1 LUPAPÄÄTÖS Nro 38/2013/2 Dnro PSAVI/40/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Ullatievan pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen sekä valmistelulupa, Enontekiö Enontekiön Vesihuolto Oy Ounastie 165 99400 Enontekiö
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Hankkeen tarkoitus... 3 Suunnitellut työt... 3 Nykyinen vedenotto... 4 Suunniteltu vedenotto... 4 ALUEEN OMISTUSSUHTEET JA KAAVOITUSTILANNE... 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 4 Yleiskuvaus... 4 Suojelualueet... 5 Pohjavesitutkimukset... 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 5 HANKKEEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksen täydentäminen... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 9 Lausunnot... 9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 LUPARATKAISU... 9 VALMISTELULUPA... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 10 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN EDUNMENETYKSEN VARALTA... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 Luvan myöntämisen edellytykset... 11 Valmistelulupaa koskevan ratkaisun perustelut... 12 Lupamääräysten perustelut... 12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 12 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 12 Valmisteluluvan täytäntöönpanokelpoisuus... 12 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 12 KÄSITTELYMAKSU... 12 Ratkaisu... 12 Perustelut... 12 Oikeusohje... 13 MUUTOKSENHAKU... 14
3 HAKEMUS Enontekiön Vesihuolto Oy on 19.6.2012 aluehallintovirastoon saapuneella ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa Ullatievan pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen Enontekiön kunnan Hetan taajaman läheisyydessä sijaitsevalta Ullatievan alueelta hakemukseen liitetystä suunnitelmasta tarkemmin ilmenevällä tavalla. Hakija on 7.8.2012 aluehallintovirastoon saapuneessa hakemuksen täydennyksessä pyytänyt lupaa saada aloittaa vedenottamon rakennustyöt ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista (valmistelulupa). Perusteluinaan valmistelulupahakemukselle hakija on todennut, että 14.11.2011 tehdyn hankkeen rahoituspäätöksen ehtojen mukaan hanke on toteutettava 31.10.2012 mennessä. Vedenottamon rakentaminen tullaan toteuttamaan hankkeen toteutuksesta vastaavan urakoitsijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti 4.10.2012 mennessä. Vedenottoa varteen rakennetaan hakijan omistamalle tilalle Ullatievan vedenottamo (47-401-1-41) siiviläputkikaivo, venttiilikaivo ja pohjavesiputkia. Lisäksi alueelle rakennetaan vedenkäsittelyä varten maahan asennettavaan säiliöön kalkkikivisuodatin. Toinen säiliö asennetaan veden verkostoon pumppaamista varten. Rakennustoimenpiteistä ei aiheudu haittaa muulle vesien käytölle tai luonnolle. Rakentamistoimenpiteiden jälkeen olot on mahdollista olennaisilta osin palauttaa ennalleen, mikäli lupapäätös kumotaan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilaki 3 luku 3 1 momentti 2) kohta ja 1 luku 7 HANKKEEN KUVAUS Hankkeen tarkoitus Suunnitellut työt Hankkeen tarkoituksena on turvata Hetan talousveden saanti. Hanke on käynnistynyt vuonna 2008, mutta hanketta on jouduttu siirtämään useasti rahoituksen puuttumisen vuoksi. Hankkeen rahoitus on varmistunut syksyllä 2011. Hakemussuunnitelman mukaan tutkimuspisteeseen UP1 rakennetaan yksi siiviläputkikaivo (Ø 160 mm). Pisteen UP1 siiviläputken yläpää on noin tasolla +76,50 m ja alapää noin tasolla +71,00 m. Kaivosta otettava raakavesi alkaloidaan vedenottamolle rakennettavassa kalkkikivisuodattimessa. Kalkkikivisuodattimen yhteyteen rakennetaan vesisäiliö, josta vesi pumpataan rakennettavaa siirtovesijohtoa (PEH140-10) pitkin olemassa olevaan vesijohtoverkostoon Hetan kodan kohdalla ja Ounastien pohjoispuolella olevan kotiseutumuseon läheisyydessä. Uusi vedenottamoalue (noin 30 m x 25 m) aidataan teräsverkkoaidalla.
4 Nykyinen vedenotto Enontekiön Vesihuolto Oy on Enontekiön kunnassa toimiva vesihuoltoyhtiö, joka vastaa vedenhankinnasta, jakelusta, viemäröinnistä sekä jätevesien käsittelystä Hetassa, Karesuvannossa ja Kilpisjärvellä. Hetan alueen talousvesi otetaan nykyisin Närpistönkankaan pohjavesialueella (12047101) sijaitsevalta vedenottamolta. Vedenkulutus on keskimäärin 180 m 3 /vrk. Suurin kulutus on ollut 275 m 3 /vrk. Keskimääräisen kulutuksen arvioidaan olevan 200 m 3 /vrk vuonna 2020. Vedenhankinta on nykyisin yhden vedenottamon varassa. Toisen vedenottamon rakentamisella saadaan merkittävästi parannettua Hetan vesihuollon toimintavarmuutta. Ullatievan vedenottamon rakentaminen tulee parantamaan myös vesilaitoksen varmuusluokitusta. Hetan taajaman lähialueella ei ole muita vaihtoehtoisia pohjavesialueita, joita olisi mahdollista hyödyntää vedenhankinnassa. Vedenhankintaa ei ole myöskään pitkistä yhteyksistä johtuen mahdollista varmistaa yhdysvesijohdoilla. Suunniteltu vedenotto Ottamokaivosta, jonka antoisuudeksi on arvioitu noin 400 m 3 /vrk, otetaan vettä kuukausikeskiarvona laskettuna 400 m 3 /vrk. Ullatievan pohjavesialueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä yhteensä 2 800 m 3 /vrk. Vuosisadanta alueella on 500 mm ja imeytymiskerroin 0,40. Näin ollen haettu vesimäärä on alueelta mahdollista saada. Ullatievan vedenottamon valuma-alueen laskennallinen pinta-ala on noin 73 ha. Koepumppausten aikana otetuista näytteistä tehtyjen analyysien perusteella vesinäytteet täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM 461/2000) muiden tutkittujen parametrien osalta paitsi pharvo (6,71 6,76) alitti tavoitetason. Vesi alkaloidaan ennen talousvesikäyttöä. ALUEEN OMISTUSSUHTEET JA KAAVOITUSTILANNE Suunniteltu vedenottamo sijaitsee hakijan omistamalla tilalla Ullatievan vedenottamo (47-401-1-41). Suunniteltu vedenottamo sijoittuu alueelle, joka on Hetan ympäristön ranta-alueiden osayleiskaavassa osoitettu tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus Ullatievan harjujakso kulkee itä länsi suunnassa. Se on laaja harjumuodostuma, jonka pintamaa on soraista hiekkaa ja hiekkaa. Muodostuman ydinosassa on ilmeisesti karkeampaa maa-ainesta. Muodostuman länsipäässä harjun korkeus on 15 20 metriä ja itäosassa 40 45 metriä. Muodostuman länsipää on pyöreälakinen, kun taas itäpää on melko terävälakinen. Alueen järvistä tapahtunee rantaimeytymistä.
Ullatievan pohjavesialueen (12047221A) kokonaispinta-ala on 5,51 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 3,78 km 2. Pohjavettä alueella on arvioitu muodostuvan 2 800 m 3 /vrk. Pohjavesialue on valtaosin metsätalousmaata, mutta se ulottuu jonkin verran vesistöjen puolelle. Valuma-alueella ei ole yksityisiä asuin- tai lomakiinteistöjä. Lähin kiinteistö sijaitsee noin 0,5 km länteen Ounasjoen rannalla. 5 Suojelualueet Suunnitellun vedenottamon valuma-alueella ei ole luonnonsuojelualueita. Vedenottamoalueesta noin 3,7 km etelään alkaa Natura-verkostoon kuuluva Pallas Ounastunturin kansallispuisto, jonka tarkoituksena on suojella Tunturi-Lapin eteläreunalla esiintyvää luonnonmetsää, soita sekä tunturiluontoa. Perliläjärvestä lähtevä Ounasjoki kuuluu myös Natura-verkostoon. Ounasjoen Natura-alueen luontodirektiiviin luontotyypit ovat Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (95 %), pohjoiset boreaaliset tulvaniityt (4%) ja Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (1 %). Suunnitellusta vedenottamoalueesta noin 1,6 km itään, Ullajärven kohdalla, sijaitsee yksityismaalla oleva luonnonsuojelualue. Pohjavesitutkimukset Lapin ympäristökeskus (nykyisin Lapin ELY-keskus) on suorittanut 18.3. 28.3.2002 koepumppauksen tutkimuspisteessä Ullatieva UP1. Koepumppauksen keskimääräinen tuotto oli noin 480 m 3 /vrk. Pohjavedenkorkeus oli ennen koepumppauksen aloittamista koepumppauspisteessä UP1 tasolla +89,60 metriä, eli 10,4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Suojamaakerros on yli neljä metriä. Maaperän laatu tutkimuspisteessä oli maanpinnan läheisyydessä hiekkaa ja syvemmissä kerroksissa soraa. Pumppauksen vaikutuksesta pohjavedenkorkeus aleni pumppauspaikalla noin neljä metriä. Pohjavedenkorkeus palautui alkuperäiselle korkeudelle noin viikon kuluessa. Koepumppauspisteestä UP1 noin 50 metriä koilliseen sijaitsevassa putkessa UP2 ei havaittu vedenkorkeuden muutoksia koepumppauksen aikana. Harjun alueelta ei ole vedenkorkeustietoja muualta kuin kahdesta pisteestä tutkitun ottamon kohdalta. Siten pohjaveden tarkan virtaustilanteen määrittäminen alueelta ei niukoista tiedoista johtuen ole mahdollista. Olemassa olevien vedenkorkeushavaintojen ja karttatarkastelun perusteella pohjaveden päävirtaussuunta on Ullatievan alueella pohjoispuoleisen vesistön suuntaan. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Koepumppausten aikaisten mittausten perusteella selvästi havaittavat vaikutukset pohjavedenkorkeuteen rajoittuvat vedenottamon välittömään läheisyyteen. Vedenoton vaikutuksia pohjavesiolosuhteisiin tullaan seuraamaan hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti.
6 Hankkeen vaikutusalueella ei ole tiedossa olevia lähteitä. Ullatievan pohjavesialueen pohjoispuolella on Ounasjärvi ja Periläjärvi. Ounasjoki saa alkunsa Ounasjärvestä. Pohjaveden päävirtaussuunta Ullatievan alueelta on pohjoiseen. Vedenottamon käyttöönoton jälkeen Ullatievan pohjavesialueelta purkautuva vesimäärä vähenee teoreettisesti tarkasteltuna otettavan vesimäärän verran, eli enintään 400 m 3 /vrk. Se on noin 14 % Ullatievan pohjavesialueella muodostuvasta pohjavesimäärästä (2 800 m 3 /vrk). Ottaen huomioon pohjoispuoleisen vesistön koon ja sen virtaaman, ei vedenoton vesistövaikutukset ole havaittavia. Vedenoton vaikutukset eivät ulotu vedenottamolta noin 1,6 km itään sijaitsevalle yksityiselle luonnonsuojelualueelle. Vedenottamon alueelta ei ole hydraulista yhteyttä noin 3,7 km:n päässä sijaitsevalle Pallas Ounastunturin Natura-alueelle, joten vaikutuksiakaan ei ole. Vedenottamolta on noin 3 km Ounasjoen Natura-alueelle. Mahdolliset teoreettiset vaikutukset voisivat aiheutua pohjoispuoleiseen vesistöön suotautuvan pohjaveden määrän vähenemisestä. Esimerkiksi Ounasjärven luusuassa valuma-alueen koko on 363 km 2 ja keskivirtaama vuosina 1991 2005 oli 4,51 m 3 /s ja minimivirtaama 0,80 m 3 /s. Jos oletetaan, että uuden ottamon myötä pohjoispuoleiseen vesistöön purkautuva vesimäärä vähenisi koko haetun luvan mukaisen määrän, eli 400 m 3 /vrk, olisi vaikutus virtaaman vähenemiseen keskimääräisessä virtaamatilanteessa noin 0,1 % ja minimivirtaamatilanteessa noin 0,6 %. Edellä olevan perusteella hakija on katsonut, ettei vedenotosta aiheudu vaikutuksia Ounasjoen Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille. Pohjavedenotolla ei ole Suomessa todettu olleen haitallista vaikutusta metsän kasvulle. Kasvit saavat vetensä sadannasta ennen veden suotautumista pohjavesikerrokseen. Kangasmailla kasvien juuret eivät ulotu pohjavesikerrokseen. Pohjavedenotosta ei siten aiheudu haittaa kasveille. Hakijan arvion mukaan hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. HANKKEEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on esittänyt Ullatievan vedenottamon tarkkailuksi seuraavaa: Pumppausmäärien seuranta Pohjavedenotto tulee toteuttaa siten, ettei aluehallintoviraston asettamaa pumppausmäärää ylitetä. Otettua vesimäärää seurataan vesimittarilla ja lukemat kirjautuvat järjestelmään. Tiedot raportoidaan kuukausittain kuukausikeskiarvoina. Pohjaveden korkeuden seuranta Pohjaveden korkeutta seurataan alla olevassa taulukossa esitetyillä tarkkailupisteillä. Alueella ei ole tiedossa yksityisiä kaivoja. Lähin kiinteistö sijaitsee noin 0,5 km vedenottamolta länteen Ounasjärven rannalla. Pohjaveden korkeuden seuranta pyritään aloittamaan ennen vedenottamon käyttöönottoa.
Pohjaveden korkeutta seurataan vedenottamon käyttöönoton jälkeen vähintään noin vuoden ajan kuukausittain ja sen jälkeen mikäli tarkkailutulokset sen mahdollistavat kuusi kertaa vuodessa, esimerkiksi tammi-, maalis-, touko-, heinä-, syys- ja marraskuussa. Pohjaveden korkeuden tarkkailu kannattaa kuitenkin aloittaa hyvissä ajoin ennen vedenottamon käyttöönottoa. Mittaukset pyritään suorittamaan esimerkiksi kunkin tarkkailukuukauden ensimmäisinä arkipäivinä. Pohjaveden korkeuden seurantapisteet Ullatievan pohjavesialueella: 7 Pohjavesialue Ullatieva Pohjaveden tarkkailuputket UP1 (ottamokaivo), UP2, PVP 1, PVP 2, PVP 3, PVP 4, PVP 5 Pohjaveden laadun seuranta a) Raakaveden laadun seuranta Vedenottamoiden ja verkostoveden laatua seurataan erillisen terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Ko. ohjelma tulee tarkistaa ennen vedenottamon käyttöönottoa. Ullatievan vedenottamon raakaveden laadun seuraamiseksi vedenottamon kaivosta otettavasta vesinäytteestä (raakavesi) määritetään kerran vuodessa (esimerkiksi syyskuussa) alla esitetyt parametrit. Raakaveden seurannassa tulee ottaa huomioon vedenottamon valuma-alueella olevat riskitekijät ja niiden ilmentyminen pohjavedessä. Ullatievan vedenottamon lähialue on metsätalouskäytössä eikä alueella ole riskitekijöitä. Kerran vuodessa analysoidaan: aistinvarainen havainnointi (haju, maku, ulkonäkö) happi ph sähkönjohtokyky alkaliteetti kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kloridi (Cl) hiilidioksidi (CO 2 ) nitraattityyppi (NO 3 -N) ammoniumtyppi (NH 4 -N) sulfaatti (SO 4 ) mangaani (Mn) rauta (Fe) koliformiset bakteerit Viiden vuoden välein analysoidaan: arseeni (As) kadmium (Cd) kromi (Cr) elohopea (Hg) nikkeli (Ni) lyijy (Pb)
8 antimoni (Sb) sinkki (Zn) Ensimmäinen näytteenottokierros pyritään toteuttamaan ennen vedenottamon käyttöönottoa. Raskasmetallit määritetään viiden vuoden välein, elleivät tulokset muuta edellytä. b) Pohjavesialueen pohjaveden laadun tarkkailu (taustatarkkailu) Pohjaveden taustapitoisuuden seurannalla on tarkoitus saada kuva pohjavesialueen luonnontilaisen pohjaveden laadusta ja sen muutoksista riskitekijät huomioon ottaen. Koska Ullatievan pohjavesialueella ei ole riskitekijöitä, otettava vesimäärä on vähäinen ja tarkkailuohjelmassa on mukana raakaveden laadun seuranta, ei erillistä taustaseurantaa esitetä suoritettavaksi. Tarkkailun toteuttaminen Vedenottaja seuraa vedenottamolta pumpattuja vesimääriä ja huolehtii tarkkailuohjelman (ja valvontatutkimusohjelman) mukaisten näytteiden ottamisesta ja pohjaveden korkeuksien seurannasta. Vesinäytteiden analysoinnit tulee teettää laboratoriossa, joka täyttää terveydensuojelulain 49 :n mukaiset edellytykset (STM 461/2000, 13 ). Pohjaveden korkeuden mittausraportit ja otetun vesimäärän tilastot tulee toimittaa puolivuosittain Lapin ELY-keskukseen. Analyysitulokset toimitetaan tilaajalle ja valvontaviranomaiselle mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta. Tarkkailun toteuttajan kanssa sovitaan, että jos tutkimustuloksissa havaitaan jotain poikkeavaa, otetaan välittömästi yhteyttä vesiyhtiöön sekä terveydensuojeluviranomaiseen. Poikkeava analyysitulos varmistetaan uusintanäytteellä. Tarkkailun tuloksista olisi hyvä laatia yhteenvetoraportti. Muuta Tarkkailuohjelma on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein ja muulloinkin, milloin sitä olosuhteiden muuttumisen takia on pidettävä tarpeellisena (esimerkiksi olennaiset muutokset vedenlaadun kannalta tai viranomaismääräykset muuttuvat). Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia tarkkailuvelvollisen ja Lapin ELY-keskuksen välisellä sopimuksella. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on 4.7.2012 täydentänyt hakemustaan asianosaistiedolla ja 7.8.2012 valmistelulupahakemuksella, asianosaistiedolla sekä ilmoituksella, ettei hankkeen vaikutusalueella ole tiedossa olevia lähteitä.
9 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Enontekiön kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 20.9.2012. Kuulutus on julkaistu Enontekiön kunnassa myös pohjoissaameksi. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Enontekiön kunnalta sekä Enontekiön kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on katsonut, ettei vedenotolla ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristön pohjavesiolosuhteisiin, lähteisiin tai pintavesiin eikä ELYkeskuksella ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. Vedenottamon tarkkailu voidaan suorittaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. ELY-keskus on lisäksi todennut, että vedenottamo sijoittuu alueelle, joka on Hetan ympäristön ranta-alueiden osayleiskaavassa osoitettu tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. 2. Enontekiön kunta, kunnanhallitus Kunnanhallituksella ei ole ollut huomautettavaa hankkeen johdosta. 3. Enontekiön kunnan kaavoitusviranomainen Kaavoitusviranomainen on todennut, ettei hankkeelle ole kaavallisia esteitä. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U LUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Enontekiön Vesihuolto Oy:lle luvan Ullatievan pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen Enontekiön kunnan Hettan kylässä sijaitsevalla tilalla Ullatievan vedenottamo (47-401- 1-41). Lupa on voimassa toistaiseksi. Rakentamistoimenpiteistä ja pohjaveden ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. VALMISTELULUPA Aluehallintovirasto oikeuttaa Enontekiön Vesihuolto Oy:n ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelevia toimenpiteitä ovat vedenottamoon
kuuluvien rakenteiden rakentaminen luvan saajan omistamalle maaalueelle. 10 LUPAMÄÄRÄYKSET Rakenteita koskevat määräykset 1. Siiviläputkikaivo UP1 tulee rakentaa hakemussuunnitelman piirustuksen "Ullatievan vedenottamon lupahakemus. Asemapiirustus. Työnumero 16WWE1486. Piirustusnumero 2. 13.6.2012 MK 1:250 osoittamaan paikkaan. Kaivo tulee rakentaa hakemussuunnitelman piirustuksen "Piirustus 3. Enontekiön Vesihuolto Oy. 16WWE1486. Siiviläputkikaivo, UP1. Tyyppipiirustus osoittamalla tavalla ja muutoinkin hakemussuunnitelman mukaisesti. 2. Vedenottamoalue on aidattava ja varustettava selvästi näkyvällä taululla, josta käy ilmi ottamon omistaja ja tarpeelliset yhteystiedot. 3. Vedenottamoalueella on maan pintakerros säilytettävä mahdollisimman luonnontilaisena. Rakennustöiden valmistuttua ottamoalue on siistittävä ja saatettava ympäristöön sopeutuvaksi. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus sekä rakentamisaika 4. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennalta ilmoitettava vedenottamon rakennustöiden aloittamisesta Lapin ELY-keskukselle ja Enontekiön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Vedenottamon rakennustyöt on tehtävä neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 6. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Lapin ELY-keskukselle ja Enontekiön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. Lisäksi vedenoton aloittamisesta on ilmoitettava erikseen kirjallisesti ELY-keskukselle ja Enontekiön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjavedenottomääräykset 7. Vedenottamosta saadaan ottaa vettä kuukausikeskiarvona laskettuna enintään 400 m 3 /vrk. Vedenottamokaivosta otettava vesimäärä on mitattava luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla. 8. Vedenottamoalueella on sallittu ainoastaan veden ottoon ja käsittelyyn liittyvä toiminta. 9. Vedenottamoa on käytettävä niin, ettei kenellekään aiheuteta enempää vahinkoa tai haittaa kuin veden saamista tarkoittavan yrityksen toteuttamiseksi on ilman kohtuuttomia kustannuksia välttämätöntä. Veden käsittely- ja tarkkailumääräykset sekä raportointi 10. Ennen verkostoon johtamista on vesi tarvittaessa käsiteltävä niin, että se täyttää yleisten vesilaitosten vedelle asetetut laatuvaatimukset.
Kunnossapitomääräys 11. Luvan saajan on tarkkailtava hakemussuunnitelman kohdassa 7 esitetyllä tavalla otettavan pohjaveden määrää, laatua, korkeutta sekä veden ottamisen ympäristövaikutuksia. Aluehallintovirasto voi tarvittaessa muuttaa ja Lapin ELY-keskus tarkentaa tarkkailuohjelmaa. 12. Pohjaveden tarkkailutiedot, kuten korkeusmittausten tulokset, veden laatutiedot ja vedenottomäärien tiedot, tulee toimittaa ELY-keskukselle. Korkeustiedot ja laatutiedot tulee toimittaa sähköisesti valtakunnallisen pohjavesijärjestelmän kanssa yhteensopivassa muodossa. 13. Luvan saajan on pidettävä pohjavedenottamoon, pohjavesiolojen tarkkailuun ja vedenottamoalueeseen kuuluvat rakenteet ja laitteet kunnossa sekä alueet mahdollisimman puhtaina. Kaikki pohjavedenottoa varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjavedelle. Määräys veden saannin estymisen varalta 14. Mikäli vedenottamon rakentamisesta tai sen käyttämisestä on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen, luvan saajan on, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 13 luvun 15 :ssä säädetyin toimenpitein. Mikäli korvauksista tai toimenpiteistä ei sovita, asianosaiset voivat saattaa asian aluehallintoviraston ratkaistavaksi jäljempänä olevassa ohjauksessa mainitulla tavalla. 11 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN EDUNMENETYKSEN VARALTA Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu edunmenetystä, jota nyt ei ole ennakoitu, voidaan siitä vaatia korvausta erikseen siten kuin vesilain 13 luvun 8 :ssä on säädetty. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen on tarpeen Enontekiön kunnan vedenhankinnan turvaamiseksi. Hankkeella turvataan veden saanti vedenjakelun häiriötilanteissa sekä mahdollisten pohjaveden pilaantumistapausten varalta. Luvan saaja omistaa vedenottamoalueen. Kaava ei aseta estettä hankkeen toteuttamiselle. Otettavan veden määrä on rajattu tasolle, joka koepumppausten perusteella on alueelta pumpattavissa ilman merkittäviä vaikutuksia ympäristön tilaan. Pohjavedenottamon rakentamisesta ja vedenotosta ei lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista eikä muuta vesilain 3 luvun 4 :n 2 momentissa tarkoitettua seurausta. Pohjavedenottamon rakentamisesta ja
Valmistelulupaa koskevan ratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut vedenotosta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Vakuuden asettaminen ei ole tarpeen, koska hakijana on kunnan omistama yhtiö ja koska se on ilmeisen tarpeetonta. Rakentamista ja rakenteita koskevat määräykset varmistavat sen, että rakentaminen tapahtuu suunnitellulla tavalla. Tarkkailumääräyksillä varmistetaan veden oton ja sen vaikutusten riittävä seuranta. 12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Valmisteluluvan täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Valmistelulupaa koskeva päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 7, 9 1 momentti, 3 luku 4 1 momentti 2) kohta, 5, 8 2 momentti, 10 1 momentti, 16, 17, 18 sekä 4 luku 4 2 momentti ja 6 1 ja 2 momentit KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Käsittelymaksu on 1 830 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Alla mainitun asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 4 luvun mukaisen veden ottamista koskevan vesitalousasian, jossa veden-
ottomäärä on alle 500 m 3 /vrk, käsittelymaksu on 1 830 euroa (muu vedenotto). 13 Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)
14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jorma Rantakangas Anna-Maria Juntunen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jorma Rantakangas. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anna-Maria Juntunen. Tiedustelut: asian esittelijä puh. 0295 017 647 tai 0295 017 500 A-MJ/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Enontekiön kunta Enontekiön kunnan kaavoitusviranomainen Enontekiön kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Enontekiön kunnan terveydensuojeluviranomainen / Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymä, Ympäristöterveydenhuolto Suomen ympäristökeskus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 16.5.2013, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.