s. 1 / 8 Alue 130139 Nihtisilta Asemakaavan muutos Asianumero 2916/10.02.03/2016 23.1.2017 Teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialue muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kuva: suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla. Kuva: alustava suunnittelualueen rajaus ortokartalla Espoo kaupunki 2017
s. 2 / 8 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suur-Leppävaaran alueella Kilon kaupunginosassa Nihtisillan alueella Kehä II ja Turunväylän risteyksen koillispuolella, osoitteissa Nihtisillankuja 1 ja Nihtisillankuja 3. Varsinaisen kaavanmuutoksen aluerajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Alueen nykytilanne Alue on nykyisin toimisto- ja pienteollisuuskäytössä. Suunnittelualueen läheisyydessä on kerrostaloasutusta, hotelli ja toimistorakennuksia, muun muassa Länsi-Uudenmaan poliisilaitos ja Espoon käräjäoikeus. Suunnittelualueen pohjoispuolella on Nihtimäen pientaloalue. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) suunnittelualue on varattu työpaikkaalueeksi (TP), joka varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Alueella voidaan sallia myös koulutus-, majoitus- ja ravitsemustiloja sekä alueelle soveltuvaa teollisuutta ja varastointia. Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikuympäristövaikutukseltaan liike-, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja. Suunnittelualue rajautuu pohjoispuolelta Nihtisillantiehen, itäpuolelta Nihtisillankujaan ja eteläpuolelta Nihtitorpankujaan, josta kulku alueelle tapahtuu. Turunväylä kulkee noin 300 metrin päässä eteläpuolella. Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne suunnittelualueen ympäristössä on Nihtisillantiellä 11 000, Nihtisillassa 12 000 ja Turunväylällä 79 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (v.2014). Maanomistus Suunnittelualueen kiinteistöt omistavat Gert-Sijoitus Oy (tontti 2) ja Medix Oy (tontti 3). Ympäröivät katuja virkistysalueet omistaa Espoon kaupunki. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kaavassa alueen etelä- ja länsipuolta sivuaa moottoritien merkintä (Turunväylä/Kehä II). Uudenmaan 2. Vaihemaakuntakaavassa (lainvoimainen KHO 29.4.2016) alueelle on osoitettu merkinnät tiivistettävästä alueesta, merkitykseltään seudullisesta vähittäiskaupan suuryksiköstä, joukkoliikenteen vaihtopaikasta ja pääkaupunkiseudun poikittaisesta joukkoliikenteen yhteysvälistä. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (1/2017) Espoon kaupunki. Kaupunginhallituksen hyväksymiskäsittelyyn edenneessä Keran osayleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu toiminnallisesti monipuoliseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi (A1/TP), jossa asuminen, palvelut ja työpaikkatoiminnot sekoittuvat. Alueelle tulee osoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia toimintoja. Alueelle tulee varata toiminnallisia virkistysalueita ja - palveluja. Alueelta tulee varmistaa toimivat yhteydet muille virkistysalueille. Määräyksen pääkäyttötarkoitusten järjestys ja raidoituksen paksuus osoittavat alueen toimintojen painoarvon. Asumisen toiminnot painottuvat Karaportin eteläosassa sekä Kutojantien ja junaradan välisellä alueella. Muualla Kutojassa painoarvo on tasapuolinen. Nihtisillankujalle on merkitty ohjeellinen kävely- ja pyöräreitti. Lisäksi Nihtisillantien varressa on erillinen meluntorjuntatarvetta osoittava merkintä. Ympäröivät alueet on osoitettu työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alueeksi (TP/km) sekä asuinalueeksi (A1). Nihtimäen pientaloalue on osoitettu merkinnällä A3 (pientaloalue). Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 1/2017 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06).
s. 3 / 8 Kuva: Ote Keran osayleiskaavaehdotuksesta (1/2017) Espoon kaupunki Alueella on voimassa Nihtisilta asemakaava (lainvoimainen 13.4.1982). Korttelin 54017 tontit 2 ja 3 on siinä osoitettu teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TLV 2 ). Asemakaavamääräyksen mukaisesti korttelialuetta ei saa käyttää avoimena varastoalueena. Korttelialueelle saa rakentaa enintään 40% konttori-, palvelu- ja liiketiloja. Kortteliin saa sijoittaa rakennuksen toimintaan liittyviä näyttelyja myyntitiloja, elintarvikkeiden vähittäismyynti ei ole sallittu. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (1/2017) Espoon kaupunki. Nykyisessä kaavassa on määritelty tonttitehokkuusluvuksi e=0.60 (1804 k-m 2 /tontti 2 sekä 3073 k-m 2 /tontti 3). Suurin sallittu kerrosluku on viisi (V). Rakennuksen suurinta sallittua korkeutta määrättäessä lasketaan kerroskorkeudeksi 340 cm. Korttelialueelle saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Ilmoitetun rakennusoikeuden ja kerrosluvun lisäksi saa rakennuksen ullakkokerrokseen sijoittaa kokous-, sauna- ja urheilutiloja pinta-alaltaan yhteensä korkeintaan 1/5 rakennuksen pinta-alasta. Autopaikkoja TLV-alueella tulee osoittaa 1 ap/200 k- m 2 varastotilaa kohti ja 1 ap/50 k-m 2 toimisto-, työ- ja liiketilaa kohti. Rakennuslautakunta voi myöntää lykkäystä enintään 20%:lle autopaikkojen rakentamisvelvollisuudesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma myös lykkäyksen kohteena olevien autopaikkojen toteuttamistavasta ja liikennejärjestelyistä. Istutettava tai luonnonvaraisesti kasvullisena ja huolitellussa kunnossa pidettävä rakentamaton korttelinosa on merkitty tontin etelä- ja länsireunaan.
s. 4 / 8 Aloite ja perittävät maksut Asemakaavan muutosta ovat 16.6.2016 hakeneet korttelin 54017 tonttien 2 ja 3 maanomistajat. Hakijat maksavat kaavanmuutoksen laatimiskustannukset. (MRL 59 ) Sopimukset Asemakaavan muutos saattaa edellyttää maankäyttösopimuksen (MRL 91b ) tai muun toteuttamissopimuksen laatimista. Maankäyttösopimusneuvottelut hoitaa tonttiyksikkö. MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Tavoitteena on teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialueen muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kaavamuutosalue sijoittuu Espoon kaupunkiradan kehitysvyöhykkeelle, ja siltä on hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet kohti Keran kehittyvää kävelykeskustaa. Kaavamuutos lisää näin asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti meluntorjunta sekä katukuvalliset ratkaisut. Kaavaan liittyvät muut suunnitelmat Keran osayleiskaava on edennyt kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Osayleiskaavalla ohjataan Keran vaiheittaista kehitystä siten, että valtaosalle nykyisiä työpaikka-alueita mahdollistetaan asumista. Keran asemanseutua kehitetään kävelypainotteiseksi lähipalveluiden keskukseksi, jonne on hyvät yhteydet niin seudullisesti kuin paikallisestikin. Kaiken kaikkiaan osayleiskaava mahdollistaa Keran alueelle noin 14 000 uutta asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Asemakaavamuutosalueen eteläpuoliseen naapurikiinteistöön (os. Nihtisillankuja 5) kohdistuva Nihtisilta 130138 asemakaavamuutos asetettiin vireille keväällä 2015. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä kesällä 2016. Asemakaavamuutosalueen itäpuolelle sijoittuvaan kiinteistöön (os. Nihtisillankuja 2) kohdistuva Nihtisilta 130133 asemakaavamuutos on tullut vireille keväällä 2011. Tavoitteena on muuttaa alueen käyttötarkoitus liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (KTY) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kaavaehdotus odottaa kaupunginhallituksen käsittelyä. Suunnitelman kuvaus Alustavan suunnitelman mukaan kaavamuutosalueelle on sijoitettu kolme enintään seitsemänkerroksista lamellikerrostaloa siten, että ne muodostavat yhtenäisen katujulkisivun Nihtisillantien ja Nihtisillankujan suuntaan liittyen siten olemassa olevaan kerrostalorakenteeseen. Samalla rakennukset rajaavat suojaisan ja valoisan sisäpihan. Autopaikat on suunniteltu sijoitettavaksi kolmikerroksiseen, osin maanalaiseen paikoituslaitokseen tontin eteläosaan. Paikoituslaitos suojaa piha-alueita Turunväylän melulta. Suunnittelualueen koillisnurkkaan on sijoitettu matala siipirakennus, jossa sijaitsee asumisen aputiloja, kuten yhteistiloja ja varastoja. Alustavan suunnitelman kokonaisrakokonaisrakennusoikeus on noin 9 000 k-m 2. Kuvamateriaalia suunnitelmasta on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa. Suunnittelun toteuttaminen Asemakaavamuutoksesta laaditaan viitesuunnitelma, jota tarkennetaan vaiheittain. Asemakaavakartta laaditaan kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon, maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena ovat kortteli 54017 ja sen lähiympäristö. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin.
s. 5 / 8 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksenperiaatteet ja tavat. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 6.2.2017-7.3.2017. Kirjallisia mielipiteitä voi jättää 7.3.2017 klo 15.45 mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi, alue- ja asianumero (Nihtisilta, 130139, 2916/2016) on mainittava. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä 2017. Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan nähtävilläoloaikana. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu (käyntiosoite: Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Leppävaaran suuralueen yhteispalvelupisteessä (Kauppakeskus Sello / Sellon kirjasto, Leppävaarankatu 9) ja kaupungin verkkosivuilla: www.espoo.fi/kaavoitus Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Kati Kivelä, p. 046 877 3704 Markus Pasanen, liikennesuunnittelija, p. 043 824 7351 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Espoossa, 23.1.2017 Ossi Keränen Ossi Keränen Asemakaavapäällikkö
s. 6 / 8 KUVIA SUUNNITELMASTA Asemakaavan valmisteluaineistoon kuuluvat seuraavat kuvalähteinä toimineet suunnitelmaluonnokset. Suunnitelmat tarkentuvat hankkeen edetessä. Yllä: asemapiirros ja rakeisuuskartta sekä havainnekuva luoteesta. Arkkitehti: Seppo Mäntylä Aluejulkisivu Nihtisillankujalle (yllä) sekä havainnekuva (alla)
s. 7 / 8 Julkisivu Nihtisillantielle (yllä) sekä näkymä Nihtisillantien ja Nihtirinteen risteyksestä (alakuva) Näkymä sisäpihalle
Leikkauksia. Ei mittakaavassa. Nihtisilta, asemakaavan muutos, alue 130139 s. 8 / 8