Sisällys Uusien opiskelijoiden valinta vuonna 2004...2 1. Uusien opiskelijoiden määrä ja kiintiöt 2004... 2 2. Oikeus osallistua valintakokeeseen... 3 3. Valintakokeeseen osallistuminen... 4 4. Hakeminen ruotsin kieltä taitavana henkilönä... 4 5. Hakeminen Vaasassa aloitettavaan koulutukseen... 5 6. Hakeminen... 6 7. Valintakoe... 8 Valintakoetehtävät... 9 8. Lähtöpisteiden määräytyminen... 9 Hakijoiden paremmuusjärjestyksen määräytyminen... 12 9. Vammaiset hakijat... 12 10. Valintakokeen tulokset... 13 11. Oikaisupyyntö... 13 12. Opintojen aloittaminen... 13 Tietoja vuoden 2003 valintakokeesta... 14 Oikeustieteelliset tutkinnot... 15 1. Oikeustieteen kandidaatin tutkinto... 15 2. Oikeusnotaarin tutkinto... 17 Opintoneuvonta... 17 Opiskelijavalinnan aikataulu... 18 1
OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Uusien opiskelijoiden valinta vuonna 2004 1. Uusien opiskelijoiden määrä ja kiintiöt 2004 Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan (jäljempänä: tiedekunta) otetaan lukuvuonna 2004-2005 opiskelemaan oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittamista varten vähintään 210 ja enintään 250 uutta opiskelijaa. Aloituspaikoista enintään 230 varataan kokonaan Helsingissä tapahtuvaan koulutukseen ja 16-20 Vaasassa järjestettävään koulutukseen, jonka loppuosa tapahtuu Helsingissä. Valinta Vaasassa aloitettavaan koulutukseen tapahtuu erillisvalintana. Kokonaan Helsingissä tapahtuvaan koulutukseen valitaan suomen kieltä taitavia hakijoita enintään 212, joista enintään 110 yhteispistekiintiöstä ja enintään 110 koepistekiintiöstä. Ruotsin kieltä taitavia valitaan 15-18 hakijaa, joista 6-10 yhteispistekiintiöstä ja 6-10 koepistekiintiöstä. Vaasassa aloitettavan koulutuksen kiintiöistä ks. kohta 5. Hakeminen Vaasassa aloitettavaan koulutukseen. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille. Tiedekuntaan opiskelemaan hakevan on hakemuksessaan ilmoitettava 1) hakeeko hän opiskelemaan tiedekunnan kokonaan Helsingissä järjestämään koulutukseen vai tiedekunnan Vaasassa järjestämään koulutukseen, jonka loppuosa tapahtuu Helsingissä ja 2) hakeeko hän tiedekuntaan suomenkielisenä vai ruotsinkielisenä opiskelijana. Hakijan ilmoittama valinta on sitova. Mikäli hakija on toimittanut tiedekuntaan useampia hakemuksia, noudatetaan päiväykseltään viimeisimmässä hakemuksessa olevaa ilmoitusta. Suomen kieltä taitavana pidetään hakijaa, joka on saanut koulusivistyksensä suomen kielellä tai joka on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa asetuksessa (481/2003) säädetyllä tavalla osoittanut erinomaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa tai aikaisemman asetuksen (442/1987) 3 :ssä säädetyllä tutkinnolla osoittanut täydellisesti hallitsevansa suomen kieltä 2
tai jonka suomen kielen taito todetaan tiedekunnan järjestämässä kokeessa valintakoetta seuraavana päivänä. Suomen kieltä taitavana tiedekuntaan hakevan on valintakokeessa laadittava vastauksensa suomen kielellä. Ruotsin kieltä taitavana pidetään hakijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ruotsin kielellä tai joka on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa asetuksessa (481/2003) säädetyllä tavalla osoittanut erinomaista ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa tai aikaisemman asetuksen (442/1987) 3 :ssä säädetyllä tutkinnolla osoittanut täydellisesti hallitsevansa ruotsin kieltä tai jonka ruotsin kielen taito todetaan tiedekunnan järjestämässä kokeessa valintakoetta seuraavana päivänä. Ruotsin kieltä taitavana tiedekuntaan hakevan on valintakokeessa laadittava vastauksensa ruotsin kielellä. Yhteispistekiintiö käsittää suomalaisen ylioppilastutkinnon tai siihen ylioppilastutkintoasetuksen (1000/99, muut. 126/99) mukaan rinnastettavan tutkinnon vuosina 1996-2004 suorittaneet. Yhteispistekiintiöstä opiskelijat hyväksytään lähtöpisteiden ja valintakoepisteiden yhteenlasketun kokonaispistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Koepistekiintiö käsittää ne yhteispistekiintiöön kuuluvat hakijat, jotka eivät ole tulleet hyväksytyiksi tästä kiintiöstä, sekä yhteispistekiintiöön kuulumattomat hakijat. Koepistekiintiöstä opiskelijat hyväksytään valintakoepisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. 2. Oikeus osallistua valintakokeeseen Valintakokeeseen saavat osallistua 1) suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet ylioppilaat, suomalaisessa lukiossa International Baccalaureate -tutkinnon tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet taikka Eurooppakoulussa eurooppalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet ylioppilaat; 2) ei-ylioppilaat, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon taikka 3) ei-ylioppilaat, jotka ovat suorittaneet korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa asetuksessa (464/1998) mainitun korkeakoulututkinnon; 4) ei-ylioppilaat, joille tiedekunta (tai ennen vuotta 1992 kansleri) on myöntänyt erivapauden; sekä 5) ulkomailla kouluopintonsa suorittaneet, joille tiedekunta on myöntänyt tähän luvan. 3
OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Harkittaessa 4)-kohdassa tarkoitetun erivapauden myöntämistä otetaan huomioon hakijan suorittamat tutkinnot, muu aikaisempi koulutus ja kieliopinnot. Erivapautta haetaan lomakkeella, joita saa tiedekunnan kansliasta ja opintotoimistosta. Hakemusten tulee olla perillä tiedekunnassa viimeistään 31.3.2004. Lisätietoja saa tiedekunnan opintotoimistosta. Edellytyksenä 5)-kohdassa tarkoitetun ulkomailla kouluopintonsa suorittaneelle tarkoitetun luvan myöntämiselle on, että hakijalla todetaan olevan yleinen korkeakoulukelpoisuus ja riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Lupaa koskevien hakemusten tulee olla perillä yliopiston ulkomaalaisten neuvonnassa viimeistään 31.3.2004. Postiosoite: Ulkomaalaisten neuvonta, Opiskelijaneuvonta, PL 4 (Vuorikatu 3, 2. krs) 00014 HELSINGIN YLIOPISTO. 3. Valintakokeeseen osallistuminen Jokaisen tiedekuntaan hakevan on koulutustaustasta ja suoritetuista tutkinnoista riippumatta osallistuttava tiedekunnan järjestämään valintakokeeseen, jollei jäljempänä toisin määrätä. 1) Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tai Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa opintonsa OTK-koulutusohjelmassa aloittaneen taikka Åbo Akademissa oikeusnotaarin tutkinnon suoritusoikeuden vuonna 1996 tai tämän jälkeen saaneen ja oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneen, jonka siirtymisen Helsingin tiedekuntaan Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on hyväksynyt, ei tarvitse osallistua valintakokeeseen. Tiedekunnassa varanotaarin tutkinnon suorittaneella, tai sillä, jonka tiedekunta on hyväksynyt tätä tutkintoa opiskelemaan, on oikeus ilman valintakoetta ryhtyä opiskelemaan oikeusnotaarin tutkintoa. Oikeusnotaarin tutkinnon tiedekunnassa suorittaneella on oikeus ilman valintakoetta ryhtyä suorittamaan oikeustieteen kandidaatin tutkintoa. 4. Hakeminen ruotsin kieltä taitavana henkilönä Valintakokeessa otetaan säädettyjä enimmäismääriä ylittämättä yksinomaan Helsingissä järjestettävään koulutukseen 15-18 ruotsin kieltä taitavaa opiskelijaa, joista 6-10 yhteispistekiintiöstä ja 6-10 koepistekiintiöstä. Vaasassa aloitettavan koulutuksen kielikiintiöistä ks. kohta 5. Hakeminen Vaasassa aloitettavaan koulutukseen. 4
Ilmoittautuessaan valintakokeeseen hakijan on ilmoitettava, hakeeko hän tiedekuntaan ruotsin kieltä taitavana opiskelijana. Hakijan ilmoittama valinta on sitova. Ruotsin kieltä taitavana pidetään hakijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ruotsin kielellä tai joka on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa asetuksessa (481/2003) säädetyllä tavalla osoittanut erinomaista ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa tai aikaisemman asetuksen (442/1987) 3 :ssä säädetyllä tutkinnolla osoittanut täydellisesti hallitsevansa ruotsin kieltä tai jonka ruotsin kielen taito todetaan tiedekunnan järjestämässä kokeessa valintakoetta seuraavana päivänä. Ruotsin kieltä taitavana tiedekuntaan hakevan on valintakokeessa laadittava vastauksensa ruotsin kielellä. 5. Hakeminen Vaasassa aloitettavaan koulutukseen Vuoden 2003 opiskelijavalinnassa valitaan erillisvalintana Vaasassa järjestettävään koulutukseen opiskelemaan yhteensä 16-20 opiskelijaa, joista 8-10 suomen kieltä taitavia ja 8-10 ruotsin kieltä taitavia. Sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä valitaan 3-7 yhteispistekiintiöstä ja 3-7 koepistekiintiöstä. Suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville järjestetään erilliset valintakokeet. Ilmoittautuessaan valintakokeeseen hakijan on ilmoitettava, hakeeko hän tiedekunnan kokonaan Helsingissä järjestämään koulutukseen vai tiedekunnan Vaasassa järjestämään koulutukseen, jonka loppuosa tapahtuu Helsingissä. Hakijan ilmoittama valinta on sitova. Ilmoittautuessaan valintakokeeseen hakijan on ilmoitettava, hakeeko hän tiedekuntaan suomen kieltä vai ruotsin kieltä taitavana opiskelijana. Hakijan ilmoittama valinta on sitova. Suomen kieltä taitavana pidetään hakijaa, joka on saanut koulusivistyksensä suomen kielellä tai joka on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa asetuksessa (481/2203) säädetyllä tavalla osoittanut erinomaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa tai aikaisemman asetuksen (442/1987) 3 :ssä säädetyllä tutkinnolla osoittanut täydellisesti hallitsevansa suomen kieltä tai jonka suomen kielen taito todetaan tiedekunnan järjestämässä kokeessa valintakoetta seuraavana päivänä. Suomen kieltä taitavana tiedekuntaan hakevan on valintakokeessa laadittava vastauksensa suomen kielellä. Ruotsin kieltä taitavana pidetään hakijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ruotsin kielellä tai joka on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa asetuksessa (481/2003) säädetyllä tavalla osoittanut erinomaista ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa tai aikaisemman asetuksen (442/1987) 3 :ssä säädetyllä tutkinnolla osoittanut täydellisesti hallitsevansa 5
OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA ruotsin kieltä tai jonka ruotsin kielen taito todetaan tiedekunnan järjestämässä kokeessa valintakoetta seuraavana päivänä. Ruotsin kieltä taitavana tiedekuntaan hakevan on valintakokeessa laadittava vastauksensa ruotsin kielellä. Kun opiskelija hyväksytään aloittamaan opintonsa Vaasassa, häneen sovelletaan sen lisäksi, mitä opinnoista tiedekunnassa yleensä on määrätty, myös Vaasan koulutuksesta erikseen vahvistettuja määräyksiä. Vaasassa järjestetään opetusta sekä suomeksi että ruotsiksi, kummallakin kielellä suurin piirtein yhtä paljon. Opetuksen kaksikielisyys toteutetaan siten, että yleensä ei järjestetä rinnakkaista opetusta eri kieliryhmille. Jokaisen oletetaan pystyvän seuraamaan opetusta kummallakin kielellä. Aloitusopinnot ja pääosa pakollisista aineopinnoista suoritetaan Vaasassa. Osa aineopinnoista on joko valinnaisia tai suoritetaan ainoastaan Helsingissä. Syventävät opinnot suoritetaan kokonaisuudessaan Helsingissä. Opetuksen seuraamisessa on enemmän pakollisuutta kuin Helsingissä järjestettävissä opinnoissa. Vaasan osuutta suorittava ei pääsääntöisesti voi seurata Helsingissä annettavaa opetusta, ja kaikki tenttitilaisuudet järjestetään Vaasassa. Luentokuulusteluja ja muita opetukseen liittyviä kuulusteluja ja tenttejä lukuunottamatta tentit ovat samat ja järjestetään samanaikaisesti kuin vastaavat Helsingissä järjestettävät tentit. Tentit arvostellaan samoin perustein. Oikeustieteellisen tiedekunnan tekemän päätöksen perusteella opiskelija siirtyy opiskelijaksi Helsinkiin suoritettuaan kaikki Vaasassa suoritettaviksi määrätyt opinnot. Vaasan opintoja koskevat tiedekunnan vahvistamat yleismääräykset löytyvät tiedekunnan www-sivulta osoitteesta: http://www.helsinki.fi/oik/tdk/vaasa. 6. Hakeminen Tiedekuntaan opiskelemaan hakevan on jätettävä tätä varten laaditulle lomakkeelle kirjoitettu hakemuksensa Helsingin yliopiston neuvontatoimiston hakulomakepalveluun. 6
Tiedekunnan valintaesitteen ja hakulomakkeen voit joko tilata tai noutaa hakulomakepalvelusta. On tärkeää, että tilatessasi/pyytäessäsi esitteitä ja lomakkeita kerrot, mihin olet hakemassa. Tiedekunnan valintaesite ja hakulomake löytyvät myös www-sivuilta http://www.helsinki.fi/oik/tdk. Tilata voit 16.2.2004 alkaen Puhelimitse: Hakulomake- ja valintaesitetilaukset voit sanella (16.2.2004 alkaen) automaattiseen puhelinvastaajaan (24 t/vrk), numero 0600-11334, hinta 1,64 euroa/puhelu + pvm/mpm. Numerosta saat myös hakemiseen liittyvää neuvontaa arkisin klo 9-15 (hinta 1 euro/min. + pvm/mpm). Postitse: Hakulomakkeita ja -esitteitä voit tilata myös postitse, postiosoite on Hakulomakepalvelu, PL 4, 00014 Helsingin yliopisto. Tilaukseen on liitettävä nimellä, osoitteella ja riittävällä määrällä postimerkkejä varustettu vastauskuori. Yhden tiedekunnan hakumateriaali painaa keskimäärin 50-80 g. Noutamalla saat hakumateriaalin maksutta: Yliopiston opiskelijaneuvonnasta (hakulomakepalvelu) voit noutaa hakulomakkeita ja valintaoppaita sekä saada neuvoja valinta-asioissa. Opiskelijaneuvonnan käyntiosoite on Vuorikatu 3, 2 krs. Aukioloaika 30.4.2004 asti klo 8.30-15.30 (ti 10.00-15.30), palvelu opiskelijaneuvonnassa. Aukioloaika 2.5.-31.5.2004 ma-pe klo 8.15-15.45, hakulomakepalvelu Porthanian ala-aulassa. Hakemukset oikeustieteelliseen tiedekuntaan on toimitettava hakulomakepalveluun (postiosoite: Hakulomakepalvelu, PL 4, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO) 31.5.2004 klo 15.45 mennessä. Postitse lähetetty hakulomake katsotaan määräaikana saapuneeksi, jos postileiman päivämäärä on 31.5.2004 tai aikaisempi. Jos hakija lähettää hakemuksensa postitse ja haluaa siitä itselleen tositteen, hänen on kirjattava lähetys. Postin antama kuitti riittää tarvittaessa tositteeksi hakemuksen lähettämisestä. Kirjattuna lähettäminen on erittäin suositeltavaa. Lukuvuoden 2003-2004 opiskelijavalinnoissa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin opiskelijaksi hyväksytty voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. 7
7. Valintakoe OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Valintakoe järjestetään 23. kesäkuuta 2004 klo 12.00 alkaen. Erillistä kutsua valintakokeeseen ei lähetetä. Koepaikat ovat: 1. Helsinki: Helsingin yliopisto, Porthania, Yliopistonkatu 3 2.Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Tietotalo, Korkeakoulunkatu 1, Hervanta (keskustasta n. 7 km) 3. Kuopio: Kuopion yliopisto, Canthia, Harjulantie 1 4.Oulu: Oulun yliopisto, Linnanmaa yliopistorakennus (keskustasta n. 5 km) 5.Vaasa: Vaasan yliopisto, Wolffintie 34 Koesaleja koskevat tiedot ovat Helsingissä Porthanian ala-aulassa ja muilla paikkakunnilla koepaikan ilmoitustaululla koepäivänä klo 9.00 lähtien. Oikean salin löytämiseksi on koepaikalle saavuttava hyvissä ajoin. Koeaika on viisi tuntia. Valintakokeeseen osallistuvalla on oltava mukanaan valokuvalla varustettu virallinen henkilöllisyystodistus. Lisäksi hänen on ehdottomasti merkittävä henkilötunnuksensa kuhunkin koepaperiin. Henkilötunnus ei tule näkyviin julkisissa tuloslistoissa. Kirjoitusvälineet on otettava mukaan kokeeseen. Käsipuhelimia, hakulaitteita, taskulaskimia, sanakirjoja tai muita apuvälineitä ei sallita. Vastauspaperit jaetaan koetilaisuudessa. Valintakoevaatimukset suomen kieltä taitavien valintakokeeseen ovat: 1. Hemmo, Mika: Velvoiteoikeuden perusteet. Forum Iuris 2004. 2. Koulu, Risto: Johdatus insolvenssioikeuden perusteisiin. Forum Iuris 2004. 3. Hollo, Erkki: Ympäristöoikeuden perusteet. Forum Iuris 2004. 4. Pihlajamäki, Heikki: Johdatus varhaismoderniin oikeushistoriaan. Forum Iuris 2004. Suomen kieltä taitavien Forum Iuris-sarjassa julkaistavat valintakoekirjat 2-4- pyritään saamaan kirjakauppoihin viikolla 11. Valintakoekirja 1. pyritään saamaan kirjakauppoihin viikolla 13. Tiedekunta ei suoraan myy kirjoja. 8
Valintakoevaatimukset ruotsin kieltä taitavien valintakokeeseen ovat: 1. Strömberg, Håkan & Melander, Göran: Folkrätt. Studentlitteratur 2003. 2. Kangas, Urpo: Introduktion till familjeförmögenhetsrätten. Forum Iuris 2004. 3. Mäenpää, Olli: Grunderna för god förvaltning. Forum Iuris 2004. Ruotsin kieltä taitavien Forum Iuris sarjassa julkaistavat valintakoekirjat 2.-3. pyritään saamaan kirjakauppoihin viikolla 13. Tiedekunta ei suoraan myy kirjoja. Valintakoetehtävät Valintakoekysymykset laaditaan suomen kieltä taitavien valintakokeeseen suomen kielellä ja ruotsin kieltä taitavien valintakokeeseen ruotsin kielellä. Suomenkielisenä valintakokeeseen osallistuvan hakijan on valintakokeessa laadittava vastauksensa suomen kielellä. Ruotsinkielisenä valintakokeeseen osallistuvan hakijan on valintakokeessa laadittava vastauksensa ruotsin kielellä. Kysymyspaperin vastausohjeet on luettava tarkasti. Ohjeiden noudattamatta jättäminen (esim. vastaustilan ylittäminen) koituu pyrkijän vahingoksi. Valintakoetehtävät voivat olla luonteeltaan esimerkiksi oikeustapaus-, essee- tai monivalintakysymyksiä. Vastauksen tulee perustua valintakoekirjoissa oleviin tietoihin ja mielipiteisiin, ja vastaus on pyrittävä kirjoittamaan keskitetysti. Mahdollisiin oikeustapauksiin vastattaessa on sekä ilmaistava sovellettava sääntö että sovellettava tätä sääntöä kyseiseen tapaukseen. Käsialan tulee olla selkeästi luettavaa. Valintakoekirjoissa mainittujen lainkohtien pykälänumeroita ei tarvitse valintakokeessa osata; riittää kun tuntee valintakokeessa pykälänumeroiden yhteydessä kerrotut asiat. Valintakokeessa vilppiin syyllistyneen hakijan koesuoritus hylätään. 8. Lähtöpisteiden määräytyminen Hakijoille annetaan vuosina 1996-2004 suoritetun ylioppilastutkinnon perusteella enintään 28 lähtöpistettä äidinkielen kokeesta, toisen kotimaisen kielen kokeesta, vieraan kielen kokeesta sekä hakijan valinnan mukaan joko matematiikan kokeesta tai reaalikokeesta seuraavasti: 9
OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Vuoden 2003 syksyllä tai vuoden 2004 keväällä ylioppilastutkinnon suorittaneelle ylioppilaalle sekä ylioppilastutkintoasetuksen mukaan ylioppilastutkintoon rinnastettavan tutkinnon syksyllä 2003 tai keväällä 2004 suorittaneelle hakijalle luetaan hyväksi kaksi lisäpistettä. Myös sellaisen hakijan hyväksi, joka on suorittanut muun toisen asteen koulutuksen syksyllä 2003 tai viimeistään vuonna 2004 ennen valintakoepäivää, luetaan kaksi lisäpistettä. Lisäpisteet lisätään valintakokeesta saatuun pistemäärään. äidinkieli ja reaali laudatur 7 eximia cum laude approbatur 6 magna cum laude approbatur 5 cum laude approbatur 4 lubenter approbatur 3 approbatur 2 toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe ja matematiikan koe *pitkän oppimäärän koe laudatur 7 eximia cum laude approbatur 6 magna cum laude approbatur 5 cum laude approbatur 4 lubenter approbatur 3 approbatur 2 *keskipitkän ja lyhyen oppimäärän koe laudatur 5 eximia cum laude approbatur 4 magna cum laude approbatur 3 cum laude approbatur 2 lubenter approbatur 1 Ennen hakuajan päättymistä korotetut arvosanat otetaan huomioon korotettuina. Henkilön, joka haluaa käyttää hyväkseen ylioppilastutkintolautakunnan suorittamaa jälkiarvostelua, on hakemuksessaan ilmoitettava jälkiarvostelun tulos. Rakennekokeilussa ylioppilastutkinnon suorittaneille sovelletaan samoja lähtöpisteitä kuin edellä. Tarvittaessa valintakoelautakunta päättää asiasta erikseen. 10
Hakijoille annetaan vuosina 1996-2004 suomalaisessa lukiossa suoritetusta Reifeprüfung-tutkinnosta enintään 28 lähtöpistettä kokeessa suoritetuista neljästä tutkintoaineesta seuraavasti: 15-13 pistettä 7 12-10 pistettä 6 9-8 pistettä 5 7 pistettä 4 6-5 pistettä 3 4 pistettä 2 Hakijoille annetaan vuosina 1996-2004 suomalaisessa lukiossa suoritetusta IBtutkinnosta enintään 28 lähtöpistettä tutkinnossa suoritetuista kolmesta laajasta oppimäärästä (higher level) ja yhdestä suppeasta oppimäärästä (subsidiary level). IB-tutkinnon suorittaneet voivat valita parhaan suppean oppimäärän tuloksen. Tutkinnon arvosanoista annetaan lähtöpisteitä seuraavasti: 7 Excellent 7 6 Very good 6 5 Good 5 4 Satisfactory 4 3 Mediocre 3 2 Poor 2 Eurooppakoulussa vuosina 1996-2004 eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB) suorittaneille annetaan enintään 28 lähtöpistettä tutkinnossa suoritetusta neljästä kokeesta. Tutkinnon arvosanoista annetaan lähtöpisteitä seuraavasti: Pitkän tai lyhyen matematiikan koe 10.00 9.50 7 9.45 8.50 6 8.45 7.00 5 6.95 6.00 4 5.95 5.00 3 4.95 4.00 2 Muut kokeet 10.00 9.00 7 8.95 8.00 6 7.95 7.00 5 6.95 6.00 4 5.95 5.00 3 4.95 4.00 2 11
OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Hakijoiden paremmuusjärjestyksen määräytyminen Uudet opiskelijat hyväksytään erikseen yksinomaan Helsingissä järjestettävään koulutukseen ja Vaasassa aloitettavaan koulutukseen, jonka loppuosa tapahtuu Helsingissä. Lisäksi suomenkieliset ja ruotsinkieliset opiskelijat hyväksytään erikseen. Yhteispistemääräkiintiöistä opiskelijat hyväksytään lähtöpisteiden ja valintakoepisteiden yhteenlaskettujen kokonaismäärien mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Kokonaan Helsingissä järjestettävää koulutusta varten ja Vaasassa aloitettavaa koulutusta varten on erilliset paremmuusjärjestykset. Lisäksi suomen kieltä taitavia hakijoita ja ruotsin kieltä taitavia hakijoita varten on erilliset paremmuusjärjestykset. Saman pisteluvun saaneiden kesken järjestyksen ratkaisee ensi sijassa valintakokeessa saatu pistemäärä. Koepistekiintiöistä opiskelijat hyväksytään valintakoepisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Kokonaan Helsingissä järjestettävää koulutusta varten ja Vaasassa aloitettavaa koulutusta varten on erilliset paremmuusjärjestykset kuten yllä. Lisäksi suomen kieltä taitavia hakijoita ja ruotsin kieltä taitavia hakijoita varten on erilliset paremmuusjärjestykset. Valintakokeessa hyväksytyksi tulemisen edellytyksenä on kuitenkin, että hakija on saanut valintakokeessa vähintään puolet valintakokeesta saatavasta enimmäispistemäärästä. 9. Vaikeavammaiset hakijat Valintakoelautakunta voi hakuajan kuluessa tehdystä hakemuksesta pidentää vammaisen hakijan koeaikaa sekä muutoinkin hyväksyä tällaiselle hakijalle erityisjärjestelyjä valintakokeessa. Hakemukseen on liitettävä lääkärintodistus. Tiedekuntaneuvosto voi myöntää opiskeluoikeuden sellaiselle vaikeasti vammaiselle hakijalle, joka edellä esitetyin valintaperustein ei ole tullut hyväksytyksi, mutta jonka voidaan valintakokeen ja ylioppilastutkinnon tai vastaavan suorituksen perusteella olettaa selviytyvän yliopisto-opinnoista. Tiedekuntaneuvostolle osoitettu kirjallinen hakemus opiskeluoikeuden saamisesta vaikeasti vammaisena hakijana on toimitettava oikeustieteellisen tiedekunnan kansliaan 6.8.2004 klo 15.45 mennessä. Postitse lähetetty hakemus katsotaan määräaikana saapuneeksi, jos postileiman päivämäärä on 6.8.2004 tai aikaisempi. Jos hakija lähettää hake- 12
muksensa postitse ja haluaa siitä itselleen tositteen, hänen on kirjattava lähetys. Postin antama kuitti riittää tarvittaessa tositteeksi hakemuksen lähettämisestä. Kirjattuna lähettäminen on erittäin suositeltavaa. Oikeustieteellisen tiedekunnan kanslian postiosoite: Oikeustieteellinen tiedekunta, Kanslia, PL 4 (Yliopistonkatu 3), 00014 HELSINGIN YLIOPISTO. Käyntiosoite: Yliopistonkatu 3 (5. kerros). 10. Valintakokeen tulokset Valintakokeen tulokset julkistetaan 23. heinäkuuta 2004 klo 10 koepaikkakunnilla. Helsingissä tuloslistat ovat nähtävissä Porthanian ala-aulassa. Tulosten julkistamisesta tiedotetaan tarkemmin valintakoetilaisuudessa. 11. Oikaisupyyntö Valintakoetta koskeva oikaisupyyntö on tehtävä kirjallisesti ja se osoitetaan tiedekunnan valintakoelautakunnalle. Oikaisupyynnön on oltava perillä neljäntoista päivän kuluessa tulosten julkistamisesta eli viimeistään 6.8.2004 ennen klo 15.45. Oikeustieteellinen tiedekunta, PL 4 (Yliopistonkatu 3), 00014 HELSINGIN YLIOPISTO tai oikis@helsinki.fi. Oikaisupyyntö on yksilöitävä ja perusteltava. Oikaisupyynnöt käsittelee ja ratkaisee valintakoelautakunta. Lautakunnan oikaisupyynnöstä antamaan päätökseen haetaan yliopistolain 35 :n mukaisesti muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta. 12. Opintojen aloittaminen Valintakokeessa hyväksytyn opiskelijan on hyväksymiskirjeessä lähetetyllä lomakkeella 6.8.2004 mennessä ilmoitettava tiedekunnan kansliaan, ottaako hän opiskelupaikan vastaan. Joka ei tee ilmoitusta määräajassa, menettää saamansa opiskeluoikeuden. Tiedekuntaan hyväksytyn ja opiskelupaikan vastaanottaneen opiskelijan on opiskelupaikan vastaanottamista koskevan ilmoituksen lisäksi erikseen ilmoittauduttava tiedekuntaan 6.8.2004 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä: 1) ylioppilastutkintotodistus tai todistus ylioppilastutkintoon rinnastettavasta tutkinnosta tai 13
OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA 2) milloin tiedekunta (tai ennen vuotta 1992 kansleri) on myöntänyt erivapauden harjoittaa opintoja ja suorittaa tutkintoja henkilölle, joka ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa, tätä erivapautta koskeva päätös tai 3) todistus korkeakoulukelpoisuuden antavasta ammatillisesta tutkinnosta, ammattikorkeakoulututkinnosta tai korkeakoulututkinnosta, jos hakija on osallistunut valintakokeeseen tämän tutkinnon perusteella. Ylioppilastutkintotodistuksen ja koulun päästötodistuksen virallisen jäljennöksen pitää olla päästötodistuksen antaneen koulun rehtorin virkansa puolesta todistama, nimikirjoituksellaan ja koulun leimalla varustama jäljennös tai julkisen notaarin todistama jäljennös. Tiedekuntaan hyväksytyn ja opiskelupaikan vastaanottaneen opiskelijan on, jollei hänellä ole laillista estettä, kuten sairaus tai asevelvollisuus, aloitettava opintonsa lukuvuotena 2004-2005. Tietoja vuoden 2003 valintakokeesta Helsinki Valintakokeeseen osallistui 1084 suomenkielistä hakijaa. Ruotsinkieliseen valintakokeeseen osallistui 81 hakijaa. Pisteraja yhteispistekiintiössä oli suomenkielisinä hakeville 84 yhteispistettä ja ruotsinkielisinä hakeville 78 yhteispistettä. Koepistekiintiössä pisteraja oli 60 suomenkielisinä hakeville ja ruotsinkielisinä hakeville50 koepistettä. Vaasa Valintakokeeseen osallistui 49 suomenkielistä hakijaa. Ruotsinkieliseen valintakokeeseen osallistui 38 hakijaa. Pisteraja yhteispistekiintiössä oli suomenkielisinä hakeville 77 yhteispistettä ja ruotsinkielisinä hakeville 72 yhteispistettä. Koepistekiintiössä pisteraja oli suomenkielisinä hakeville 54 koepistettä ja ruotsinkielisinä hakeville 47 koepistettä. 14
Oikeustieteelliset tutkinnot Oikeustieteellisen koulutusalan tutkintoja ovat oikeusnotaarin tutkinto (ON), joka on alempi korkeakoulututkinto, ja oikeustieteen kandidaatin tutkinto (oikeust. kand., OTK), joka on ylempi korkeakoulututkinto. Oikeusnotaarin tutkinto on oikeustieteen kandidaatin tutkinnon välitutkinto. Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneelle oikeustieteellinen tiedekunta voi myöntää oikeuden käyttää oikeustieteen maisterin arvoa (OTM). Vuoden 2004 valintakokeessa tiedekuntaan hyväksytyt uudet opiskelijat saavat suorittaa tiedekunnassa sekä oikeusnotaarin tutkinnon, joka on alempi korkeakoulututkinto, että oikeustieteen kandidaatin tutkinnon, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen lisensiaatin tutkinto (OTL) ja oikeustieteen tohtorin tutkinto (OTT). 1. Oikeustieteen kandidaatin tutkinto Oikeustieteen kandidaatin tutkinto on oikeudellinen yleistutkinto, joka soveltuu monipuolisuutensa vuoksi moniin erilaisiin oikeuslaitoksen, hallinnon ja elinkeinoelämän tehtäviin. Oikeustieteen kandidaatin tutkinto on virkatutkintona kelpoisuusvaatimuksena moniin oikeushallinnon ja eräisiin hallinnon alan virkoihin. Tutkintoon kuuluvissa opinnoissa opiskelija perehtyy Suomen oikeusjärjestelmän sisältöön, oikeudellisen toiminnan perusteisiin ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Koulutus jakautuu aloitus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Tutkintoon kuuluu lisäksi kieliopintoja. Tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että tutkinto voidaan suorittaa viidessä vuodessa. Keskimääräinen opiskeluaika on ollut jonkin verran pidempi. Kaikissa opintovaiheissa opetuksen suunnittelun ja järjestämisen perusyksikkönä ovat opintojaksot. Opintojakson laajuus määritellään opintoviikkoina. Opintoviikolla tarkoitetaan 40 tunnin työskentelyä, joka koostuu eri opiskelumuodoista, kuten luentojen ja muun opetuksen seuraamisesta, harjoitustöiden tekemisestä ja itsenäisestä oppikirjoihin perehtymisestä. Opintoviikko ei siten ole ajan vaan työmäärän mitta. Oikeustieteen kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 160 opintoviikkoa. Tiedekunnan vahvistama eri opintovaiheiden laajuus on seuraava: 15
OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aloitusopinnot 14 ov Kieliopinnot 11 ov Aineopinnot 105 ov Syventävät opinnot 30 ov Yhteensä 160 ov Aloitusopinnoissa opiskelija saa korkeakouluopintojen aloittamista ja harjoittamista koskevaa tietoa sekä perehtyy yleisiin, yhteiskuntatieteitä ja oikeustiedettä sekä oikeusjärjestystä koskeviin kysymyksiin. Opintovaiheen tarkoituksena on osaltaan luoda pohjaa aineopintovaiheen opinnoille. Aloitusopinnot suoritetaan pääosin ensimmäisen lukukauden aikana. Aineopinnoissa opiskelijalle annetaan perusteellinen kokonaiskuva oikeusjärjestyksen sisällöstä, kehityksestä sekä yhteiskunnallisista tehtävistä ja vaikutuksista. Opintojen pääpaino on opiskeltavan aineksen (lainsäädännön, oppikirjojen ja muun kirjallisuuden) omatoimisessa opiskelussa, jota tukevat luennot, harjoitukset ja seminaarit. Aineopinnoissa opiskelu ei ole pääainekeskeistä, vaan kaikki opiskelijat suorittavat suurelta osin samat opintojaksot. Pakolliset aineopinnot ovat laajuudeltaan 78 opintoviikkoa, ja ne koostuvat 19 opintojaksosta: velvoiteoikeus, kauppaoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, maa-, ja vesi- ja ympäristöoikeus, eurooppaoikeus, oikeusteoria, oikeushistoria, oikeustaloustiede, kirjanpito, oikeussosiologia, kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu, rikosoikeus, prosessioikeus, valtiosääntöoikeus, kansainvälinen oikeus, hallinto-oikeus ja finanssioikeus. Täydentävät aineopinnot ovat laajuudeltaan 27 opintoviikkoa. Opiskelija voi tiedekunnan päättämällä tavalla sisällyttää oman valintansa mukaan täydentäviin aineopintoihin opintoja tiedekunnan oppiaineissa, kieliopintoja sekä opintoja yliopiston toisissa tiedekunnissa tai toisissa kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa. Aineopintojen loppupuolella opiskelija suorittaa syventäviä opintoja, joissa hän keskittyy oman valintansa mukaan johonkin aineopinnoissa opiskeltuun oikeudenalaan. Opinnot koostuvat vuoden pituisesta projektista, joka sisältää tiettyyn aihepiiriin keskittyvää seminaarityöskentelyä sekä projektin teemaan liittyviä tai sitä tukevia luentoja sekä projektiin kuuluvan kuulustelun. Projektin aikana opiskelija saa tieteelliseen tutkimukseen ja kirjoittamiseen liittyvää metodologista opetusta ja kirjoittaa tutkielman. Kieliopinnot koostuvat äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vähintään yhden vieraan kielen opinnoista. 16
2. Oikeusnotaarin tutkinto Oikeusnotaarin tutkinto on OTK-tutkinnon välitutkinto. Tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, ja sen voi tutkintoasetuksen mukaisesti suorittaa kolmen vuoden kuluessa. Tutkinto on laajuudeltaan 120 opintoviikkoa, ja siihen kuuluvat samat aloitusopinnot ja pakolliset aineopinnot kuin OTK-tutkintoon, osa OTK-tutkinnon kieliopinnoista sekä täydentäviä aineopintoja ja kirjallinen työ. Opintoneuvonta Tämä esite sekä lisätietoja valintakokeesta ja oikeustieteen opinnoista ovat luettavissa tiedekunnan www-sivuilta: http://www.helsinki.fi/oik/tdk. Tarvittaessa tarkempia ohjeita saa - valintakoelautakunnan sihteeriltä (17.5. alkaen), puh. (09) 191 23138 - opintoneuvojalta, puh. (09) 191 22 459 (vastaanotot ma-pe klo 10-12 ja 14-16, kesällä ma-to 10-12) - opintosihteeriltä, puh. (09) 191 22 460 (vastaanotto ke 10-12) - oikeustieteellisen tiedekunnan kansliasta, puh. (09) 191 22 477. käyntiosoite: postiosoite: Yliopistonkatu 3, 5. krs Oikeustieteellinen tiedekunta PL 4 (Yliopistonkatu 3) 00014 HELSINGIN YLIOPISTO Huom! Tiedekunnan valintakoekysymyksiä ja mallivastauksia viime vuosilta on nähtävissä maksutta työvoimatoimistojen tietopalvelupisteissä sekä tiedekunnan www-sivuilla. 17
OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Opiskelijavalinnan aikataulu Hakemusten oltava perillä viimeistään 31.5.2004 Valintakoe 23.6.2004 Tulokset julkistetaan 23.7.2004 Oikaisupyyntöjen oltava tiedekunnassa neljäntoista päivän kuluessa tuloksen julkistamisesta, viimeistään 6.8.2004 Myönnetyn opiskelupaikan vastaanottaminen viimeistään 6.8.2004 Hyväksyttyjen ja opiskelupaikan vastaanottaneiden ilmoittauduttava viimeistään 6.8.2004 18
19