PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 207/2013/2 Dnro ESAVI/151/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.10.2013 ASIA Seppälänjoen kalataloudellinen kunnostaminen, Heinola ja Pertunmaa HAKIJA Heinolan kalastusalue HAKEMUKSEN VIREILLETULO Heinolan kalastusalue on 8.10.2012 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Seppälänjoen kalataloudelliseen kunnostamiseen Heinolan kaupungissa ja Pertunmaan kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hankealueella ei liene voimassaolevaa uittosääntöä. Hankealue rajoittuu Mäyrävuoren-Seppälänjoen metsät Natura-alueeseen (FI0500090). HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Seppälänjoki sijaitsee Heinolan kaupungin ja Pertunmaan kunnan rajalla. Se alkaa Koskio-järvestä ja laskee Keskiseen. Joen eteläosan ylittää Heinola-Mikkeli tie. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Seppälänjokea kunnostetaan taimenkannan elvyttämiseksi ja joen palauttamiseksi mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Kunnostuksessa siirretään perkauksissa aiemmin raivattuja kiviä takaisin uomaan ja tuodaan soraa ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 (11) jokiuomaan ja näin tehdään kalojen kutu-, poikas- ja talvehtimisalueita. Hankkeen tarkoituksena on parantaa kalojen elinolosuhteita ja lisääntymistä sekä luonnon monimuotoisuutta. Vesistötiedot Seppälänjoki on osa Kymijoen vesistön valuma-aluetta (14.175). Joki on noin 800 m pitkä ja laskee Koskio-järvestä Keskiseen. Järvien korkeusero on 13,7 m. Joen valuma-alue on 75 km 2. Arvioitu keskivirtaama on 0,75 m 3 /s ja ylin virtaama (HQ 1/20 ) 6,24 m 3 /s. Joen ylä- ja alaosassa virtaus on hidasta, mutta keskiosa on koskimainen. Joki on ilmeisesti perattu uittoa varten. Joen alaosalla on matalahko kivistä tehty patorakennelma, jolla ei ole lupaa ja joka ei ole käytössä. Joen yläpuolisen Koskio-järven veden laatu on hyvä. Vuosina 2005-2008 järven vesi on ollut vähäravinteista ja väri on ollut luokkaa 80 mg Pt/l, ph 6,6 ja rautapitoisuus 360 µg/l. Valuma-alue on pääosin metsätalouskäytössä. Vesienhoitosuunnitelman mukaan Koskion ekologinen tila on hyvä ja Keskisen erinomainen. Seppälänjoen kalasto on tavanomainen, lähinnä särkiä ja ahvenia. Sähkökoekalastuksessa saatiin saaliiksi myös kivisimppuja, kivennuoliaisia ja mateita. Jokeen on kotiutettu taimenkantaa mätirasiaistutuksin. Rapukanta on tuhoutunut todennäköisesti rapuruton vuoksi. Seppälänjoen keskiosan rannat kuuluvat Mäyrävuoren-Seppälänjoen metsät alueeseen, joka kuuluu Natura 2000 verkostoon. Suojeltavat luontotyypit ovat luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat lehtipuuvaltaiset metsät ja boreaaliset lehdot. Alue on myös linnustollisesti arvokas. Hankealueella ei ole juurikaan virkistyskäyttöä, kuten uimapaikkoja. Kalastus on vähäistä. Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Kalataloudellisessa kunnostuksessa tehdään pienpoikasalueita, lepopaikkoja ja talvehtimisalueita sekä kutualueita. Poikasalueilla puretaan reunakivikoita ja ohjataan vettä kynnysten avulla uoman matalille ranta-alueille. Poikaskivikoihin laitetaan useampi kivikerros siten, että vesisyvyys on 10-30 cm ja virtaus on riittävän nopeaa. Taimenten levähdyspaikoiksi asetellaan kiviä ja tehdään muutamia talvehtimissyvänteitä. Jokeen tehdään useita kutualueita, jotka sorastetaan ja sijoitetaan siten, että niiden lähellä ei ole hidasvirtaisia joen osia. Yksityiskohtaiset toimenpiteet ovat seuraavat. Alaosa (pl 0 pi +300) pl 0 pl +4: Kaivetaan talvehtimissyvänne, syvyys noin 70 cm.
3 (11) pl +5 pl +80: Kivetään poikasalueeksi, lisätään suisteita virran monimuotoistamiseksi. Paalun +64 kohdassa kulkee vesijohto, jonka kohdalla on noudatettava varovaisuutta. pl +100 pi +104: Lisätään pinta-alaltaan noin 8 m 2 :n kutusoraikko. pl +100 pi +110: Laajennetaan sillan alla olevaa syvännettä talvehtimissyvänteeksi. pl +120: Lisätään pinta-alaltaan noin 6 m 2 :n kutusoraikko. pl +120 pl +125: Laajennetaan kynnyksen yläpuolella olevaa syvännettä talvehtimissyvänteeksi. pl +125 pl +143: Kivetään poikasalueeksi, lisätään suisteita virran monimuotoistamiseksi. pl +144: Lisätään pinta-alaltaan noin 6 m 2 :n kutusoraikko. pl +146 pl +200: Kivetään poikasalueeksi, lisätään suisteita virran monimuotoistamiseksi. pl +202 pl +206: Lisätään pinta-alaltaan noin 4 m 2 :n kutusoraikko jo olemassa olevan soraikon lisäksi. Soraikon tieltä on tarvittaessa poistettava kaatuneita puita. pl +146 pl +200: Kivetään poikasalueeksi. pl +202 pl +206: Lisätään pinta-alaltaan noin 8 m 2 :n kutusoraikko. Keskiosa (pl +300 pi +660) Osuus sijaitsee Natura-alueella. Tämän vuoksi alue kivetään varovasti koneellisesti ja tarvittaessa käsin poikasalueeksi. Yläosa (pl +660 pi +769) pl +663: Lisätään pinta-alaltaan noin 8 m 2 :n kutusoraikko. pl +667 pi +695: Kivetään poikasalueeksi pl +700 pl +705: Laajennetaan kynnyksen yläpuolella olevaa syvännettä talvehtimissyvänteeksi. pl +710 pl +747: Kivetään poikasalueeksi. pl +751: Lisätään pinta-alaltaan noin 8 m 2 :n kutusoraikko. Kunnostus tehdään kaivinkoneella, mutta joen yläosassa siinä noudatetaan erityistä varovaisuutta tai kunnostusta tehdään käsin. Kunnostus tehdään loppukesällä tai alkusyksyllä. Rantapuuston poistamisesta neuvotellaan maanomistajien kanssa. Hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset Hankealueen rannanomistajat ja vesialueiden omistajat ovat antaneet suostumuksensa hankkeen toteuttamiseen.
4 (11) Hankkeen vaikutukset Tarkkailu Kunnostus aiheuttaa lyhytaikaista samennusta kohteen alapuolella. Kunnostusalueen yläpuolisen järven tai joen merkittävien suvanto-osuuksien vedenkorkeudet eivät muutu. Kapeimpien joen osien laajentaminen lisää uoman vetoisuutta suurilla virtaamilla ja pienentää tulvariskiä. Melonta on mahdollista korkean veden aikaan. Kunnostus vaurioittaa ekosysteemiä hetkellisesti. Kalat kaikkoavat kunnostettavilta alueilta ja niiden läheltä. Kivien siirto ja koneiden liikkuminen irrottavat sammalia kivistä ja aiheuttavat vahinkoa hyönteisille. Myös samennus häiritsee. Haitat ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja muutaman vuoden kuluttua uoma on monimuotoisempi elinympäristö ja kalakantojen tila nykyistä parempi. Kivien siirtäminen rannoilta jokiuomaan vaikuttaa rantoihin. Pitkään kasvillisuuden peitossa olleet kivikot jätetään paikoilleen. Koneilla liikutaan vanhoissa urissa tai siten, että haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Natura-alueelle tulee enintään yksi koneura. Jaloja lehtipuita tai kääpiä kantavia puita ei kaadeta. Valkoselkätikan pesimiseen sopivat rungot rauhoitetaan liikkumiselta. Koskeen kaatuneet puut katkaistaan uoman reunassa ja ankkuroidaan pohjaan. Työt tehdään lintujen pesimäajan ulkopuolella. Uhanalaisia lajeja ei vaaranneta eivätkä suojelun perusteet heikkene. Hakijan mukaan vaikutukset Natura-alueelle ovat vähäiset eikä Naturaarviointi ole tarpeen. Veden samentumista seurataan silmämääräisesti. Ennen kunnostusta, kunnostuksen aikana ja sen jälkeen otetaan Jokisuun ja Ristniemen tarkkailupisteistä vesinäytteet, joista määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, rauta, ph ja sameus. Vedenkorkeuden seuraamiseksi laaditaan purkauskäyrät ja veden korkeuden jo aloitettua seurantaa jatketaan. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa sekä Heinolan kaupungissa ja Pertunmaan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 13.3.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Hämeen ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat vastuualueilta, Hämeen ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten kalatalousviranomaisilta, Heinolan kaupungilta ja Pertunmaan kunnalta, Metsähallitukselta
5 (11) sekä Heinolan kaupungin ja Pertunmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta. LAUSUNNOT 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että Seppälänjoki laskee Koskio-järvestä Keskinen-järveen. Koskion ekologinen tila on hyvä ja Keskisen ekologinen tila on erinomainen. Seppälänjoen ekologista tilaa ei ole arvioitu vesienhoidon suunnittelun yhteydessä. Molemmat järvet ja Seppälänjoki kuuluvat Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Seppälänjoen kalataloudellinen kunnostus ei aiheuta sellaisia vaikutuksia, että kummankaan järven tila heikkenisi. Joen kalataloudellinen kunnostus tukee vesistöjen hyvän ekologisen tilan säilyttämistä ja parantaa vesieliöstön elinympäristöä. Kunnostustoimet eivät aiheuta merkittävää haittaa Mäyrävuoren-Seppälänjoen metsät Natura-alueen arvoille. Työn valmistumisen jälkeen vedenkorkeutta tulee seurata vähintään kolme vuotta. Tarkkailun päättymisestä tai mahdollisesta jatkamisesta päättää Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualue. Muuten lupa hakemuksen mukaiselle toimenpiteelle voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 2) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että kunnostustoimet eivät aiheuta merkittävää haittaa Mäyrävuoren-Seppälänjoen Natura 2000 alueelle. Kuitenkin koskeen kaatuneilla, vedenpinnan yläpuolelle jääneillä lahoavilla rungoilla saattaa olla merkitystä alueen uhanalaisen lajiston kannalta. Tällaisia runkoja tulisikin säästää toimenpiteissä. Vedenkorkeutta tulee seurata eri vedenkorkeustilanteissa vähintään 3 vuoden ajan työn valmistumisesta lukien. Vedenkorkeus- ja virtaamahavaintojen tuloksista on toimitettava yhteenveto Etelä-Savon ja Hämeen ELY-keskuksien ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueille 6 kuukauden kuluessa tulosten valmistumisesta. Vedenlaatunäytteiden tulokset tulee toimittaa yhteenvetoraportissa Etelä-Savon ja Hämeen ELY-keskuksien ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueille 2 kuukauden kuluessa viimeisten näytteiden tulosten valmistumisesta. Kaikki vedenkorkeus- ja virtaamahavainnot sekä vedenlaatututkimusten tulokset on tallennettava ja säilytettävä mahdollista myöhempää tarvetta varten. Tarkkailuohjelma on hyväksyttävä lupakäsittelyn yhteydessä edellä mainitut muutosehdotukset huomioiden. Tarkkailuohjelmaan voidaan hyväksymisen jälkeen tehdä tarpeen mukaan muutoksia kuitenkin niin, että muutokset tulee tarkistuttaa etukäteen ELY-keskuksella.
6 (11) Ennen töiden aloittamista on aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja kirjallisesti ilmoitettava Etelä-Savon ja Hämeen ELYkeskuksille. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 2 kuukauden kuluessa valmistumisajankohdasta lukien. 3) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on lausunnossa todennut, että Rievelin reitillä on koekalastusten mukaan harva, mutta luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Hanke parantaa napapiirin eteläpuolisella alueella uhanalaisen taimenen elinympäristöä. Kunnostus aiheuttaa vesistössä tilapäistä samentumista ja lisää kiintoaineja ravinnekuormitusta. Haittaa voidaan vähentää ajoittamalla kunnostus alivirtaamakauteen ja sopimalla töiden toteutuksesta alueen vedenkäyttäjien kanssa. Hanke on yleishyödyllinen ja osaltaan parantaa kalakantojen hoidon ja kalastuksen edellytyksiä. ELY-keskus on rahoittanut kunnostussuunnitelman laadintaa ja puoltaa luvan myöntämistä. 4) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on lausunnossaan todennut, että Etelä-Savon kalataloudellisen kunnostusohjelman mukaan Seppälänjoen kunnostaminen on tärkeää sen laajuuden, sijainnin ja ominaisuuksien vuoksi. Kohde on maakunnallisesti arvokas. Kunnostuksen hyödyistä menetetään kuitenkin merkittävä osa, ellei samanaikaisesti tai ainakin lähiaikoina poisteta Kuorekoskessa olevaa nousuestettä. Ala-Rievelissä on hyvä muikkukanta ja se toimii Seppälänjoen taimenen syönnösalueena. Nyt taimenet eivät pääse lisääntymään Seppälänjokeen nousuesteen vuoksi. Kuorekosken kunnostus ja nousuesteen poisto samaan aikaan Seppälänjoen kunnostuksen kanssa olisi hakijalle edullinen myös luvan käsittelymaksun kannalta. Paras vaihtoehto oli sisällyttää kunnostukseen myös yläpuolisten Kaksinkertaisenjoen ja Savijoen kunnostukset. Kaksinkertaisenjoesta poistettiin vuonna 2012 nousueste. Etelä-Savon ELY-keskuksen hallinnoima Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke on istuttanut Seppälänjokeen taimenen mätiä rasioissa vuosina 2012 ja 2013. Syksyn 2012 koekalastustulokset olivat lupaavia. Kunnostus voidaan tehdä suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Suunnitelmassa on kuitenkin todettu, että Seppälänjoen purkautumiskäyrän työt tekee ELY-keskuksen hallinnoima kehittämishanke, joka loppuu kesäkuussa 2014. Jos kunnostus siirtyy tätä myöhemmäksi, purkautumiskäyriin liittyvät työt pitää tehdä muilla ratkaisuilla. 5) Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on lausunnossaan todennut, että kunnostus ei loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja hankkeella saatava hyöty on huomattava verrattuna yleisille tai yksityisille
MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 7 (11) eduille kohdistuviin menetyksiin. Vedenkorkeuden tarkkailua voisi jatkaa muutaman vuoden kunnostuksen jälkeen ja uusi sähkökoekalastus muutaman vuoden päästä toisi tietoa kunnostuksen onnistumisesta. Hankkeen aikana ja jälkeen otettujen vesinäytteiden tulokset ja muut selvitykset sekä loppuraportti tulee toimittaa tiedoksi myös Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6) Pertunmaan kunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hankkeesta. 7) AA (Seppälä RN:o 1:48, Kuhajärvi, Pertunmaa) on todennut, että korkean veden aikana puolet virtaamasta juoksee metsän kautta ja huuhtelee kaiken kasvuston järveen ja vaikeuttaa liikkumista ja aiheuttaa haittaa alueella. Kunnostustoiminnan aikana jokivedet olisi saatava virtaamaan myös tulva-aikoina, mikä vaatii suunnittelua purkuvesien estämiseksi joen nopean virtauksen takia. HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen lausunnosta, että Kuorekosken padon poistaminen on tärkeää, mutta hanketta sen toteuttamiseksi ei ole vielä aloitettu. Seppälänjoen taimenille on muitakin syönnösalueita kuin padon alapuolinen Ala-Rääveli. Seppälänjoen kunnostaminen on merkittävä toimenpide ilman padon poistamistakin. Jos kunnostus tehtäisiin vasta padon poistamisen yhteydessä, taimenkannan kotiuttaminen ja vahvistuminen siirtyisivät kauas tulevaisuuteen. Silloin hankkeeseen käytetty panostus menisi suurelta osin hukkaan. Kalastusalue ei pysty toteuttamaan Kuorekosken padon poistoa. Jos purkautumiskäyrien tekeminen ei onnistu ELY-keskuksen hankkeessa, kalastusalue hoitaa sen muuten. AA:n muistutuksesta hakija on todennut, ettei ehdotettua toimenpidettä ole kunnostussuunnitelmassa. Se on mahdollista tehdä kunnostuksen yhteydessä. Uoman alaosalla ei suurta merkitystä poikas- tai lisääntymisalueena hankalien vesitysolosuhteiden ja loivuuden vuoksi. Veden johtaminen uomaan lisää houkutusvirran voimakkuutta ja voi ohjata emokaloja nykyistä paremmin koskialueille. Toimenpiteet voidaan tehdä, jos lupa sen mahdollistaa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Heinolan kalastusalueelle luvan Seppälänjoen kalataloudelliseen kunnostamiseen Heinolan kaupungissa ja Pertunmaan kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti.
Lupamääräykset 8 (11) Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Työt ja niiden suorittaminen 1. Kunnostus suoritetaan hakemuksen ja sen liitteiden 1 ja 2 piirustusten mukaisesti. 2. Työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Rannoilla liikkumisesta on sovittava maanomistajien kanssa. 3. Töiden päätyttyä töiden jäljet on siistittävä ja hankealue on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti sopivaan kuntoon. Korvaukset 4. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. 5. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Tarkkailu 6. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vedenkorkeuksiin ja veden laatuun hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti kuitenkin siten, että vedenkorkeuksia seurataan vähintään kolmen vuoden ajan kunnostuksen jälkeen. Yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma on toimitettava Hämeen ja Etelä-Savon ELY-keskuksille 2 kuukautta ennen töiden aloittamista. Tarkkailutulokset on toimitettava Etelä-Savon ja Hämeen ELYkeskusten ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueille sekä Heinolan kaupungin ja Pertunmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Etelä-Savon ELY-keskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 7. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä kolmen vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin viiden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa.
9 (11) Ilmoitukset 8. Töiden aloittamisesta on 30 päivää etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Savon ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille, Pertunmaan kunnan ja Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille. 9. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Etelä-Savon ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat vastuualueille sekä Pertunmaan kunnan ja Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Sovelletut säännökset Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Kalataloudellinen kunnostus parantaa taimenen lisääntymis- ja elinolosuhteita Seppälänjoessa. Kunnostus tukee vesistön hyvän ekologisen tilan säilyttämistä, parantaa vesieliöstön elinympäristöä ja edistää Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Hankkeesta aiheutuu työnaikaista veden samentumista ja haittaa kunnostusalueelle vesieliöille. Samennus on lyhytaikaista ja eliöstön elinolosuhteet paranevat ja monipuolistuvat kunnostuksen jälkeen. Suunnitelman mukaan kunnostuksessa ei kajota jo kasvittuneisiin rantoihin ja vanhoihin puihin ja se tehdään lintujen pesimäajan ja kalojen kutuajan ulkopuolella. Hankkeen toteuttaminen ei siten merkittävästi heikennä Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Mäyrävuoren-Seppälänjoen metsät -alueen luonnonarvoja. Hankkeesta yleisille ja yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä koituviin menetyksiin. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 6, 7, 10, 11 ja 18 Luonnonsuojelulain 65 Aluehallintovirasto ottaa 1) ja 2) Hämeen ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat vastuualueiden sekä 3) ja 4) Hämeen ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kalatalousviranomaisten sekä 5) Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
10 (11) 7) AA:n muistutuksen johdosta aluehallintovirasto toteaa, että tulvasuojelutoimenpiteet eivät sisälly lupaan. Kunnostuksen yhteydessä voidaan tehdä tulvasuojelutoimenpiteitä, jotka eivät vaadi lupaa ja joista on sovittu asianomaisten kanssa. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 2 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muuta vesilain 3 luvun mukaista hanketta koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 2 740 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pertunmaan kunta Heinolan kaupunki Pertunmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä (sähköpostitse) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Metsähallitus Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-151-04-09-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Pertunmaan kunnan ja Heinolan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.
11 (11) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Jukka Leinonen Raija Aaltonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Jukka Leinonen (puheenjohtaja) ja Raija Aaltonen. Asian on esitellyt Raija Aaltonen. RA/
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.11.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallinto-virastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.