1 Luentojen sisältö 2 Videokuva ja videomateriaalin käyttö verkossa Pasi Häkkinen Tampereen teknillinen yliopisto S-posti: pasi.hakkinen@tut.fi Videon käyttökohteita verkossa Videomateriaalin tuottaminen Videomateriaalin julkaiseminen verkossa Verkkovideoformaatit Esimerkki Flash Video leikkeen tuottamisesta ja julkaisemisesta kotisivuilla Hypermedian perusteet 2007 Videokuva 3 Tyypillisiä resoluutioita 4 Videokuva muodostuu peräkkäisistä stillkuvista, jotka vaihtuvat riittävän nopeasti yli 10 kuvaa sekunnissa (frames per second, fps) riittää huijaamaan silmää liikkuvasta kuvasta yli 20 fps riittää kuvaamaan nopeitakin liikkeitä ilman nykimistä (PAL-TV 25 fps) Web-videot: 192x144, 12 fps (frame/s) 320x240, 15-30 fps TV: PAL: 720x576, 25 fps NTSC: 720x480, 30 fps Teräväpiirto-TV (HDTV): 720p: 1280x720 progressiivinen, 25-60 fps 1080i: 1920x1080 lomitettu, 25-30 fps
TV-resoluutioiden vertailu 5 Videon käyttökohteita 6 Viihde elokuva-trailerit tilausvideot (esim. www.netkino.com, www.sfanytime.com) Koulutus kokonaiset luentotallenteet muu koulutusmateriaali Videon käyttökohteita 7 Videon käyttökohteita 8 Uutiset tv-uutiset verkossa muu uutismateriaali Yritysviestintä tuotejulkistukset sijoittajatapaamiset Web 2.0 -palvelut: käyttäjien itsensä tuottamat sisällöt: perhe- ja lomavideot, videoblogit,... Youtube ja sen kopiot reaaliaikaista videokuvaa, omat netti-tv - kanavat (esim. Floobs.fi) Mainonta
9 Tuotantovaiheet 10 Videomateriaalin tuottaminen Suunnittelu, käsikirjoitus, synopsis,... Lavastus ja valaistus Kuvaus ja äänitys Videon ja äänen editointi Julkaiseminen ja jakelu Videokamerat 11 Äänitys 12 Käytännössä aina digitaalisia Suuri variaatio: kännykkä- ja USBkameroista HDTV-studiokameroihin Tallennusformaatteja lukuisia: DV-nauha, DVD, kovalevy, Flash-muisti Vältä videokameran oman mikrofonin käyttöä -> erillinen mikrofoni Häiriöääninen minimointi jo äänitettäessä (editointivaiheessa työlästä) Liitännät Firewire (i.link, IEEE 1394): oikeat videokamerat USB: pienet ja halvat kamerat
Itse kuvattaessa... 13 Videoeditointi 14 tee käsikirjoitus huomioi valaistus käytä kamerajalustaa hanki kunnollinen mikrofoni Tarvittava varustus DV-editointiin: PC tai Mac Firewire-liitin (PCI-kortti 50-300 euroa ohjelmistoineen) kaappaus- ja editointiohjelmisto riittävästi kovalevytilaa: tunti DV-videota vaatii n. 13 Gt levytilaa optionaalista: erillinen (ulk.) kovalevy, toinen näyttö, DV-kamera, jossa DV-in-liitäntä,... Hyvin kevyt varustus mahdollistaa laadukkaan videotuotannon Videoeditointi: tehtäviä 15 Videoeditointiohjelmistoja: Mac 16 Otosten trimmaus Otosten yhdistäminen (siirtymäefektit) Tekstin ja muun grafiikan lisääminen Äänileikkeiden liittäminen Värikorjaukset ja muiden videosuotimien hyödyntäminen Export loppuformaattiin: DV-nauha, video-dvd, verkkovideoformaatti imovie osa ilife-pakettia (n. $80) helppokäyttöinen HD-tuki Final Cut Pro ammattikäyttöön tarkoitettu ohjelmisto hinta yli 1000 saatava myös Express-versio
Videoeditointiohjelmistoja: Windows 17 Videoeditointiohjelmistoja: Windows 18 Windows Movie Maker 2 http://www.microsoft.com/windowsxp/downloads/updates/moviemaker2.mspx ilmainen DV- ja WindowsMedia-tuki VirtualDub http://www.virtualdub.org/ open source runsaasti erilaisia suodattimia ei sovellu hyvin otosten yhdistämiseen Koti- ja harrastuskäyttöön sopivia ohjelmistoja (hintaluokka 100 ) Adobe Premiere Elements http://www.adobe.com/fi/products/premiereel/ Pinnacle Studio http://www.pinnaclesys.com/ Ulead VideoStudio http://www.ulead.com/vs/ Avid Free DV http://www.avid.com/products/freedv/index.asp Videoeditointiohjelmistoja: Windows 19 Videomateriaalin tuottaminen: Web 2.0 20 Vakavan harrastajan ohjelmistoja (hintaluokka 500 - ) Adobe Premiere Pro http://www.adobe.com/products/premiere/ Avid Liquid ja Avid Xpress http://www.avid.com/products/video/ Sony Vegas http://www.sonymediasoftware.com/ Trendi: videomateriaalin kaappaaminen ja julkaiseminen pelkän selainkäyttöliittymän kautta Valmis palvelu: VideoEgg http://www.videoegg.com/ Alustaratkaisuja On2 Flix Publisher http://www.on2.com/developer/on2publisher/ Sorenson Squish http://www.sorensonmedia.com/pages/?pageid=119
21 Kompressointi 22 Videomateriaalin julkaiseminen verkossa välttämätöntä videomateriaalin loppukäytön kannalta (tiedonsiirtokapasiteetti, laitteiden/tietokoneiden I/O-kyky, tallennuskapasiteetti) voi olla tietoa hukkaamatonta (lossless) tai tieto hukkaavaa (lossy), videomateriaalille käytetään yleensä jälkimmäisen tyyppistä pakkausta symmetrinen: pakkaaminen ja purkaminen yhtä nopeaa epäsymmetrinen: toinen hitaampi suorittaa (käytännössä pakkaaminen) Kompressointi 23 Ääni ja videokuva WWW:ssä 24 kolme perusteknologiaa diskreetti kosinimuunnos (DCT) - kuva jaetaan kiinteän kokoisiin blokkeihin - eniten käytetty (MPEG, H.261, H.263,...) wavelet-kompressio - käytetään muuttuvan kokoisia kuvaelementtejä fraktaali-kompressio - perustuu yksinkertaisten affiinisten muunnosten (kohteen kierrot, venytykset, pienennykset) iteratiiviseen käyttöön - erittäin epäsymmetrinen mutta tehokas pakkausalgoritmi - patenttisuojattu (Iterated Systems) Aluksi tiedostoina tavallisilla WWW-palvelimilla pitkät latausajat, heikko laatu, koko tiedosto ladattava 90-luvun puolivälissä ensimmäiset stream-ratkaisut idea: ääntä ja videokuva soitetaan sitä mukaa kuin data saapuu palvelimelta, ei paikallisesti talletettavaa tiedostoa ei odottamisaikoja aluksi vain ääntä (mm. RealAudio), myöhemmin myös videokuvaa mediapalvelimet WWW-palvelinten rinnalle mutta vasta Flash video -leikkeet normaaleilla WWWpalvelimilla saivat aikaan videon käytön läpimurron
Ääni ja videokuva WWW:ssä 25 WWW-palvelin mediapalvelimena 26 Vaaditaan yleensä erillinen soitto-ohjelma (player) erillinen sovellus (oma ikkuna) upotetaan selainikkunan sisään: Mozilla: plug-in; IE: ActiveX Control (poikkeuksena Java-playerit) Formaattikilpailu osin jo käyty, suuret jääneet jäljelle: Adobe Flash Video Quicktime (Apple) RealMedia Windows Media (Microsoft) MPEG-4 Player-ohjelmien jakaminen yhdessä käyttöjärjestelmien ja/tai selainohjelmien kanssa merkittävä kilpailutekijä Ideana käyttää HTTP-protokollaa ja aivan normaalia WWW-palvelinta multimediamateriaalin välittämiseen Edut: ei tarvitse omaa palvelinohjelmistoa ("ilmaista") www-proxyt käytössä Haitat: suorituskykyongelmat suurilla käyttäjämäärillä: osa videostreameistä saa liian paljon kaistaa ja osa liian vähän -> pätkimistä ei VCR-kontrolleja -> rajoittaa mediaclipin käyttökelpoista pituutta Erilliset oikeat mediapalvelimet 27 Adaptiivisuus 28 Kehitetty ratkaisemaan suorituskykyongelmia ja lisäämään videostreamien hallittavuutta Edut: kukin stream saa juuri sen verran kaistaa käyttöönsä kuin se tarvitsee ideaalitoistoon (ainakin tavoitteena) tehokkaampi siirtotien käyttö (omat protokollat) videoiden indeksointimahdollisuus live-lähetykset mahdollisia erikoistoiminnot tehokkaampien siirtoprotokollien käyttö (UDP, RTP) Haitat: vrt. edellisen kalvon edut Internet-liittymien kaistanleveys vaihtelee alle 20 kbit/s:sta yli 10Mb/s:iin -> yhdelle bittinopeudelle dekoodattu video/audiostream ei tyydytä kaikkia Todellinen käytössä oleva kaistanleveys vaihtelee jatkuvasti -> miten varautua siihenkin? Vaihtoehdot: erilliset tiedostot eri nopeuksille ja käyttäjä valitsee erilliset tiedostot eri nopeuksille ja player valitsee eri nopeusversiot pakataan samaan tiedostoon ja palvelin valitsee oikean nopeusversion verkkotilanteen mukaan Muita kriteerejä: kieli, prosessoriteho,...
Kuvan ja äänen laatu Analoginen modeemi (28,8 kbit/s) mono FM audio tai puhelintasoinen audio ja 1-5 fps pieni video 1 ISDN-kanava (64 kbit/s) stereo FM audio tai mono FM audio ja 2-7 fps pieni video 2 ISDN-kanavaa (128 kbit/s) lähes CD-tasoinen ääni tai stereo FM audio ja 5-10 fps video LAN, ADSL, ym. (500kbit/s - 1,5 Mbit/s) CD-tasoinen ääni ja DVD-tasoinen video 29 Adobe Flash Video http://www.adobe.com/flash/ Kasvattanut erittäin nopeasti suosiotaan (YouTube, Reuters, ) Flash Player -laajennus lähes kaikissa selaimissa yksinkertainen + varmatoiminen Upotetaan aina www-sivulle, soittimena sisällöntuottajan valitsema Flash-sovellus Soveltuu parhaiten pienten leikkeiden jakamiseen, mutta myös live-lähetykset mahdollisia mediapalvelimen kautta 30 Flash Video -leikkeiden jakaminen 31 Quicktime 32 http://www.apple.com/quicktime/ Adoben kaupallinen Flash Media Server (http://www.adobe.com/products/flashmediaserver/) Macintosh-standardi (multimediatuotanto) multimedia-cd-rom:t Lighttpd-WWW-palvelin + mod_flv_streaming Red5: Open Source Flash Server (http://osflash.org/red5) Tavallinen WWW-palvelin päivitetty stream-aikakauteen tuettuja formaatteja mm. video, audio, teksti, VR, Flash, MP3, MPEG-4, 3GPP player-ohjelmasta kaksi versiota: tavallinen pelkkään katseluun ja Pro-versio sisällöntuotantoon (maksull.)
Darwin Sreaming Server 33 RealMedia 34 http://developer.apple.com/darwin/projects/streaming http://www.real.com/ Applen avoimen lähdekoodin mediapalvelin tuetut alustat: Linux, Mac OS X, Solaris, Win2003 Quicktime, MPEG-4, MP3 ja 3GPP streamaus live-lähetykset mahdollisia tukee multicastia entinen stream-markkinajohtaja kaikkia alkoi RealAudiosta, nyt RealVideo, -Pix, -Text tukee osittain Macromedia Flash -animaatiota, MP3,... laitteistoriipumaton: PC, Mac, Unix mobiililaitetuki: Pocket PC, Symbian OS ilmaiset perusversiot player:istä ja pakkausohjelmista käyttää SMIL-multimediakuvauskieltä (Synchronized Multimedia Integration Language) multimedia browser Real Universal Server 35 RealMedia - kuinka kaikki toimii käytännössä? 36 http://www.realnetworks.com/ Realin palvelinkonsepti tuettuja formaatteja RealMedia, Quicktime, Windows Media, MPEG (myös MPEG-4), Flash,... monipuoliset sisällönhallintaominaisuudet (mm. automaattiset välimainokset...) palvelinalustat: Linux, Solaris, Windows, HP,... vuosilisenssin hinta $2000 - (myös ilmainen Basicversio) Open Source -versiot http://www.helixcommunity.org/
Windows Media http://www.microsoft.com/windows/windowsmedia/ Microsoftin vastaus stream-markkinoille tiedostoformaattina ASF (Advanced Streaming Format)/WMV ohittanut Realin kehittynyt näytönkaappaus player ja sisällöntuotantotyökalut ilmaisia player tukee mm. Quicktime:a ja RealVideota palvelinohjelmisto sisältyy Windows Server 2003:een integrointi mm. MS Office:en (PowerPoint) tukee vain Windows-ympäristöjä 37 http://www.mpeg.org/ MPEG Moving Pictures Expert Group kompressointistandardi (ITU sekä ISO) videolle, äänelle ja datalle standardi jaettu useaan eri osaan: MPEG-1, MPEG-2, MPEG-4; ei päivityksiä, vaan versiot eri yhteysnopeuksille ja laatuvaatimuksille yhteensopivuus eri laitteisto- ja sovellustoimittajien tuotteiden välillä määrittää tiedosto/mpeg-stream-formaatin, ei sitä, kuinka kompressointi käytännössä tehdään lisenssimaksut 38 MPEG-1 Vuodelta 1992, tarkoitettu kohtuullisen laatuiselle äänelle ja kuvalle CD-ROM-nopeuksilla Norm. kuvakoko SIF (Standard Interchange Format, 352x288) bitrate:lla 1,5Mb/s Vastaa laadultaan VHS:ää Käytetään CD-ROM:ien lisäksi Internetissä ja Video On- Demand (VOD)-palveluissa VideoCD-formaatti Pakkaaminen MPEG-koodekkikortilla, softalla tai rinnakkaisporttiin kytkettävällä lisälaitteella 39 MPEG-2 vuodelta 1994, tarkoitettu broadcast-tasoisen äänen ja videon pakkaamisen bitrate välillä 2-10 Mb/s, kuvakoko 720x486 pitää sisällään alunperin HDTV:tä varten tarkoitetun MPEG-3:n 5 audiokanavaa (monikieliset lähetykset mahdollisia) käyttö: DVD, digitaaliset TV-lähetykset (kaapeli/satelliitti) 40
MPEG-4 uusin MPEG-standardi, tarkoitettu ennen kaikkea Internetkäyttöön, tulossa HDTV-lähetyksiin tukee kaikkia yhteysnopeuksia mobiiliyhteyksistä yli 10 Mbit/s mobiilit päätelaitteet perinteisten ohella author once, play anywhere interaktiivisuus ja mediaobjektit synteettinen ääni ja kuvaelementit useita eri profiileita, jotka määrittelevät yhteensopivuudet eri päätelaitteiden kanssa (parhaimpana AVC) tärkeimmät tukijat Apple (Quicktime), Cisco, Philips, Sun 41 Koodekit codec = compressor/decompressor) algoritmipari, joista toinen pakkaa videodataa ja toinen purkaa sen auki voidaan toteuttaa ohjelmallisesti tai raudalla valinta riippuu materiaalista ja käyttötarkoituksesta kaksi pakkausmenetelmää: pakataan kukin frame erikseen (esim. Motion-JPEG) - saavutetaan hyvä editoitavuus still-kuvien pakkaamisen lisäksi otetaan huomioon peräkkäisissä kuvissa oleva sama informaatio - pakkaussuhde paranee kuvanlaadun kärsimättä 42 Koodekit: Flash Video 43 Koodekit: Flash Video 44 H.263 peruskoodekki flv-tiedostoissa laajasti tuettu sekä pakkaus- että soittoohjelmissa On2 VP6 premium-koodekki vain osa pakkausohjelmista tukee (yl. maksullinen) vaatii Flash Player 8 tai uudemman H.264 tuki tällä hetkellä vain uusimmassa Flash Playerin beta-versiossa monikanavainen ääni (AAC) DRM-ominaisuudet
Koodekit: Quicktime 45 Koodekit: Quicktime 46 Cinepak perinteinen ja käytetyin koodekki CD-ROM -tuotteissa purkaminen helppoa kuvanlaatu kohtalainen yli 30ktavua/s-datanopeuksilla -> ei sovellu hyvin WWW-käyttöön Indeo 3.2 Intelin koodekki, vastaava kuin Cinepak valinta Indeon ja Cinepakin välillä riippuu videomateriaalista kuuluu Cinepak:in tavoin tietokoneista automaattisesti löytyviin koodekkeihin Sorenson koodekki alhaisille datanopeuksille tasavertainen RealVideon käyttämien koodekkien kanssa vaati suorituskykyisen tietokoneen aikanaan kuului osana Quicktime 3 ja 4:sta H.264/MPEG-4 AVC mukana Quicktime 7 -versiossa tehokkain koodekki tällä hetkellä Koodekit: Video for Windows/ASF 47 Koodekit: Video for Windows/ASF 48 Cinepak ja Indeo 3.2 käytännössä samat kuin Quicktimen puolella Indeo Video Interactive (IVI) paranneltu versio Indeo 3.2:sta käyttää wavelet-kompressiota Microsoft RLE soveltuu tietokonegrafiikan pakkaamiseen (esim. kuvaruutukaappaus) tukee ainoastaan 8-bittisiä värejä hukkaamaton koodekki Microsoft Video 1 tarkoitetu analogisista lähteistä tulevan videon pakkaamiseen tukee 8- ja 16-bittisiä värejä nopea, soveltuu parhaiten testieditointikäyttöön Windows Media 9 / VC-1 Microsoftin uusin koodekki tukee kaikkia bitrate-arvoja (28 kbit/s -> 3 Mbit/s) VC-1 SMPTE-standardi laaja päätelaitetuki (HD DVD, Blu-ray)
Koodekit: Video for Windows/ASF 49 Koodekit: RealSystems 50 Microsoft Screen v1 Windows Media Technologies v7.0 hukkaamaton näytönkaappauskoodekki (valikot, hiiren liikkeet ym) ei salli videokuvan tai runsaan grafiikan kaappausta H.263 standardi videoneuvottelukoodekki, parannettu versio H.261:stä symmetrinen pakkaus, vaatii suorituskykyisen koneen parhaimmillaan nopeiden liikkeiden pakkauksessa myös Quicktime tukee Real G2 SVT (Scalable Video Technology) tuetaan vanhojen soitto-ohjelmien takia purkaminen vaatii suht. suorituskykyisen tietokoneen (hitaalla koneella frame rate:a pudotetaan dynaamisesti) RealVideo 9 ja 10 G2:sta parempi kuvanlaatu kaikilla nopeuksilla ei yhteensopiva vanhojen versioiden kanssa tukevat korkeita resoluutioita, monikanavaääntä ym. -> haastaa MPEG-2:n huomattavasti sitä alhaisemmilla bitrate-arvoilla unohtamatta modeeminopeuksiakaan Koodekit: DivX 51 Koodekit: XviD 52 http://www.divx.com/ http://www.xvid.org tehokas MPEG-4-pohjainen koodekki esim. videotallenteiden tekemiseen CD:lle: 1-2h DVD-tasoista videokuvaa DivXNetworksin kehittämä -> ei MPEG-4 -lisenssointia usein AVI tiedostoformaattina Eri versioita 3.x-versio epävirallinen 6-versio kaupallinen tuote (ilmaisversio olemassa) tuki DVD-soittimissa yleistymässä vastaava koodekki ominaisuuksiltaan kuin DivX avoin lähdekoodi (GNU-lisenssi) ei lisenssimaksuja kehitys vapaaehtoisvoimin jatkuva kehitys soveltuu lähinnä harrastustoimintaan
Koodekit: x264 53 VideoLAN ja VLC 54 http://www.videolan.org/x264.html http://www.videolan.org Avoimen lähdekoodin koodekki H264/MPEG-4 AVC videoiden pakkaamiseen Open Source -projekti laajakaistaiseen streamaukseen MPEG-2, MPEG-4, DivX, ogg, DVD,... Erittäin tehokas Vaatii erikoisohjelmien käyttöä pakkausvaiheessa VLC (VideoLAN Client) yksi monista ilmaissoitto-ohjelmista Tiedostoformaatteina AVI ja Matroska (mkv) pystyy näyttämään lähes mitä tahansa videoformaattia voi toimia myös palvelimena osaa tehdä transkoodauksen mediastreamille ja lähettää sen edelleen multicastina Animaatio 55 Adobe Flash 56 tietokoneanimaatio tuotetaan alusta alkaen digitaalisesti ei digitoinnista aiheutuvaa laadun heikkenemistä yksinkertaisimpia ja yleisimpiä esimerkkejä WWW-sivuilla olevat GIF-animaatiot perustuu GIF-kuvaformaatin (versio GIF89a) ominaisuuteen tallettaa useita erillisiä kuvia samaan kuvatiedostoon WWW-selaimet tukevat suoraan (ei tarvetta lisäohjelmille) kuvakoko yleensä pieni ja informaatiosisältö vähäinen WWW-sivujen elävöittäminen, mainos-bannerit,... GIF-animaatiot pikseligrafiikkaa (= suuri tiedostokoko), toinen vaihtoehto käyttää vektorigrafiikkaa käyttävää animaatioformaattia http://www.adobe.com/flash/ yleisesti käytetty vektoripohjainen kuva- ja animaatioformaatti vaatii plug-in -ohjelman (tulee yl. jo selaimen mukana) tukee kuvaan synkronoitua ääntä ja interaktiivista animaatiota voidaan jakaa RealServerin kautta streaminä jo modeeminopeuksilla saadaan välitettyä näyttävää, hyvin skaalautuvaa animaatiota soveltuu erinomaisesti erilaisten prosessikuvausten esittämiseen (esim. polttomoottorin toiminta)
57 SMIL-kieli 58 SMIL multimediakuvauskieli http://www.w3.org/audiovideo Synchronized Multimedia Integration Language W3C:n suositus ääntä, videota, kuvia ja tekstiä sisältävien esitysten koostamiseen reaaliaikaisesti XML-pohjainen 2.1-versio vuodelta 2005, 3.0-versio draftasteella SMIL: Vahvuuksia Viittaaminen medialeikkeisiin SMIL-esityksen elementtien vaihtaminen helppoa Adaptiivisuus aikatasossa esitystä tehtäessä ei tarvitse olla tiedossa leikkeiden tarkka kesto XML-dokumentti helppo muokattavuus ohjelmallisesti 59 SMIL-esityksen layout-määrittely <?xml version= 1.0 encoding= ISO-8859-1?> <smil xmlns=http://www.w3.org/2001/smil20/language > <head> <layout> <root-layout width="572" height= 528"/> <region id= A1" left="4" top="4" width= 280" height="240" /> <region id= A3" left="0" top= 248" width= 280 height= 280" /> <region id= A2" left= 288" top="4 width= 380" height="350" /> </layout> <transition id= fade type= fade dur= 1s /> </head> <body> </body> </smil> SMIL-esityksen layout, johon on määritelty kolme esitysaluetta 60
SMIL-esityksen aikaulottuvuus 61 Esimerkki SMIL-esityksestä: Luentotallenne Videokuvaa luennoijasta (RealMedia) 62 Leikkeet peräkkäin: <body> <seq> <img src= kuva1.gif region= A2 > <img src= kuva1.gif region= A2 > <img src= kuva1.gif region= A2 start= 2s > </seq> </body> Leikkeet rinnakkain: <body> <par> <audio src= audio.mp3 dur= 20s > <img src= kuva1.gif region= A2 > <video src= video.rm region= A1 start= 5s > </par> </body> Luennon sisällysluettelo (RealText) Esimerkkejä: http://alpha.cc.tut.fi/mallinnus/ Luentokalvot (RealPix + GIF-kuvat) 63 Esimerkki: Videoleike kotisivulle 64 Esimerkit videoleikkeen julkaisemisesta: RealMedia ja Flash Video Mitä tarvitaan? videoleike digitaalisessa muodossa (AVI tai Quicktime) RealProducer-ohjelma (www.realnetworks.com) WWW-palvelin Toimenpiteet: 1) videoleikkeen kompressointi RealProducerilla 2) meta-tiedostojen (.ram) ja HTML-tiedostojen luonti (tekstieditori) 3) tiedostojen siirto WWW-palvelimelle (esim. FTP)
1) Videoleikkeen kompressointi 65 66 Real Producer: Huomioitavia parametrejä: kohdeyleisön Internet-yhteyksien nopeus/nopeudet sijoituspaikkana Real Server (SureStream) vai normaali WWW-palvelin (Single Rate)? audioraidan tyyppi (puhetta vai musiikkia) Tässä tapauksessa: käytetään WWW-palvelinta ja halutaan kolme nopeusversiota: 56kbit/s, 128kbit/s, 256kbit/s kolme eri RealMedia (.rm) tiedostoa 2) Linkkisivujen luonti 67 3) Tiedostojen siirto WWW-palvelimelle 68.ram-tiedosto: välttämätön, koska oikeaa videotiedostoa ei kannata linkittää suoraan HTML-sivulle --video1.ram-- http://www.palvelin.fi/~mina/videot/video1.rm -- FTP, SFTP, verkkolevy, jos kaikki tiedostot siirretään samaan hakemistoon, hakemistolistaus näyttää seuraavalta: html-tiedosto: tehdään normaali linkki.ram-tiedostoon --videoita.html-- <a href= video1.ram >Video 1</a> --
Esimerkki 2: Flash-videoleike kotisivulle Mitä tarvitaan? videoleike digitaalisessa muodossa (AVI tai Quicktime) FLV-pakkausohjelma, esim. Riva FLV Encoder (www.rivavx.com) Flash FLV Player -soitto-ohjelma, (esim. http://www.jeroenwijering.com/) JavaScript-wrapper Flash-objektin sijoittamiseen HTML-sivulle (kuuluu edelliseen pakettiin) http://blog.deconcept.com/swfobject/ tai http://www.bobbyvandersluis.com/ufo/ 69 Esimerkki 2: Flash-videoleike kotisivulle Toimenpiteet: 1) videoleikkeen kompressointi flv-tiedostoksi 2) HTML-tiedostojen luonti ja Flash FLV soittoohjelman upottaminen siihen 3) tiedostojen siirto WWW-palvelimelle 70 1) FLV-tiedoston tuottaminen 71 2) HTML-merkkaus 72 <html> <head> <title>flash Video Player</title> <script type="text/javascript" src="swfobject.js"></script> </head> <body> <p id="flvplayer">vaihtoehtoinen sisältö, joka korvataan videoleikkeellä</p> <script type="text/javascript"> var so = new SWFObject("flvplayer.swf","single","320","260","7"); so.addparam("allowfullscreen","true"); so.addvariable("file","video.flv"); so.write("flvplayer"); </script> </body> </html>
3) Tiedostojen siirto WWW-palvelimelle 73 Muistilista 74 FTP, SFTP, verkkolevy, jos kaikki tiedostot siirretään samaan hakemistoon, hakemistolistaus näyttää seuraavalta: valitse kohdeyleisö ja selvitä heidän käytössään olevat tietoliikenneyhteydet määrittele maksimi bitrate:t stream-multimediamateriaalille (75% ideaaliarvosta) valitse multimedia-arkkitehtuuri ja koodekki, jotka soveltuvat parhaiten haluttuun materiaaliin (mitä medioita halutaan käyttää, kompressointi, tuki eri yhteysnopeuksille, HTTP- vai oikea stream) valitse välitystapa: `laatikko'protokolla (Flash, WM, Quicktime) vs SMIL (kukin media omassa tiedostossaan) ääni on tärkeintä, huonoakin videokuvaa jaksaa katsella, jos ääni on kunnossa Yhteenveto 75 Multimediamateriaalit ovat osa WWW:tä, vaikka yhteysnopeudet vaihtelevat paljon mobiiliyhteydet vs laajakaistayhteydet ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeata digitaalista multimediateknologiaa, joka toimisi kaikissa tilanteissa (Microsoft on yrittänyt tätä, nyt Adobe on lähellä...) Sisältö ratkaisee, ei tekniikka! (mutta tekniikan on toimittava...)