OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE AALTO-YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto ei ole tehnyt muutoksia strategisiin painopistevalintoihinsa. Yliopisto on käynnistänyt strategiansa toteuttamisen määrätietoisesti. 2. PERUSTEHTÄVÄT 2.1 KOULUTUS OKM pitää myönteisenä yliopiston toimia opetussuunnitelmien uudistamiseksi ottaen huomioon oppimiskeskeisen kulttuurin kehittämisen sekä opiskelijoiden ulkoisen ja sisäisen liikkuvuuden lisäämisen. Toimenpiteille saadaan tukea vuoden 2011 aikana valmistuvasta yliopiston opetuksen ja koulutuksen arviointiprosessin tuloksista. Kehittämistoimia tarvitaan erityisesti tekniikan, mutta myös kauppatieteen opintoprosessien uudistamiseksi. Kauppatieteellisellä alalla ei ole päästy tavoitteen mukaiseen tutkintomäärään. Yliopisto valmistelee yhdessä muiden teknillisten yliopistojen kanssa mm. laaja-alaisempiin kandidaatinohjelmiin siirtymistä, hakukohteiden vähentämistä ja valintaperusteiden uudistamista. Tavoitteena on toteuttaa uudistukset vuoden 2013 hakuun mennessä. Yliopiston vahva kansainvälisyys näkyy Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrän kasvuna yli tavoitteen. Ulkomailla suoritettuja opintopisteitä on sisällytetty tutkintoon huomattavasti edellistä vuotta enemmän. Yliopiston valitsemat kansainvälistymisen muodot tukevat sen strategiaa. Yliopisto on osallistunut aktiivisesti lukukausimaksukokeiluun. 2.2 TUTKIMUS Yliopiston tutkimuksen korkeasta laadusta osoituksena ovat mm. Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tutkimusrahoitus, useat Suomen Akatemian nimeämät tutkimuksen huippuyksiköt teknillistieteellisellä alalla, useat akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat sekä runsas määrä FiDiPro -tutkijoita. Korkeatasoisen tutkimustoiminnan jatkuvuutta tukee vuosien 2010 ja 2011 aikana yli 80 uuden Tenure Track -paikan avaaminen hakuun suoritetun tutkimuksen laadun arvioinnin tuloksiin perustuen. OKM:n näkemyksen mukaan tenure track -järjestely on onnistunut ja tärkeä yliopiston strategisten tavoitteiden toteutumisen kannalta. Yliopistolla on merkittävässä määrin kansallisesti kilpailtua tutkimusrahoitusta ja se on menestynyt tekniikan aloilla hyvin EU:n tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa. Ulkomaalaisten tutkijankoulutettavien osuus ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus ovat valtakunnallisesti tarkastellen korkealla tasolla, mikä yhdessä ulkomaisten opettaja- ja tutkijarekrytointien kanssa vahvistavat yliopiston kansainvälistymistä. Yliopiston kansainvälisten julkaisujen määrä on ollut lievästi nouseva 2000-luvulla (2002-2008), mutta kansainvälisen yhteisjulkaisemisen osuus ei ole juurikaan muuttunut. Yliopisto on mahdollisuuksiinsa nähden melko heikosti edustettuna maailman julkaisujen siinä kymmenesosassa, johon viitataan eniten. Kansanvälisen kärkitason saavuttaminen edellyttää käynnistettyjen kehittämistoimien ja kauppatieteen sekä tekniikan julkaisutoiminnan määrätietoista vahvistamista. Tohtorintutkintojen määrä on edelleen kasvanut, mutta jää yliopiston tavoitteesta. OKM kannustaa yliopistoa ponnistelemaan erityisesti pitkäjänteisen tutkimuksen ja elinkeinoelämää uudistavan innovaatiotoiminnan laadun ja tuloksellisuuden parantamiseksi. Tutkimusyhteistyö valtion tutkimuslaitosten kanssa on laajaa. Yliopisto on hakenut kansainvälisellä yhteistyöllä uudenlaisia strategisia kumppanuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute 2010, kausi 2010-2012 05.10.2011
3. JOHTAMINEN, TALOUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Yliopiston korkeakoulurakenteensa uudistamiseksi tekemät toimet ja vuoden 2012 aikana tapahtuva alueellisen toimintaverkon arviointi tulevat olemaan keskeisessä asemassa toimintaedellytysten turvaamisessa. Yliopisto on Tampereen teknillisen yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa sopinut keväällä 2011 työnjaon selkiyttämisestä sekä tutkimuslaitteiden ja -ympäristöjen yhteiskäytön tehostamisesta. OKM edellyttää tältä yhteistyöltä konkreettisia toimenpiteitä ottaen huomioon yhteistyön vahvistamisen myös muiden tekniikan alan yliopistoyksiköiden kanssa. Yliopiston taloudellinen asema on hyvä. OKM katsoo, että lähinnä kiinteistökustannuksista aiheutuvista haasteista huolimatta yliopistolla on hyvät mahdollisuudet oman strategiansa toteuttamiseen ja yliopiston pitkäjänteiseen kehittämiseen. Ministeriö kannustaa yliopistoa ennakkoluulottomasti uusien investoijien ja strategisten kumppanuuksien hankkimiseen. 4. RAPORTOINTIA EDELLYTTÄVÄT JATKOTOIMET Yliopisto on raportoinut kauden 2010-2012 sopimuksessa määriteltyjen keskeisten kehittämistoimenpiteiden etenemisestä. Ministeriö on ottanut tämän huomioon kohtien 1-3 kannanotoissaan. Yliopistoa pyydetään raportoimaan 17.2.2012 mennessä alueellisen toimipisteverkkonsa kehittämistoimista. LIITTEET - Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute yliopistoille ja ohjeet koskien vuonna 2012 käytäviä ministeriön ja yliopistojen välisiä sopimuskauden 2013-2016 neuvotteluja - Kauden 2010-2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Aalto-yliopisto Sivu 2 (2)
Liite 2: Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Aalto yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle 2010 2012 OPM/sov. Tavoitteen tot. % Tot. muutos % 2009 Toteuma Keskiarvo tavoite 2010 2010 2008 2009 2010 08 10 10 12 YO Valtak. YO Valtak. Ylemmät korkeakoulututkinnot Taideteollinen koulutus 195 197 179 190 170 105 % 99 % 9 % 4 % Kauppatieteellinen koulutus 1002 207 246 485 400 62 % 78 % 19 % 35 % Teknillistieteellinen koulutus 995 1 163 1 887 1 348 1 140 166 % 158 % 62 % 69 % Kaikki yhteensä 2 192 1 567 2 312 2 024 1 710 135 % 97 % 48 % 37 % Tohtorin tutkinnot Taideteollinen koulutus 9 6 12 9 9 133 % 125 % 100 % 88 % Kauppatieteellinen koulutus 24 19 19 21 22 86 % 80 % 0 % 23 % Teknillistieteellinen koulutus 142 155 153 150 168 91 % 97 % 1 % 5 % Kaikki yhteensä 175 180 184 180 199 92 % 93 % 2 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot 945 850 1146 980 1400 82 % 89 % 15 % 14 % Ulkomaalaisten tutkinto opiskelijoiden määrä 1 146 1 312 1 481 1 313 1 550 96 % 87 % 13 % 12 % Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihtoopiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) 1 397 1 514 1 714 1 542 1 700 101 % 93 % 13 % 1 % Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa käytettyjä tietoja Alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa vieraskielisessä opetuksessa suoritettujen opintopisteiden lukumäärä 92 584 106 442 100 014 99 680 6 % 4 % Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tutkintoon sisällytettyjen ulkomailla suoritettujen opintopisteiden lukumäärä 26 056 17 413 21 876 21 782 26 % 26 % Avoimessa yliopisto opetuksessa suoritettujen opintopisteiden määrä 22 047 16 917 18 258 19 074 8 % 2 % Erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden määrä 2 990 3 936 5 429 4 118 38 % 43 % Aalto yliopiston tunnuslukutavoitteet vuodelle 2012 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot. % 2010 2010 toteuman suhde 08 10 keskiarvoon 2008 2009 2010 08 10 2012 YO Valtak. YO Valtak. Opiskelijat (FTE)/ opetus ja tutkimushenkilökunta 6,66 6,34 4,28 5,55 7,2 168 % 116 % 130 % 111 % Ylemmät korkeakoulututkinnot/ opetus ja tutkimushenkilökunta 1,15 0,76 0,79 0,88 1 79 % 83 % 90 % 82 % Tohtoritutkinnot/ professorit 0,62 0,67 0,54 0,61 0,75 73 % 78 % 90 % 88 % Kv refereejulkaisut / opetus ja tutkimushenkilökunta 0,61 0,61 0,45 0,54 0,75 59 % 77 % 82 % 92 % Tieteelliset julkaisut (pl. kv refereejulkaisut)/ opetus ja tutkimushenkilökunta 0,99 1,00 0,63 0,84 1,2 52 % 83 % 75 % 102 % Opettajien ja tutkijoiden kv liikkuvuus (väh. 1 vko) / opetus ja tutkimushenkilökunta 0,28 0,26 0,27 0,27 0,35 77 % 125 % 100 % 139 % Perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (%)* 43,2 49,6 47,1 46,7 60 79 % 78 % 101 % 98 % Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus perustutkintoa suorittavista (%) 32,9 32,8 36,7 34,0 45 82 % 82 % 108 % 100 % Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (%)* 66,2 67,1 60,1 65,0 68 88 % 64 % 92 % 70 % Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%) 15,8 16,0 17,4 16,5 14 124 % 118 % 106 % 111 % Kansainvälisen tutkimusrahoituksen (pl. yritys ja rakennerahastot) osuus kokonaisrahoituksesta (%) 2,7 2,6 2,5 2,6 3,5 71 % 63 % 89 % 92 % Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta (%) 38,9 40,7 38,5 39,3 40 96 % 97 % 98 % 108 % Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%)* 98,2 98,1 96,7 97,5 98 99 % 98 % 99 % 99 % *Viimeisimmät toteutumatiedot vuodelta 2009 Vuoden 2010 sopimusindikaattorien laskennassa opetus ja tutkimushenkilökunnassa mukana myös sivutoimiset tuntiopettajat Opettajien ja tutkijoiden kv liikkuvuuden raja 2 viikkoa vuosina 2008 ja 2009
Liite 2: Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen 100% Kauppatiede Aalto 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 100 % Tekniikka Aalto 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 %
Liite 2.Kauden 2010 2012 sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Palaute 2011 lukuohje graafeille 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Palaute sisältää koulutusalakohtaiset kuvat yliopiston toiminnasta. Mitä monialaisempi yliopisto on kyseessä, sitä useampi kuva seuraa palautetekstiä. Mikäli jotain koulutusalaa on tarjolla kolmessa/alle kolmessa yliopistossa, koulutusalakohtainen kuva puuttuu. Esimerkkitapauksessa on nähtävillä yhteiskuntatieteiden tilanne yhdessä yliopistossa vuonna 2010, kuvattuna vihreällä viivalla ja vihrein kolmiosymbolein. Alalaidassa on luettavissa sopimusindikaattorit, (opisk. /opettajat ja tutkijat, 7 v läpäisy jne.) joiden toteutumia taulukossa kuvataan. Keskeyttämisindikaattoria ei kuvata graafina, sillä koulutusalakohtaista tietoa ei ole. Indikaattorit on ryhmitelty teemoittain: koulutus, sen jälkeen tutkimus ja viimeksi yhteiskunnallinen toiminta. Tähdellä merkittyjen indikaattoreiden viimeisin toteumatieto on vuodelta 2009. Siniset pallot kuvaavat muiden yliopistojen ao. koulutusalan tilannetta tässä kuvassa on näkyvillä ainoastaan yhteiskuntatieteellistä koulutusta, jota verrataan vain yhteiskuntatieteellisen koulutukseen. Sinisiä palloja on yhtä monta kuin ao. koulutusalaa tarjoavia yliopistoja. Skaalaus on toteutettu siten, että koulutusalan paras yliopisto (=sininen pallo) saa aina arvon 100 %. Kaikkia muita yliopistoja verrataan siten tähän 100 % arvoon. Kuvassa näkyvillä olevat prosentit viittaavat yliopiston ko. sopimusindikaattorin arvoon suhteessa ko. indikaattorin parhaaseen arvoon, eivätkä indikaattorien reaalisiin arvoihin. Jos esim. indikaattorissa 7 v läpäisy kuvan yhteiskuntatieteiden indikaattorin arvo on 52 % ja ko. alan parhaan korkeakoulun arvo on 60%, lasketaan ko. korkeakoulun prosentti jakamalla ko. korkeakoulun arvo (52%) parhaan korkeakoulun arvolla (60 %). Lopputulokseksi tulee 88% Kyseisen yliopiston tilanteen (vihreän viiva) lisäksi kuvassa näkyy harmaalla katkoviivalla alan keskiarvo.