä jäteastialla vain, jos jäteastia sijoitetaan jätehuoltomääräysten 27 :n mukaiseen paikkaan, jonne on jäteautolla esteetön ja kantava kulkuyhteys. Tieto kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteeseen liittymisestä ja kiinteistön jätehuollon järjestämisestä merkitään jätehuollon asiakasrekisteriin. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan asiakasrekisteriin vaikuttavista muutoksista jätehuoltoviranomaiselle tai kunnalliselle jäteyhtiölle. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Liitteen 1 määrittelemien jätteenkuljetusjärjestelmien lisäksi kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on mahdollinen kaikille kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keräysalueiden ulkopuolella sijaitseville omakotitaloille, paritaloille sekä kaikkille vapaa-ajan kiinteistöille. Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu ilmoittamalla siitä jätehuoltoviranomaiselle. Lisäksi liittyminen kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu ottamalla yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettajaan ja tekemällä sopimus jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijan vastuulla on varmistaa, että kuljetuspalveluita tarjoava yritys kuuluu jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltijalla on oikeus saada jätteenkuljettajalta nähtäväksi jätehuoltorekisteriote, joka osoittaa kuljettajan olevan hyväksytty kyseiseen rekisteriin. kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen. - Mikäli kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keräysalueita ei voida määritellä kaikille tasapuolisesti ja kohtuullisilla kustannuksilla, niin kiinteistöille tulee antaa mahdollisuus Kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen. Esimerkkinä Sammakkokankaan poikkeamamaksu 2,20e/50m. Jätelaitosyhdistyksen sivujen (http://www.jly.fi/jly2.php?treeviewid=tree1&nodeid=2) kautta hankitun datan mukaan vastaavia poikkeamamaksuja on 4:llä jäsenyrityksellä 34:stä. Heillä poikkeamamaksu on 0,06e/50m - 0,15e/50m, ja useimmiten poikkeamamaksu määrätään vasta 500-
4000m ylimenevän matkan jälkeen. Jätemaksulla saa kerätä enintään kohtuullisen tuoton pääomalle (Jätelaki 646/2011 78). - Kunta vastaa järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta (Kuntalaki 410/2015 9 :n momentti 3 ja 8 : momentti 2). - Jätelain hengen mukainen kuntien ensisijainen tehtävä on järjestää Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Nykyiset jätehuoltomääräykset ja jätetaksa kannustavat asiakkaita liittymään aluekeräyspisteiden käyttöön jo 50m-1000m poikkeamien osalta. Pienjäte-erien kuljettaminen asemille ei voi olla ekologista ja tehokasta jätehuoltoa, se kasvattaa jätteiden säilömistä kiinteistöjen alueella sekä houkuttelee luovien keinojen käyttämiseen jätteiden hävittämiseksi. Näin ollen kaikille jätteenkuljetusreittien ulkopuolelle jääville kiinteistöille tulee antaa mahdollisuus toteuttaa kiinteistöittäinen jätteenkuljetus itse. Muutos 3: LIITE 1 Kiinteistökohtainen jäteastia -sarake Liitettä 1 muutettava siten, että kaikissa kunnissa on mahdollista sekä kunnan järjestämä kuljetus että kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus. Poislukien Pihtipudas ja Viitasaari, joissa on tarjolla vain kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus. kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen. -Kunta vastaa järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta (Kuntalaki 410/2015 9 :n momentti 3 ja 8 : momentti 2).