SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XVIII TEOLLISUUSTILASTOA V U O N N A 1927 INDUSTRISTATISTIK 44 ÀR 1927

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA 44 V U O N N A 927 INDUSTRISTATISTIK 44 ÀR 927 STATISTIQUE D E S IN D U ST R IE S ANNÉE 927 HELSINKI 929 HELSINGFORS

VALTIO N E ITVOSTON'KIRJ APAINO STATSRÁDETS TRYCKERI

Espuhe. Företal. T eollsu u stlasto lm e sty y tä llä kertaa skäl en tstään laajem m assa m uodossa, että sh en on o te ttu tau lu, jossa ens kerran va lastaan erlasten polttoan eden k u lu tu sta teollsuudessa (T a u lu 5 ). K u n M etsäteteellnen tu tkm u slatos on saan u t V a lto n eu vostolta tehtäväkseen laata tu tkm u ksen stä, ku nka su u r on valtakunnan m etsäva ro jen vu osttan en hakkaus, on T lastollsen p ää to m sto n teollsu u slatokslta kerääm ä anesto polttoan eden ku lu tu ksesta lu o vu tettu m an tu n tu tkm u slatoksen k ä y te ttä v ä k s, jo tta e ols ollu t pakko va a ta teollsu u slatokslta sam oja te to ja kahteen kertaan. T ästä jä rje ste ly stä on ollu t seurauksena, että anesto on k ä ste lty ja lo p u l lseen asuun m u o k a ttu M etsäteteellsen tu t km u slatoksen lcäyttötutkm u sosastolla Pää tom stossa laadtu n su unntelm an m u kasest. K u n k y sym y s polttoan eden ku lu tu k sesta e ole sen luontonen, että stä ols teollsuustlastossa kästeltä vä joka vuos, tu lla a n tä tä sekkaa koskevat te d o t kerääm ään ja ju lkasem aan tästä lähn van joka kolm as vuos. H elsngssä, T lastollsessa pääom stossa, m aalskuussa 929. In d u strsta tstk e n fra m trä d e r denna gang sä tllv d a u tv d g a t skck, att. tll den fo g a ts en tab ell, som fö r fö rsta gangen ger en belysn n g av de olka slag av bränsle, som n d u strn fö rb ru k a t (T a b ell 5 ). E n ä r P o rstveten sk a p lg a forsknn gsan stalten a v S ta tsra d e t f&tt u p p d ra g a tt verk stä lla en u ndersöknng a v huru sto r den ärlga avverk nngen av rkets skogstllgän gar är, har d et m ateral, som S ta tstsk a cen tralbyrän er h ällt av de n d u strella n rätn n garn u rörande deras brän sleförbruknng, stä llts tll sagda forsknn gsan stalts dsposton, sä a tt sam m a u p p g fte r cke tvenne gan ger skulle behöva n fordras av de n d u strella n rä ttnngarna. P& g ru n d av d e tta arrangem ang har m ateralet behandlats oeh bragts slutg ltg t skck av avdeln ngen fö r förbru k n ngsundersöknngar v d P o rstveten sk a p lg a forsknn gsan stalten en lgt en av C entral byr&n u p p g jo rd plan. D a fr&gan rörande bränsleförbru kn ngen ej är av den a rt, a tt den v a r je är beh över behandlas n d u strsta tstk en, kom m a u p p g fte r rörande brän sleförbrukn n gen a tt h ä refter nsam las och pu blceras en dast v a r t tre d je är. H elsn gfors, ä S ta tstsk a cen tralbyrän, m ars 929. Martt Kovero. V lho 4wnala.

Ssällys. Innehâll. Tekst. (Sv. 28). Sv. Suom en teollsuus vuonna 927: Y le sk a tsa u s... T yöpakat ja tu o tan n o n s u u ru u s... 8 T yöpakkojen om stajat... 8 T yöntekjät... M oottort...... 2 T yöpakkojen tu o tan to arv o t ja ty ö n tek jät 3 T eollsuudessa k u lu te tu t p o ltto an eet... 5 T om nnassa sattu n eet k e s k e y ty k s e t... 4 A akkosellnen lu ettelo selo stetu sta te h tasta... 7 R ésum é fr a n ç a s... 2 L ste des nom s d ndustres em ployés dans les tableaux... 26 Text. (Sd. 28). Sd. In d u strn F nland àr 927 : O verskt... A rbetsställen och tllv erk n n g en s s to rle k.. 8 A rbetsställenas ägare... 8 A rb e ta rn a... M o to rer... 2 A rb etsställen as tllv erk n n g sv ärd e och anta le t arbetare... 8 Inom n d u strn förbrukat bränsle... 5 A vbrott v e rk s a m h e te n... 4 A lfabetsk förtecknng över förelggande Statstk redovsade olka slag av fabrker 7 R ésum é franças... 2 L ste des nom s d ndustres em ployés dans les ta b le a u x...~... 26 Taulultteet. (Sv. 8). S v. T aulu. Y leskatsaus m aan teollsuustom ntaan kaupungttan jak h lak u n n ttan 2 2. Y leskatsaus m aan teo llsu u sto m ntaan te o llsu u sla jtta n... 26 3. T eollsuudessa k ä y te tty k äy ttö vom a... 40 4. Teollsuuden k u luttam at raakaan eet ja sen t u o t t e e t... 52 5. T eollsuudessa k u lu te tu t p o ltto an eet v. 927... 6 Tabelbagor. (Sd. 8). Sd. rabell. Ö verskt av den n dustrella verksam heten landets stad er o. h ärader 2 2. D en n d u strella verksam heten efte r n d u strarter... 26 3. I ndustrn använd d rv k ra ft.... 40 4. I nd u strn använda rääm nen och havfabrkat sam t förfärdgade als t e r... 52 5. Inom n d u strn förbrukat bränsle 927... 6 Table des m atères. Texte. (Pages 28). Pag. L es ndustres fnlandases en 927: C oup d œ l général... L a classfcaton des en trep rsesn d u strelles selon la v aleur de la fabrcaton... 8 L es proprétares des entreprses... 8 O uvrers... M o teu rs... 2 Valeur des produts des leux de traval et nom bre de leurs o u v r e r s... 3 C om bustbles em ployés dans l n d u stre... 5 In terru p to n s de l a c tv té... 4 L ste des catégores de fabrques dont trate la p résente sta tstq u e... 7 R ésum é franças... 2 L ste de nom s d ndustres em ployés dans les tableaux... 26 Tableaux. (Pages 8). Pag. T ableau. T ableau synoptque des en trep rses ndustrelles dans les vlles e t les ballages du pays... 2 2. L es entreprses ndustrelles groupées par genres d ndustres... 26 > 3. F orce m otrce em ployée par l n dustre... 40 4. M atères prem ères et produts m achevés em ployés e t produts fabrqués... 52 5. C om bustbles em ployés dans l n dustre en 927... 6

Suomen teollsuus v. 927. Y leskatsaus. Y leskatsauksen koko teo llsu u s to m n ta a n puheen alasen a v u o n n a sekä 3:na edellsenä v u o n n a a n ta a seu raav a tau lu k k o : Industrn Fnland är 927. Ö vcrskt. E n överskt av hela den n d u strella verk sam h eten u n d e r frág av aran d e á r sam t u n d e r de tr e foregáende áren ges följande tabell: 924 925 926 927 T yöpakkoja, luku A rbetsställen, a n ta l... 3 22 3 37 3 526 3 787 s> lsäys, luku öknng, antal 8 05 209 26 % 9 % 2.5 3.3 6.3 7.4 T yöntekjötä, luku A rbetare, a n tal... 39 429 4005 49 367 *59 4 lsäys, luku öknng, antal.. 3 882 576 8 362 9 774 % % 2.7 l. 5.9 6.5 K äyttövom aa, HV. D rvkraft, H K... 409205 425 048 460 252 499702 lsäys. HV. öknng, H K... 95 5843 35 204 39450 ' */ /q P 0/ /q.... 4.9 3.9 8.3 8.6 P alkkaus A v lö n n g... 000nk 604 677.5 670 77.2 860 520.8 2 058 546.5 lsäys ö k n n g... o 4 720.2 66 093.7 89 749.6 98 025.7. *... % 0. 4..4 0.6 R aakaaneden a rv o R ääm nenas värde (X)Omk 5 08 286.«5 409 290.2 5 885 35.2 6 579 32.4 Sama. lsäys D:o, öknng... * 63 302.2 328 003.6 475 845.0 693 997.2 _.... %.3 6.5 8.8.8 K otm asa raakaaneta lnhem ska rääm n e n... 000mk 962 655.7 2 066 087.7 2 33 263.2 2 87 372.4 Sama. lsäys H:o. öknng... 6 600.5 03 432.0 247 75.6 504 09.2... % 0.3 5.3 2.0 2.8 K otm asa puolvalm. teollsuust. lnhem ska halvfabrkat... 000mk 022284.5 65 345.0 235 430.5 273276.3 Sama, lsävs D:o, ö k n n g... 0 043.2 43 060.5 70 085.5 37 845.8 _... %.0 4.0 6.0 3. ; U lkom asa raakaaneta U tländska rääm nen... 000mk 2 096 346.4 2 77 857.5 2 336 44. 2 488 483.7 Sama. lsävs D:o, ö k n n g... 79 946.5 8 5.2 58 584.0 52 042.2... % 4.o 3.9 7.3 6.5 T uotannon bruttoarvo T llverknngens bruttovärde... 000mk 9 345 098.S 0 2682.0 0 942 892.7 2 379 560.7 Sama, lsävs J3:o, ö k n n g... 88 755.8 78 083.7 86 70.7 436 668.0 *... /o 2. 8.4 8. 3. K u n teo llsu u sto m n taa on v :sta 926 alkaen v alastu k u n n tta n (tau lu ), vodaan ta rk a sta a, m tk ä se u d u t m aassam m e o v a t m uodostu n eet erkosks teollsuuskeskuksks. T ällasao v at ennen m u ta se u tu ja ) H elsn k ym pärstöneen, johon o n lu e ttu H elsngn k au punk, H ag an, G ra n k u llan ja K erav an k au p p ala t sekä lsäks O u lu n kylä, H u o p alah t, E spoo. H elsngn m lk., T u u su la D ä Statstken fr. o. m. är 926 ( ta b. l) g e r e n överblck av den n d u strella verk sam h eten kom m unvs, fram g är d et u r densam m a v lk a d elar av v ä rt land, som u tv e c k la t sg tl egentlga n d u strella cen tra. I d e tta avseende fra m trä d a specellt ) H elsngfors m ed om nejd, v artll hänf ö rts H elsngfors stad, H aga, G rankulla och Ivervo köpng sam t Aggelby, H oplaks, E sbo, H elsnge,

2 ja N u rm järv 2) Tam pere ym pärstöneen, s. o. T am pere, K an g asala, M essukylä, PohjosP rkk ala, E te lä P rk k a la, L em päälä, Y lö järv ja A to la h t, 3) T u rk u ym pärstöneen: T u rk u, P aran en, K a a rn a, M aara, Pkkö, R aso ja L eto, sekä 4) K ym jo en laakso, johon on lu e ttu K o tk a, K y m, A njala, K u u san k o sk, K o u v o la ja P y h tä ä. N än ry h m tellen saad aan se u ra a v a asetelm a: Pakkakunta. Ort. Työpakkojen luku. Antalet arbetsställen. Työntekjötä. Antalet arbetare. T u sb y ooh N u rm järv 2) Tam m erjors m ed om nejd, d. v. s. T am m erfors, K an g asala, M essukylä, N orr B rk k ala, S öderb rkkala, L em päälä, Y löjärv och A tolaht, 3) Abo m ed om nejd: A bo, P argas, S :tk a rns, S:t M are, Pkkö, R eso ooh L undo, 4) K y m mene älvdal, v a rtll rä k n a ts K o tk a, K ym, A njala, K u u san k o sk, K o u v o la och P y tts. E n ndelnng enlgt dessa om raden h a r v erk ställts fö ljan d e tabell: Välttömäst tejdaskoneta käyttävä voma. H. V. Drvkraft för omedelbar drft av naskner. H. K. Työntekjän palkkana, mlj. mk. Arbetarnas avlönog. mlj. mk. mlj. mk. Räämnenas värde. mlj. mk. Raakaaneden arvo. Tuotannon bruttoarvo, mlj. mk. Tllverknngens bruttovärde. mlj. mk. H elsnk ym pärstöneen. H elsngfors m ed o m n e jd... 526 20 626 54 068 373.9 06.8 988.4 m erfors m ed o m n e jd... 283 7 682 46 654 232.9 648.2 23. med om nejd... 259 9 903 9 973 22.9 397.5 895. älvdal... 03 8 774 52 220 27.8 552.0 059. o A b so lu u ttsest o tta e n H elsnk läh y m p ärstöneen m u o d o staa ss su u rm m an teo llsu u s keskuksen. M u tta jos v e rta a ty ö p ak k o jen lu k u a m u h n lukuhn, h u o m aa h et, e ttä tä m ä alue e ole v arsn asest su u rteo llsu u salu etta. L ä hem m n tä m ä k äy lm seu ra a v sta luvusta: keskm äärn ty ö p a k k a a k o h t kullakn alueella vuosna 926 ja 927 tul: A bsolut ta g e t ä r H elsngfors m ed n ärm aete om nejd sälu n d a rk ets stö rsta n d ustrella centru m. M en om a n ta le t arb etsställen jäm föres m ed a n d ra sffror, k an m an g en ast d rag a den slu tsatsen, a tt d e tta om ráde cke g e tt u p p h o v tl n ägon egentlg sto rn d u str. N ärm are fram g är d e tta av följande sffror: nom resp. om räd en kom m edeltal p ä v arje arbetsställo a re n 926 och 927: H elsnk ym pärstöneen H elsngfors m ed om nejd.. T am pere > T am m erfors T u rk u Ä bo > K ym joen laakso K y m m en e älvdal... T y ö n te k jö tä A rb e ta re Tel\. Eff. hv. lkr. T u o ta n to a rv o T llv e rk n n g s värde, m lj.m k. 926 927 926 927 926 927 39. o 39.2 63.0 62.5 37. 38.2 89.9 85.2 00.8 69.0 77.o 468.5 02.8 64.9 77. 507.0 3.4 3.8 4. 3 4.4 3.2 3.5 9. 7 0.3 N ä stä alu esta on ss K y m jo en laakso t ä r ken su urteollsuusseutu, ja sen jälk een T am pere y m pärstöneen. M olem m ssa n ässä ty ö n te k jä n kesk m äärä kohos ru n sa a st yl koko m a a n v a s ta a v a n luvun. Tosn on T u ru n ja H elsngn alueden lata: k u n ty ö n te k jö tä k eskm äärn ty ö p a k k a a k o h t tu l koko m aassa v. 926 42.3 ja 927 42.0, ol T u ru n seu d u n v a s ta a v a t lu v u t v an 37. ja 38.2 sekä H elsngn 39. o ja 39.2. Seuraavassa tau lu k o ssa v alastaan ty ö n tek jän lu k u m ä ä rä ä sek ä tu o ta n n o n b ru tto a rv o a v u o sn a 926 ja 927 teo llsu u sry h m ttän : A v dessa om raden u tg ö r sälu n d a K y m m en e älvdal d e t m est b ety d a n d e sto rn d u stro m rädet; d ä rn ä s t konnner T am m erfors m ed om nejd, Inom b&da dessa om raden v a r a n ta le t a rb e ta re genom s n tt p e r arb etsställe b ety d lg t högre än m o t sv aran d e sffra fö r hela rk et. D et m o ts a tta gäller fö r o m rädena krng A bo och H elsngfors; m ed an a n ta le t a rb e ta re g enom sntt p e r a rb e ts ställe hela rk e t u tg jo rd e 42.3 ä r 926 och 42.0 ä r 927, voro m o tsv aran d e sffror fö r A bo m ed om nejd 37. och 38.2 sam t fö r H elsngfors m ed om nejd 39.6 och 39.2. I följande tab ell redogöres fö r a n ta le t arb etare och tllverknngens b ru tto v ä rd e u n d e r áren 926 och 927 nom de olka ndustrgrupperna:

3 Teollsuusryhmä. Industrgrupp. 926 luku. antal. Työntekjötä. Arbetare. Tuotannon bruttoarvo. Tllverknngens bruttovärde. 927 erotus skllnad. 926 927 erotus skllnad. luku. luku. antal. antal. %. 000mk. 000mk. 000mk. /o M alm nnosto M alm uppfordrng S u lato t ja m etallen jalo stu slato k set Sm ält och m etallföräd 28 206 78 60.9 2 8.2 3 4.7 600.5 2.4 ln g sv e rk... 4 757 4 076 68 4.3 335 67.0 279 4.2 56 502.8 6.8 K o n ep ajat M ekanska verkstäder 8 997 8 585 42 2.2 875 5.7 952 72.5 76 660.8 8.8 H enom p koneteollsuus F nare m asknndustr... 220 228 8 3.6 K v, sav, las, hl ja turveteol 9 55.3 2 43.0 2 59.7 27.! lsuus Sten, ler, glas, kolocb to rv n d u s tr... 9 650! 0 500 850 8.8 K em allsa valm steta tu o ttav a 407 079. 506 758.6 99 679.5 24.5 teollsuus In d u str för tllverkn ng av kem ska p rep arater.... 289 958 23 0.6 44 45.2 45 626.5 T erva, öljy, kum ja m uu sel. 48.3.0 teo llsu u s Tjär, olje, gumm och övrg sadan ndustr... 394j 59 25 9.0 229 347. 237 258.4 7 9.8 3.4 N ahka ja karvateollsuus Läderoch h& rndustr... 5 686 6 032 346 6. 465 248.9 57 737.0 52 488..3 K utom ateollsuus T extlndustr 200 2877 767 8.8 04587.5 96 986.2 55 398.7 4.9 P aperteollsuus P appersndustr 6 039 7 790 75 0.9 2 088 442.8 2 209 895.7 2 452.9 5.8 P uuteollsuus T rändustr. 5235! 56 95 4 780 9.2 2 823 600.5 3 490 90.0 666 589.5 23.6 R avnto ja nautntoaneteollsuus N ärngs och njutnngsm e d e ls n d u str... Valastus, vom ansrto ja vesjohtoteollsuus B elysnngs, kraftöverförngs och vattenled 9 880 0 529 649 6.6 957 502.2 2 86 243.2 228 74.0.7 n n g s n d u str.... 2 838! 3 306: 468 6.5 335 376.9 384 32.7 48 935.8 4.6 G raafllnen teo llsu u s Grafsk n d u s tr... 4 940 587 247 5.0 209 903.4 240 460.2 30 556.8 4.6 E dellsn kuulum aton teollsuus T l föreg. ej hänförlg n d u str.. h O CO CO 29 7.2 7 67.9 7 250.8 82.9 0.5 Y hteensä Summ a 49 36759 4 9 774 6.5 0942892.7 I2379560.7 l436 668.0 3. T au lu k o n a n ta m a ylesk u v a teo llsu u sto m n n a s ta v. 927 on edelleenkn v arsn edullnen. T y ö n tek jän lu k u on lsä ä n ty n y t edellsestä v u o d esta k ak k aan 9 774:llä el 6.5 % :lla ja tu o ta n n o n arv o k errassaan.436.7 m lj. m ark alla el 3. % :lla. V uodesta 924 ty ö n te k jä n lu k u on lsä ä n ty n y t 4. % ja tu o ta n n o n arvo 32.5%. K u n tu o ta n n o n arvo. on vuos v u o d elta lsään ty n y t suhteellsest runsaam m n k u n ty ö n te k jä n luku, m erktsee tä m ä tu o ta n to te k n k a n h u o m a tta v a n rp e ä tä k eh tty m stä. M tä e rkosest 927:n lu k u h n tulee, on m erkllstä, e ttä p tk ä a k a ste n ty ö selk k au sten v ak u tu s m etallteo llsuuteen jä lo p u ltak n p ern vähäseks: su la tto je n ja m etallen jalo stu slato sten ty ö n te k jä n lu k u vähen edellsestä v u o d esta 4.3 % :lla ja tu o ta n n o n arv o 6.8 % :lla, m u tta a la n tä rk e m m än ry h m än, k o nepajojen ty ö n te k jä n luku väh en v a n 2.2 %, k u n sen sjaan tu o ta n n o n a rv o tä s tä h u o lm a tta lsään ty 8.8 % M aam m e vennlle erkosen tä rk e ä n sa h a te o l lsuuden valasem seks estetään sa h a ta v a ra n T abellen ger en r ä t t gynnsarn b ld av den n d u s t r e l l v erk sam h eten ä r 927. A n talet arb e ta re ökades sed an föregäende ä r m ed sam m anlag t 9774 eller 6.5 % och p ro d u k to n sv ä rd e t m ed 436.7 m ljo n er eller hea 3. %. S edan ä r 924 h a r a n ta le t a rb e ta re ö k ats m ed 4. % och p ro d u k to n sv ärd et m ed 32.5 %. D e t fa k tu m a tt p ro d u k to n sv ärd et ä r för ä r ö k ats relatvt, ta g e t m e a ä n a n ta le t a rb e ta re v ttn a r om a t t prod u k to n stek n k en u tv e c k la ts m ycket. hög grad. V ad särsk lt b eträffar sffrorna för ä r 927, kan observeras, a tt de län g v arg a a rb e tstv ste rn a nom m etalln d u strn en d ast u tö v ade e tt rnga n fly tan d e p à densam m a: a n ta le t a rb etare vd sm ält och nötallförädlngsverken sjö n k förhällan d e tl föregäende ä r m ed 4.3 % och p ro d u k to n sv ärd et m ed 6.8 %, m en a n ta le t a rb e ta re v d de m ekanska v erk städern a, den vktg aste g ruppen nom d e tta om räde, m nskades en d ast m ed 2.2'%, u n d er d e t a t t p ro d u k to n s v ä rd e t d ärem o t steg m ed 8.8 %. F ö r belysande av den fö r y â rt lands ex p o rt specellt vktga sägndustrn m eddelas uppgfjt

4 tu o ta n to v:stu 94 läh ten stundartessa. lajen tu o ta n to m ä ä rä t olvat seu raav at: E r om produktonen av sägade varo standard# fra n och m ed ä r 94. A v de olka vnruslagen producerades följande nängder:.erl. m uta valm steta Vuonna Lankkuja L autoja Parruja Battens S can tln gs Olka övrga Y hteensä Ar Plankor Bräder Sparrar tllverknngar Sum na 94 70 50 57 009 86 34 306 030 8 667 97 559 725 549 920 94 005 l)0 580 54 486 32 076 9 646 53 722 624 55 92 2 735 38 064 83 532 25 255 4 496 95 566 704 648 922 27 82 68 20 0 879 35 675 2 04 70 832 796 422 923 37 64 24 849 42 899 423 062 7 69 92 529 055 572 924 28 374 236 278 60 467 47 799 8 853 06 429 058 200 925 09 35 23 577 97 75 449 805 8 688 4 356 32 926 33 434 262 508 97 969 496 260 40 38 026 239 598 927 53 784 250 389 22 622 54 908 28 35 49 494 070 Selluloosan tu o ta n to on v u o d esta 93 ja t k u v a st lsä ä n ty n y t. Jo v. 920 tu o ta n to nous m an tu n vuoden tu o ta n to a suurem m aks. T a r kem m n n ä k y v ä t n ä tä sekkoja k o sk ev at a b so lu u ttse t lu v u t se u ra a v a sta ta u lu k o sta, jossa selluloosan tu o ta n to on lm o te ttu tonnessa. C ellulosatllverknngen h a r fortgäende stgt frän ä r 93. Jed an ä r 920 v a r tllverknngen störro än fö renäm n d a är. D en n a u tvecklng belyses närrnare genom de ab so lu ta sffrom a n ed an stäen d e tab ell, vlken cellulosatllverknngen uppgves ton.! Vuonna Är Su lfaattselluloosaa S u lfa tccllu lo sa valkastua b lek t t o n n a valkasem a ton ta oblekt t o n S u lfttsellu loosaa S u lftcelln lo sa valkastu a blekt t o n n a valk asem atonta t o n oblekt 93 69 63 528 23 007! 56 228 920 5 664 36 697 6 324 03 240 92 646 47 357 4 035 2570 922 x) 28 57 99 33 76 70776 923 0 93 08 648 36805 20 658 924 5 30 69 570 38 847 22 747 925 8 068 78 590 42 800 257 780 926 20 43 89 200 4 933 289 392 927 32 39 83 734 47 78 33 226 M ussakn p ap ertellsu u d en h aaro ssa on v. 927 ta p a h tu n u t nousu a, k u te n n ä k y y se u ra a v a s ta ta u lu k o sta, jossa tu o ta n to k u lta k n v u o d e lta on lm o te ttu tonnessa. Vuonna Ar Puuvanuketta Trämassa kuvaa torr märkää vftt Avon nom a n d ra grenar av p ap p ersn d u strn kunde ä r 927 fö rm ärk as stegrng, säsom fram gär av följande tab ell, vlken tllverknngen fö r resp. ä r uppgves ton. Pnupahva ja kartonka Tr&papp och kartong! Ryysypalva Lumppapp ruskeata brun valkeata vt Papera Papper 93 40685 3950 26 52 30203 264 6763 920 39320 2 29 8 086 4036 473 6058 92 43 357 09 88 7 097 8 752 25 44 564 922 43 754 29 60 9 98 5527 267 22575 928 55 37 52889 5 040 7 509 664 209 395 924 50434 7 798 4422 24 804 40 2T76 925 50990 76380 9304 33844 635 258683 926 47 33 8499 8 924 34438 898 25767 927 58 20 22462 7 33762 270 28 592 b Selloloosan määrä koskevat luvut v. 922 ja 923 *) Sffroma rörande mängden av cellulosa ären 922 esntyvät tässä korjattuna. och 933 ha här korrgerats.

5 Luvusta näkyy, että puuva,nukkeen ja papern tu otan to 0 kasvanut edelleen v. 927. Sen sjaan puupalvn tuotanto on avan h uom attavast laskenut, lyysyp ahvn valm stus on sks m tätön, että stä koskevn lukuhn e ole syytä knnttää huom ota. M aksettujen palkkojen, työntekjää koht tu levan keskmääräsen palkan sekä työntekjää koht tulevan tuotantoarvon m äärät er teollsuudenhaarossa ovat seuraavat: Sffrorna utvsa, att P r o d u k t o n e n av träm assa och papper ökats ä n n u är 927. D ärem ot har Produktonen av träpapp nedgätt synnerlgen anmärknngsvärd grad. Produktonen av lumppapp är sä obetydlg, att det cke är skäl att närmare uttala sg om densamma. Inom de olka ndustrgruppem a var totalheloppet av de utbetalade arbetslönerna och arbetslönen m edeltal per arbetare sam t tl verknngsvärdet per arbetare följande: Teollsuusryhmä. InUstrgrupp. Palkat, Löner, 000mk. Palkkaa työntekjää koht, mk. Lön per arbetare, mk. Tuotantoarvo työntekjää koht, mk. Tllverknngsvärde per arhetare, mk. M almnnosto Malmuppfordrng... 2 442.2 U 855 0 'ÖQ'2 Sulatot ja m etallen jalostuslatokset Smält ooh metallförädlngsverk... 50002.2 2 267 08 477 Konepajat Mekanska verk stä d er... 309 088.8 6 63 5 238 H enom p koneteollsuus Fnare m asknn dustr... 4 338.«9 029 53259 K v, sav, las, hl ja turveteollsuus Sten, le, glas, ko och torvndustr... 38 54.5 394 48 263 Kem allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tlverknng av kemska preparater... 9 57.4 9 996 74375 Terva, öljy, kum ja muu sellanen teollsuus Tjär, olje, gumm och övrg sadan ndustr... 22 920.9 5 089 56 93 Nahka ja karvateollsuus Läder ooh härn d u str... 79 096.8 33 85 832 K utom ateollsuus T extlndustr... 224 272.8 0252 54 74 Paperteollsuus Pappersndustr... 234 57.6 383 24 22 Puuteollsuus Trändustr... 666 435.8 709 6 323 Ravnto ja nautntoaneteollsuus Närngs och njutnngsmedelsndustr...... 42 273.9 3 53 207 640 Valastus, vomansrto ja vesjohtoteollsuus Belysnngs, kraftöverförngs och vattenlednngsndustr... 55 992.8 6 937 6 247 Graafllnen teollsu u s Grafsk ndustr... 063.2 9 590 46 358 Edellsn kuulumaton teollsuus Tl föreg. ej hänförlg n d u str... 7 438.5 7 79 39 840 Kakk teollsuudet A lla ndustrer 2 058 546.5 2 935 77 789 Palkka keskmäärn työn tekjää koht 0 v. 927 noussut edellsestä vuodesta van 3.s %, m u tta tuotantoarvo työntekjää koht 6.2 %. V. 926 ol lm ö pänvastanen: työntekjän k esk määränen palkka nous 5. %, m u tta tu otan non arvo työntekjää koht van 2.( %. Sen sekan valasem seks, m ssä määrn v a lta kunnan teollsuus käyttää ulkom asa ja kotm asa raakaaneta sekä puolvalm steta, on laadttu seuraava yhdstelm ä: G en om snttslönon per arbetare bar är 927 jam fört m ed föregäendc sr ökats m ed <adas t 3.s %, produ k tonsvärd et per arbetare därem ot m ed 6.2 %. Ar 926 u p p vsad e u tv eck ln g en en m o tsatt tendens: arbetarnas genom sn ttslön ökades m ed 5. %, m en p roduktonsvärd et per arbetare m ed en d a st 2.0 %. F ör a tt b ely sa vlk en u tsträ ck n n g rkets ndu str använ der sg a v u tlä n d sk a eller nh em sk a raäm nen och halvfabrkat bar efterföljan de sam m an ställn n g utarbetats: K ä y te tty je n ra a k a a n e d e n ja p u o lv a lm s te d e n a rv o : V ä rd e t a v an v tn d a r& m nen och h a lv fa b rk a t: u lk o m a s a : utländska: k o tm a s a : n h en sk a : koko a rv o : hela värdet: Sulatot ja m etallen jalostuslatokset Sm ält och 000 m k. % 000mk. /o 000mk. m eta llfö rä d ln g sverk... 79 348.0 54.7 65 698.«4 5.: 45 047.2 K uparnvalm stnslatokset K opparextrakt o n s v e r k... 668.4 00.o 668.4 M asuunt M a s u g n a r... 755.( 39. 74. s 60. l 930.4

6 Käytettyje a raaka aneden ja pe lolvalm lsteden arvo Värdet av anvt n d a ráñnmen och hal vfabrkat: uko mué )a: kotma sa: koko arvo: utländsl ta: nhems ka: hela värdet: 000mk. /o 003mk /o 000mk. S ähköuunt E le k trsk a u g n a r... 77.8 9.0 3 054.9 8.0 3 772.7 M artn u u n t M a r tn u g n a r... 2 66.3 2.3 8 003. 78.7 0 69.7 S äh k ö su latu su u n t E le k trsk a s m ä ltu g n a r. 32.9 36.7 539.«63.3 852.5 V alsslatokset V a ls v e r k... 38.7 5.7 22 686.9 94.3 24 068.6 K o n e p a ja t M ekansk a ve rkstä d er... 273 595.8 68.9 23 575.5 3. 397 7.3 H e n o m p koneteollsuus F n a re rnasknnd m tr 96.2 55.2 5.55.2 44.8 3 47. K v, sav, la s, h l ja turveteollsuus Sten, ler, glas, ko och to rv n d u s tr... 43 876.2 39.7 66 569.5 60.3 0 445.7 L a ste h ta a t G la s b r u k... 8 245.2 83.0 689.0 7,0 9 934.2 K e m a lls a valm steta tuottava teollsuus In d u str för tllverknng av kem ska preparater 30 248.9 45.9 35 676.0 54. 65 924.9 T erva, ö ljy, kum ja m u u sellanen teollsuus T jä r, olje, gum n och övrg sadan In d u str.. 4 666.0 75.2 37 869.3 24.8 52 535.3 N ahka ja karvateollsuus Lä der o. härndustr 236 728.9 67.3 568.5 32.7 35 897. N a h k a te h ta a t ja n ah k u rn ty ö p a ja t Lädevfa b rk e r och garverer... 9 82. 79.8.30 258.9 20.2 50 080.3 Ja lk n e te h ta a t S kofabrker... 95 974.9 57.0 70 70.3 42. 66 676.2 Kutom ateollsuus T e x t ln d u s t r... 442 653.0 73.«63 895.9 27.«606548.9 V llateh taat Y llefabrker... 99 785.7 77. 29 605.7 22.9 29 39.4 P u u v lla te h ta a t B om ullsfabrker... 88 659.8 96.3 7 256.2 3.7 95 96.0 P ellavat e h ta a t L n n e fa b rk e r... 8 854.7 39.«3 42.8 60.2 22 267.5 T rkoon ja s u k a n k u to m o t T rkot och s tru m p v ä v e r e r... 33 848.3 53.7 29 220.7 46.3 63 069.0 P a p e rteo llsu u s P a p p e rsn d u slr... 34 792.0 3. 890 343.«86.9 025 36.2 P u u h o m o t ja p a h v te h t a a t T räslperer och p a p p f a b r k e r... 3 627.2 2.7 30 450. 97.3 34077.6 S ulfttselluloosat e h ta a t Sulftcellulosafab rk er... 6 609. 7.2 297 423.2 82.s 359032.6 S u lfaatt selluloosa te h ta a t Sulfatcellulosaf a b r k e r... 20 023.5 24.7 6 05. 75.3 828.6 P a p e rte h ta a t P a p p e r s b r u k... 40 74.0 0.O 360 529. 90.0 400 703.4 P u u te o llsu u s T r ä n d u s t r... 5 766.7 2. 2 4 296.2 97.6 293062.9 S ah at ja h ö y lääm ö t S&gverk och hyvlerer 6 588. 0.9 844 02.2 99. 860 609.6 P uusepän ja h u o n e k a lu te h ta a t Snckerer o. m ö b elfab rk er..... 2 640.2 24.0 38 77.2 75. 5 357.4 R ulla ja n a p p u la te h ta a t K ull och p n n fa b rk e r... 635. S 2.ä 25 087.«97.5 25 723.7 R avnto ja nautntoaneteollsuus N ä rn g s och njutnngsm edelsndustr... 055 675.2 74.5 36 368.«25.5 47 043.8 M a k k a ra te h ta a t K o r v f a b r k e r... 5 049. 4. 08 82. 95.«3 870.5 Jau h o j a suurm om yllytm jöloch g ry n k v am a r 245 886.5 80.2 60 756.5 9.8 306 643.0 L epom ot B a g e re r... 33 296. 65, 70 564. 34.6 203 860.5 S o k e rte h ta a t S o ck erb ru k... 209 846. 88.9 26 40.6 U. l 235 987.0 T u p a k k a te h ta a t T o b ak sfab rk er... 70 789.8 92.0 4 852. 8.0 85 64.9 Valastus y. m. teollsuus Belysn n g s m. fl. n d u strer... 636. 97.7 269.7 2.3 905.8 G ra a jlln e n teollsuus G ra fsk n d u s t r... 8 29.S 9.0 82 492.5 9.«90 622.3 3 449.7 4.5 4 869.«58.5 8 39.3 K a k k teollsuudet A lla n d u strer... 2 488 483.7 37.8 4 090 648,7 62.2 6 579 32.4 U lkom asten raak aan ed en osuus on m a a lm an so d an jälk een suhteellsest v ä h e n ty n y t. V. E fte r v ärld sk n g et spelade de u tlä n d sk a r&ämn en a rc la tv t ta g e t en m ndre roll än tdgare. A r

7 93 k ä y te ttn teollsuudessam m e 43.4 % u lk o m asa raakaan eta, 920 velä 44.3 %, m u tta jo 922 m ä ä rä ol la sk e n u t 40.4 % :n p y sy en suunnlleen sam assa seu raav an ak n vuonna. N o u stu aan 924 4.3 % :n, lu k u ta a s jo seuraav a n a v u o n n a lask 40. 3 % :n, 926 39.7 % :n ja 927 edelleen 37.8 % :n. T äm ä p ro se n ttlu v u n penenem nen e m erktse su n k aan u lk o m asten raak aan ed en m ä ä rä n v ä h en ty m stä, v aan k o tm asten e n ts tä v o m ak k aam p aa lsäänty m stä, m k ä on seu rau k sen a lä h n n ä p u u ja p a p e rteollsuuden rp e ä stä nousu sta. S eu raav a ta u lu k k o valasee stä su h d e tta, m k ä valltsee m a k settu je n ty ö p alk k o jen sekä k ä y te t ty je n raak aan ed en ja p uolvalm sted en v älllä to se lta p u o len sekä v alm stu sarv o n välllä to s e lta puolen, t. s. edellset lm astu n a p ro se n te ssa v alm stu sarv o sta: M alm nnosto M a lm u p p fo rd rn g... Sulatot ja m etallen jalostuslatokset Sm ält och m etallförädlngsverk... K onepajat M ekanska verkstä d er... H enom p koneteollsuus F nare m asknndustr. K v, sav, las, hl ja turveteollsuus Sten, ler, glas, ko och to r v n d u s tr... K em allsa valm steta tuottava teollsuus I n dustr för tllverknng av kem ska preparater.. Terva, öljy, kum ja m u u sellanen teollsuus Tjär, olje, gum m och övrg sadan n d u str.. N ahka ja karvateollsuus Läder och härndustr K utom ateollsuus T extlndustr.... P aperteollsuus P a p p e rsn d u str... P uuteollsuus T r ä n d u s tr... R avnto ja nautntoaneteollsuus N ärngs och njutnngsm edelsndustr... V alastus y. m. teollsuus lelysnnys m. fl. n d u s tr e r... G raafllnen teollsuus/ G rafsk ndustr... M u u teollsuus Övrg n d u s tr... K a k k teollsuudet, A lla n d u s tr e r... K u te n y lläolevasta n ä k y y, m enot p alk k o h n ja raakaanesn olvat er teo llsuudenhaarossa h y v n k n er su u re t tu o ta n n o n b ru tto a rv o o n v e rra te n. K a k k teollsu u d et m u k a a n o tta e n ty ö n te k jä n p a lk a t te k v ä t 6.0 % ja ra ak a a n eet 53. % tu o ta n n o n b ru tto a rv o s ta el y h te e n sä 69.7 %. V uonna 93 v a s ta a v a t lu v u t o lv at 5.8 % ja 57.9 % el y h teen sä 73.7 %. 93 auvändes nom v é r n d u str 43. t % u t län d sk a rääm nen och ar 920 ännu 44. 3 % ; red an á r 922 sjö n k p ro c e n tta le t enellertd tl 40. 4 % ocl stannade ungefär á d en n a n v á även f öljande ár. A r 924 steg d et tl 4. 3 %, m en sjö n k följande a r tl 40.3 %, a r 926 tl 39.7 % och á r 927 tll 37.8% D en n a nedgáng av procentsffran b e ty d e r cke, a tt m ängden u tlä n d sk a rääm nen skulle h a m nskats; det ä r m ängden nhem ska rääm n en, som ökats m era an tdgare. D e tta b ero r &ter n ä rm a st p a den kraftg a utvecklngen av trä och p ap p ersn d u strn. I efterföljande tab ell belyses förh& llandet m e l lan u tb e ta la d e arb etslö n er och värd et av an v ä n d a rä v a ro r och h a lv fa b rk a t ä e n a sdan sam t tl v erknngens v ärd e & an d ra, v arv d de fö rra äro an g v n a p ro cen t a v tllverknngens värde: R a a k a a n e d e n ja p u o lv a lm s t. P a lk k a a a r v o : A v lö n n g : V ä rd et av raäm n e n och la lv fa b rk a t: 000m k. V alm stu s a rvo: T llverknngen s v ä rd e: 0/ Io 000m k. 0 Io 000m k. 2 442.2 7.6 3 4.7 50 002.2 7.9 45 047.2 52.0 279 4.2 309 088.S 32.5 397 7.3 4.7 952 72.5 4 338.6 35.7 3 47.4 28.6 2 43.0 38 54.5 27.3 0 445.7 2.8 506 758.6 9 57. 3.4 65 924.9 45.3 45 626.5 22 920. ) 9.7 52 535.3 64.3 237 258.4 79 096. s 5.8 35 897.4 68.0 57 737.0 224272.3 8.7 606 548.9 50.7 96986.2 234 57.6 0.6 0 2 5 3 6.2 46.4 2 209 895.7 666 435.8 9. 2 93 062.9 62.8 3 490 90.0 42 273.9 6.5 47 043.8 64. s 286 243.2 55 992.8 4.6 905.8 3. 38432.7 0 63.2 42.3 90 622.3 37.7 240460.2 7 438.5 43. 8 39.3 48.2 7 250.8 2 058 546.5 6.6 6 579 32.4 53. 2 379 560.7 Sásom av ovanstâende fram g âr, v arerad e u t g ftem a fö r löner och an v ä n d a rääm n en jäm förelse m ed tllverknngens h ru tto v ä rd e nom de olka n d u strg ru p p em a hög grad. D à alla nd u strg ru p p er m ed räk n as, u tg jo rd e de u tb e ta la d e lö n ern a 6.6 % och rääm n en a 53. % av tllv e rk nngens b ru tto v ä rd e eller tllsam m ans 69.7 %. F ö r ä r 93 voro m o tsv aran d e sffror 5.8 % ocl 5 7.9 % eller tllsam m ans 7 3.7 %.

8 Työpakat ja tuotannon suuruus T u o ta n to a rvonsa m u k a a n ja k a u tu v a t te o llsu u sla to k set ja nd en ty ö n te k jä t erkseen kau pu ngessa ja m aaseu d u lla seuraavast: Arbetsställcn och tllverknngens storlck. Med h ä n sy n tl tllverknngsvärdet. fö rd ela sg arb etsstä llen a och deras arbetare städ erna och pa landsbygd en sälunda: V alm stusarvo: K a u p u n g t : S tä d e r : M aa seu tu : «L andsby g d : K oko Ulaa : la n d e t H ela T l verk n n g s v ä rd e : ty ö p a k k. ty ö n t. ty ö p a k k. ty ö n t. työpakk. ty ö n t. arb etsst. arb etare. arb etsst. arb etare. a rb e tsst. arbetare. lm o tta m a tta cke angvet... 47 47 59 538 00 3 009 alle u n d e r 50 000 m k... 3 5 249 424 252 439 50 000 200 000.>... 70 869 254 585 424 2 454 200 000 500 000... 396 3 454 37 3 955 767 7 409 500 0 0 0... 000 000... 397 5 223 307 5 432 704 0 655 000 000 5 000 000... 57 7 589 464 9 767 035 37 356 5 000 000 0 000 000 >..... 0 947 5 2 53 226 23 0( 0 000 000 m k ja e n e m m ä n och m era 8 34 907 55 39 82 273 74 79 Y hteensä S um m a 83 74 475 974 84 666 3 787 59 4 F n sm ä seen ryhm ään, ty ö p a k k o h n, joden tu o ta n to a rv o a e ole lm o te ttu, k u u lu v a t m u d en teh ta d en y h te y d e ssä olev a t k o rja u sty ö p a ja t. R y h m n, jo ssa tu o ta n to a rv o on alle 200 000 m k, sa a tta a kuulu a varsn h u o m a tta v a k n te h d a sla to k sa, joden v a lm stu s on jä ä n y t v ä h äsek s sen v u o k s, e ttä ne o v a t sy y s tä ta to se sta jo u tu n eet sesom aan su urm m an osan v u o tta ta o v a t a l k an eet to m n ta n sa h a n v u o d en lopussa. Sen sekan v a la sem sek s, m o n ta k o ty ö n te k jä ä tu lee keskm äärn k u ta k n ty ö p a k k a a koh t ed ellän an tu ssa er ryhm ssä, saadaan Kuuraav a t luvut: D en första gruppen, arbetsställen u ta n angve tllverk u n gsvärd e, o m fattar roparaton sverk stä der sorn äro a n s lu tn a tll andra fabrkcr. Tl d< grupper, nom v lk a produktonsvärd et uppgä] tl m ndre n 200 000 m k, hörn even tu ellt äve ('l m äugd m y ck et b ety d a n d e fabrker. vlk as pro d u k ton lp p g ä tt tl en oh ety d lg h et, em ed an d< a v ett eller annat skl statt under stö rsta deler a v arot eler ho jä t s n verk sam het alld eles slu tet a v äret. F öljan de sffror u tv sa h u m m anga arhetare m ed elta l det kom ner p ä varje arb etställe non här nedan m gvna grupper: Työntekj. T yöntekj. T uotantoarvo : työp. koht. Tuotantoarvo : työp. kobt T llv erk n n g sv ä rd e: Avbetare per arbetställe. T llv erk n n g sv ä rd e: Arbetare perarbetetälle. lm o tta m a tta cke a n g v e t...... 28.4 000 000 5 000 000 m k... 36. a lle u n d er 50 000 m k.......7 5 000 000 0 000 000... 02.2 0 000 000 m k ja enem m än och m era 273.7 200 000 500 000...... 9.7 500 0 0 0 000 000 >...... 5. Kakk työpakat Alla arbetsställen 2.o Työpakkojen omstajat. O m stajen m ukaan ja k a u tu v a t teolsu u slk k eet seu raavalla tavalla: Arbetsställenas ägare. Med avseende ä äganm fördela sg arbetsställena pä följande sätt: O m s ta ja t: Ä g are : K a u p u n g t: : S tä d e r : ty ö p a k k. arb etsst. ty ö n t. arb etare. M aaseu tu : L an d s b y g d : ty ö p a k k. ty ö n t. a rb e ts s t. a rb e ta re. K oko m a a : H e la la n d e t: ty ö p a k k. ty ö n t. a rb e ts s t. a rb e ta re. Y kstyset h enklöt E n sk ld a personer 585 7 549 525 8 09 0 5 658 O suuskunnat A ndelslag... 07 989 3 685 220 3 674 Osake ja m u u t yht öt A ktjp och övrg a bolag... 022 58 93 287 73 00 2 309 3 923 K u n n a t Iv o m m u n e r... 64 754 5 8 79 872 V alto S tatsv erk et... 35 4 270 34 744 69 6 04 Y hteensä S um m a 83 74 475 974 84 666 3 787 5 9 4L

) J o s jä tä m m e p o s n e v e r r a tta n h a r v a t l a t o k s e t, j o tk a k u u lu v a t o su u sk u n n lle, k u n n lle j a v a lto lle, n n ja k a u tu v a t y k s t y s t e n h e n k lö d e n s e k ä o sa k e j a m u d e n y h tö d e n o m s t a m a t lk k e e t er tu o ta n to r y h m n se u r a a v a st: O m m a n b o r tlä m n a r d e r e la tv t f á ta lg a n r ä ttn n g a r, so n tllh ö r a a n d e lsla g, k o m m u n e r o cl sta ts v e r k e t, fö r d e la sg d e a r b e tsstä lle n, so m ä g a s a v e n s k ld a p e r so n e r e lle r a v a k te o c h ö v rg a. b o la g, m e d a v se e n d e ä tllv e r k n n g s v ä r d e t p& f ö l jan d e sä tt: Y k sty se t; henklöt: O sake ja n luut y h tö t: T u o ta n to a rv o : E n s k ld a person6r: A kte och : vrga b olag: T llv e r k n n g s v ä rd e : ty ö p a k k o ja. arbetsställen. työntekjötä. arbetare. työpakkoja. nrbetsställen. työn tek jötä. arbetare. lm o tta m a tta oke a n g v e t... 86 2 57 alle u n d e r 50 000 m k... 87 30 26 94 50 000 200 000... 84 050 9 l 072 200 000 500 000... 334 2 853 375 4 00 500 000 000 000... 257 3 33 388 6 570 000 000 5 000 000... 227 6 585 70 28 286 5 000 000 0 000 000... 7 70 93 20 72 0 000 000 m k ja enem m än ooh m e r ä... 4 548 249 69 048 T ä s tä n ä k y y o sa k e ja m u d e n y h tö d e n se k t y k s t y s t e n h e n k lö d e n o m sta m e n lk k e d e n e r o a v a su u s. S a m a lla k u n jä lk m m ä sssä o n k e s k m ä ä r n 4. ty ö n t e k j ä ä ty ö p a k k a a k o h t, 0 v a s t a a v a lu k u e d e lls s sä 57.. Y k s ty s te n h e n k lö d e n ja y h tö d e n o m s t a m e n lk k e d e n e r o a v a s u u tta te o lls u u s la jtta n v a la se e s e u r a a v a ta u lu k k o : Teollsnuslaj. Im lustrart. Y hteensä Sumna 0 5 658 2 309 3 923 Työpakkoja. Arbetss tlen. l l a r fr a m tr a d e r sk lln a d e n m e lla n n r b e lssta l len, so m á g a s a v e n sk ld a p erso n e r o ch av a k te e lle r a n d r a b o la g. M ed a n d e fo r r a n e d e lta l h a v a 4. a r b e ta r e p e r a r b e tsstá lle, r m o ts v a r a n d e t a l f dr d e se ñ a r e 5 7.. I fo lja n d e ta b e ll fr a m tr a d e r sk lln a d e n d e tta a v se e n d e m e lla n a r b e tssta le n, so m g a s a v e n s k ld a p e r so n e r eller a v b o la g, n o m o lk a n d u strg ren a r: Y kstyset enklöt. Enskka p< raoner. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. 0sake ja mu t yhtöt, Akte och öv rga bolag. Työntekjötä. Työp a k koja. Arbetsställen. Työntekjötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknragens värde, 000mk. M alm nnosto M alm uppfordrng... _ S ulatot ja m etallen jalo stu slato k set 00 2 662.0 Sm ält och m etallfö räd ln g sv erk... 75 738 39 864.6 98 3 24 23 808.5 K onepajat M ekanska v e r k s tä d e r... 90 340 65 034.8 28 2 949 703 980.3 H enom p koneteollsuus F nare mask n n d u stv........ 7 22 4 835.6 6 06 7 307.4 Kv, sav, las, hl ja turveteollsuus S ten,ler,glas, koloch torvndustr 99 25 34 799.«237 8 99 467 744.2 K em allsa valm steta tu o ttav a teoll... Ind. för tllv. av kem ska preparater 9 56 9 07.6 37 330 87 292. s T erva, öljy, kum y. m. s. teollsuus T jär, olje, gum m o. övr. säd. ndustr 0 47 5 623.8 5 472 23634.«N ahka ja karvateollsuus L äder oc) h ä rn d u str... 56 909 92 732.4 89 5 006 47 65.2 K utom ateollsuus T extlndustr.... 98 2 007 07 934.0 64 9 48 069 097. o Paperteollsuus P appersndustr... 4 573 2226.8 72 7 77 28 732.0 P u u teo llsu u s T rä n d u s tr... 32 657 299 37.4 564 48 592 3 058883.«R avnto ja nautntoaneteollsuus N ärngs och njutnngsm edelsndustr 24 828 26 92.3 27 7 305 60648.«Valastus, vom ansrto ja vesjohtoteollsuus B elysnngs, kraftövertörngsoch v a tte n le d n n g sn d u str... 76 07 2274.4 237 644 204 84.0 G raafllnen teollsuus Grafsk ndustr 25 273 9 232.6 46 4 444 209604. E dellsn kuulum aton teollsuus Tl föregaende ej hänförlg n d u s tr... 6 276 0 242.8 9 57 7 008.O Y hteensä Summ a 0 5 658 9209.3 2 309 3923 0 487 629.5 TeolH suusu bwto k 92' In d u strsta tístlc ar 927. 2

j 0 O suuskunten, k u n te n ja valto n m erk ty s teo llsu u sto m n n an h a rjo tta jn a on v arsn v ä hänen, kvten seu raav at h v u t o so ttav at: Synnerlgen rnga är andelslagens, konn unernas sam t statsverkets betydelse nom den ndustrell«produktonen, vlket fram gär av följande sffror: Osuuskunnat. Andelslag. Kunnat. Kommuner. Valto. Statsverket. Tcollsmslaj. Industrart. Työpakkoja. Arbetsställen. Työntekjötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknn! gens värde, 000mk. Työpakkoja. Arbetsställen.! Työntekjötä. Arbetare. I gens värde, 000mk.! Tuotantoarvo, Tllverknn! Työpalkkoja, Arbetsställen. Työntekjötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000mk. M alm nnosto M a lm u p p fo rd rn g S ulatot ja m etallen jalostuslatokset 06 749.7 Sm ält och m etallförädlngsverk... 39 3 042.8 2 58 4 398.3 K onepajat M ekanska v erkstäder.. 0 29 4 958.3 6 24 8 67.9 30 3 923 7003.2 K v, sav, las, hl ja turveteollsuus Sten, ler, glas, ko o.torvndustr K em allsa valm steta tu o ttav a teoll. 20 360 2 624.0 3 68 936.C 6 28 654.6 Ind. för tl v. av kem ska preparater 4 366 967.2 3 06 30 094.9 N ahka ja karvateoll. L äder o. h arn d. S 7 7 389.4. K utom ateollsuus T e x tln d u str.... 0 306 8862.3 2 83 092.9 : P aperteollsuus P a p p e rsn d u str... 2 40 4 280.8 620.5 P uuteollsuus T rän d u str... 34 897 55 698. 4 66 3 720.2 6 203 72 57.«: R avnto ja nautntoaneteollsuus N ärngs ocl njutnngsm edelandustr 93 25 283 430.2 3 45 79 48.9! V alastus, vom ansrto ja vesjohtoteollsuus B elysnngs, kraftöver förngs och v atten led n n g sn d u str.. 3 57 2 537.6 54 4 69 836.5 3 87 4 823. G raafllnen teollsuus G rafsk ndustr 8 2 6 994.0 4 358 4 629.6 Y hteensä Summ a 220 3 674 408 984.9 79 872 83 754. 69 6 04 379 000.9 E r o m stajary h m en m e rk ty stä teo llsu u d essam m e valasee y llä oleven ab so lu u ttsten lu k u jen lsäks se u ra a v a tau lu k k o, jo s ta teollsuusla jtta n k ä y lm, m o n tako p ro s e n tta kussakn o m stajary h m ässä ty ö n te k jä n lu k u ol ty ö n te k jä n koko m ä ä rä stä sekä m o n tak o p ro s e n tta v alm stu sarv o ol valm stu k sen koko arv o sta. B etydelsen av de olka g ru p p ern a av ägare fö r v a r n d u str belyses av ovanstáende a b so lu ta sffro r sa m t dessutom av följande tab ell, vlken u t v sar luru m an g a pro cen t de olka g ru p p em as a rb e ta ra n ta l u tg jo rd e av hela a rb e ta ra n ta le t och h u ru m än g a p ro cen t deras tllverknngsvärde vtgjorde av tllverknngens hela v ärd e nom de olka n d u streren arn a. Työntekjät / :na tvö Tuotane on bruttoar7 0 pakossa, jota /.:na tyt pakossa, jclta omstvat: OInstvat *! Arbetare / vd arbets Tllverkr ngens brut o* ställen, son ägdes av: värde %, vd arbetsstulen, som ägdes av: Teollsmslaj.! Industrart. ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte o. övr. bolag. M alm nnosto M a lm u p p fo rd rn g... 48.5 5.5 loo.o 78.0 S ulatot ja m etallen jalo stu slato k set 22.0 loo.o Sm ält och m etallfö räd ln g sv erk... 8. 79.5' l.o.4 loo.o 4.3 83.0.!.6 loo.o K onepajat M ekanska verkstäder... 7.8 69.7 0.7.8 2. loo.o 6.8 73. 0.5! 0.9 7.9 loo.o H enom p koneteollsuus F nare m asknn d u s tr... 46.5 loo.o 39.8 60.? loo.o : K v, sav, las, hl ja turveteollsuus Sten, ler, glas, ko och to rv n d u s tr.. 0.7 K em allsa valm steta tu o ttav a teollsuus 85.0 3.4 0,«0.3 loo.o 0.9 92.3 0.5 0.2 O. loo.o In d u str för tllverknng av lcemska p rep arater......... 8.0 67 ol«7 T erva, öljy, kunn j. m. s. teollsuus 5.4 loo.o 6.2 59.9 3.8 20.7 loo.o Tjär, olje, gum m o. övr. sadan ndustr 3^ 96.9 loo.o 2.4 97.6 _ loo.o osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner.. valto. statsverket. Yhteensä. Summa.

Teollsuuslaj. In d u strart Työntekjät /ma työpakossa, jota om stvat: Arbetare /o vd arbetsställen, som ägdes av : ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte o. övr. bolag, osuuskunnat. andelsjag. kunnat. [ kommuner. j valto, j statsverket. Yhteensä. Summa. Tuotannon bruttoarvo /.:na työpakossa, jota om stvat: Tllverknngens b ru tto värde /o, vd arbetsställen, som ägdes a v : ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. N ahka ja karvateollsuus L äder ooh h ärn d u str... 5. 83.0.9 loo.o 7.9 80.7.4 loo.o K utom ateollsuus T ex tln d u str... 9.2 89.0.4 0.4 loo.o 9.0 89.3.6 O. loo.o P ap erteollsuus P ap persndustr... P u u teo llsu u s T rän d u str... R avnto ja nautntoaneteollsuus Närngs och n ju tnngsm edelsndustr... 7.3 69.4.9.4 loo.o 9.9 73.5 3.0 _ 3.6 loo.o Valastus, vom ansrto ja vesjohtoteollsuus B elysnngs, kraftöverförngs och v a tte n le d n n g sn d u str... 3.2 49.7.7 42.7 2.7 loo.o 0.6 53.3 0.7 44.2.2 loo.o [ G raafllnen teollsuus G raflsk n d u s tr.. 5.3 85.7 2. 6.9 loo.o 3.8 87.2 2.9 6. loo.o E dellsn kuulum aton teollsuus T l föregäende ej hänförlg n d u s tr... 63.7 36.3 loo.o 59.4 40.6 loo.o 3.2 96.6 0.2 loo.o.0 98.7 0.2 0. loo.o 0.8 85.4.6 0. 2.) loo.o 8.6 87.6.6 0. 2. loo.o K akk teo llsuudet Alla n dustrer 9.8 82.9 2.3.2 3.8 loo.o 7.4 84.7 3.íí.5 3. loo.o K ällä suhdeluvut osottavat, että osake ja m uden yhtöden rnnalla m uut yrttäjäryhm ät valtakunnan teollsuudessa ovat varsn väh ä pätösä. T eollsuustyöväen koko m äärästä tul yhtöden osalle 82.0 % ja koko teollsuustuotannon bruttoarvosta 84.7 %. V astaavat lu vu t v u o delta 93 olvat 77.5 ja 8.5. On kutenkn syytä m anta, että ykstysten henklöden m erktys teollsuudenharjottajna on kasvam aan pän: 925 ykstysten henklöden om stam ssa työpakossa ol työntekjötä 8.f /0, 926 9. % ja 927 9.8% kaksta, ja tuotannon arvo vastaavast 7.0, 6.0 ja 7.4 %. A v dessa p ro p o rto n stal fram g âr, a tt akte och a n d ra bolag jäm förelse m ed de ö v rg afö retag arg ru p p ern a âro av synnerlgen sto r betydelse nom lan d ets ndustr. A v hela an ta le t n d u stra rb e ta re kom p â bolagens del 82.9 % och av hela n d u strtllverknngens b ru tto v â rd e 84.7 %. F ö r â r 93 voro de m o tsv aran d e sffrorna 77.5 och 8.5 %. D et h ö r lkväl observeras, a t t betydelsen a v de företag, som ägas a v ensklda person er, u n d er ssta td e n ôkats: à r 925 u tg jo rd e a n ta le t a rb e ta re vd dem 8.6 %, à r 926 9. % och â r 927 9.8 % av sam tlga. P roduktousv ä rd e t u tg jo rd e â te r u n d e r föreg. â r 7.0, 6.6 och 7.4 %. Työntekjät. Työntekjän todellnen lu k u m äärä koko m aassa neljännesvuosttan ol: Arbetarne. D et fa k tsk a a n ta le t a rb e ta re kvartalsvs hela lan d et var: K aup u n gt : Stder: M aaseutu : L an d sb y g d : Y hteensä : Sum m a: luku. muutos. lu k u. m uutos. luku. m uutos. a n ta l. ä n d rn g. a n ta l. ändrug. a n ta l. ä n d rn g. p :n â tam m k. den ja n u a r.. 7 06 74 432 45 493 h u h tk. ap rl.... 74 425! 4 7 0 / 82 42 + 0.4 % 56 567 + 7.6 % henäk. ju l... 74 50 0.4 88 239 + 7.4 62 389 + 3.7 lokak. o k to h er. 76 078 H 2.6 78 520.0 54 598 4.8 T y ö n tek jän k ä su h te ta valasev at seu raav at A rb etam es äklersfördelnng beyses av föjande hvut: sffror: m e h e t : m n : n a s e t: k v n n o r: kakk työn t: a lla a rb e ta re : alle 5 vuoden u n d er 5 â r... 332 0.3 % 24 0.2 % 456 0.3 % 5 8 v u o ta a t 5 8 â r... 6 087 6.0 3 87 6.6 9 904 6.2 8 v. tä y ttä n e e t fy lld a 8 â r.... 94 574 93.7 54 207 93.2 48 78 93.5 Yhteensä Summa 00 993 loo.o % 58 48 00.0 % 59 4 00.0 %

2 T eollsu u d essam m e 0 m a a lm a n so d a n p u h je ttu a r u v e ttu y h ä su urem m assa m äärn k ä y ttä m ään n a sp u o lsta ty ö v o m a a, m k ä y h ä ja tk u v a st p yrk k a svam aan. V. 93 ol n ä et nasty ö lä sä v a n 27.8 %, m u tta jo v. 96 3. t %, 923 35.2 %, 925 35. o %, 926 36. l % ja 927 3 6.5 /,. Moottort. V om akon eta e sttä v ä ta u lu (Tätn 3) on v. 920 kok onaan u u sttu. S tä h u o lm a tta prm äärm oottoren lu k u a ja vom a m ä ä rä ä k o sk e v a t ted o t o v a t verrannollsa akasem pen v u o sen teto je n kan ssa. Sen sjaan a k a sem m lta v u o slta e ole olem assa te to ja stä, suurko m äärä tä stä v o m a sta k ä y tt su oran asest teh d a s k o n eta ja suurko osa stä ta r v ttn sähkögeneraattoren k äyttö ön. P rm äärvom a v. 927 ja lähn n ä edellsnä v u o sn a k ä v lm seuraavasta: Industrn har efter värld sk rgets u tb r o tt b o rja t allt större u tsträ ck n n g a u vän d a kvn nlg a rb etskraft, vl ken allt fortfarande tenderar a tt tllvxa. Ar 93 utgjorde näm lgen antalet kvnnlga arbetare endast 27.8 %, m en redan Ar.96 3.4 %, &r 923 35.2 %, ar 925 35. % ooh Ar 926 36. % oeh är 927 36.5 0. Motorer. T abellen rörande använ d n n gen av kraftm askner (Tabell 3) har Ar 920 helt och b a l let ändrats. D e t oakta t lam n u p p g ftern a över antalet prm ärm otorer oeh deras drvkraft jäm ö ra s m ed u p p gftern a fran tdgare Ar. D ä rem o t förefnn as cko up pgftcr fö r tdgare Ar över den del a v drvkraften, son använ d es fö r drekt drft a v fabrksm askner och fö r drft av elek trctetsgeneratorer. Storleken a v den prm ara drvkraften Ar 927 och under de närm ast föregäende Aren fram gár a v följande sffror: V esm oottoreta. Höyry m oottoreta. Vattenm otorer. Angmotorer. moottoreta. Yhteensä V o s. teh. hv. Vespyörä Turbneta M äntäkoneta! Turbneta Gas och olje A r. V attenhjul T urbner Kovmuskner Turbner motorer. Sumna eff. hk. luku. teh. hv. luku. tel. lv. luku. teh. lv. luku. teh. Uv. luku. tel. hv. anta. eff. hk. antal. eff. hk. antal. eff. hk. antal eff. hk. antal. eff. hk. 93.... 025 9 978 66 33 679 692 04 209 3; 26 407 329 8 800 283 073 920. 9 432 696 44 08 32 93 356: 4 73 236 276 2 46 323593 92. 3 589 92 69 535 208 99 859; 36 88 226 282 4 639 372848, 922. 40 979 882 90 373 207 04 99 52 04 59 332 4 569 44 639 923. 26 599 867 95 35 85 02 079! 596 606 227 3 834 428 469, 924. 2 732 859 97 02 07 32 334 59 357 227 443 455 875 925. 9 0 862 98 60 094 06 660! 53 35 54 22 304 454 449 926. 24 922 926 28 344 8 08 777; 868 994 222 5 45 5282 927. 22 853 924 226 900 46 07 620! 78 97 098 24 5 737 548 27 Y lesk u v a n prm äärvom an k ä y tö stä sek ä sä h köm oottoren v o m a m ä ä rä stä a n ta v a t teollsu u s la jtta n seu raavat, teh o k k a d en hevosvom en m äärä lm asevat luvut: Vuos. Ar. koneden välttömään ka yttöön för omedelbar drft av ra askner sähkögeneraatt oren kä yttöön för drvande a v elektr ctets gener: torer vespyörä ja! turbneta. vattenhjul o. turbner. höyrykoneta ja turbneta. ängmaskner o. turbner. Kn bld av använ dn n gen av den prm ara d r v kraften sam t d rvkraften s storlek hos de elektrsk a m otorerna non de olk a nd ustrgrenarna erhälles av fö lja n d e sffror, son u tv sa a n ta let effek tv a lästkrafter: Prmää rmootto reta on käytetty: Av prn lärmotor emä hava använts öljy ja kaasumoottoreta. olje ocl gasmotorer. yhteensä. summa.! vespyörä ja j turbneta. vattenhjul o. turbner. höyrykoneta ja turbneta. ängmaskner o. turbner. motorer., öljy ja kaasu moottoreta. olje o. gas yhteensä, summa. Sähkömoottort. Elektrska motorer. Voma, joka välttömäst käyttää tehdaskoneta. Drvkraft för omedelbar drft av fabrksmaskner. 920... 8932 72 727 6 52 67 65 0 9348 6 063 62422 35 246 296 47 92... 77 776 70 990 482 52 898 92 348 7 095 0 507 29 950 57 690 30588 922... 7405 72229 3 703 49 983 7 30 36 489 0 866 264 656 204 508 35449 923... 80 642 7423 3 222 57 987 5 308 44 562 062 270482 232 093 390 080 924... 77 373 7 489 3 776 52 638 20 380 72 202 0 655 303237 256 567 409 205 925... 75 634 70 932 3 356 [49 922 23 660 7 079 9 788 304 527 275 26 425 048 926... 8095 72 08 3 886 56 855 38 35 205 753 259 355327 303 397 460 252 927... 77 57 76 469, 4 344 58 330 50236 228 258 393 389 887 84 372 499 702

3 T aulu kko o so tta a, e ttä prm ääruoott oren o su u s teh d a sk o n eta k ä y ttä v ä n ä v o m a n a on v ä h en em ässä, v a k k a k a a n v ä h en ty m n en e ole läheskään sään n öllstä. Sen sjaan säh k ögen e raatto reta k ä y ttä v ä v o m a on v u o s v u o d elta y h ä lsä ä n ty n y t, vähm m n v. 925. V u o d esta 920 tek ee h evosv o m en lsä y s 40.«%. On luon n ollsta, e ttä m y ö sk n sä h k ö m o o tto ren v o m a on lsä ä n ty n y t, jo p a runsaam m n kn kun säh k ögen eraattoreja k ä y ttä v ä vom a, n m ttä n 52.4 %. Työpakkojen tuotantoarvot ja työntekjät. 'T yöpakat on entsen julkasun ta u lu ssa 0 ja e ttu sek ä tu o ta n to a rv o n e ttä ty ö n tek jä n lukum äärän m ukaan, m k ä l on ollu t m a h d o llsta. T ällasta ja k o a e k u ten k a a n v o d a an a to m tta a, sllä erässä ta p a u k sssa on k a h d esta ty ö p a k a sta lm o tettu o stta n ty ö n te k jä t y h tesest, ostta n ty ö n te k jä t ja tu o ta n to a rv o y h te se st. Sentä h d en kussakn alla lu etellu ssa ryh m ässä on ty ö p a k k o jen y h tessu m m a y h te e n la sk e tta v en su m m a a jon k n verran suurem p. S a m a sta s y y stä e er ryhm en p rosen ttlu k u jen su m n akaan ole 0 0.o, v a a n v ä h ä n p en em p, ja o so tta a p u u t tu v a p rosen ttlu k u p u u ttu v a työpak k o ja. 'Cabellen u tv sa r, a tt prm ärm otorernas andel a v d rvkraften fö r fa b rk sm ask n ern a sy n es h&lla p ä a tt a v ta g a, ehuru m n sk n n gen ck e p a la n g t när är regelm ässg. D e n kraft, som använ d es för drft av elektrctetsgen eratorer, har därem ot är för är kontnuerlgt ök ats. I förhallan de tl är 920 u tg ö r öknngen av h ästkrafterna 40.0 %. D et är självklart, a tt även de elek trsk a m o to rernas k raft ökats, den har t. o. m. v u x t högre grad än elektrctetsgen eratorern as, näm lgen m ed 52.4 %. Arbetsställenas tllvcrknngsvärde och antalet arbetare. E n fördeln n g av a rb etsställen a b ad e öfter tllverk n n gsvärd et och a n ta let arbetare h ad e, sä v tt d et v a r m ö jlg t, v erk stä llts ta b e ll 0 den tdgare p u b lkatonen. E n sädan fö rd eln n g är ck e alltd genom förbar, d et att v ssa fa ll dels arbetarna, dels s&väl arhetarna som tllverk nngsvärdet u p p g v ts gem en sa m t fö r tv en n e arhetsstallen. D ärför är var och en av nedan u p p ta g n a grupper a n ta let a rb etsställen n ä g o t större än addendernas su m m a. A v sarm na orsak u tgör ck e heller p ro cen tta len s su m m a varje grupp 00. o, u ta n är den n ä g o t m ndre, varvd d et resterande p rocen tta let hänför sg tl det äterstäend e an talet arbetsställen. Työpakkoj a: Arbetsställen Tuotantoarvo, mk. ~ Tlverknngsvänle, mk. Työntekjötä: Arbetare: luku. antal. 0/ la kakk. alla. ln o tta m a tta : Tcke a n g v e t: a lle 0 f ä r r e än 0... 2 9.8 0 0 0... 8 76. 0 0 5 0 0... 3 2.8 06 a lle u n d er 50 0 0 0 a lle 0 fä rre ä n 0... 86 73.8 0 00... 8 3.2 252 5 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 a lle 0 fä r r e ä n 0... 33 78. 0 0 0... 73 7.2 4 2 4 2 0 0 0 0 0 5 0 0 0 0 0 a lle 0 färre ä n 0... 452 58. 0 00... 306 39. 0 0 5 0 0... 767 5 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 a lle 0 fä rre ä n 0... 235 33.4 0 00... 4 6 0 65. 00 5 0 0... 9 0. 704 0 0 0 0 0 0 5 0 0 0 000 a lle 0 fä r r e ä n 0... 36 3. 0 00... 838 8.0 0 0 5Ö0... 43 4.2 0 3 5 o 0 0 0 0 0 0 ja enem m än ocj däröver: a lle 0 fä r r e ä n 0... 5.0 0 00... 67 33.5 0 0 5 0 0... 287 57.5 5 0 0 0 0 0... 32 6.4 0 0 0 ja e n e m m ä n o c h fle r e. 6.2 499 K a k k ty ö p a k a t: A lla a r b e tsstä lle n : a lle 0 fä r r e än 0... 366 36. 0 00... 933 5.0 00 500... 335 8.8 5 0 0 0 0 0... 32 0.S 0 0 0 ja e n e m m ä n o c l fle r e. 6 0.2 3 787