Toimintakertomus vuodelta 2001

Ajankohtaista Duodecimista MEDICORUM SOCIETAS XII 1881 FENNICA D U O D E C I M Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry Toimintakertomus vuodelta 2001 EROAVAN PÄÄSIHTEERIN TIIVISTELMÄ Vuosi 2001 oli Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin toiminnassa totuttuun tapaan hengästyttävän vilkas, mutta toiminnan kasvu tasaantui onneksi. Viiden edellisen vuoden budjetin ja henkilöstömäärän kaksinkertaistumisen jälkeen olikin jo syytä keskittyä uusien toimintojen vakiinnuttamiseen sekä niiden ja perinteisten toimintojen jatkuvaan parantamiseen. Kasvua kyllä tapahtui, mikä näkyy mm. seuran menojen lisääntymisenä, ja uusiakin toimintoja käynnistettiin: koulutushankkeita aloitettiin, ja Savitaipaleelle nousseet Viktorinrannan lomamökit otettiin jäsenkunnan käyttöön. Vastaanotto on ollut molemmilla tahoilla erinomainen. Kokonaan oma lukunsa on ollut Kustannus Oy Duodecimin ampaisu sähköiseen maailmaan, mistä enemmän tuonnempana. Haikein mielin on sen sijaan suhtauduttava siihen, että seuran jo 1919 aloitettu vieraskielisten lehtien julkaisemisen perinne katkesi, kun Annals of Medicine myytiin kansainväliselle Taylor & Francis AS -kustannusyhtiölle. Vuoden päättyessä tapahtui merkittävä henkilövaihdos: Leena Niinistö päätti ansiokkaan, toimeliaan ja ennätysmäisen vilkkaan toimikautensa ja puheenjohtajaksi valittiin valtuuskunnan syyskokouksessa Amos Pasternack. Duodecim-seura 120 vuotta Vuosi oli seuran 120. toimintavuosi, jota vietettiin enemmälti uhoamatta arkisen aherruksen parissa. Jo aiemmin oli päätetty, että seuraava»suuri» juhla on 125 vuoden virstanpylväs, ja vuosijuhlaakin vietettiin varsin tavanomaiseen tapaan, joskin sentään hiukan suuremmalla joukolla seuran työhön osallistuneita. Jotain uuttakin sentään keksittiin: hallituksen piirissä oli jo pitkään vallinnut tietoisuus siitä, että seuralla on varsin vähän tapoja osoittaa huomiota ansioituneille jäsenilleen. Juhlan kunniaksi perustettiin uusi pysyvä toimielin, huomionosoitusvaliokunta, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin kunniajäsenemme Lauri Saxén. Valiokunnan tehtäväksi annettiin määrittää seuran huomionosoitukset ja tehdä vuosittain ehdotukset niiden kohteiksi. Työn tuloksena suunniteltiin uusi seuran ansiomerkki, joista ensimmäiset kuusi jaettiin vuosijuhlassa. Uusia kunniajäseniä kutsuttiin peräti kolme: seuran arvokkaimman aseman saivat Jussi Huttunen, Kari Karkola ja Kari Raivio. Uuden ansiomerkin suhteen hallitus menetteli juuri asettamansa huomionosoitusvaliokunnan esityksen vastaisesti. Korostaakseen ansiomerkin arvoa hallitus päätti asianomaiselta lupaa kysymättä jakaa merkin numero 1 Lauri Saxénille Duodecim 2002;118:1503 32 1503

Kuva: Kari Sarkkinen Kuva: Asta Sjöblom Duodecim-seuran puheenjohtaja Leena Niinistö, valtuuskunnan puheenjohtaja Markku Savolainen ja pääsihteeri Jan Lindgren (oik). Kuva: Asta Sjöblom kiitokseksi hänen kymmeniä vuosia kestäneestä, kaikille seuran toiminnan sektoreille suuntautuneesta toiminnastaan. Näin tehtiin, vaikka arveltiin, ettei merkin saaja kenties ilahdu hänen itsensä johtaman valiokunnan tahdon sivuuttamisesta. Uskallan kuitenkin väittää, että seuran ja Saxénin välit ovat tästä huolimatta edelleen lämpimät. Muut ansiomerkit myönnettiin Walter Nienstedtille, Liisa Leivolle, Timo Pitkäjärvelle, Petri Kovaselle ja Matti Pietikäiselle. Valtuuskunnan syyskokouksen yhteydessä luovutettiin seurassa pitkään työskennelleille toimihenkilöille myös kauppakamarin ansiomerkit, etunenässä Liisa Leivo ja Maija Kaverma, jotka ovat tehneet seurassa korvaamatonta työtään jo yli 35 vuotta. Toimintaympäristö Maamme julkisen terveydenhuollon taloudellinen ahdinko ja työviihtyvyyden huononeminen jatkuivat tasaisesti koko vuoden ajan. Lääkärien pako julkisen terveydenhuollon palveluksesta kiihtyi, mikä sai paljon huomiota julkisuudessa. Seuran kannalta tilanne ei kuitenkaan ollut yksinomaan ongelmallinen, vaan seuran pyrkimykset luoda entistä parempia lääkärien arkisen työn tukijärjestelmiä alkoivat saada enemmän vastakaikua ainakin puheissa. Vuoden aikana oli myös lääkärilakko, joka korosti Lääkäriliiton ammattiyhdistysluonnetta. Voisikin ajatella, että seuran profiili eturistiriidattomampana ja objektiivisempana asiantuntijajärjestönä vahvistui tästä. Myös»tietoyhteiskunnan» tuottajien, mm. digi-tv:n piirissä on viimein havaittu, ettei tekniikka sinänsä ratkaise vaan että keskeistä on sisältö. Näin Duodecimin 120-vuotinen aktiivinen sisältöjen kehittämiseen keskittynyt työ nousee sille kuuluvaan arvoonsa. Seuran tuottaman tiedon jakelu on pidetty kuitenkin toistaiseksi tiukasti omassa hallinnassa. Seuran ulkoista kuvaa ja sen entistä aktiivisempaa hoitoa on pohdittu niin hallituksessa kuin virkamiestasolla, jopa liike-elämän»brandimarkkinoinnin» näkökulmin. Vuoden kuluessa tehty työ vanhoissa ja uusissa hankkeissa, mm. Käypä hoito -suositusten, Uutispalvelun ja Terveysportin parissa, ovat lisänneet tietoisuutta seuran toiminnasta ja saavutuksista myös suuren yleisön keskuudessa. 1504 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry

Jäsenet Seuran jäsenmäärä kasvoi edelleen tasaisesti, ja 17 000 jäsenen rajapyykki lähenee. Jäsenetuja on jatkuvasti lisätty, uusimpana Terveysportin jäsenosio. Niihin suhteutettuna seuran jäsenmaksua on hallituksessa ja valtuuskunnassa pidetty hyvin kohtuullisena. Seuran jäsenmäärän suhteen en näekään mitään uhkia, päinvastoin pitäisin mahdollisena jopa kasvattaa jäsenkunnan suhteellista osuutta lääkärikunnastamme. Tämän edellytyksenä on kuitenkin entistäkin tarkempi huolehtiminen seuran ainutlaatuisen hyvästä maineesta. Seuran ylimmissä toimielimissä kannettiin koko 1990-luvun ajan huolta siitä, miten kollegakunnan aika ja energia riittävät työelämän paineiden kasvaessa seuran pyytämään vapaaehtoistyöhön. Pitkään aikaan ei huoli näyttänyt käyvän toteen, mutta viime vuosina tästä on alkanut näkyä merkkejä. Niinpä on ehdotettu mm. eläkeläisten värväämistä toimintaan mitä ei tähän asti ole juuri tehty. Yksi»ikuisuuskysymys» on ollut nuorten saaminen nykyistä laajemmin mukaan. Omasta mielestäni kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että seuran toimintaa luotsataan tulevaisuudessakin niin, että hienojen tulosten ja iloisen yhteisöllisyyden palkitsevuuden kautta seuran toiminta säilyttää luonteensa voimavaroja antavana eikä niitä kuluttavana. Lääkärijärjestöjen kentässä jatkui erikoislääkäriyhdistysten 1990-luvun alusta alkanut kerääntyminen Duodecimin jäsenyhdistyksiksi. Toimintavuoden aikana 13 yhdistystä lisää sai anomuksestaan tämän aseman. Näiden jäsenyhdistysten määrä on nyt 43. Kehitys on looginen seuraus ammattikunnan parasta osaamista edustavien tieteellisten yhdistysten roolin selkiytymisestä. Asialla on kuitenkin myös arkisempi puolensa. Duodecimin jäsenyyden voidaan olettaa houkuttelevan myös seuran tarjoamien etujen kuten ilmaisen kotisivutilan johdosta. Seuran 24 paikallisyhdistysjäsentä jatkavat aktiivista toimintaansa kukin omista lähtökohdistaan. Syyskaudella suoritettu vapaamuotoinen kysely ja yhdistysten edustajien kanssa pidetty seminaari osoittivat, että Duodecim-seuran toimenpiteet paikallisyhdistysten toiminnan tukemiseksi, ennen kaikkea koulutustilaisuuksiin kohdistuva tuki, ovat olleet oikeaan osuneita, vaikka kehittämistä erityisesti uusien toimintamuotojen ideoimisessa toivotaankin. Selkeästi tuli myös esille jäsenyhdistystemme terve itsetunto: varsin määrätietoisesti todettiin, että yhdistykset haluavat ja osaavat valita toimintamuotonsa ja -tapansa itse. Julkaisutoiminta Seuran tärkein tuote on edelleen Aikakauskirja Duodecim, joka jatkaa vakaata kulkuaan lukijatutkimusten voittajana. Lehden linjasta keskustellaan, ja niin sisältöä kuin ulkoasuakin kehitetään jatkuvasti monin pienin askelin ja joskus pitemminkin harppauksin. Lehden toimituksen resursseja on tarpeen mukaan lisätty, ja päätoimittajan työ on muuttunut sivutoimisesta puolipäivätoimiseksi. Tämä on ollut tarpeen, sillä kilpailu alalla ei hellitä, ja päätoimittajan asema julkaisuvaliokunnan puheenjohtajana tuottaa yhä enemmän velvoitteita myös seuran hallinnossa. Lehden toimitus ja henkilöstö ovat esimerkillisen sitoutuneita tehtäväänsä, ja lehden sisäinen henki on seurassa legenda. Tämä on vakaan käsitykseni mukaan yksi lehden tärkeimmistä menestystekijöistä. Annals of Medicinen vuosi oli sen viimeinen seuran piirissä. Viesti on surullinen, mutta lohtua tuo se, että uuden kustantajan Taylor & Francis AS:n kanssa tehty sopimus on varsin positiivinen. Vuoden vaihteessa voimaan tulleeseen kauppaan sisältyy myös yhteistyösopimus, ja seuralla tulee olemaan edelleen mahdollisuus vaikuttaa lehden sisältöön ja toimittajien valintaan. Päätoimittaja Petri Kovanen ja osa toimituksesta jatkavat kuluvanakin vuonna lehden parissa uuden kustantajan palveluksessa. Lehden sihteeri työskentelee niin ikään edelleen seuran tiloissa. Toimintakertomus vuodelta 2001 1505

Vuoden päättyessä tapahtui merkittävä henkilövaihdos. Leena Niinistö päätti ansiokkaan, toimeliaan ja ennätysmäisen vilkkaan toimikautensa ja puheenjohtajaksi valittiin valtuuskunnan syyskokouksessa Amos Pasternack. Oikealla seuran pääsihteeri Jan Lindgren. Kuva: Asta Sjöblom Vuonna 1999 aloittanut, median tarpeisiin luotu seuran Uutispalvelu on edelleen vakiinnuttanut asemiaan tärkeimpänä lääketieteellisten artikkelien lähteenä. Asiakkaita on nyt 40, ja levikkien perusteella voidaan sanoa, että uutisemme tavoittavat jopa toista miljoonaa suomalaista. Ennustamattomana lisäarvona on huomattu, että uutiset ovat haluttuja myös jäsenkunnan keskuudessa. Näin olemme saaneet paitsi lääketieteellisen tiedon merkittävän ja luotettavan jakelukanavan myös uuden jäsenedun. Uutispalvelun toimintaa arvioitiin vuoden aikana perusteellisesti ja sen rakennetta uusittiin. Toiminnasta vastaa nyt uutispäällikkö Anna- Maija Alarto, mutta lääketieteellisestä sisällöstä vastaa edelleen»ikiaktivistimme» Hannu Suoranta. Sanoma Magazines Finland Oy:n ja Tieteen tiedotus ry:n kanssa julkaistava suurelle yleisölle suunnattu Hyvä Terveys -lehti jatkaa sekin menestystään. Lehden sisältö on edelleen huippuluokkaa, ja tämän vuoden puolella levikki ylitti 100 000:n. Nyt Hyvä Terveys on maassamme selvästi alansa suurin lehti. Se on edelleen tilattu myös jäsenkunnalle. Koulutus Duodecimin koulutustoiminnan keskipiste on edelleen lääkärien jatkuvan ammatillisen kehityksen tukeminen eli perinteisemmällä termillä ilmaistuna täydennyskoulutus. Edellisenä vuonna laadittua uutta strategiaa lähdettiin toteuttamaan innolla, mutta jo kevätkaudella tuli takaisku: vuoden vaihteessa valittu uusi koulutuspäällikkö Merja Ashorn joutui jättämään henkilökohtaisista syistä tehtävänsä. Onneksi tilalle saatiin vielä saman haun pohjalta Juha Pekka Turunen ja koulutustoimistoamme liian pitkään ajoittain vaivannut»isännätön» tila jäi ainoastaan muutaman kuukauden mittaiseksi. Koulutusvaliokunnan puheenjohtajan Liisa-Maria Voipio-Pulkin sekä kokeneen ja venyvän henkilökunnan ponnistelujen avulla toiminta ei kuitenkaan näistä vaiheista halvaantunut, vaan kaikki suunnitellut uudetkin hankkeet saatiin ainakin alulle. Kokonaan uutta oli toimintavuoden aikana loppuun saatettu lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston perustaminen yhdessä Lääkäriliiton ja Finska Läkaresällskapetin 1506 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry

kanssa. Neuvoston toimin toivotaan saatavan täydennyskoulutuksen sekä laadulliseen että määrälliseen kehittämiseen uusia työkaluja, joista myös työnantajat voisivat hyötyä. Toinen koulutustoimintamme uusi aluevaltaus on merkittävä panostaminen hoitosuositusten viemiseen kentälle»käypä hoito käytäntöön» -hankkeen siivin. Vaikka seuran linja Käypä hoito -suositusten suhteen onkin se, että toiminnan tulisi olla pääasiallisen hyötyjän eli julkisen terveydenhoitojärjestelmän rahoittamaa, on suositusten käyttöön saattamisessa niin paljon yhtymäkohtia ja yhteisiä kehityskohteita seuran koulutustoiminnan kanssa, että seuran suora panostus on katsottu perustelluksi. Yhteistyö lääketieteellisten tiedekuntien ja Leiras Oy:n kanssa jatkokoulutuksen saralla käynnistyi toimintavuoden aikana ns. kolmikantayhteistyönä. Tilaisuudet ovat saaneet erinomaiset arviot, ja lääketeollisuuden kanssa tehtävälle yhteistyölle on saatu säännöt, jotka näyttävät toimivan ongelmattomasti ja kaikkia osapuolia tyydyttävästi. Perinteisemmin muodoin on valokeilassa ollut erityisesti lääkärien vuorovaikutustaitojen parantamiseen tähtäävä koulutus niin opetuksen kehittämisen kuin viestinnänkin näkökulmista. Lääkäriliiton kanssa julkaistava Koulutuskalenteri toimitetaan edelleen seuran toimistossa ja Lääkärin Nimikirjan kehittämistä jatketaan. Molemmissa on panostettu paljon tekniseen kehittämiseen. Seuran koulutustoimisto tarjoaa edelleen palveluja omakustannushintaan myös jäsenyhdistyksille. Seuran koulutustapahtumista määrällisesti suurimmat ovat edelleen maamme viidet lääkäripäivät. Valtakunnalliset päivät järjestetään yhdessä Lääkäriliiton ja Finska Läkaresällskapetin kanssa. Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun tapahtumissa päävastuu on paikallisyhdistyksillä, mutta Duodecim osallistuu niihin merkittävästi mm. aluetoimistojensa työpanoksella. Kaikkien tapahtumien asema on vankka ja vakiintunut, ja keskinäinen kilpailu pitää kaikki järjestäjät käsitykseni mukaan»virkeinä ja nälkäisinä». Verkostotoiminta Vuonna 2000 toteutetun tarkistetun organisaatiorakenteen mukainen uusi verkostovaliokunta etsi ensimmäisenä vuotenaan toimintansa muotoja ja sen profiili alkoi hahmottua. Valiokunnan piiriin keskitetyt toiminnot jatkuivat tehokkaina ja rutinoituneina. Budjetiltaan suurin verkostovaliokunnan alainen toiminta on Käypä hoito -suositusten laadinta. Hanke on noussut siivilleen, tulosta on tullut mallikkaasti, ja suositukset on noteerattu niin valtiovallan suunnitelmissa kuin julkisuudessakin erittäin näkyvästi ja myönteisesti. Sitäkin ironisempaa on, että hankkeen rahoitusta joudutaan jatkuvasti hakemaan eri suunnilta ja kärsivällisyyttä koettelevan hankalasti. Toimintavuoden pelastajaksi tuli Raha-automaattiyhdistys, jolta erinäisten mutkien jälkeen saatiin avustus. Tämä tuki sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja sairaanhoitopiirien myöntämä rahoitus mahdollistivat suositusten tuotannon jokseenkin suunnitelmien mukaisesti. Eniten hankkeen menestyksestä tulee kuitenkin kiittää seuran jäseniä ja muita asiantuntijoita, jotka ovat edelleen asettaneet työnsä käytettäväksi korvauksetta. Tulevaisuudessa tärkeintä olisi saada hankkeen julkinen rahoitus turvatuksi. Tässä kohdin kuuluu lämmin kiitos myös vuoden päättyessä tehtävänsä hankkeen päätoimittajana jättäneelle Marjukka Mäkelälle. Hän on ollut työssä mukana aina ideoinnista lähtien ja toiminta on aloitettu ja nostettu lentoon hänen johdollaan. Onneksi hänen tilalleen on saatu jo hankkeen toimittajana ansioitunut Minna Kaila. Konsensuskokousten järjestäminen yhdessä Suomen Akatemian Terveystieteiden toimikunnan kanssa jatkuu hyvissä merkeissä. Vuoden aikana toteutettiin laajaa julkisuutta saanut kokous»koululaisten terveys». Vielä merkittävämpää on kuitenkin se, että kokousten muodon kehittäminen ja uudistaminen sai vauhtia hyvässä yhteisymmärryksessä. Duodecimin sanastolautakunta jatkaa aktiivisesti arvokasta työtään ammattikielen vaali- Toimintakertomus vuodelta 2001 1507

misessa. Lautakunta on laajentanut toimintaansa ja aloittanut työn opiskelijoille jaettavan»kandin kieli» -oppaan laatimiseksi. ROHTO ja MIKSTRA -projektit ovat edelleen itsenäisiä, mutta tiukasti seuran yhteydessä. Hankkeet ovat osoittaneet konkreettisesti seuran mukanaolosta syntyvän mielikuvan arvon positiivisena ja sitouttavana elementtinä. Kustannus Oy Duodecim Seuran organisaatiouudistuksen myötä tuli entistä selkeämmin vahvistetuksi, että Kustannus Oy Duodecim on osa seuran toimintaa ja yhtiö sisältyy Duodecimin organisaatioon yhtenä toimintasektorina. Näin tulee asia nähdä ennen kaikkea siksi, että yhtiö käyttää kaikessa toiminnassaan seuran nimeä. Tällöin ei voida tinkiä missään olosuhteissa siitä vaatimuksesta, ettei yhtiö voi tehdä mitään, mikä olisi ristiriidassa seuran tarkoitusperien kanssa. Tähän periaatteeseen on yhtiön henkilöstö toimitusjohtajansa Pekka Mustosen johdolla mielihyvin sitoutunut. Yhtiön kasvu jatkuu. Liikevaihto nousi yli 17 miljoonaan markkaan; kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 8 %. Vuosi oli kuitenkin budjetin mukaisesti tappiollinen siksi, että Terveysporttiin ja Lääkärin tietokantojen englanninkieliseen versioon tehtiin mittavat investoinnit. Toiminnan kivijalka ovat edelleen lääketieteen oppi- ja käsikirjat, joista viimeksi mainittuja ollaan Lääkärin tietokannat -teoksen jalanjäljissä saattamassa myös sähköiseen muotoon. Toimintavuonna julkaistiin yhdeksän kokonaan uutta kirjaa. Yhtiön tuotteiden kirjo laajeni merkittävästi, kun seuran Internet-portaali Terveysportti siirtyi yhtiön huostaan. Näin tuli menetellä, sillä Terveysportilla on siinä määrin selkeät liiketoiminnan piirteet, ettei se enää sopinut seuran yleishyödyllisen toiminnan puitteisiin jäsenpalvelujaan lukuun ottamatta. Seuran panostus Terveysporttiin kohdistuukin ensisijaisesti jäsenistön lehtikirjaston laajentamiseen, mutta myös Uutispalvelun tuotteet jaetaan jäsenille sen sivuilla. Terveysportin menestys on ollut hyvä sekä sisällön että markkinoinnin kannalta. Lääkärin tietokantojen englanninkielistä versiota»evidence Based Medicine Guidelines» (EBMG) päästiin esittelemään toden teolla, ja hankkeeseen kohdistunut huomio on ollut merkittävä. Tulevan markkinoinnin kannalta on erityisen arvokasta, että vuoden kuluessa saatiin solmituksi yhteistyösopimus Cochrane-kirjaston julkaisijan Update Softwaren kanssa. Teoksen markkinoinnissa on valittu mahdollisimman riskitön tie eli tukeutuminen yhteistyötahoihin. Työ on hyvässä vauhdissa ja tuloksia voidaan odottaa jo kuluvana vuonna. Kokonainen uusi maailma on Lääkärin tietokannoille avautunut matkapuhelinversion valmistuttua. Jo nyt yli sadalla kollegallamme on koekäytössä Nokia Communicator, jossa on muistikortilla aina käyttövalmiina Lääkärin käsikirja. Kustannusyhtiömme on siis pinkaissut huimaa vauhtia sähköisen maailman sfääreihin, mutta voimme uskoa aikaisemmankin perusteella, että maltti on aina tallella ja talouden realiteetit mielessä. Yhtiön toiminnan luonne on kuitenkin muuttunut merkittävästi suoraviivaisesta perinteisen oppimateriaalin tuottamisesta riskienhallinnan kannalta vaikeampaan lajiin. Resurssit Seuralla on edelleen palveluksessaan Kustannus Oy Duodecim mukaan luettuna yli 60 hengen erinomainen osaavien ammattilaisten joukko. Rekrytoinnissa ei ole ollut vaikeuksia, ja seuran johto on aina oivaltanut henkilöstöön panostamisen kannattavuuden. Duodecim on epäilemättä hyvässä maineessa myös työnantajana. Duodecim-seuran talous on vakaa. Jäsenistön laajuus, kustannustietoinen toiminta ja omaisuuden viisas hoito takaavat sen tulevaisuudessakin. Seurassa epäilemättä tiedostetaan, ettei mikään näistä tukijaloista saa pettää. Toimintavuoden tilinpäätös on suunnitelman mukaisesti tasapainoinen, joskin budjetin sisällä on osin 1508 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry

huomattaviakin poikkeamia. Talouden ennakoitavuutta ja sisäistä laskentaa tulee edelleen kehittää aktiivisesti. Seuralla on käytössään hyvät toimitilat. Tampereella etsitään uusia tiloja, ja jos kasvu jatkuu, tulevat Helsingissäkin Kalevankadun kauniin jugendtalon seinät vääjäämättä vastaan. Toistaiseksi sopu on kuitenkin antanut sijaa. Lopuksi Tiivistelmän tiivistelmänä voin todeta, että seuran vuosi 2001 on ollut jälleen menestyksellinen. Yli 15 vuoden pääsihteerikauteeni ei juuri muunlaisia ole sattunut, sillä lamavuosienkin puristuksesta Duodecim selvisi vaurioitta. Toiminnan kehityksen kaari on ollut koko ajan nouseva. Kun muihin tehtäviin siirtyvänä katson taaksepäin, voin vain hämmästellä ja ihastella yhä uudelleen Duodecimin häikäiseviä saavutuksia. Tämän voin todeta ilman omahyväisyyden häivääkään, sillä seuran kaiken menestyksen ovat luoneet sen jäsenet ja henkilökunta. Seuran upeat perinteet ja aina huolella vaalittu, ainutlaatuisen positiivinen toimintakulttuuri saavat aikaan sen, että kun lääkärikunnan neropatit keksivät jotain merkittävää, he tuovat ideansa useimmiten juuri Duodecimin puntaroitavaksi. Seuran luottamushenkilöt ovat puolestaan olleet kautta linjan niin viisaita, että ovat osanneet erottaa jyvät akanoista sekä mikä tärkeintä uskaltaneet antaa toteuttajille valtaa ja vastuuta tehdä asioita omilla tavoillaan. Juuri tästä syntyvät motivaatio, luovuus, ryhmähenki ja hauskuus, jotka ovat niin leimallisia seuran menestystarinalle. On ollut etuoikeus olla tässä työssä mukana, ja olen onnellinen, jos olen omalta osaltani osannut mahdollistaa ja tukea seuran jäsenistön työtä. Erittäin painokkaasti esitänkin liikuttuneet kiitokseni kaikille niille, niin kollegoille kuin muillekin, joiden kanssa olen saanut nämä vuodet työskennellä. Tulen olemaan vannoutunut duodecimlainen lopun ikääni. JAN LINDGREN, jäsen JÄSENET Henkilöjäsenet Seuraan kuului toimintavuoden lopussa 16 856 jäsentä, joista lääkäreitä oli 15 653 ja opiskelijoita 1 193. Jäsenmäärään sisältyy kymmenen kutsuttua ja 19 kunniajäsentä. Uusiksi kunniajäseniksi kutsuttiin seuran valtuuskunnan kevätkokouksessa Jussi Huttunen, Kari Karkola ja Kari Raivio. Muut kunniajäsenet ovat: Erik Anttinen, Lauri Autio, Niilo Hallman, Veli Matti Huittinen, Jussi Kangas, Kauko Kouvalainen, Kimmo Mustakallio, Risto Pelkonen, Kari Penttinen, Lauri Saxén, Arto Sivula, Ahti Tarkkanen, Lyly Teppo, Auli Toivanen, Pirkko Uurasmaa ja Jarmo Visakorpi. Seuran 120-vuotisjuhlassa kutsuttiin uusiksi seuran jäseniksi Hyvä Terveys -lehden päätoimittaja Jali Ruuskanen, Lääkäriliiton hallintopäällikkö, varatuomari Kaarina Sarvilinna sekä professori, entinen Eesti Arstide Liitin puheenjohtaja, Eesti Arst -lehden päätoimittaja ja AS Medicinan hallituksen puheenjohtaja Väino Sinisalu. Muut seuran kutsutut jäsenet ovat prof. Antti Ekholm (kutsuttu 1960), Ph.D. Anne Cross (1969), toimistonhoitaja Maija Kaverma (1998), professori, lääket. tri (h.c.) Esko Koivusalo (1978), KTM Taisto Kuronen (1997), toimituksen sihteeri Liisa Leivo (1998) ja ekonomi Mikko Tulenheimo (1985). Toimintakertomus vuodelta 2001 1509

Yhdistysjäsenet Paikallisyhdistykset. Seuralla oli yhdistysjäseninä 24 nk. paikallisyhdistystä. Nämä yhdistykset ja niiden puheenjohtajat ovat seuraavat: Etelä- Pohjanmaan paikallisyhdistys (pj. Jari Nyrhilä), Helsingin seudun Duodecim-seura (pj. Pertti Mustajoki), Kainuun Lääkäriyhdistys (pj. Anne Kananen) Kanta-Hämeen Lääkäriseura (pj. Helena Launiala), Keski-Pohjanmaan Lääkäriyhdistys Mellersta Österbottens Läkarförening (pj. Marita Salmu), Keski-Suomen Lääkäriyhdistys (pj. Visa Kervinen), Kotkan seudun lääkäriyhdistys (pj. Matti Helin), Kouvolan seudun lääkäriseura (pj. Sakari Peiponen), Kyminlaakson Lääkäriseura (pj. Esko Hussi), Laaksojen Lääkärit (pj. Heikki Marjakangas), Lapin Lääkäriseura (pj. Tuomo Jääskeläinen), Lohjan Lääkäriseura (pj. Tapani Hämäläinen), Mikkelin seudun paikallisyhdistys (pj. Martti Torkko), Oulun Duodecim-seura (pj. Vuokko Kinnula), Pohjois-Karjalan Lääkäriyhdistys (pj. Anu Kareinen), Pohjois-Pohjanmaan Lääkäriyhdistys (pj. Erkki Rantaiso), Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys (pj. Veli-Matti Kosma), Salon seudun paikallisyhdistys (pj. Sari Sarjakoski-Peltola), Satakunnan Lääkäriyhdistys (pj. Pekka Satomaa), Savonlinnan paikallisyhdistys (pj. Marja-Riitta Nilsson-Kälviäinen), Tampereen Lääkäriseura (pj. Ossi Auvinen), Turunmaan Duodecim-seura (pj. Seppo Pyrhönen), Vasa Läkareförening Vaasan Lääkäriyhdistys (pj. Gustav Granroth) ja Viipurin seudun paikallisyhdistys (pj. Heikki Roilas). Erikoisalayhdistykset. Seuralla oli yhdistysjäseninä 43 erikoisalayhdistystä. Toimintavuoden alussa seuran yhdistysjäseniä olivat: Gynaecologi Practici ry, Lääketieteellinen Radioisotooppiyhdistys, Societas Medicinae Physicalis & Rehabilitationis Fenniae ry, Suomen Anestesiologiyhdistys, Suomen Endokrinologiyhdistys, Suomen Fysiologiyhdistys Societas Physiologica Finlandiae ry, Suomen Gastroenterologiayhdistys, Suomen Gastrokirurgit, Suomen Gynekologiyhdistys, Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry, Suomen Infektiolääkärit, Suomen Kardiologinen seura, Suomen Kliinisen Farmakologian Yhdistys ry, Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry, Suomen Käsikirurgiyhdistys ry, Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Suomen Lastenneurologinen yhdistys, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys, Suomen Lääkealan Lääkärit, Suomen Manuaalisen Lääketieteen Yhdistys, Suomen Perinatologinen Seura, Suomen Psykiatriyhdistys, Suomen Radiologiyhdistys, Suomen Rintasyöpäryhmä ry, Suomen Silmälääkäriyhdistys, Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys, Suomen Thoraxkirurgiyhdistys ry, Suomen Verisuonikirurginen yhdistys ry, Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ja The Finnish Division of the International Academy of Pathology IAP:n Suomen osasto ry. Kertomusvuoden aikana seuran yhdistysjäseniksi hyväksyttiin Gynekologisen kirurgian seura r.y, Kliiniset mikrobiologit ry, Suomen Angiologiayhdistys ry, Suomen keuhkolääkäriyhdistys ry, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry, Suomen Kliinisen Sytologian yhdistys ry, Suomen lastenhematologian ja -onkologian yhdistys ry, Suomen lääkäreiden akupunktioyhdistys ry, Suomen nefrologiyhdistys ry, Suomen Neurologinen yhdistys, Suomen onkologiayhdistys ry, Suomen Urheilulääkäriyhdistys ry ja Terveydenhuoltolääkärit ry. VALTUUSKUNTA Valtuuskunnan vaalit järjestettiin toimintakauden alussa. Valtuuskuntaan valittiin toimikaudeksi 2001 2003 seuraavat henkilöt: Ahonen, Eva (Espoo), Airaksinen, Olavi (Kuopio), Ebeling, Hanna (Oulu), Franssila, Kaarle (Espoo), Halila, Ritva (Helsinki), Halonen, Jaakko (Äänekoski), Hanhela, H. Tapio (Kiiminki), Heikinheimo, Markku (Tuusula), Hyöty, Marja (Tampere), Junnila, Seppo YT (Halikko), Juva, Kati (Helsinki), Kentala, Erkki (Turku), Kröger, Heikki (Kuopio), Lauerma, Hannu (Turku), Lauerma, Kirsi (Helsinki), Lehtosalo, Juha (Es- 1510 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry

Valtuuskunnan kevätkokouksessa Hanna Ebeling, Lauri Vuorenkoski, Juha Lehtosalo ja Jarkko Ihalainen. Kuva: Teija Riikola poo), Lönnqvist, Jouko (Helsinki), Mukala, Kristiina (Helsinki), Mustonen, Jukka (Tampere), Myllymäki, Kati (Mikkelin mlk.), Paul, Robert (Raisio), Pylkkänen, Kari (Helsinki), Rasmussen, Martin (Tampere), Räsänen, Marita (Kuopio), Salmenpohja, Hanna (Nummi-Pusula), Saltevo, Juha (Jyväskylä), Sarkkinen, Hannu (Lahti), Savolainen, Markku (Oulu), Silvennoinen, Jouni (Joensuu), Sorri, Martti (Oulu), Suomalainen, Pekka (Lappeenranta), Taipale, Ilkka (Helsinki), Toivonen, Juhani (Espoo), Tukiainen, Pentti (Helsinki), Tunturi-Hihnala, Helena (Seinäjoki), Uitti, Jukka (Tampere), Vainionpää, Vilho (Oulu), Viljanen, Matti (Turku), Voipio-Pulkki, Liisa-Maria (Helsinki) ja Vuorenkoski, Lauri (Oulu). Ensimmäisessä kokouksessaan valtuuskunta valitsi puheenjohtajakseen Markku Savolaisen ja varapuheenjohtajakseen Marja Hyödyn. Valtuuskunta valitsi keskuudestaan vaalivaliokunnan valmistelemaan kokouksissa suoritettavia henkilövalintoja. Sen puheenjohtajaksi valittiin Marja Hyöty ja jäseniksi Kati Juva, Jouko Lönnqvist, Kati Myllymäki, Robert Paul, Kari Pylkkänen, Hanna Salmenpohja, Pentti Tukiainen ja Lauri Vuorenkoski. Valtuuskunnan sääntömääräiset kokoukset pidettiin toimintavuonna 18.5. ja 15.12. Helsingissä. HALLITUS JA TYÖVALIOKUNTA Hallituksen puheenjohtaja oli Leena Niinistö. Muina jäseninä olivat varapuheenjohtaja Heikki Vapaatalo Tampereelta, koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Hel- Toimintakertomus vuodelta 2001 1511

Kuva: Kari Sarkkinen Hallitus vuoden 2001 alussa: Pauli Ylitalo (vas.), pääsihteeri Jan Lindgren, Erkki Kaukoniemi, Atte Meretoja, Liisa- Maria Voipio-Pulkki, Marja Hietarinta, Hanna Tapanainen, valtuuskunnan varapj. Pertti Mustajoki, varainhoitaja Taisto Kuronen, Leena Niinistö, Osmo Saarelma ja Olavi Pelkonen. Kuvasta puuttuvat Pertti Lipponen, Juha Metso ja Heikki Vapaatalo. singistä, julkaisuvaliokunnan puheenjohtaja Osmo Saarelma Espoosta, Marja Hietarinta Turusta, Erkki Kaukoniemi Kemistä, Pertti Lipponen Kuopiosta, Atte Meretoja Turusta, Juha Metso Lappeenrannasta, Olavi Pelkonen Oulusta, Hanna Tapanainen Helsingistä ja Pauli Ylitalo Tampereelta. Hallituksen sihteerinä toimi pääsihteeri Jan Lindgren. Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja Markku Savolainen, varapuheenjohtaja Marja Hyöty sekä varainhoitaja Taisto Kuronen, koulutuspäällikkö Juha Pekka Turunen ja toimistonhoitaja Maija Kaverma osallistuivat hallituksen työskentelyyn. Hallitus valitsi keskuudestaan työvaliokunnan, johon kuuluivat puheenjohtajana Leena Niinistö, verkostovaliokunnan puheenjohtaja Amos Pasternack, julkaisuvaliokunnan puheenjohtaja Osmo Saarelma, koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja varapuheenjohtaja Heikki Vapaatalo. Virkamiehinä osallistuivat kokouksiin varainhoitaja Taisto Kuronen, pääsihteeri Jan Lindgren, Kustannus Oy Duodecimin toimitusjohtaja Pekka Mustonen ja toimistonhoitaja Maija Kaverma. Valtuuskunnan puheenjohtajisto osallistui niin ikään säännöllisesti työvaliokunnan työhön. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 11 kertaa, näistä kerran Savitaipaleella Viktorinrannassa ja kerran Tampereella. Työvaliokunta kokoontui kymmenen kertaa. 1512 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry

JULKAISUT Julkaisuvaliokunta Julkaisuvaliokunnan puheenjohtajana toimi kertomuskaudella Osmo Saarelma. Sääntömääräisesti julkaisuvaliokuntaan kuuluivat päätoimittaja Petri Kovanen (Annals of Medicine), toimitussihteerit Aki Rovasalo (Aikakauskirja Duodecim) ja Timo Partonen (Annals of Medicine) sekä kirjastonvalvoja Kimmo Kontula. Lisäksi hallitus oli valinnut julkaisuvaliokunnan jäseniksi Kalervo Hiltusen, Pentti Huovisen, Pekka Mustosen, Risto Kauppisen, Taisto Kurosen, Jali Ruuskasen, Matti Salon ja Juha-Jaakko Sinikummun. Pääsihteeri Jan Lindgrenillä oli läsnäolo-oikeus. Julkaisuvaliokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Aikakauskirja Duodecimin yhteyssihteeri Liisa Jaatinen (vas.) ja toimituksen sihteeri Liisa Leivo tarkastelevat lehden taittosuunnitelmaa. Kuva: Asta Sjöblom Julkaisutoiminta Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Aikakauskirja Duodecimin 117. vuosikerta jatkoi aikaisempaa linjaa lukijoiden lehtenä ja johtavana suomalaisena lääketieteellisenä julkaisuna. Monipuolisen sisällön lisäksi vuoden aikana erityisenä tavoitteena oli sähköisen julkaisumuodon kehittäminen. Hyvän suomen kielen käytön edistäminen lääketieteessä oli edelleenkin lehden silmäteränä. Vuosikerta sisälsi entiseen tapaan 24 erillistä numeroa, joista muodostui 2 678 sivun kokonaisvolyymi. Sivumäärä oli jonkin verran pienempi kuin edellisvuonna. Lehden levikki oli noin 18 500 kpl, joista vaihto- ja vapaakappaleita runsaat 900. Lehden kirjoittajina oli noin 600 suomalaista lääkäriä tai muuta asiantuntijaa. Kirjoitusten sisältö vaihteli käytännöllisistä potilaiden hoitoa suoraan tukevista artikkeleista lääketieteen kehitystä ja tuoreimpia havaintoja valottaviin kirjoituksiin. Vuoden aikana julkaistiin myös Lääkäri paikallaan -kirjoitussarja, jossa eri alojen lääkärit kuvasivat työnsä arkitodellisuutta. Julkaistuista 382 tieteellisestä artikkelista noin kolmannes oli kirjoittajien spontaanisti lähettämiä. Lehden rakennetta ja sisältöä suunnitteli lääketieteen asiantuntijoista koostuva toimitus. Se käsitteli lehdelle tulleiden artikkelien käsikirjoitukset, joista lisäksi pyydettiin arviot ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Päätoimittajana toimi Osmo Saarelma. Muut toimituksen jäsenet olivat Aki Rovasalo (toimitussihteeri), Per-Henrik Groop (30.6.2001 saakka), Matti Huttunen, Hannu Leinonen, Leena Lindgren, Perttu Lindsberg, Tomi Mäkelä, Heikki Mäkisalo, Marjut Ranki-Pesonen, Kimmo Porkka (1.7. 2001 alkaen), Eeva-Marja Rutanen, Harri Saxén ja Hannu Suoranta. Toimitus kokoontui säännöllisesti joka toinen viikko. Lisäksi»minitoimitus» kokoontui väliviikkoina viimeistelemään seuraavan painettavan numeron sisältöä ja taittoa. Lehden kielentarkistajana toimi Risto Haarala, toimittajana Eija Rautiainen, toimituksen sihteerinä Liisa Leivo, yhteyssihteerinä Liisa Jaatinen, sivunval- Toimintakertomus vuodelta 2001 1513

mistajana Juhani Alho ja piirtäjänä Helena Schmidt. Toimituksen tukena oli Aikakauskirja Duodecimin neuvottelukunta: Doris Holmberg-Mattila, Erika Isolauri, Inger Karumo, Minna Kauko, Merja Kousa, Markku Laakso, Antti Liikkanen, Jukka Mattila, Jukka-Pekka Mecklin, Olli Ruuskanen, Markku Savolainen ja Mika Scheinin. Lehden neuvottelukunnan tehtävänä oli edelleen antaa ideoita ja»kentän» palautetta lehden toimittamiseen. Neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa yhdessä toimituksen kanssa Helsingissä. Lisäksi neuvottelukunnan jäsenet hankkivat vuorollaan lehteen yhden pääkirjoituksen. Lukijoiden suosimia teemanumeroita julkaistiin kymmenen (taulukko). Kaikki teemanumerot sisälsivät myös muuta aineistoa. Aikakauskirja Duodecimin teemanumerot vuonna 2001. Teema Lehden numero Ruoka 1 Lasten allergologia 3 Liikuntalääketiede 6 Syömishäiriöt 8 Mitä lapselle kuuluu? 10 Sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla 13 Andrologia 19 Luusairaudet 21 Joulunumero 23 Tromboosi 24 Vuonna 2001 käynnistyi lehdessä kaksi uutta osastoa. FM Maritta Mellaisin toimittama Galleria toi lukijoiden nähtäville suomalaista taidetta, joka liittyy terveyteen, sairauteen tai lehden teema-aiheisiin. Risto Haaralan toimittamalla Kielipähkinä-palstalla käsitellään suomen kielen ja sen käytön ongelmia Vinkistä vihiä -osaston tapaan. Näyttöön perustuvia Käypä hoito -suosituksia julkaistiin seitsemän. Aikakauskirjan täysin uudistetut Internet-sivut otettiin käyttöön lokakuussa. Nettilehteä esiteltiin alueellisilla lääkäripäivillä, ja sen selkeys kirvoitti runsaasti myönteistä palautetta, ja heti alusta lähtien käyntejä Internet-sivuilla oli päivittäin 300 400. Lehden selailun ja haun lisäksi sivuille kerättiin»kirjoittajan resurssipankkia» avuksi lääketieteellisten artikkelien laatijoille. Annals of Medicine on Duodecim-seuran julkaisema englanninkielinen lääketieteellinen yleislehti, joka ilmestyy yhdeksän kertaa vuodessa. Vuoden 2000 joulukuussa seuran valtuuskunta antoi hallitukselle valtuudet myydä tai lopettaa lehti vuoden 2001 loppuun mennessä. Toukokuussa 2001 Annals of Medicine myytiin kansainväliselle tiedekustantamolle Taylor & Francis AS:lle. Vuoden loppuun saakka lehden kustantajana jatkoi vuodesta 1998 yhteistyökumppanina ollut lontoolainen The Royal Society of Medicine Press Limited. Se vastasi lehden painamisesta ja jakelusta sekä kansainvälisestä markkinoinnista yhteistyössä julkaisijan eli Duodecim-seuran kanssa. Seuralla oli lehden toimitusvastuu kokonaisuudessaan tekninen toimitus ja sivunvalmistus mukaan luettuina. Vuoden 2001 lopussa omistus ja kaikki muut työvaiheet lehden tieteellisen toimituksen työn eli artikkelien julkaistavaksi hyväksymisen jälkeen siirtyivät uudelle kustantajalle. Lehden tieteellinen toimitus säilyi osin ennallaan, ja toimituksen sihteeri jatkaa työskentelyä Duodecim-seuran toimitiloissa. Vuonna 2001 kokonaissivumäärä oli 634. Lehdelle tarjottiin alkuperäisartikkeleita 14 maasta, ja niistä hyväksyttiin 55 %. Levikki oli noin 900 kpl, joista vaihto- ja vapaakappaleiden osuus oli noin 300. Annals of Medicine julkaisi ajankohtaisia pääkirjoituksia ja yleiskatsauksia, Trends in Clinical Practice ja Trends in Molecular Medicine -sarjoja sekä alkuperäistutkimuksia. Viidessä numerossa julkaistiin myös samaa teemaa eri näkökulmista valottava Special Section -osasto. Näiden erikoisosastojen otsikot olivat»genetics of Cancer»,»Mania and Depression»,»Healthrelated Quality of Life in Clinical Studies»»Molecular Mechanisms in Obesity and Visceral Obesity» ja»what is New in Cardiology». 1514 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry

Duodecimin kevätretkellä Savitaipaleella soudettiin kirkkoveneellä. Joukkueessa mukana Ulla Salmi (vas.), Leena Niinistö ja Jali Ruuskanen. Kuva: Teija Riikola Lehden sähköinen julkaisu päätettiin pitää muuttuneessa tilanteessa vapaana kaikille käyttäjille koko vuoden ajan. Verkkolehti sisälsi kaikki lehdessä vuodesta 1997 alkaen julkaistut artikkelit. Vuoden 2001 lopussa lehdellä oli 5 500 rekisteröitynyttä eli ns. full-text-käyttäjää 124 maasta. Päätoimittajana oli Petri Kovanen ja toimitussihteerinä Timo Partonen, ja toimittajina olivat Katriina Aalto-Setälä, Leo Dunkel, Markku Laakso, Timo Partonen, Heikki Ruskoaho, Martti Vaara ja Eero Vuorio. Toimituspäällikkönä työskenteli Terttu Rahko (1.4. alkaen Maria Kuronen), käsikirjoitustoimittajana Maria Kuronen ja toimituksen sihteerinä Riitta Laine. Lääketieteen Uutispalvelu. Uutispalvelu Duodecimin tavoitteena on tarjota joukkoviestimille luotettavaa ja tutkittua lääketieteellistä tietoa suurta yleisöä kiinnostavista aiheista. Ns. sähkepalvelu on toiminut jokaisena arkipäivänä maaliskuun alusta 1999 alkaen. Uutispalvelu on tuottanut päivittäin vähintään kolme lääketiedeaiheista sähkettä ja kuukaudessa neljä artikkelia eri toimitusten käyttöön. Uutisten peitto on yhteensä noin kaksi miljoonaa kuuntelijaa, katselijaa tai lukijaa ja päivittäissähkeitä ostavien asiakkaiden yhteinen levikki noin kaksi miljoonaa vastaanottajaa. Toimintavuoden 2001 aikana Uutispalvelu vakiinnutti edelleen asemaansa tutkitun lääketieteellisen tiedon välittäjänä. Uusia asiakkaita saatiin mm. järjestölehdistä ja mainostoimistoista. Media-asiakkaiden määrä kasvoi vuoden 2001 alun 30:stä nykyiseen 40:een. Uutispalvelun näkyvyys lisääntyi, kun uutissähkeiden lähdemerkinnän yhteydessä käytettiin myös Duodecimnimeä. Osa asiakkaista teetti Uutispalvelun uutisia julkaisevalle terveyspalstalleen vinjetin tai logon, jossa myös Duodecim tuli esille. Uutiset muodostivat vuoden 2001 aikana Terveysportin uutissivun näkyvän ja päivittäin vaihtuvan osuuden, ja maaliskuusta 2001 alkaen uutiset ilmestyivät Terveysportissa samaan aikaan kuin ne lähetettiin tilaaja-asiakkaille. Duodecim-seuran jäsenet ovat voineet jäsennumerollaan tilata uutiset omaan sähköpostiosoitteeseensa, mutta vuoden aikana seuran jäsenistä vain murto-osa käytti tätä palvelua. Vaikka uutissähkeet kirjoitetaan nimenomaan maallikkolukijaa ajatellen, on lääkärikunta ottanut uutiset vastaan erittäin myönteisesti. Uutena aluevaltauksena Uutispalvelu aloitti Toimintakertomus vuodelta 2001 1515

Kuva: Liisa Leivo Viktorinrannan lomamökit valmistuivat Savitaipaleelle. syksyllä 2001 lääketieteen tiivistelmäpalvelun yhteistyössä Terveysportin kanssa. Terveysportin lääketieto-osastossa julkaistaan lääketehtaiden tilauksesta ja niiden kustannuksella vertaisarviointia käyttävissä lehdissä julkaistujen lääketutkimusten tiivistelmäkäännöksiä. Palvelu etsi vielä muotoaan. Uutispalvelun henkilöstö vaihtui edelleen vuoden 2001 aikana. Vuoden alusta toiseksi toimittajaksi valittiin FM Anna-Maija Alarto ja päätoimittaja oli Hannu Suoranta. Toisena uutistoimittajana työskenteli elokuun 2001 loppuun Eeva Isotalo. Isotalon tilalle nimitettiin määräaikaiseksi toimittajaksi Sirpa Norri, joka jo aiemmin toimi artikkelipalvelun avustajana. Elina Ämmälä vakinaistui osaksi Uutispalvelun toimitusta syyskuusta alkaen. Hän työskentelee Uutispalvelussa Kustannusosakeyhtiö Duodecimin työntekijänä. Ämmälän siirron myötä myös Terveysportin uutissivun sisällöntuotanto siirtyi Uutispalvelun toimitettavaksi. Joulukuussa 2001 Alarto nimitettiin Uutispalvelun uutispäälliköksi ja hänelle siirrettiin journalistinen vetovastuu ja esimiestehtävät. Muutoksen yhteydessä Hannu Suoranta siirtyi vastaamaan tuotannon lääketieteellisestä sisällöstä. Hyvä Terveys. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecim ry:n, Tieteen tiedotus ry:n ja Sanoma Magazines Finland Oy:n välillä on sopimus, jonka mukaan yhdistykset toimivat Hyvä Terveys -lehden julkaisijoina ja Sanoma Magazines lehden kustantajana. Lehti tulee seuran jäsenille jäsenetuna. Hyvä Terveys ilmestyi 16. toimintavuonna yksitoista kertaa. Lisäksi julkaistiin kaksi 16- sivuista liitettä: Erokriisin ensiapu (4/01), Niska-hartiaopas (10/01) ja vuoden 2002 kalenteri (12/01). Lukijalahjoina julkaistiin kirjanen»laboratoriokoe kertoo» ja»lähde liikkeelle» -kirja. Vuosikerran sivumäärä pysyi entisellään. Hyvän Terveyden keskimääräinen nettolevikki kasvoi 12,2 %. Lehdessä julkaistiin 201 artikkelia, joista asiantuntijoiden kirjoittamia oli 54 eli 27 %. Toimitus käytti yli 200:aa asiantuntijaa kirjoittajina, haastateltavina ja artikkelien tarkistajina. Hyvän Terveyden päätoimittaja oli Jali Ruuskanen, lehden johtoryhmään kuuluivat Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin edustajina seuran hallituksen puheenjohtaja Leena Niinistö puheenjohtajana ja professori Kimmo Kontula jäsenenä. Lehden toimitusneuvostoon kuuluivat Duodecimin edustajina Päivi Hietanen, Matti O. Huttunen, Seppo Y.T. Junnila, Minna Kaila, Aila Tiitinen ja Lasse Viinikka. KOULUTUS Koulutusvaliokunta Koulutusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Jäseninä olivat Kari Harno, Ritva Hurskainen, Jorma Kiuttu, Päivi Leino-Arjas, Otso Lindy, Kimmo Mäkinen, Kristiina Patja, Ritva Renko, Raija Ristamäki, Heikki Saha ja Antti Virkamäki. Valiokunnan sihteerinä toimi LK Jaana Kotilainen. Aluesihteereinä, jotka osallistuivat myös valiokunnan työskentelyyn, olivat Turusta Marja Hietarinta 1516 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry

30.11.2001 saakka ja Raija Ristamäki 1.12. 2001 alkaen, Liisa Hiltunen Oulusta, Jorma Lahtela Tampereelta ja Marita Räsänen Kuopiosta. Koulutusvaliokunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Perinteisesti yksi kokous oli yhteiskokous Suomen Lääkäriliiton koulutusvaliokunnan kanssa. Koulutusvaliokunnan alulle panemien projektien vetäjät raportoivat kokouksissa hankkeista ja niiden tuloksista. Koulutusvaliokunnan kokouksissa käsiteltiin alueellista toimintaa ja edistettiin koulutuksen strategian uudistustyötä keskustelemalla perusteellisesti jokaisesta valiokunnan alaisesta toimintamuodosta. Valiokunnan jäsenten työnjakoa on täsmennetty aloittamalla hankekohtaisten vastuuhenkilöiden nimeäminen. Koulutustoiminta Käypä hoito käytäntöön. Käypä hoito -suositusten soveltaminen oli koulutuksen painopiste vuonna 2001. Yhteistyössä erikoislääkäriyhdistysten ja Käypä hoito -työryhmän kanssa valmisteltiin koulutustilaisuuksia glaukoomasta, nivelreumasta, elvytyksestä ja verenpaineesta. Nivelreumaa koskevaan koulutukseen kehitettiin runko, joka toteutettiin Turun Lääketiedepäivillä. Koulutukseen kuuluvat Käypä hoito -ohjeiden tunnettuuskysely, koulutukseen osallistuvien tietotason mittaaminen, luentoinfo, potilastapauksia, koulutuksen keskustelukanava Duodecimin Internet-sivuilla ja koulutuksen arviointia. Interaktiivisena opetusmuotona käytettiin eri osioissa ns. äänestyskonemetodia. Kuuden kuukauden kuluttua koulutuksesta osallistujille lähetetään lisäksi uusi kysely Käypä hoito -ohjeista. Nivelreuman»Käypä hoito käytäntöön» -koulutuksen koordinaattorina toimi Ritva Peltomaa Helsingistä. Suunnitteluryhmän jäsenet olivat Merja Ashorn, Markku Hakala, Pekka Hannonen, Marja Hietarinta, Minna Kaila, Yrjö Konttinen, Markku Korpela, Marja Leena Kukkurainen, Outi Kupiainen, Päivi Leino-Arjas, Marjatta Leirisalo-Repo, Jukka Martio, Eeva Moilanen, Riitta Myllykangas-Luosujärvi, Timo Möttönen, Ritva Renko, Toini Uutela ja Liisa- Maria Voipio-Pulkki. Glaukooman Käypä hoito -koulutuksen suunnittelu- ja toteutusryhmän puheenjohtajana toimi Anja Tuulonen, ja jäseninä olivat Juhani Airaksinen, Eila Erola, Eva Forsman (sihteeri), Kalevi Friberg, Olavi Hämäläinen, Anneli Klemetti, Pertti Oskala, Päivi Puska, Liisa Suoranta, Henrik Teir, Hannu Uusitalo, Elina Vainio-Jylhä ja Marja-Liisa Vuori. Elvytystä koskevan Käypä hoito -suosituksen käyttöönoton tukemiseksi aloitettiin uuden elvytyssuosituksen mukaisen videon tuotanto, jonka koordinaattorina toimi Maaret Castrén. Videohankkeen ohjausryhmässä toimivat Liisa- Maria Voipio-Pulkki, Pekka Mustonen, Minna Kaila ja Pekka Pulkkila (Helsingin yliopiston kuvausyksikkö). Verenpaineen»Käypä hoito käytäntöön» -koulutuksen suunnittelu aloitettiin vuoden 2001 lopulla. Suunnitteluryhmän puheenjohtajana toimi Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja jäseninä Antti Jula, Silja Majahalme, Eeva Ketola ja Mauri Jussila. Lääkärien vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Vuosina 1999 2000 Syöpäpotilaat ry:n ja Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen kanssa toteutetun yhteistyöprojektin»vuorovaikutuskoulutusta lääkäreille» -arviointiraportti ilmestyi nimellä»vuorovaikutusta voi oppia!». Raportin laati Anni Peura Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksesta. Lisäksi seura kustansi Vuorovaikutuskouluttajan kansion kouluttajille opetuskäyttöön. Seura tuki taloudellisesti kahden koulutuskokonaisuuden suunnittelua. Toinen oli suunnattu rintasyöpäkirurgeille ja toinen Kotkan seudulla toimiville syöpäpotilaita hoitaville lääkäreille ja hoitajille. XI Opetuksen kehittämisseminaari vuorovaikutus lääkärin työssä. Duodecimin XI Opetuksen kehittämisseminaarissa puitiin vuorovaikutuksen keskeisiä kysymyksiä. Suomen Syöpäpotilaat ry oli mukana jo koulutusprojektin alkuvaiheissa. Osallistujia seminaarissa oli 40. Toimintakertomus vuodelta 2001 1517

Suunnittelutoimikunta: Pekka Larivaara (pj.), Merja Ashorn, Risto Pelkonen, Taina Mäntyranta, Pauli Karvonen, Anni Peura, Eeva Pyörälä, Päivi Hietanen, Kaisu Pitkälä, Sirpa Lindroos ja Miira Lietzén. 120. vuosipäivän symposiumi. Duodecimin vuosipäivän symposiumin aiheena oli»lääkärin työ, tiede ja taide» Kokous pidettiin 16.11.2001 Hotelli Kalastajatorpassa Helsingissä. Sen puheenjohtajana toimi professori Jussi Huttunen, ja luennoitsijoina olivat Ilkka Kunnamo, Heikki Vapaatalo ja FM Maritta Mellais Valtion Taidemuseosta. Kuulijoita tilaisuudessa oli noin 250. Jatkokoulutusyhteistyö (kolmikantasopimus). Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien, Leiras Oy:n ja Duodecimin välinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin Helsingissä 20.12.2000. Koulutusyhteistyön tarkoituksena on järjestää lääkäreille erikoislääkärin pätevyyteen tähtäävää koulutusta. Leiraksen koulutukseen suuntaamia resursseja kanavoidaan yliopistojen ammatillisen jatkokoulutuksen tueksi siten, että erityisesti modernein, oppimiseen tähtäävin menetelmin toteutetut tilaisuudet tuottavat lisäarvoa Leiraksen asiakkaille ja Duodecimin jäsenille. Koulutuksen sisällöstä vastaavat tiedekunnat ja Duodecim-seura. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi professori Jouko Suonpää Turun yliopistosta, ja Duodecimia edustivat Jan Lindgren, Juha Metso, Osmo Saarelma ja Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Sihteerinä toimivat Merja Ashorn 30.6.2001 saakka ja Juha Pekka Turunen 6.8.2001 alkaen. Vuoden 2001 aikana pidettiin seuraavat koulutustilaisuudet:»nefrologia» (Tampere, 51 osanottajaa),»miten jaksan terveyskeskuslääkärin työssä työn iloa löytämässä» (Espoo, 105 osanottajaa),»vuorovaikutuskoulutusprojekti» (kuusi työpäivän mittaista koulutusta, Oulu, jokaisessa 8 11 osanottajaa),»tutorkoulutus gynekologiaan erikoistuville lääkäreille ja heidän tutoreilleen» (Tampere, 37 osanottajaa) ja Turun yleislääketieteen laitoksen seminaarisarjan Kuva: Teija Riikola Kandit Atte Meretoja (vas.), Mikko Mäyränpää, Hanna Tapanainen, Päivi Arjama ja Katariina Saarelma juhlivat 120-vuotista Duodecimia 16.11.2001. teoreettinen koulutus:»diabetes» (Rauma ja Parainen) ja»hajamielinen vanhus» (Pori ja Raisio), osallistujia oli yhteensä 40. Viestintäkoulutus. Duodecimin koulutustoimisto tarjosi vuonna 2001 seuran jäsenyhdistyksille niiden tarpeisiin räätälöityä viestintäkoulutusta. Koulutustilaisuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi koulutustoimistossa osapäiväinen projektipäällikkö Tuula Vainikainen. Koulutuksen painopiste on ollut tiedotusvälinesuhteissa, mutta myös työyhteisöviestintää, henkilökohtaisia esiintymisvalmiuksia ja potilas-lääkärisuhteeseen liittyviä viestintäkysymyksiä on käsitelty. Viestintää on jäsennetty työyhteisön menestys- ja laatutekijänä ja kehittämistoimintaa tukevana välineenä. Koulutustilaisuudet ovat olleet kertaluonteisia 2 4 tunnin paketteja tai kahden tilaisuuden kokonaisuuksia, joiden välillä on tehty harjoitustehtäviä. Osanottajat ovat saaneet tehtävistä henkilökohtaista palautetta. Viestintäkoulutustilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana 23 kertaa viidelle alueyhdistykselle, seitsemälle erikoislääkäriyhdistykselle, Turun ja Tampereen lääketiedetapahtumiin, neljä tilai- 1518 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry

suutta laitoksille ja työpaikoille sekä kaksi seuran omalle henkilökunnalle. Vuoden 2001 aikana on pyritty viestinnän keinoin parantamaan Duodecim-seuran oman ja mm. kolmikantayhteistyön puitteissa järjestetyn koulutustoiminnan näkyvyyttä ja tunnettuutta tiedottamalla tilaisuuksista joukkoviestimille ja raportoimaan niistä mm. Aikakauskirja Duodecimin Duodecimissa tapahtuu -palstalla. Koulutuskalenteri. Seuran ja Suomen Lääkäriliiton välisen sopimuksen mukaan Duodecim vastaa kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän koulutuskalenterin toimittamisesta. Kalenteri ilmestyi heinä- ja joulukuussa Suomen Lääkärilehden liitteenä sekä Lääkärin CD:n (LCD) tietokannoissa ja Fimnetissä. Lääkärin Nimikirja. Keväällä 2001 arvioitiin Lääkärin Nimikirjan käyttäjien kokemuksia kyselyllä, jonka tulosten perusteella Nimikirjaa alettiin kehittää. Niinpä vuoden 2001 lopulla Nimikirja ei ollut enää olemassa pelkästään koulutustapahtumien kirjaamista varten vaan siihen oli liitetty toimintoja, joilla voidaan kirjata koulutustapahtumia, työ- ja luottamustehtäviä, julkaisuja ja omia esityksiä. Nimikirjasta saa täten tulostettua itselleen strukturoidun ansioluettelon. Nimikirjan avulla lääkäri voi seurata omaa oppimistaan, osoittaa ulkopuolisille kouluttautumisensa ja antaa palautetta koulutuksen järjestäjälle. Lääkärien ammatillisen kehittymisen arviointineuvosto. Arkkiatri Risto Pelkosen aloitteesta alkanut yhteistyö Duodecimin, Finska Läkaresällskapetin ja Suomen Lääkäriliiton kanssa lääkärien täydennyskoulutusta arvioivan neuvoston perustamiseksi jatkui vuonna 2001. Valmistelevassa työryhmässä Duodecimia edustivat Amos Pasternack ja Merja Ashorn. Koulutustoimiston palvelut jäsenyhdistyksille. Koulutustoimisto hoiti vuonna 2001 kuuden jäsenyhdistyksen (Suomen Gastroenterologiayhdistys ry, Suomen Gastrokirurgit ry, Suomen Perinatologinen Seura ry, Suomen Sisätautilääkärien yhdistys ry, Suomen Infektiolääkärit ry, Suomen Onkologiayhdistys) koulutustilaisuuksien järjestelyjä ja avusti yhdistyksiä niiden muussa toiminnassa mahdollisuuksiensa mukaan. Koulutustilaisuuksia järjestettiin seitsemän (osallistujia yhteensä 1 390). Toimisto vastasi myös Helsingin Seudun Duodecim-seuran koulutus- ja kokoustilaisuuksista, joita oli neljä (yhteensä 701 osallistujaa). Paikallisyhdistysten järjestämä koulutus. Duodecimin paikallisyhdistykset järjestivät toimintavuonna seuran tuella 52 jatko- ja täydennyskoulutustilaisuutta. Seuran tuki näille tilaisuuksille oli 164 001 mk (27 580 ). Paikallisyhdistysten yleisötilaisuuksia tuettiin 31 198 mk:lla (5 243,28 ), ja perustukea yhdistyksille myönnettiin yhteensä 155 312 mk (26 102,76 ). Yliopistopaikkakunnilla järjestettäviä»kesälääkärin kertauskursseja» tuettiin 13 526 mk:lla (2 273,40 ). Alueelliset lääketiedetapahtumat järjestettiin Oulussa, Tampereella, Kuopiossa ja Turussa. Järjestelyissä olivat mukana yliopistopaikkakuntien paikallisyhdistykset ja Duodecim-seura. Tapahtumat saivat seuralta tukea yhteensä 55 168 mk (9 272 ). Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Oulun Duodecim-seura järjestivät yhteistyössä Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja OYS:n kanssa 36. Pohjolan Lääkäripäivät Oulun Musiikkikeskuksessa 20 23.2.2001. Lääkäripäivillä oli yli sata luentoa. Duodecim-symposiumi 22.2. käsitteli sairauksien hoidon keskeisiä kysymyksiä. Koko tapahtumassa oli maksaneita osallistujia yhteensä noin 1 200. Yli 2 000 henkilön arvioitiin tutustuneen näyttelyyn. Pohjolan Lääkäripäivien johtoryhmän koostumus oli vuonna 2001: Pentti Jouppila (puheenjohtaja), Martti Sorri, (Oulun yliopisto), Seppo Ala-huhta (OYS), Olavi Pelkonen (Duodecim), ja Riitta Kaarteenaho-Wiik (pääsihteeri, Oulun Duodecim-seura). Lisäksi läsnäoloon oikeutettuina kokouksiin ovat osallistuneet Oulun Duodecim-seuran puheenjohtaja Vuokko Kinnula, Duodecimin aluesihteeri Liisa Hiltunen ja toimistonhoitaja Paula Järvenpää. Toimintakertomus vuodelta 2001 1519

Tampereen 22. lääkäripäivät järjestettiin 22. 24.3.2001 Tampere-talossa. Vastuullisina järjestäjinä toimivat Tampereen lääkäriseura ry ja Duodecim-seura. Lääkäriosanottajia koulutuspäivillä oli noin 2 500. Järjestelytoimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana Heikki Puhakka, varapuheenjohtajana Markku Järvinen ja jäseninä Heikki Hinkka, Kaija Holli, Kauko Koivisto, Klaus Lehtinen, Kari Pietilä ja Juhani Sand. Pääsihteerinä toimi Pekka Anttila ja ohjelmasihteereinä Jaakko Antonen, Nina Hutri-Kähönen ja Eija Tomás. Kutsuttuina asiantuntijajäseninä toimivat Eeva Moilanen ja Timo Pitkäjärvi. Lisäksi järjestelytoimikuntaan kuuluivat Jan Valkila (kandiyhdyshenkilö), Jorma Lahtela (Duodecimin aluesihteeri) ja Kirsi Valli (Duodecimin toimistonhoitaja). Itä-Suomen Lääketiedetapahtuma järjestettiin 21. kerran 25. 27.9.2001 Kuopion Musiikkikeskuksessa. Maksaneiden osanottajien määrä kasvoi hieman edellisvuodesta ja oli 884. Luennoitsijoita oli 135. Tapahtuman järjestivät Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys ja Duodecim-seura. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Johannes Lehtonen (P-SLY) ja jäseninä olivat Esko Alhava (Kuopion yliopisto), Kyllikki Hyvönen (P-SLY), Kari Karkola (Duodecim), Pirjo Manninen (Kuopion yliopisto), Leo Niskanen (KYS) ja Juhani Partanen (KYS). Johtoryhmän kokouksiin osallistuivat lisäksi Duodecimin aluesihteeri Marita Räsänen, tapahtuman pääsihteeri Matti Pietikäinen, P-SLY:n puheenjohtaja Veli-Matti Kosma ja varainhoitaja Jukka Kettunen. Toimistonhoitaja Raija Kantanen toimi sihteerinä. Turun Lääketiedepäivät järjestettiin 18. kerran 6. 8.11.2001 Turun Messukeskuksessa. Päivien ohjelmassa oli 17 symposiumia, kolme pienryhmäkurssia ja tieteellinen symposiumi. Koulutustilaisuuksiin osallistui 1 211 henkeä. Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinnon sai dosentti Kerttu Irjala. Järjestelytoimikunnan koostumus oli seuraava: puheenjohtajana Reijo Marttila, pääsihteerinä Olli Arola ja jäseninä aluesihteeri Marja Hietarinta, Reidar Grénman, Marja Lampio, Ilkka Kantola, Jarmo Oksi, Erkki Pekkala, Sirpa Rantanen, Sara Sarjakoski-Peltola ja toimistonhoitaja Marja Suominen. Järjestelytoimikunta oli kutsunut asiantuntijajäsenikseen Aki Lindénin ja Risto Huupposen. Lääkäripäivät 2001 Läkardagarna. Nykymuotoiset Lääkäripäivät järjestettiin 29. kerran Helsingin Messukeskuksessa 7. 11.1.2001 Tapahtuman järjesti Suomen Lääkäriliitto (SLL) keskinäisen sopimuksen mukaan perinteisessä yhteistyössä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin (FLS) kanssa. Tapahtuman 64 kurssille osallistui noin 4 200 henkeä. Lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtaja oli Kati Myllymäki (SLL) ja jäseninä olivat Jarkko Ihalainen (SLL), Jan Lindgren (Duodecim), Leena Niinistö (Duodecim), Tom Pettersson (FLS), Kari Pylkkänen (SLL), Hanna Salmenpohja (SLL), Brita Stenius-Aarniala (FLS) ja Liisa-Maria Voipio-Pulkki (Duodecim). Johtoryhmän toimintaan osallistuivat Lääkäriliiton toimistosta myös sihteerinä Pirjo Kannisto sekä talouspäällikkö Pentti Alhola, tiedotuspäällikkö Anne-Maj Aunula, koulutuspäällikkö Hannu Halila, projektisihteeri Tuula Peura ja markkinointipäällikkö Olli Raasakka sekä Duodecimseuran toimistosta toimistopäällikkö Leena Nikulainen. VERKOSTOYKSIKKÖ Verkostovaliokunta Verkostovaliokunnan puheenjohtajana toimi Amos Pasternack ja jäseninä olivat Merja Hiltunen Suomen Akatemian edustajana, Pekka Karma ja Marjukka Mäkelä Käypä hoito -suositusten edustajina, Tero Kivelä sanastolautakunnasta, Arja Helin-Salmivaara ROHTO-hankkeesta ja Hannu Sarkkinen MIKSTRA-projektista. Valiokunnan sihteerinä toimi Leena Nikulainen. 1520 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry

Verkostotoiminta Konsensuskokous 2001. Suomen Akatemian ja Duodecimin välisen sopimuksen mukaisesti konsensuskokousten järjestelyvastuu on viimeksi mainitulla. Akatemia toimii yhteistyökumppanina ja osarahoittajana. Vuoden 2001 konsensuskokouksen aiheena oli»koululaisten terveys». Kokous järjestettiin 12. 14.11.2001 Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa. Osallistujia tilaisuudessa oli 300. Suunnittelutyöryhmän koostumus: Liisa-Maria Voipio-Pulkki (pj.), Veikko Aalberg, Elina Hemminki, Merja Hiltunen, Tommi Hoikkala, Jussi Huttunen, Eero Jokinen, Marjo-Riitta Järvelin, Minna Kaila, Matti Kaivosoja, Lasse Kannas, Elise Kosunen, Anja Lehtijärvi, Jan Lindgren, Sami Mahkonen, Leena Niinistö, Saila Piippo, Kaija Puura, Mika Pyykkö, Päivi Rautava (ohjelmaryhmän puheenjohtaja), Arja Rimpelä, Aila Rissanen, Riitta Simoila, Outi Strid ja Marja Vauras. Seuran työntekijöistä osallistuivat työryhmän toimintaan Riitta Keinänen, Leena Nikulainen, Teija Riikola ja Tuula Vainikainen (viestintäryhmän puheenjohtaja) sekä Suomen Akatemian työntekijöistä Anna-Liisa Kauppila. Lääketieteen sanastolautakunta. Lääketieteen suomen kielen sanavarojen kehittämisestä ja termiongelmien ratkomisesta seurassa vastaa Lääketieteen sanastolautakunta. Lautakunta kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Sanastotyön ohella lautakunta jatkoi Lääketieteen termit -sanakirjan neljännen painoksen toimitustyötä ja lääketieteen opiskelijoille suunnatun kielioppaan toimittamista. Lautakunnan yhteistyö Hyvä Terveys -lehden kanssa jatkui. Lehdessä julkaistiin Lääkärin sana -palstalla kieliaiheisia pakinoita, jotka olivat lautakunnan jäsenten laatimia. Toukokuussa pidettiin yhteiskokous lääketieteellisten tiedekuntien äidinkielen tarkastajien sekä Kustannus Oy Duodecimin kustannustoimittajien ja kielentarkastajien kanssa. Sanastolautakunta toimi entiseen tapaan lääketieteen opiskelijoille tarkoitettujen kirjoituspalkintojen»iso-niilon» ja»pikku-niilon» tuomaristona. Lääketieteen sanastolautakunnan puheenjohtajana toimi Tero Kivelä ja varapuheenjohtajana Lyly Teppo. Jäseninä olivat Risto Haarala, Marianne Jansson, Kimmo Kontula, Sari Maamies, Walter Nienstedt ja Veijo Saano. MIKSTRA-ohjelma (Mikrobilääkehoidon strategiat) on laajapohjainen valtakunnallinen tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on avohoidon infektioiden optimaalinen diagnostiikka ja hoito. Ohjelma käynnistyi vuonna 1998 ja jatkuu kevääseen 2003. Duodecim-seura on vastannut MIKSTRA-ohjelman koulutusosiosta. MIKSTRAssa 30 ns. anturiterveyskeskusta järjestää täydennyskoulutusta kuudesta avohoidon infektiotautien Käypä hoito -suosituksesta. Tavoitteena on kehittää hoitokäytäntöä suosituksen mukaiseksi. MIKSTRA on myös täydennyskoulutuksen tutkimushanke, jossa vertaillaan kahta menetelmää, ongelmalähtöistä oppimista sekä asiantuntijan ohjaukseen ja palautteeseen pohjautuvaa menetelmää. Vuonna 2001 Duodecim-seuraa edusti MIKSTRA-työryhmässä Hannu Sarkkinen ja kouluttajalääkärinä jatkoi Helena Varonen. MIKSTRAn alueellisia koulutuksia järjestettiin keväällä 2001 viidellä paikkakunnalla. Koulutuskierros käsitteli MIKSTRAn ajankohtaisia kysymyksiä, ja erityisesti huomiota sai makrolidien käyttö avohoidon infektiotautien hoidossa. Kouluttajalääkärien valmennusta yhdessä ROHTOohjelman kanssa jatkettiin edelleen, ja 29. 30.3.2001 pidetyn koulutustilaisuuden aiheena oli»vuorovaikutus muutoksen edistämisessä». MIKSTRA-lääkäreille kohdistettu koulutus päättyi kesän 2001 alussa, mutta toiminta terveyskeskuksissa jatkuu. Duodecim-seura osallistui MIKSTRA-koulutustoiminnan arviointiin, jota toteuttaa Taina Mäntyranta Kansanterveystieteen laitoksesta. Arvioinnissa selvitetään, miten Käypä hoito -suositusten käyttöön saattaminen onnistui MIKSTRAssa ja mitkä seikat edistivät tai haittasivat koulutustoimintaa. Toimintakertomus vuodelta 2001 1521

Yhteistyökumppaneina MIKSTRA-ohjelmassa olivat Duodecim-seuran lisäksi Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos, Lääkelaitos ja Stakes. MIKSTRAn puheenjohtajana toimii ylilääkäri Pentti Huovinen Kansanterveyslaitoksesta. Kokopäiväisenä työntekijänä MIKSTRA-ohjelmasta vastaa projektipäällikkö LL Ulla-Maija Rautakorpi. ROHTO-hanke. Viranomaisten ja lääkärikunnan yhteisen lääkehoidon kehittämishankkeen ROHTOn päämaja on sijainnut koko toiminnan ajan eli kesästä 1998 lähtien Duodecimseuran koulutustoimistossa. Vuonna 2001 hankkeen päämaja järjesti mm. seitsemän paikallista työpajaa ja kaksi ohjaajien valmennustilaisuutta sekä julkaisi useita aihetta käsitteleviä kirjoituksia ammattilehdissä. Yhdyshenkilöt järjestivät yhteensä noin 80 paikallista ryhmäkoulutustilaisuutta. Hankkeen päämajassa työskenteli kaksi projektilääkäriä ja eri puolilla Suomea kymmenen osa-aikaista yhdyshenkilökouluttajalääkäriä. Duodecim on hoitanut henkilöstö- ja taloushallinnon, ja toiminnan ovat rahoittaneet hankkeen muut taustajärjestöt. Toiminnan vakinaistamista alettiin suunnitella yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa, mutta päätökset siirtyivät seuraavaan vuoteen. ROHTO-hanke tähtää järkevään lääkehoitoon sekä työn arviointia ja kehittämistä tukevien pysyvien rakenteiden luomiseen. Käypä hoito -suositukset. Käypä hoito -hankkeen tavoitteena on tuottaa ja päivittää näyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia keskeisistä terveysongelmista ja tukea niiden soveltamista terveydenhuollon käytäntöön. Hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana toimi Pekka Karma ja sihteerinä Marjukka Mäkelä. Muina jäseninä olivat Marjatta Blanco-Sequeiros, Minna Kaila, Ilkka Kunnamo, Jan Lindgren, Pertti Mustajoki, Leena Niinistö, Lauri Nuutinen ja Osmo Saarelma. Toimituksen päätoimittajana oli Marjukka Mäkelä, kokopäiväisenä toimittajana Minna Kaila ja osa-aikaisena Olavi Hämäläinen. Toimituksen muut jäsenet olivat sähköisten julkaisumuotojen vastuutoimittaja Ilkka Kunnamo, Sirkka-Liisa Ala-Fossi, Ilona Autti-Rämö, Katriina Kukkonen-Harjula, Antti Malmivaara, Mikko Mattila (1.2.2001 alkaen), Paula Mustonen, Heikki Österman ja Tarja Lohioja (12.3.2001 asti). Informaatikko Leena Lodenius siirtyi Kustannus Oy Duodecimin palvelukseen 1.4.2001 ja jatkoi Käypä hoito -hankkeessa puolipäiväisenä. Osa-aikaisena kirjastosihteerinä toimi Kristiina Holmberg (Terveystieteiden keskuskirjastossa), teknisenä toimittajana Minna Ingalsuo ja kokopäiväisenä sihteerinä Marjo Lepistö. Uusia suosituksia valmistui kuusi. Päivityksiä valmistui viisi ja käynnistyi kymmenen. Asiantuntijakirjoittajat tekevät edelleen suuren osan suositustyöstä oman toimen ohella, ja apurahoja kului budjetoitua vähemmän. Valmisteilla on 29 uutta suositusta eri vaiheissa. Uusia työryhmiä perustettiin seitsemän (aiheet: akuutin sepelvaltimotautitapahtuman hoito, alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta, dementia, depressio, krooninen alaraajaiskemia, melanooma, syvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian hoito). Lisäksi oli odottamassa yhdeksän suositusaihetta, joille ei vielä ollut työryhmää. Erikoislääkäriyhdistysten kanssa tehtiin edelleen kiinteätä yhteistyötä. Suositusaiheita priorisoidaan kentän etenkin sairaanhoitopiirien tarpeiden mukaan. Kaikki suositukset lähetettiin lausuntoa varten kaikkiin yliopisto- ja keskussairaaloihin, kolmeen arvottuun alue- tai paikallissairaalaan, arvottuihin yhteen isoon ja viiteen pieneen terveyskeskukseen, Suomen Yleislääketieteen Yhdistykselle, Kunnallislääkärit -yhdistykselle, Suomen Teollisuuslääketieteen Yhdistykselle, Suomen Kliiniset Farmakologit -yhdistykselle, Suomen Sairaanhoitajaliitolle, Suomen Apteekkariliitolle, Lääkelaitokselle, Kansaneläkelaitokselle, Terveydenhuollon Oikeusturvakeskukselle, ETENE:lle ja Aikakauskirja Duodecimin toimitukselle. Yhteistyötä Suomen Hammaslääkäriseuran kanssa suositusten laatimisessa kehitettiin. Terveystaloudellisten tietojen liittäminen suosituksiin on nähty tärkeäksi, mutta tätä ei ole voitu toteuttaa puuttuvien asiantuntijaresurssien vuoksi. 1522 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry

EBM Guidelines esittäytyi kansainvälisessä yleislääkärikonferenssissa Tampereella. Esittelijöinä Matti Seppänen (vas.), Anne Riihimäki, Johanna Hautala, Hannu Helisalo, Ilkka Kunnamo ja Riikka Salonen. Kuva: Tuula Vainikainen Suositukset on edelleen julkaistu Aikakauskirja Duodecimissa, Duodecimin Internet-sivuilla (www.duodecim.fi/kh), Lääkärin tietokannoissa Internet-palvelu Terveysportissa (www. terveysportti.fi) ja Lääkärin CD:llä. Sairaanhoitaja-lehdessä on ilmestynyt joidenkin suositusten lyhennelmiä. Suositusten potilasversiot julkaistiin yhteistyössä Hyvä Terveys -lehden kanssa. Kristian Wahlbeck on kääntänyt kolmetoista suositusten potilasversiota ruotsiksi. Potilasversiot julkaistiin myös seuran Internet-sivuilla. Koulutus ja tiedotus. Kolmas painos Käypä hoito -käsikirjasta ilmestyi, ja se oli saatavilla myös Internet-sivuilta. Tiedotuslehti Käypä hoito Nyt ilmestyi neljä kertaa. Kahdelle artikkelien kriittiseen arviointiin ohjaavalle kurssille osallistui yhteensä 37 lääkäriä. Suositusten vastuutoimittajien vastuuta työryhmien kouluttamisessa lisättiin. Suosituksia ja niiden laadinnan menetelmiä esiteltiin aktiivisesti alueellisilla lääkäripäivillä, erikoislääkäriyhdistysten kokouksissa, sairaanhoitopiireissä ja eri yliopistoissa. Käypä hoito -työtä esiteltiin lääkäripäivillä omalla näyttelyosastolla. Viestintästrategian terävöittäminen on edistynyt. Käypä hoito -suositusten seurantatietokannan kehittämistä lääkäritoimittajien etäkäyttöön jatkettiin. Sidonnaisuuksien ilmoittamisesta sähköisissä julkaisumuodoissa on tullut käytäntö. Hoitosuositusten käytäntöön saattamista sairaanhoitopiirien alueellisina ohjelmina edistettiin. Syyskuussa sairaanhoitopiireille tehtiin laaja kysely suosituksista. Asenteet suosituksia kohtaan ovat myönteisiä, ja useamman piirin strategiassa mainitaan suositusten käyttöön saattaminen. Käypä hoito -suosituksilla on edelleen ollut sairaanhoitopiirien johdon henkinen ja taloudellinen tuki. Vuonna 2000 käynnistyneet käytän- Toimintakertomus vuodelta 2001 1523

Terveysportti on käytössä Suomen kaikissa sairaanhoitopiireissä. töönsaattamishankkeet (astma- ja nivelreumasuositus) etenivät. Astmasuosituksen käyttöönsaattamiskierros maan terveyskeskuksiin saatiin loppuun, ja tuloksia analysoidaan. Nivelreumasuosituksen koulutushanketta vetää Duodecimseuran koulutustoimisto. Näissä hankkeissa Käypä hoito on ollut aktiivisesti mukana. Kansainvälistä yhteistyötä on jatkettu tavoitteena antaa ja saada oppia. Päätoimittaja oli mukana Euroopan neuvoston hoitosuositustyöryhmässä, ja AGREE-yhteistyössä kehitetty, hoitosuositusten laadunarviointiin tarkoitettu lomake käännettiin suomeksi. Toimittaja Minna Kaila osallistui Oslossa pidetylle tiedon kriittisen arvioinnin kurssille ja kävi tutustumassa Skotlannin hoitosuositusorganisaatioon (SIGN) Edinburghissa. TIEDOTUSTOIMINTA Seuran tiedotuksen tavoitteena vuonna 2001 oli vahvistaa Duodecimin näkyvyyttä jäsenkunnassa ja mediassa. Koko vuonna ilmestyi yhteensä 1 732 Duodecimia käsittelevää lehtiartikkelia. Niistä 65 % (noin 1 100) perustui Uutispalvelun uutisiin ja 35 % (noin 600) seuran tiedotteisiin, Aikakauskirjan artikkeleihin ja muihin lähteisiin. Eniten lehtiartikkeleita julkaistiin maalis-, huhti-, loka- ja marraskuussa. Valtaosa (85 %) Duodecim-jutuista ilmestyi sanomalehdissä, enimmäkseen aluelehdissä (33 %). Artikkelien sävy oli yleisesti myönteinen; niissä korostettiin tieteellistä otetta, uusia tutkimuksia ja oivalluksia. Duodecimia kuvattiin yleensä asian kehittämiseen ja parantamiseen pyrkivänä toimijana. Duodecim järjesti vuoden aikana seitsemän tiedotustilaisuutta ja lähetti kahdesta neljään tiedotetta kuukaudessa. Tiedotusvälineet ottivat päivittäin yhteyttä seuran tiedotukseen kysellen tietolähteitä ja asiantuntijoita. Kymmenet toimittajat eri puolilta Suomea osallistuivat Duodecimin ja Lääkäriliiton järjestämään seminaariin lääkärin vastuun rajoista. Tiedottaja koordinoi Duodecimin näyttelyosaston pystyttämistä lääkäripäiville Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Kuopiossa ja Turussa. Helsingin Lääkäripäiville rakennettiin Lääkäritori, missä Duodecimin palvelujen ja tuotteiden rinnalla esiintyi viisi muuta lääkärijärjestöä. Kaikki lääkäripäivät saivat laajaa julkisuutta tiedotusvälineissä. 1524 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry

Tunnettuuden tueksi Duodecimin graafinen ilme yhtenäistettiin. Uutta graafista linjaa toteutettiin yhteisessä lomakkeistossa, yksiköiden esitteissä, vaalimateriaaleissa ja muissa painatteissa. Henkilökunnalle järjestettiin koulutusta ulkoisen kuvan merkityksestä. Uusien Internet-kotisivujen uudistus aloitettiin ja saatettiin lähes valmiiksi. Uuden valtuuskunnan ensimmäiseen kokoukseen järjestettiin tiedottajan koordinoimana näyttely, jossa Duodecimin yksiköt esittelivät luottamusmiehille toimintojaan ja henkilökuntaansa. Näyttelyn aineistoa hyödynnettiin myös muissa tilaisuuksissa ja markkinoinnissa. Helsingin yliopiston opiskelijoille luennoitiin tutkijan tiedotusvastuusta. TIEDONHALLINTATYÖRYHMÄ Tiedonhallintatyöryhmään kuuluivat Jaakko Niinimäki (puheenjohtaja), Ilkka Kunnamo (sihteeri), Marita Kailajärvi, Timo Koivula, Pirkko Kortekangas, Jarkko Koskinen, Jorma Lauharanta, Mikko Mattila, Olli-Pekka Ryynänen, Vesa Pakarinen, Erkki Palva ja Martti Virtanen. Ryhmä piti kolme kokousta. Työryhmän käsittelemiä aiheita olivat sähköisen potilaskertomuksen keskeisen tietosisällön määrittäminen tiedon siirrettävyyden, päätöksenteon ja hoidon vaikuttavuuden seurannan tarpeisiin sekä sähköistä reseptiä varten tarvittavat taustatietokannat. Ryhmän kannanottoja käytettiin aineistona tuotettaessa väliraporttia kansallisessa projektissa, joka koskee terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamista. Ryhmän puheenjohtaja laati ROHTO-hankkeen toimeksiannosta ehdotuksen lääkeannostelun koodaamisesta. KIRJASTO Duodecim-seura omistaa mittavan kirjastoaineiston, joka on sijoitettuna kolmeen paikkaan. Seuran Helsingin-toimistoon Kalevankadulle on arkistoitu Duodecimin omat sarjat, kuten Aikakauskirja Duodecimin, Annals of Medicinen sekä Hyvä Terveys -lehden vuosikerrat niiden ensimmäisistä numeroista alkaen, sekä joitakin historiallisia näytekappaleita. Terveystieteiden keskuskirjastossa Terkossa säilytetään seuralle kuuluvia ja vaihtotoiminnan ansiosta saatuja julkaisusarjoja. Lisäksi Terkko huolehtii uusimpien, 1960-luvulta alkaen ilmestyneiden monografioiden arkistoinnista. Vanhemmat seuran omistamat monografiat ovat helposti löydettävissä ja lainattavissa Kuopion varastokirjastosta. Kirjastonvalvojana toimi Kimmo Kontula, joka kuului myös Terkon johtokuntaan. Julkaisujen vaihdosta huolehtii edelleen Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan alainen vaihtokeskus, jossa seuran asioita on hoitanut maisteri Jarl Pousar. Vaihtotoiminnan tuloksena Terveystieteiden keskuskirjastoon on saatu 185 sarjaa, joiden joukossa ovat mm. New England Journal of Medicine, Annals of Internal Medicine ja Journal of Infectious Diseases. Omia lehtiä (Annals of Medicine, Aikakauskirja Duodecim) on vastaavasti lähetetty 68 ulkomaiseen kirjastoon. Vaikka vaihtotoiminta on hiljentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana, sen kulttuurinen ja taloudellinen merkitys on edelleen suuri. APURAHAT JA PALKINNOT Apurahavaliokunta Duodecim-seuran apurahavaliokunta tekee ehdotuksen seuran ja Suomen Lääketieteen Säätiön tutkimusapurahojen jaosta sekä valitsee joka toinen vuosi jaettavan Nuoren tutkijan palkinnon saajan. Apurahavaliokuntaan kuuluivat kertomuskaudella Tomi Mäkelä puheenjohtajana ja jäseninä Pirkko Härkönen, Jorma Isola, Heikki Jär- Toimintakertomus vuodelta 2001 1525

Riitta Hari (vas.) sai Matti Äyräpää -palkinnon, Raimo Suhonen Konrad ReijoWaara -palkinnon ja Kristiina Vuori Nuoren tutkijan palkinnon. Kuvat: Kari Sarkkinen vinen, Seppo Saarikoski, Eeva-Riitta Savolainen, Pentti Tienari ja Paula Vainiomäki. Apurahavaliokunta kokoontui vuoden aikana kerran. Valiokunta antoi lausuntonsa sekä Suomen Lääketieteen Säätiölle että Duodecim-seuralle osoitetuista apurahahakemuksista. Kertomusvuonna seuralle ja säätiölle tuli yhteensä 537 hakemusta. Apurahoina jaettiin 202 henkilölle yhteensä 6 224 540 mk (1 046 892 ). Tästä Duodecimin osuus oli 650 000 mk (109 322 ), Lydia ja K.G. Lindbergin Duodecim-säätiön 50 000 mk (8 409 ) ja Suomen Lääketieteen Säätiön noin 5,4 milj. mk (908 215 ). Duodecimin Nuoren tutkijan palkinnon 50 000 mk (8 409 ) sai Kristiina Vuori. Matti Äyräpään luennon pitäjän valitsemisvaliokunta Valiokuntaan kuuluivat Duodecim-seuran valitsemina edustajina Leena Niinistö (puheenjohtaja), Markku Seppälä, Olavi Pelkonen, Markku Savolainen ja Osmo Saarelma (Aikakauskirja Duodecimin päätoimittaja) sekä Carl G. Gahmberg Finska Läkaresällskapetin, Matti Tikkanen Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan, Matti Isohanni Oulun lääketieteellisen tiedekunnan, Olli Simell, Turun lääketieteellisen tiedekunnan, Markku Järvinen Tampereen lääketieteellinen tiedekunnan ja Helena Gylling Kuopion lääketieteellisen tiedekunnan edustajana. Matti Äyräpään luennon piti Riitta Hari. Lääkäripäivien Läkardagarna 2001 avajaisissa pidetyn luennon aihe oli»magnetoenkefalografia aivotutkijan työkaluna». Luennon jälkeen Riitta Harille ojennettiin 100 000 mk:n (16 819 ) tunnustuspalkinto. Konrad ReijoWaaran palkinnon saajan valitsemisvaliokunta Valiokuntaan kuuluivat Duodecim-seuran valitsemina edustajina Leena Niinistö (puheenjohtaja), Amos Pasternack, Ilkka Kunnamo, Markku Savolainen ja Krister Höckerstedt sekä Björn- Olof Ehrnström Finska Läkaresällskapetin ja Risto Ihalainen Suomen Lääkäriliiton valitsemina. Valiokunta kokoontui vuoden aikana kerran. 1526 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry

Konrad ReijoWaaran palkinto 100 000 mk (16 819 ), annettiin Raimo Suhoselle seuran 120-vuotistilaisuudessa 16.11.2001. Iso-Niilo ja Pikku-Niilo Sanastolautakunta toimi entiseen tapaan lääketieteen opiskelijoille tarkoitettujen kirjoituspalkintojen Iso-Niilon ja Pikku-Niilon tuomaristona. Vuonna 2001 palkinnot jaettiin kymmenennen kerran ansiokkaasta ammattikielen käytöstä lääketieteen opiskelijoiden suomen kielen kypsyyskokeessa. Iso-Niilo-palkinnon 5 000 mk (841 ) sai Karri Utriainen Turusta ja Pikku-Niilon 3 000 mk (505 ) Riikka Liinpää Helsingistä. Kirjoituspalkinnot Aikakauskirja Duodecimissa julkaistuista kirjoituksista palkittiin kuusi. Kirjoituspalkintojen yhteissumma oli 59 000 mk (9 923 ). Koulutusapurahat Seura on jakanut vuodesta 1994 apurahoja lääketieteen koulutukseen. Vuonna 1999 julkaistun arviointiraportin perusteella apurahojen jakamista päätettiin jatkaa seuran rahastoista vuosina 1999 2003. Koulutusvaliokunnan päätöksellä jaettiin vuonna 2001 yhteensä 120 000 markkaa (20 168 ) viidelle tutkimushankkeelle. Hakemuksia saapui yhteensä 12. Käypä hoito -apurahat Käypä hoito -suositusten tieteellisen aineiston analysointiin kohdennettuja apurahoja myönnettiin 18 henkilölle yhteensä 105 834,90 mk (17 787,37 ). Muut apurahat Toimintakertomus vuodelta 2001 Mikko Niemen rahastosta julkaisuvaliokunta myönsi 10 000 markan (1 682 ) kannustusapurahan Suomen Lääketieteenkandidaattijulkaisu Spekulan toimitukselle uutistyötä, artikkelien kirjoittamista ja valokuvausta koskevaan koulutukseen. TALOUS Toimintavuosi 2001 toteutui taloudelliselta lopputulokseltaan suunnitelmien mukaisesti, vaikka taloudellinen ympäristö heikkeni odotettua enemmän. Talousarvion tavoitteena oli hillitä seuran toiminnan pitkään jatkunutta kasvua ja pitää talous tasapainossa. Kasvun hillitseminen ei täysin onnistunut, mikä johtui yhteisiin palveluihin (puhelinjärjestelmä, uudet työasemat ja kotisivut) kohdistuneiden investointien ennakoitua suuremmasta määrästä. Talouden positiiviseen lopputulokseen vaikutti Annals of Medicinen myynti Taylor & Francis AS:lle ja sijoitustoiminnan odotettua parempi tuotto. Sijoitusomaisuuden arvo kasvoi 197,5 miljoonasta markasta (33,2 milj. ) 208,8 miljoonaan (35,1 milj. ), vaikka hinnat laskivat osakemarkkinoilla jyrkästi vuoden aikana. Toimintavuonna 2001 talousarviossa ja tilinpäätöksessä toteutettiin rakenteellinen muutos. Hallinnon yhteiset kustannukset päätettiin kohdistaa kuhunkin toimintoon henkilökunnan pääluvun mukaisessa suhteessa. Yhteisten palvelujen käyttäjinä ja kustannusten jakajina ovat seuran omistamat Kustannus Oy Duodecim, Keskinäinen Kiinteistö Oy Viktorinranta ja Lydia sekä Karl G. Lindbergin Duodecim-säätiö. Merkittävin palvelujen käyttäjistä oli Kustannus Oy Duodecim. Sisäiset palvelut Sisäiset palvelut pysyivät hyvin talousarviossa lukuun ottamatta investointeja ja tietohallinnon kustannuksia. Yksikön kustannuksista suurin osa on henkilöstökuluja, jotka jaettiin toimintojen kesken. Pienehkö osa, kuten sisäinen tiedotus, jätettiin kohdistamisen ulkopuolelle. Seu- 1527

ran yleisen hallinnon, kuten valtuuskunnan ja hallituksen toimintojen osalta jakoa kustannuspaikoittain ei suoritettu. Yhdistyspalvelut Yhdistyspalvelun toiminnassa talousarvio ylittyi. Tämä johtui mm. seuran 120-vuotisjuhlan ja valtuuskunnan vaalien kustannuksista. Myös hallituksen ja valtuuskunnan kulut ylittyivät. Molemmat seikat johtuivat hallintoelinten aktiivisesta toiminnasta. Uutena toimintamuotona käynnistyivät 15.6.2001 Savitaipaleella sijaitsevan Kiinteistö Oy Viktorinrannan palvelut. Jäsenkunnan käytettävissä ja vuokrattavissa on kaksi 62 m 2 :n vapaa-ajan mökkiä ja yksi 122 m 2 :n mökki kokous- ja vapaa-ajan käyttöön. Mökit olivat kesäaikana 100-prosenttisesti vuokrattuina. Palaute oli erittäin myönteistä. Syys- ja talvikautena vuokrausaste on ollut alhainen markkinoinnista ja hinnoitteluedusta huolimatta. Viktorinrannan vuokraustoiminnan periaatteena on talouden omakatteisuus. Ensimmäisenä toimintavuonna tavoitteeseen ei päästy, koska käynnistämiskustannuksia ei pystytty kattamaan vuokratuotoilla. Sijoitustoiminta, varainhankinta ja investoinnit Sijoitustoiminnan tuotot olivat arvioitua paremmat. Sijoitusomaisuuden arvo kasvoi huomattavasti osakemarkkinoiden kehitystä paremmin. Tuottoon ja vakaaseen arvostukseen vaikutti sijoitusten kohdentuminen arvo-osakkeisiin, joiden menestys perustuu hyvään tuloksentekoon ja siitä johtuvaan hyvään osinkotuottoon. Myönteistä kehitystä siivitti seuran suurimman omistuksen Instrumentarium Oyj:n huomattava arvonnousu vuoden aikana. Pitkäaikaisen sijoitusstrategiansa mukaisesti Duodecim myi Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevan liiketalo-omistuksensa. Kaupassa talon muut osakkaat myivät Duodecimin mukana osuutensa Meritan eläkesäätiölle. Kaupasta syntyi 3,83 miljoonan markan (0,645 milj. ) tappio. Osakevarallisuutta hajautettiin edelleen, mutta osakekurssien yleisen laskusuuntauksen vuoksi sen merkitys oli aiempia vuosia vähäisempi. Korkosijoitusten kasvua hillitsi korkotason huomattava alentuminen. Jäsenmaksutuotto oli edellisvuoden ja talousarvion mukainen. Huoneistojen perusparannuksista aiheutuneet poistot toteutuivat talousarviossa esitettyä suurempina. Julkaisuyksikkö Aikakauskirja Duodecim on edelleen seuran tärkein jäsenjulkaisu, ja sen menestyksellä ja taloudella on suuri merkitys seuran toiminnassa ja taloudessa. Kustannukset pysyivät talousarvion mukaisina, ja ilmoitustuotoissakin saavutettiin lähes suunniteltu taso; alijäämää syntyi 412 930 mk (69 400 ). Taloudellinen tulos on hyvä, kun huomioidaan kiristynyt kilpailu ilmoitusmarkkinoilla. Aikakauskirjan vahvuutena tässä kilpailussa on jo useassa lukijatutkimuksessa todettu kärkiasema lääkärilehtien joukossa. Tämä vahva asema on osaltaan tukenut myös Kustannus Oy Duodecimin tuotteita, joiden sisällöntuottajista Aikakauskirja Duodecim on keskeisimpiä. Lääketieteen Uutispalvelun tulos näytti syksyllä heikkenevän. Tilanteen korjaamiseksi ryhdyttiin toimenpiteisiin, joilla keskitytään kannattaviin ja laajalevikkisiin sähkeuutisiin, ja luovuttiin räätälöidystä artikkelipalvelusta. Toiminnan alijäämä 612 850 mk (103 000 ) vastasi talousarvion tasoa. Annals of Medicine -aikakauskirja myytiin norjalaiselle Taylor & Francis AS -kustantamolle. Kauppahinnalla pystytään kattamaan sopimuksen mukaiset tulevat vastuut päätoimittajan ja sihteerityön osalta, ja loput on tuloutettu tuloslaskelmassa Annals of Medicinen tulokseen. Oleellista on se, että seuralla on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuudessakin lehden toimintalinjaan ja sisältöön ilman, että se rasittaa seuran taloutta. Seuran jäsenetu Hyvä Terveys -lehti on terveyslehtien kiistaton ykkönen Suo- 1528 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry

messa. Lehden taloudellinen menestys alkaa näkyä myös seuran saaman rojaltin kasvuna. Lehden lääkärisivujen ilmoitustuotot eivät yltäneet asetettuun tavoitteeseen. Koulutustoiminta Talousarviossa lisättiin koulutustoiminnan määrärahoja, ja ne käytettiin suunnitelmien mukaisesti vahvistamaan koulutusorganisaatiota ja henkilöstöä. Pääpaino toiminnassa oli strategian mukaisesti lääkäreiden täydennyskoulutuksen kehittäminen. Merkittävää lisäpanostusta suunnattiin Nimikirjan tietotekniseen kehittämiseen. Alueellisen koulutustoiminnan talousarvio toteutui edellisvuoden tasolla. Koulutustoimintaan käytettiin seuran varoja 4,343 miljoonaa markkaa (0,731 milj. ); edellisvuonna vastaava summa oli 3,461 miljoonaa (0,582 milj. ). Verkostotoiminta Verkostotoiminnan talous toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Ulkopuolisen rahoituksen jäätyä arvioitua pienemmäksi jouduttiin tinkimään Käypä hoito -suositusten aikatauluista. Vuonna 2001 seuran panostus oli 201 705 mk (33 900 ), mikä oli vähemmän kuin suunniteltu. Seura on ponnistellut turvatakseen pitkäjänteisen rahoituksen, joka takaisi suositusten nopean valmistumisen. Näissä ponnistuksissa ei valitettavasti ole onnistuttu, ja nykyinen epävarmuus rahoituksesta jatkuu. ROHTO-projekti on taas esimerkki ulkopuolisen rahoituksen toimivuudesta. Siinä päärahoittajat ovat maksaneet toimitiloja lukuun ottamatta hankkeen kulut. Konsensuskokous toteutettiin yhteistyössä Akatemian kanssa, ja kokous pysyi talousarviossa. Tulevaisuuden näkymät Duodecimin toiminta ja sen taloudelliset edellytykset eivät ole tiukasti kiinni suhdanteissa kuten Toimintakertomus vuodelta 2001 liikeyritysten toiminta. Vallitseva taantuma heikentää kuitenkin talouden liikkumavaraa hetkellisesti. Tämän vuoksi vuoden 2002 talousarvio on vuoden 2001 toteutunutta talousarviota pienempi. Näyttää siltä, että lähivuosina on odotettavissa seuran talouden osalta aiempaa hitaamman kasvun jakso, jolloin on kyseenalaistettava ja karsittava olemassa olevia toimintamuotoja, jos halutaan tilaa uusille, taloudellisesti merkittäville hankkeille. Seuran vakaa talous ja sijoitusvarallisuuden hyvä tilanne turvaavat jäsenkunnan kannalta tarpeellisen toiminnan jatkuvuuden. Lisäksi on huomioitava Kustannus Oy Duodecimin liiketoiminnan muutoksen ja kasvun vaatimat lisäsijoitukset osakepääoman korotukseen. KUSTANNUS OY DUODECIM Toiminnan kehittyminen Kulunut vuosi oli yhtiön 18. toimikausi. Liikevaihto oli 17 172 739 mk (2 888 247,40 ) ja noin 8 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Henkilökunnan määrä kasvoi Terveysportin myötä viidellä ja oli vuoden lopussa 22. Kirjoja myytiin 47 351 kpl 10 779 608 markalla (1 813 000 :lla) ja lisäksi Lääkärin CD:tä erilaisina versioina yhteensä 4 758 kpl 2 919 353 markalla (491 000 :lla). Vuoden aikana julkaistiin yhdeksän uutta teosta ja seitsemän uusittua painosta. Uudet nimikkeet: Epidemiologia ja biostatistiikka, Kognitiivinen psykoterapia, Kuntoutus, Kuolevan kipu ja kärsimys, Lapsi ja lääke, Muistihäiriöt ja dementia, Neurologia, Painonhallinnan ohjaajan opas ja Psykiatria Kysymyksiä ja vastauksia. Uudistetut painokset: Geriatria, Matkailijan terveysopas, Meilahden akuuttihoito-opas, Naistentaudit, Psykiatria, Svenska för läkare ja The Words Between. Muuttamaton jatkopainos otettiin kirjasta Anestesiologia ja tehohoito. Lisäksi julkaistiin kolme Lääkärin CD:n ja kaksi EBM Guidelinesin päivitystä. 1529

Vuoden lopussa oli myynnissä noin 70 kirjanimikettä. Tilikauden suurimmat myyntimenestykset olivat Meilahden akuuttihoito-opas, Neurologia sekä Muistihäiriöt ja dementia. Liiketoiminnan muutokset Merkittävin muutos aikaisempiin toimintavuosiin verrattuna oli runsas panostus sähköisten tuotteiden kustantamiseen. Vuosibudjetti tehtiin tuotekehitykseen kohdistetun panostuksen vuoksi tappiolliseksi; tämä tappio on tarkoitus kattaa vahvistamalla yhtiön omaa pääomaa. Sähköisistä hankkeista suurin oli Internet-palvelu Terveysportti, jonka tuotekehitys jatkui läpi koko vuoden. Onnistuneen markkinoinnin ja tutustumishinnoittelun myötä palvelu otettiin käyttöön kaikissa maamme sairaanhoitopiireissä ja suurimmilla lääkäriasemilla. Myös jäsenpalvelujen käyttö kasvaa jatkuvasti. Ensimmäisen käyttövuoden aikana ylitettiin selvästi miljoonan etusivukäynnin määrä, ja alkuvuodesta 2002 päivittäinen kävijämäärä on ollut 5 000 6 000. Eniten käytetty palvelu on Lääkärin tietokannat, joissa käyntiä kohti avataan keskimäärin 4,5 artikkelia. Mielekäs sähköinen julkaiseminen edellyttää tekstimassan oikeata sähköistä muotoa. Duodecimissa ryhdyttiin vuoden aikana testaamaan XML-formaattia, joka on tekstimassan kuvauskieli ja määrittää eri julkaisualustoilla näkyvän tekstin muodon. Tulevat valinnat linjaavat osaltaan koko julkaisujärjestelmän ratkaisuja ja vaikuttavat siten monien ellei kaikkien Duodecimin julkaisemien tuotteiden valmistustapaan. Uutta kehitystyötä tehtiin vuoden aikana langattoman viestinnän rintamalla. Lääkärin käsikirjaa ja EBM Guidelinesia vietiin Tekesin tuella matkaviestinympäristöön. Alihankintana Nokia Communicatoriin toteutettu Mobile EBM Guidelines -sovellus sai kesällä Nokia Mobile Challenge -kilpailussa toisen sijan ja siten huomattavaa näkyvyyttä maailmalla. Tuotekehitys jatkuu edelleen. Kustannustoiminnan ohjelmaan kuuluu myös suurelle yleisölle suunnattuja kirjasarjoja. Toisessa sarjassa on yhteistyökumppanina Hyvä Terveys -lehti ja toisessa Suomen Apteekkariliitto. Yhteistyö tuottaa hyötyä myös kirjojen jakelussa. Lääkäreille suunnatuissa aineistoissa uudistukset liittyvät lähinnä erikoisalakohtaisten oppaiden tuotantoon. Tuleva sähköinen muoto ja mahdollisimman hyvä käytettävyys tavoitteina päätettiin yhtenäistää kaikkien oppaiden rakenne luetelmamuotoiseksi. Arvio tulevasta kehityksestä Tavanomaisen kirjamyynnin näkymät näyttävät hyviltä, ja markkinat säilynevät terveydenhuollon ammattilaisten osalta entisenkokoisina. Suuren yleisön sarjojen osalta odotetaan kokonaisliikevaihdon kasvua. Terveysportin tulevaisuudennäkymät näyttävät myös lupaavilta. Menestys perustuu riittävään määrään käyttökelpoista ja työssä palvelevaa laadukasta sisältöä, joka löytyy riittävän nopeasti ja on sopivan tiiviissä muodossa ja riittävän ajantasaista. Oma haasteensa liittyy terveydenhuollon resursseihin ja työnantajan mahdollisuuksiin hankkia työntekijöille Duodecimin tuottamia palveluja. Matkaviestintuotteiden menekin odotetaan kehittyvän suotuisasti Duodecim-seuran jäsenille tehtyjen ennakkokyselyjen valossa etenkin työssä välittömästi palvelevien tuotteiden osalta. Kansainvälistyminen jatkuu EBM Guidelines -tietokannan osalta. Strategiat perustuvat lähinnä verkottumiseen vahvojen yhteistyökumppanien kanssa. Kaupallinen potentiaali on Suomen perspektiivistä lähes rajaton. Miten kansainvälistyminen onnistuu, selviää lähivuosina. Tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuus Tutkimus- ja kehitystoiminta oli tilikaudella laajempaa kuin koskaan aiemmin. Terveysportin 1530 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry

tuotekehitys jatkui mutta huomattavasti pienemmillä alihankintakuluilla kuin edellisinä toimintavuosina. Tekesin osittaisella tuella toteutetun Mobile EBM Guidelines -projektin kulut (159 305,93 ) on aktivoitu yhtiön taseeseen. Edellisen tilikauden aikana aloitettu tuotantorekisterin kehitystyö on saatettu päätökseen. Tilinpäätös Yhtiön tilinpäätös oli budjetoitu tappiolliseksi, ja yhtiö teki hieman budjetoitua paremman tuloksen. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 1 636 922 mk ( 275 310,67 ). Tappioksi muodostui poistoeron jälkeen 1 607 308,43 mk ( 260 341,16 ). Kustannus Oy Duodecimin hallitus ehdottaa, että tappio siirretään voitto- ja tappiotilille ja että osinkoa ei jaeta. Yhtiön hallitus tulee tekemään esityksen yhtiökokoukselle oman pääoman korottamisesta. Yhtiön johto ja tilintarkastajat Yhtiön hallitukseen kuuluivat puheenjohtajana Leena Niinistö sekä jäseninä Ilkka Kunnamo, Taisto Kuronen, Heikki Kurvinen ja Jan Lindgren. Tilintarkastajina toimivat KHT Hannu Kupari ja professori Erkki Koivisto. Yhtiön toimitusjohtajana oli Pekka Mustonen. Toimistot Seuralla oli toimintavuoden päättyessä palveluksessaan 41 toimihenkilöä ja toimistot kaikissa lääketieteellisten tiedekuntien kaupungeissa. Seuralla on käytettävissään hyvät tilat ja ajanmukaiset työvälineet kaikissa toimipisteissä. Helsinki. Hallinto: Pääsihteeri Jan Lindgren, toimistonhoitaja Maija Kaverma, johdon assistentti Tuula Seppälä-Koski 24.10. alkaen, asiakaspalvelusihteeri Sirkku Hakanummi, emäntä Riitta Laine ja toimistoemäntä Jaana Salonen. Tiedottaja: Teija Riikola Talous: Talouspäällikkö Marja Jokinen, toimistovirkailija Anneli Alm, toimistovirkailija Toimintakertomus vuodelta 2001 Riikka Hieta, kirjanpitäjä Sirkka Imppola, taloussihteeri Kirsi Jäderholm 9.5. asti, taloussihteeri Kirsti Kuusisto ja taloussihteeri Sirpa Savolainen 6.8. alkaen. Aikakauskirja Duodecimin toimitus: Päätoimittaja Osmo Saarelma, toimitussihteeri Aki Rovasalo, toimituksen sihteeri Liisa Leivo, toimittaja Eija Rautiainen, yhteyssihteeri Liisa Jaatinen ja kielentarkistaja Risto Haarala. Uutispalvelu: Uutispäällikkö Anna-Maija Alarto 8.1. alkaen, toimittaja Eeva Isotalo 30.8. asti. Annals of Medicine: Toimituspäällikkö Terttu Rahko 31.3. asti, toimittaja Maria Kuronen, toimitusassistentti Riitta Laine. Tietohallinto: Tietohallintopäällikkö Anita Manninen, äitiyslomalla 27.9. alkaen, sijaisena Riitta Kahelin 1.9. alkaen, ATK-suunnittelija Pasi Kojola. Graafinen yksikkö: Sivunvalmistajat Juhani Alho ja Harriet Jaarola sekä piirtäjä Helena Schmidt. Koulutus: Koulutuspäällikkö Merja Ashorn 21.6. asti ja Juha-Pekka Turunen 6.8. alkaen, toimistosihteeri Ritva Hanhijärvi, koulutussihteeri Riitta Keinänen, koulutussuunnittelija Miira Lietzén, projektipäällikkö Tuula Vainikainen, koulutussihteeri Päivi Vanha-aho 13.8. alkaen. Verkosto: Toimistopäällikkö Leena Nikulainen. Käypä hoito -projekti: Toimittaja Minna Kaila, toimittaja Olavi Hämäläinen 31.8. asti ja toimistosihteeri Marjo Lepistö. ROHTO-projekti: Projektipäällikkö Arja Helin-Salmivaara, projektilääkäri Sirpa Sairanen 30.9. asti. Kuopio. Aluesihteeri Marita Räsänen, toimistonhoitaja Marjatta Palmroth 28.2. asti, toimistonhoitaja Raija Kantanen 1.3. alkaen. Oulu. Aluesihteeri Liisa Hiltunen, toimistonhoitaja Paula Järvenpää. Tampere. Aluesihteeri Jorma Lahtela, toimistonhoitaja Kirsi Valli. Turku. Aluesihteeri Marja Hietarinta 30.11. saakka ja Raija Ristamäki 1.12. alkaen, toimistonhoitaja Marja Suominen. 1531

Seuran edustajat järjestöissä ja projekteissa A-klinikkasäätiön valtuuskunta: Juha Metso. Esko Nikkilän rahaston hoitokunta: Petri Kovanen ja Marja-Riitta Taskinen. Lääkäripäivät Läkardagarna, johtoryhmä: Jan Lindgren, Leena Niinistö ja Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Hyvä Terveys -lehden johtoryhmä: Leena Niinistö (pj.) ja Kimmo Kontula, varajäsenet Jan Lindgren ja Pentti Sorri. Hyvä Terveys -lehden toimitusneuvosto: Päivi Hietanen, Matti O. Huttunen, Seppo Y.T. Junnila, Minna Kaila, Aila Tiitinen ja Lasse Viinikka. Itä-Suomen Lääketiede -tapahtuman johtokunta: Kari Karkola. Lydia ja K.G. Lindbergin Duodecim-säätiön hallitus: Taisto Kuronen, Jan Lindgren ja Leena Niinistö. Lääkärijärjestöjen koulutusrahasto: Jan Lindgren. Orion-yhtymän tutkimussäätiön hallitus: Matti Vapalahti ja Pauli Ylitalo. Paulon säätiön hallitus: Jan Lindgren. Pohjolan Lääketiedetapahtuman johtoryhmä: Olavi Pelkonen. ROHTO-projekti: Kalle Hoppu ja Leena Niinistö. J.W. Runeberg -palkinnon valitsemisvaliokunta: Auli Toivanen. SoTeKeKo-projektin asiantuntijaryhmä (Stakes): Kalle Hoppu, Jan Lindgren. Suomen Lääkäriliiton laatuneuvosto: Jan Lindgren, Osmo Saarelma ja Turkka Tunturi. Suomen Lääkäriliiton Terveydeksi-työryhmä: Arja Helin-Salmivaara. Suomen Tiedekustantajien liitto: Aki Rovasalo. Tampereen Lääkäripäivien johtokunta: Heikki Vapaatalo. Terve-SOS-neuvottelukunta (Stakes): Jan Lindgren. Terveydenhuollon menetelmien arvioinnin neuvottelukunta (Stakes): Jan Lindgren, varajäsen Arja Helin-Salmivaara. Terveyden edistämisen keskus: Antti Aro, varalla Matti Uusitupa. Terveystieteiden keskuskirjaston johtokunta: Kimmo Kontula. Tieteellisten seurain valtuuskunta: Hannu Sariola, varalla Taina Pihlajaniemi. Turun Lääketiedepäivien johtokunta: Risto Huupponen. Väestöliitto: Juha Kere ja Mia Venhola, varalla Kristiina Aittomäki ja Oskari Heikinheimo. Väinö ja Laina Kiven Säätiön hallitus: Tari Haahtela. Pharmacia Award in Medicine: Heikki Vapaatalo. Helsingin yliopistomuseon säätiö: Leena Niinistö. Suomen Lääketieteen Säätiön hallintoneuvoston jäsenet: Professori Veli Matti Huittinen (puheenjohtaja), vuorineuvos Jaakko Rauramo (varapuheenjohtaja), pääjohtaja Jussi Huttunen, dosentti Kari Karkola, professori Pekka Karma, tutkimusjohtaja Juhani Kuusi, professori Leila Laatikainen, johtajaylilääkäri, professori Lauri Nuutinen, professori Amos Pasternack, yliasiamies Aatto Prihti, toimitusjohtaja Kari Puro, rehtori Kari Raivio, kansleri Lauri Saxén, tekniikan lisensiaatti Markku Talonen, professori Auli Toivanen, professori Matti Uusitupa, pääjohtaja Vesa Vainio ja professori Heikki Vapaatalo. 1532