Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Samankaltaiset tiedostot
Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Valuma-aluekunnostusten toteutus ja niihin saatava vesienhoidon rahoitus

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

ELY-keskuksen avustukset vesistöhankkeisiin

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Vesistöhankkeiden avustaminen

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Ajankohtaista vesienhoidosta

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Freshabit LIFE IP Puruvesi

ELY-keskuksen rooli ympäristö- ja rakentamishankkeissa

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Vesien tila ja vesiluvat

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Kunnostusten hyödyt, suunnittelu ja rahoitus Kirkkonummen vesi-ilta Tiina Ahokas, Uudenmaan ELY-keskus

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesien kunnostus ja käyttö

Avustukset kalatalouden alueelliseen edistämiseen 2019 ja omistajakorvaukset vuodelta 2018

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Merkittävät tulvariskialueet

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY

Vesistöjen kunnostus uusissa vesienhoitosuunnitelmissa

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelun ohjeistus v

Paikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

ELY-keskuksen myöntämät avustukset vesienhoitoon sekä kalataloushankkeisiin Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta , Tampere

Vesienhoito ja maatalous

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

ELY-keskuksen myöntämät avustukset vesienhoitoon sekä kalataloushankkeisiin Vedet kuntoon ja ravinteet kiertoon hankerahoitusseminaari 1.2.

Hannele Nyroos Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Kunnostusten suunnittelu, lupatarve ja rahoitus

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Vesistökunnostushankkeet ja ELY keskuksen rahoitus

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Vesienhoidon tavoitteet ja kunnostushankkeiden avustaminen

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Vesivisio. Kokemäenjoen vesistöalue. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Uutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Anne Mäkynen

Vesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Transkriptio:

Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017

Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi) edistää vesistökunnostuksia koordinoi vesienhoidon suunnittelua ja yhteistyötä Pohjois-Karjalan alueella avustaa vesistökunnostuksia rahoittajana kansallisella rahalla (YM ja MMM), avustukset mahdollisuus olla apuna kunnostusten virittämisessä (esim. asiantuntijaapu) 2

Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 Toimenpideohjelmasta löytyvät vesistöalueet ja vesistöt, jotka ovat hyvää huonommassa tilassa ja joille on esitetty toimenpiteitä vesienhoidon suunnittelussa. Suunnitelmaan sisältyvät kaikki yli 0,5 km 2 järvet ja valuma-alueeltaan yli 100 km 2 jokivesistöt. Lisäksi on rajattu lukuisia näitä pienempiä vesimuodostumia mukaan tarkasteluun vesiensuojelusyistä taikka kalataloudellisten tai luonnon monimuotoisuuteen liittyvien arvojen perusteella. Toimenpideohjelma on saatavilla internetin kautta. Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 3

Tilatavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia muutoksia vesistössä on arvioitu: 1. Rehevöitymisenä (kuormituksen vähentämistarpeena) 2. Hydrologis-morfologisen muuttuneisuutena 3. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden kautta. Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 4

Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 5

Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 6

Vesienhoidon toimenpiteet vesistöjen kunnostuksessa, säännöstelyssä ja rakentamisessa hoitokaudella 2016 2021 Rehevöityneen järven kunnostus suoraan järveen kohdistuvat kunnostustoimenpiteet, joiden tavoitteena on vähentää rehevyyttä ja sisäistä kuormitusta. Joen, puron ja pienten virtavesien elinympäristökunnostus mm. syvyys- ja virtausolojen, monipuolistaminen kynnysten, syvänteiden ja kiveämisen avulla, kutusoraikkojen lisääminen, liettymien poistaminen ja kuivilleen jääneiden uoman osien vesittäminen Kalankulkua helpottava toimenpide vaellusesteiden poistot, kalatiet, kalahissit tai luonnonmukaiset ohitusuomat Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantaminen vedenpidätyskykyä parantavat toimenpiteet, kuten pohjapadot, laskeutusaltaat ja kosteikot Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 7

Vesienhoidon toimenpiteet vesistöjen kunnostuksessa, säännöstelyssä ja rakentamisessa hoitokaudella 2016 2021 Säännöstelykäytännön kehittäminen säännöstellyn järven virkistyskäyttöarvon parantaminen, tehokkaampi vesivoiman hyväksikäyttö, tulva- ja kuivuusriskien hallinta, vesistön lähialueen kuivatustilan parantaminen, vesistön ekologian parantaminen tai lyhytaikaissäädöstä aiheutuvien ekologisten ja morfologisten haittojen vähentäminen Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide esim. suoraan vesistöön kohdistuva kalkitus, erodoituvien rantojen ekologinen kunnostus (erityisesti säännöstellyillä järvillä) ja haitallisten aineiden pilaamien vesimuodostumien kunnostus. Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 8

Kalatalouden edistämismäärärahat Pohjois-Savon ELY-keskus

Etusijalla ovat hankkeet: Etusijalla ovat hankkeet, joiden tulokset palvelevat laajasti kalastonhoitomaksun suorittaneita sekä hankkeet, jotka edistävät valtakunnallisen kalatiestrategian, lajikohtaisten hoito-ohjelmien ja strategioiden (ml. kansallinen rapustrategia), asianomaisen ELY-keskuksen vapaaajankalastusstrategian tai kalataloushallinnon strategian tavoitteita. Tukea harkittaessa otetaan huomioon hankkeen vaikuttavuus, laajuus, innovatiivisuus ja taloudellisuus sekä toiminnan kohderyhmä. Avustuksia voivat hakea oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja yritykset. 10

Lajikohtaiset strategiat ja hoito-ohjelmat Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Kansallinen rapustrategia Järvilohistrategia Saimaan järvilohen hoito-ohjelma Saimaannieriän toimenpideohjelma Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelma http://mmm.fi/kalat/strategiat-ja-ohjelmat/lajikohtaiset-strategiat-ja-ohjelmat 11 24.2.2017

Valtioneuvoston asetus (714/2015) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta Avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Avustettavat hankkeet Hyväksyttävät kustannukset Avustuksen osuus avustettavasta hankkeesta Vastikkeetta tehtävä työ Avustuksen hakeminen Avustuspäätös Avustuksen maksaminen 12

Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus voi myöntää avustusta hankkeeseen, jonka tarkoituksena on: 1) edistää vesistön ja muiden pintavesien monipuolista ja kestävää käyttöä; 2) edistää vesistön ja muiden pintavesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä; 3) vähentää tulvimisesta, pitkäaikaisesta kuivuudesta tai muista epätavallisista vesioloista aiheutuvaa vaaraa ja niistä aiheutuvia edunmenetyksiä; 4) edistää kalan kulkua tai kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen; 5) edistää vesiluonnon monimuotoisuutta; Valtioneuvoston asetus (714/2015) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta 13

6) vähentää vesistöön jääneistä rakenteista tai sinne joutuneista aineksista vesistössä tai sen ranta-alueella aiheutuvaa vaaraa tai niistä aiheutuvia edunmenetyksiä; tai 7) täydentää tai parantaa toimenpidettä, joka valtion tuella on aiemmin toteutettu vesistössä tai maalla, tai vähentää tällaisesta toimenpiteestä aiheutuneita edunmenetyksiä. Avustusta myönnetään ensisijaisesti hankkeeseen, joka palvelee useita 1 momentissa mainittuja tarkoituksia. Valtioneuvoston asetus (714/2015) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta 14

Avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka aiheutuvat: 1) yleispiirteisestä suunnittelusta, joka on tarpeen 4 :ssä tarkoitettujen hankkeiden valitsemiseksi ja alueelliseksi kohdentamiseksi; 2) hankkeen toteuttamiseen osallistuvien tahojen järjestäytymisestä vesioikeudelliseksi yhteisöksi tai muuksi oikeushenkilöksi, jolle hanketta varten tarvittavat luvat ja avustus voidaan myöntää; 3) hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta; 4) hankkeesta aiheutuvien vahinkojen estämisestä; 5) hankkeen toteuttamiseksi vaadittavista luvista perittävistä maksuista; 6) hankkeen toteuttamiseen välittömästi liittyvien säädösten ja lupien mukaisten velvoitteiden täyttämisestä; 7) hankkeen vaikutusten seurannasta. Valtioneuvoston asetus (714/2015) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta 15

Miten edetään yksittäisessä vesistökunnostuksessa? Vaatii paikallisten aktiivisuutta (kyläyhdistys, osakaskunta) yhteydenotto vesienhoitotiimiin Sovitaan tapaaminen, jota ennen kootaan materiaalia vesistöstä. Tapaamisessa sovitaan, miten edetään eteenpäin vesistökunnostuksessa. Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, vesienhoitotiimi Tiina Käki, gsm. 0295 026 196, tiina.kaki@ely-keskus.fi Pohjois-Savon ELY-keskus, kalatalous Timo Turunen, gsm. 0295 026 112, timo.turunen@ely-keskus.fi Tiina Käki, gsm. 0295 026 196, tiina.kaki@ely-keskus.fi 16