Lukijalle 3 1. Islam maailmassa Sisällys 1.1 Islam on maailmanuskonto 10 1.2 Islam Suomessa 14 1.3 Muslimi yhteiskunnan jäsenenä 18 1.4 Naiset islamissa 21 1.5 Islamilainen kulttuuri 25 1.6 Islamin monimuotoisuus 31 2. Islamin perusteet 2.1 Uskon perusteet 36 2.2 Ykseys 40 2.3 Mitä on shirk? 44 2.4 Uskonnolliset velvollisuudet 47 2.5 Poikkeukset velvollisuuksista 52 2.6 Kamppailu 54 2.7 Elämä kuoleman jälkeen 57 3. Profeetta Muhammed 3.1 Profeetan luonne 62 3.2 Profeetta isänä ja isoisänä 65 3.3 Profeetta aviomiehenä 68 3.4 Profeetan seuralaiset 72 3.5 Profeetan perimätieto 78 3.6 Muutto Medinaan ja paluu Mekkaan 81 3.7 Viimeinen pyhiinvaellus 85 4. Islam ja muut uskonnot 4.1 Ibrahimin lapset 90 4.2 Juutalaisuus 93 4.3 Kristinusko 97 4.4 Islam ja kirjan kansat 102 4.5 Muita tapoja katsella maailmaa 106 4.6 Suvaitsevaisuus 109 4 5
7. Profeettojen tarinoita 7.1 Profeettojen tehtävät 168 7.2 Idris 170 7.3 Shu aib 173 7.4 Musa 175 7.5 Dawud 179 7.6 Zakariya 182 7.7 Isa 185 5. Koraani 5.1 Kokoaminen ja rakenne 114 5.2 Merkitys arjessa ja oikea lukutapa 117 5.3 Valtaistuimen jae 121 5.4 Panettelijan suura 124 5.5 Avustuksen suura 126 5.6 Uskottomien suura 128 5.7 Niiniköyden suura 131 5.8 Iltapäivän suura 134 5.9 Kerskumisen suura 136 5.10 Naiset Koraanissa 139 5.11 Luolan nuorukaiset 143 8. Islamilainen etiikka 8.1 Etiikka ja moraali 190 8.2 Oikea tie sharia 194 8.3 Halal ja haram 197 8.4 Miksi on kieltoja? 200 8.5 Islamilainen käyttäytyminen 203 8.6 Oman käytöksen hallinta 206 8.7 Eläinten kohtelu 209 Sanasto 212 6. Rukous 6.1 Rituaalinen puhtaus 148 6.2 Aikomus 151 6.3 Viisi kertaa joka päivä 154 6.4 Matkalla 157 6.5 Muita rukouksia 160 6.6 Tänään Fatima ei rukoile 162 6 7
1.1 I Islam on maailmanuskonto slamin uskonto on yhtä vanha kuin ihmiskunta. Aikojen kuluessa muun muassa Raamatussa, Toorassa ja Koraanissa mainitut profeetat ovat opettaneet kansojaan uskomaan yhteen ainoaan Jumalaan. Ihmiset ovat uskoneet ja sitten unohtaneet uskontonsa, kunnes taas seuraava profeetta on tuonut samaa sanomaa. Profeetta Muhammed jatkoi profeettojen ketjua, kun hän aloitti islamin julistamisen Mekassa 600-luvulla. Aluksi yhteen Jumalaan uskovia oli vain muutama Profeetan rinnalla, ja kun Profeetta muutti Medinaan, muslimeita oli vasta joitakin satoja. Nyt 1 400 vuotta myöhemmin islam on nopeasti kasvava maailmanuskonto. Muslimeita on joka puolella, ja lähes joka neljäs vastaantulija maailmassa on muslimi. 1000-luvulla islamilainen maailma ulottui jo Afrikan länsirannikolta Intiaan ja Saharan pohjoispuolelta Keski-Aasiaan saakka. 10 umma Islamilainen perhe: maailman kaikki muslimit ovat kuin sisaruksia uskossa. Maailmassa on yli 7 miljardia ihmistä. Muslimeita heistä on noin 1,6 miljardia eli 1 600 miljoonaa 300 kertaa Suomen asukasluku. 11
2.1 Uskon perusteet K oraanissa Allah ilmoitti Profeetalle ja uskovaisille, että heidän täytyy uskoa Jumalaan, Hänen enkeleihinsä, Jumalan lähettämiin kirjoihin ja profeettoihin, ennalta määrättyyn sekä tuonpuoleiseen elämään. Usko Jumalaan Muslimit uskovat Jumalaan, joka on yksi ja ainoa Jumala, maailmankaikkeuden Herra. Usko perustuu todisteisiin, joita kerätään sydämen ja järjen yhteisvoimin. Allah antanut ihmisille tietoisuuden, jonka avulla nähdä, etsiä, tunnistaa ja tuntea Hänen merkkinsä. Allah haluaa, että ihminen tutkii ja oppii tuntemaan merkkejä, jotta ymmärtäisi paremmin Allahia, Hänen armoaan ja rakkauttaan luomakuntaa kohtaan. Allah teki merkkinsä ihmisille selkeiksi. Jumalan luomistyön voi nähdä kaikkialla maailmassa: eläimissä, ihmisissä, kaikessa mitä on luonnossa. Näistä merkeistä kerrotaan Koraanissa. Usko näkymättömään Jumala loi enkelit valosta. Enkelit ovat Allahin palvelijoita. Enkelit tekevät vain sen, mitä Allah määrää. Enkelit ovat luonteeltaan puhtaita ja hyviä eivätkä kykene pahoihin tekoihin. Enkeleillä ei ole samaa vapautta eikä halua valita kuin ihmisillä; he tietävät velvollisuutensa ja tekevät sen kuuliaisesti. Muutama enkeli tunnetaan nimeltä, sillä Allah on maininnut heidät Koraanissa. Jibril, joka tunnetaan myös Pyhänä Henkenä, vei Allahin sanomat profeetoille. Israfil on enkeli, joka puhaltaa torveen merkiksi Tuomiopäivästä. Koraanissa kerrotaan kuoleman enkelistä, joka hakee sielun pois kuoleman koittaessa. Haditheissa tämä enkeli on nimeltään Azrail. Joidenkin enkelien tehtävänä on tuoda ihmisille viestejä Jumalalta. Paratiisissa he ottavat uskovaiset iloiten vastaan. ihsan hyveellisyys ja tekojen kauneus iman usko. Usko antaa tiedon Luojasta ja rakkauden Häntä kohtaan. amal teot. Sellaisen ihmisen, joka pyrkii toimimaan vakaumuksessaan oikein, teot ovat hyveellisiä ja kauniita. 36 Suomen sana Jumala ja arabian kielen sana Allah tarkoittavat samaa. Tässä kirjassa käytämme kumpaakin nimeä. Muslimit uskovat kaikkiin profeettoihin Adamista Muhammediin, joka oli profeetoista viimeinen. 37
4.1 Ibrahimin lapset Koko perhe oli kesälomalla Rauha-mummin luona. Myös Amina-mummo ja vaari olivat saapuneet lomailemaan maalle. Yhdessä he retkeilivät lähimaastossa ja hoitivat eläimiä ja mehiläisiä. Parin päivän päästä Fatimalla oli asiaa Rauhamummille. Hän halusi tietää, mitä eroa oli islamilla ja kristinuskolla. Rauha-mummi sanoi, että on helpompi kertoa, mitä yhteistä niillä on, sillä kaikessa kolmessa kirjan kansojen uskonnossa, juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa, on paljon yhteistä. Hän alkoi kertoa: Kaikissa kolmessa kirjan kansan uskonnossa Ibrahim on kunnioitettu henkilö, joka kertoi yksijumalaisuudesta. Hän on näiden kolmen uskonnon kantaisä. Ibrahimille on annettu lempinimi Jumalan ystävä, khalilullah. Ei Abraham ollut juutalainen eikä kristitty, vaan hän oli alistuva hanif. Ei hän ollut monijumalainen. (K. 3:67) Jeesus on Jumalan edessä samanveroinen kuin Aadam, jonka Hän loi tomusta ja jolle Hän sanoi: Ole, ja Aadam oli. Tämä on Herraltasi tullut totuus; älä siis epäile. (K. 3:59 60) Tiedätkö sinäkin, mummi, tarinan profeetta Ibrahimista? Fatima kysyi. Tietysti, tyttökulta. Hän oli lähettiläs, profeetta, mummi sanoi. Ibrahim oli yksi niistä profeetoista, joka jo pienenä kyseenalaisti kansansa monijumalaisuuden ja patsaiden palvomisen. Hän neuvoi kaikkia palvomaan vain yhtä Jumalaa, joka on kaiken Luoja. Raamatussa kerrotaan hänestä aivan kuten Koraanissakin. Samoin Raamatussa kerrotaan muun muassa Adamin, Musan, Yusufin, Ismailin ja Isan tarinat. Juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa on niin ollen yhteiset juuret, sillä kaikkien näiden uskontojen pyhissä kirjoissa mainitut profeetat ovat suureksi osaksi samoja henkilöitä, joista kerrotut tarinat ovat hyvin samantyyppiset. Samoin profeettojen ketju on melkein samanlainen, juutalaisuudessa se vain loppuu Musaan, kristinuskossa Isaan ja islamissa viimeinen profeetta oli Mohammed. Suurimpana erona taitaakin olla Jeesuksen eli Isan asema. Sekä islam että kristinusko uskovat Isan eläneen, mutta kristityt uskovat Isan olevan Jumalan poika, kun islamin mukaan Jumalalla ei ole lapsia, vaan Hän on vain yksi. Juutalaisille Jeesus oli kapinallinen juutalainen. Jokaisessa kirjan kansan uskonnossa on pyhä kirja: juutalaisilla Toora, kristityillä Raamattu ja muslimeilla Koraani. Kaikilla kirjan kansan ihmisillä on tapana kokoontua ainakin kerran viikossa yhteiseen rukoukseen: juutalaiset synagogaan rabbin johdolla, kristityt kirkkoon papin johdolla ja muslimit moskeijaan imaamin johtamana. Näillä uskonnoilla on myös lukuisia yhteisiä enkeleitä. Kaikki uskovat enkeli Mikailiin ja enkeli Jibriliin. Kirjan kansat noudattavat kukin oman profeettansa lähettämää lakia. Heidän uskonsa on siis samaa alkuperää kuin muslimien usko. He kieltäytyvät pahasta ja tekevät hyviä tekoja. Allah ohjeisti Profeettaa keskustelemaan uskonnosta kirjan kansojen kanssa: Sano: Te, joilla on Kirja, tulkaa sopimaan tasapuolisesti kanssamme, että palvomme vain Jumalaa emmekä aseta ketään Hänen rinnalleen emmekä ota toisiamme herroiksi Jumalan asemasta. Jos he kääntyvät pois, sanokaa: Todistakaa, että me alistumme Jumalalle. (K. 3:64) 90 91
5.1 Kokoaminen ja rakenne K oko ihmiskunnalle tarkoitettu Koraani ilmestyi profeetta Muhammedille 23 vuoden aikana. Profeetta kävi koko Koraanin läpi enkeli Jibrilin kanssa ennen kuolemaansa kaksi kertaa. Koska ulkoa opettelu oli silloisten arabien tärkein tiedon säilyttämisen ja välittämisen keino, monet ihmiset Profeetan ympärillä osasivat koko Koraanin ulkoa. Koraania myös kirjoitettiin muistiin, mutta kirjoitustaito ei ollut Profeetan aikana vielä kovin yleinen. aya Jokainen Koraanin suura eli luku koostuu jakeista eli ayoista. Kalifi Uthmanin aikaan Koraanista tehtiin ensimmäinen standardoitu eli vakiinnutettu versio. Se tarkoitti, että käytössä olevissa Koraaneissa täytyi olla kalifin leima. Kaikki muut eli leimattomat versiot hävitettiin. Umaijadikaudella 600-luvun loppupuolelta alkaen arabian kirjakieltä alettiin kehittää Koraanin arabian pohjalta ja siitä tuli hallinnon kieli myös monilla ei-arabiankielisillä alueilla. Silloin tuli tarpeelliseksi erottaa konsonantit toisistaan sekä merkitä tekstiin lyhyet arabian kielen vokaalit a, i ja u, jotta Koraanin lukeminen oli mahdollista myös niille, jotka eivät puhuneet arabiaa äidinkielenään. Sen jälkeen Koraanin teksti on säilynyt muuttumattomana. Kirjoitustapaa saatetaan tyylitellä kalligrafisesti. Ensimmäisessä Koraanissa ei ollut tarkkeita eli kirjaimeen liittyviä lisämerkkejä, jolloin esimerkiksi kirjaimia baa, taa ja thaa oli mahdotonta erottaa toisistaan. Osien nimityksiä Koska profeetta Muhammed oli Koraanin ilmestysten aikana ensin Mekassa ja sitten Medinassa, Koraani jaetaan mekkalaisiin ja medinalaisiin suuriin ja jakeisiin. Mekkalaiset suurat ilmestyivät kolmentoista vuoden aikana Mekassa. Ne muistuttavat Allahin suuruudesta ja Jumalan luomistyön kauneudesta sekä varoittavat, että huonosta elämästä seuraa rangaistus. Medinalaiset suurat ilmestyivät niiden kymmenen vuoden aikana, jotka Profeetta vietti Medinassa. Niissä käsitellään yhteiskunnallisempia asioita, koska silloin tarvittiin ohjeita islamilaisen valtion hallintoa sekä yhteiselämää varten. Koraani koostuu 114 luvusta. Luku on arabiaksi suura. Suurat koostuvat jakeista. Jae on arabiaksi aya. Koraanin suuria ei ole koottu aikajärjestykseen vaan Profeetan ilmoittamaan järjestykseen. Koraani alkaa Avauksen suurasta, jota käytetään päivittäisessä viidessä rukouksessa. Sen jälkeen on Lehmän suura, joka on Koraanin pisin suura 286 jakeellaan. Sitten suurat Lukemisen helpottamiseksi arabian kirjakieltä alettiin kehittää, jotta muutkin kuin arabit pystyisivät lukemaan Koraania oikein. Konsonantit alettiin erottaa toisistaan erilaisilla pisteillä. Näin eri kirjaimet itsenäistyivät. Seuraavaksi tekstiin merkittiin lyhyet arabian kielen vokaalit a, i ja u. Yhtä lukuun ottamatta kaikki Koraanin suurat alkavat basmalalla, joka on bismillahi al rahmani al rahim eli Jumalan, Armeliaan Armahtajan nimeen. Ainoa suura, joka ei ala basmalalla, on Katumuksen suura, surat al tawba, Koraanin yhdeksäs suura. lyhenevät, ja lyhyimmät suurat ovat Koraanin lopussa. Lyhyin suura on surat al kauthar, Runsauden suura, jossa on vain kolme jaetta. Pisimmät suurat ovat medinalaisia ja lyhyimmät suurat ovat yleensä mekkalaisia. Suurat on nimetty jälkikäteen jonkin suurassa esiintyvän sanan mukaan. Siksi suurien nimityksissä voi olla vaihtelua. Tyyliltään suurat eroavat paljon toisistaan. 114 115
6.3 Viisi kertaa joka päivä Allah sanoi profeetta Muhammedille, että tämän tulee pitää rukoukset auringon laskusta yön hämärtymiseen ja muistaa Koraanin lukeminen päivänkoiton aikaan. Profeetta Muhammed kertoi, että salat eli rukous on islamin harjoittamisen perusta. Jos Allah hyväksyy ihmisen rukoukset, Hän hyväksyy tämän muutkin teot. Profeetta kertoi myös, että Tuomiopäivänä Allah kysyy ensimmäiseksi, onko ihminen rukoillut rukouksensa. Vasta sen jälkeen muut teot punnitaan. Pakollisille päivittäisille rukouksille on määrätty oma aikansa päivästä, jolloin ne voidaan suorittaa. Aamurukouksen eli fajrin voi rukoilla aamun sarastuksesta auringon nousuun. Keskipäivän ja iltapäivän rukoukset eli zuhr ja asr voidaan rukoilla keskipäivästä auringonlaskuun asti, ensin zuhr ja sen jälkeen vasta asr. Auringonlaskun rukouksen eli maghribin voi suorittaa auringon laskusta yön hämärtymiseen asti ja yön isha-rukouksen hämärtymisestä pitkälle yöhön. asr eli iltapäivän rukous (neljä rak aa) RUKOUKSEN EHDOT Jotta voisi suorittaa pakolliset päivittäiset rukoukset hyväksyttävästi, tarvitaan: oikea aika päivästä wudu qibla eli rukoussuunta. Kun muslimi rukoilee, hän kääntää kasvonsa kohti Kaabaa. rukousvaatteet. Rukouksessa vaatteiden tulee olla rituaalisesti puhtaat ja islamilaisen lain mukaisesti soveliaat. Jotkut käyttävät vaatteita, jotka on erikseen tarkoitettu vain rukoilemista varten. rituaalisesti puhdas rukouspaikka. Jos nämä ehdot eivät täyty, rukousta ei ole suoritettu oikein eikä harkiten. takbir ruku sujud zuhr eli keskipäivän rukous (neljä rak aa) fajr eli aamurukous (kaksi rak aa) Allah määräsi päivittäiset rukoukset pakollisiksi kaikille uskovaisille. Päivittäisiä rukouksia on viisi, ja ne toistetaan aina samalla tavalla. Ne koostuvat liikesarjoista, joita arabiaksi kuvataan sanalla rak a. maghrib eli auringonlaskun rukous (kolme rak aa) isha eli yörukous (neljä rak aa) Miksi kuuluu rukoilla? Jumala loi ihmiset armolla ja rakkaudella ja pitää luoduistaan aina huolta. Rukouksessa muslimi osoittaa Jumalalle uskollisuutta ja rakkautta ja muistaa Häntä joka päivä. Rukouksessa muslimi asettuu Jumalansa eteen, puhuu Luojalleen suoraan ja lausuu rukouksensa vilpittömästi. Hän todistaa Jumalan ykseyttä, sitä että Jumala on Luoja ja Armo ja että muslimi on Luojan tottelevainen palvelija, joka luottaa Hänen viisauteensa ja ohjaukseensa. Rukouksessa muslimi myös kiittää Jumalaa Hänen armostaan ja pyytää Jumalalta tukea niin helppoina kuin vaikeina aikoina. Rukouksessa voi pyytää siunausta, turvaa ja apua itselleen ja muille ihmisille sekä johdatusta oikealle tielle. tashahud taslim 154 155