Julkaisuvapaa 3.4.2016 kello 13.30 MUUTOSVARAUKSIN Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Alavuden Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 3.4.2016, Alavuden lukio Kunnioitetut sotiemme veteraanit, kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, arvoisa liiton kunniajäsen, hyvät naiset ja miehet Kiitän kutsusta päästä tänne tuttuun naapuripitäjään omalle seutukunnalle juhlimaan Alavuden yhdistyksen 60-vuotisjuhlia. Reserviläistoiminta täällä on ollut aina vahvaa. Täältä on vaikutettu paikallisesti, piirissä ja liiton tasolla. Liiton johdossa on ollut useita henkilöitä. Olette myös aktiivisesti aina edustettuna liiton yleisissä kokouksissa. Näin pitää toimiakin kun haluaa äänensä kuuluviin. Reserviläisyys, maanpuolustus, turvallisuus ja ulkopolitiikka ovat valtakunnassamme huomattavasti suuremmassa arvossa ja julkisessa keskustelussa kuin joitain vuosia sitten. Turvallisuustilanteemme Euroopassa on muuttunut, - jos ei peruuttamattomasti, niin ainakin pysyvästi. Kylmän sodan kalseat muistot ja retoriikka ovat palanneet. Ukrainan kriisi on vaikuttanut myös meidän omaan ajatteluumme siitä, että asiamme on oltava kunnossa. Suomen puolustusjärjestelmä lähtee siitä, että meillä on oma, hyvin varusteltu reserviläisiin pohjautuva puolustusjärjestelmä ajanmukaisesti varusteltuna, koulutettuna ja tarvittaessa myös valmiina. 1
Tämän vuoksi Suomen lainsäädäntöä kehitetään tällä vaalikaudella muun muassa pian Eduskuntaan tulevien lakiesitysten toimesta, missä muokataan asevelvollisuuslakia, lakia kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamisesta, tiedustelulainsäädäntöä sekä lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Uuden tyyppisen uhan meille on tuonut myös radikalisoituminen ja terrorismi. Pariisin iskut marraskuussa ja Brysselin iskut viime kuussa pakottavat koko läntistä Eurooppaa muuttamaan toimintatapojaan ja tiivistämään yhteistyötään. Terrorismin lähteillä on myös toimittava ja taisteltava Syyriassa ja Irakissa toimivaa brutaalia äärijärjestöä vastaan. Suomi on myös tässä kansainvälisessä rintamassa mukana. Koulutamme Irakin virallisen hallituksen joukkoja nyt noin viidenkymmenen sotilaan vahvuudella. Jatkossa noin sadan hengen joukolla. Tästäkin joukosta suuri osa on reserviläisiä. Kansainvälisessä toiminnassamme Suomen punaisen langan sotilastoiminnan osalta on oltava aina se, että tällä vahvistetaan myös meidän omaa sotilaallista osaamistamme ja suorituskykyämme. Hyvät ystävät, Reservin Aliupseerien Liitto muuttui kaksi vuosikymmentä sitten Reserviläisliitoksi ja sen jäsenyys avattiin kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille. Jokainen liittoon kuuluva jäsenyhdistys sai tuolloin itse linjata, edellyttääkö se jäseniltään armeijan käymistä vai ei. Täällä Alavudella päädyttiin jälkimmäiseen vaihtoehtoon eli yhdistys voi hyväksyä jäsenekseen periaatteessa kenet tahansa täysikäisen Suomen kansalaisen. Se on oikea ja hyvä päätös, sillä maanpuolustus on meidän kaikkien yhteinen asiamme. Parikymmentä vuotta sitten tehty linjantarkistus on nostanut kokonaisjäsenmääräämme noin kolmanneksen. Samalla Reserviläisliitosta on miehistön ja naisten laajamittaisen mukaantulon johdosta tullut Suomen selkeästi suurin maanpuolustusjärjestö. Kasvu jatkuu yhä ja viime vuonna ylitimme ensimmäistä kertaa 37.000 jäsenen rajapyykin. 2
Vahva jäsenkasvu on muuttanut jäsenistömme rakennetta, mikä näkyy erityisesti miehistön suurena määränä. Miehistö muodostaakin jo lähes kolmanneksen ja sen osuus jäsenistöstämme kasvaa vuosittain. Aliupseerien suhteellinen määrä on samassa tahdissa laskenut ja on tällä hetkellä vajaat 60 prosenttia. Sama kehityssuunta näkyy täällä Alavudella. Yksinomaan vuoden 2003 jälkeen jäsenmääränne on noussut vajaalla viidenneksellä. Miehistöarvoja kantavat reserviläiset muodostavat jäsenistänne nyt kolmisenkymmentä prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin liitossa keskimäärin. Naisia jäsenistöstänne on kuutisen prosenttia ja nykypäivän hengessä myös armeijaa käymättömiä henkilöitä on toiminnassa mukana. Vahva jäsenkasvu ja jäsenistön koostumuksen muutos heijastuu myös toiminallisuuden kasvuna. Viime vuonna yhdistyksissämme ja piireissämme järjestettiin yli 10.000 ampumatilaisuutta ja yli 8.000 liikuntatilaisuutta, jotka molemmat ovat kautta aikojen korkeimpia lukuja ja selvästi suurempia kuin millään muulla vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöllä. Olemme kärjessä myös vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestämisessä, sillä noin vuosi sitten tehdyn kouluttajatutkimuksen mukaan yli 41 prosenttia MPK:n vapaaehtoiskouluttajista tulee Reserviläisliitosta. Voidaankin siis hyvillä mielin todeta, että kaksikymmentä vuotta sitten tehdyt linjaratkaisut olivat oikeita ja turvasivat liittomme elinvoiman. Niin valtakunnantasolla kuin myös täällä Alavudella. Kiitän Reserviläisliiton puolesta kaikkia niitä, jotka olivat näitä ratkaisuja aikanaan tekemässä. Erityisen kiitoksen haluan osoittaa tämän juhlan päätöspuheenvuoron pitäjälle, kunnallisneuvos Aapo Saarelle, jonka johdolla liitto teki kaksi vuosikymmentä sitten viisaat linjaratkaisunsa. Puheenjohtajakautesi on jäänyt vahvasti liiton historiaan ja kunniajäsenyytesi Suomen suurimmassa maanpuolustusjärjestössä on enemmän kuin ansaittu. Sinun tekemäsi pohjatyön varassa meidän seuraajiesi on ollut helppo toimia. Nöyrä kiitos sinulle myös tästä, kuten myös niin monesta muusta, missä olet minua tukennut ja opastanut. 3
Hyvät ystävät, Reserviläisliiton hallitus on runsaan vuoden valmistellut liitolle sääntö- ja hallintoremonttia, joka tulee päätettäväksi parin viikon kuluttua Seinäjoella pidettävässä vuosikokouksessa. Mikäli muutos hyväksytään, tulee se mullistamaan liiton perinteisen hallintojärjestelmän. Moni on verrannut tätä muutosta vaikutuksiltaan noihin kaksi vuosikymmentä sitten tehtyihin linjaratkaisuihin, joita edellä kuvasin. Kyse on siis isosta asiasta. Muutoksen taustalla ovat nykyhallinnon korkeat kustannukset, päätöksenteon kankeus sekä jäsenyhdistysten vähäinen kiinnostus liittokokouksia kohtaan. Tyypilliseen vuosikokoukseen osallistuu 30-40 jäsenyhdistystämme ja syyskokoukseen 50 60 yhdistystä. Yli sata yhdistystä on viimeksi ollut koolla vuoden 2012 syyskokouksessa, jolloin esityslistalla oli aito puheenjohtajavaali. Reserviläisliittoon kuluu kuitenkin lähes kolme ja puolisataa jäsenyhdistystä, joten tällöinkään ei ollut koolla edes kolmasosaa yhdistyksistämme. Demokratian kannalta tämä on huono asia. Hallinnoltaan hankala on myös suuri nykyhallitus, johon kuuluu lähes 30 edustajaa eri puolilta maata. Suuren koon johdosta kokouksia on vuositasolla vähän ja käsiteltäviä asioita vastaavasti jokaisessa kokouksessa paljon. Käytännön syiden johdosta liiton valiokunta ja puheenjohtajisto joutuvatkin nyt usein päättämään ja vastaamaan sellaisista asioista, jotka liiton sääntöjen ja yhdistyslain mukaan kuuluvat hallituksellemme. Nykyinen hallintojärjestelmämme on myös sangen kallis. Vuonna 2014 edellä mainituista hallintoelimistä aiheutuneet kulut olivat lähes 40.000 euroa. Lisäksi hallinnon pyörittäminen työllisti merkittävässä määrin liiton puheenjohtajistoa ja henkilökuntaa. Tämän rahan ja työpanoksen käytimme siis siihen, että saimme asiat päätettyä. Voikin perustellusti kysyä, voisiko asiat tehdä uudella tavalla? 4
Liittohallitus on perusteellisten selvitysten ja laskelmien jälkeen päättänyt esittää siirtymistä hallintomalliin, jossa liittokokous järjestettäisiin kerran kolmessa vuodessa, vuosittaista päätösvaltaa käyttäisi piirien edustajista koostuva liittovaltuusto ja liittohallitus olisi merkittävästi nykyistä pienempi. Tämänsuuntainen hallintomalli on jo käytössä monella muulla kansalaisjärjestöllä, joista veljesjärjestömme RUL on yksi. Korkein päätösvalta säilyy tässä mallissa edelleen jäsenyhdistyksillä, jotka kokoontuvat kolmen vuoden välein liittokokoukseen. Tämä kokous valitsee liitolle puheenjohtajan, päättää strategiasta ja muodostaa liittovaltuuston. Vuosittaista, korkeinta päätösvaltaa käyttäisi jatkossa liittovaltuusto, joka käsittelee kevätkokouksessaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä syyskokouksessaan toimintasuunnitelman ja budjetin. Lisäksi valtuusto muodostaa liittohallituksen, jonka toimikausi on kolmivuotinen. Valtuusto koostuu reserviläispiirien edustajista niin, että jokaisella piirillä on valtuustossa yksi edustaja ja varaedustaja jäsenyhdistystensä alkavaa tuhatta jäsentä kohden sekä kaksi naisedustajaa ja heille varaedustajat. Nykyjäsenmäärillä valtuuston koko on vajaat 50 henkilöä eli paikalla olisi enemmän väkeä kuin liiton vuosikokouksissa on nyt. Täältä Etelä-Pohjanmaalta edustajia olisi valtuustossa kolme ja varaedustajia toiset kolme. Nyt meillä on liittohallituksessa kaksi edustajaa. Liiton juoksevia asioita hoitaisi nykyistä huomattavasti pienempi liittohallitus, johon kuuluu liittokokouksen valitsema puheenjohtaja ja valtuuston valitsemat yhdeksän jäsentä sekä varajäsentä. Reserviläisliiton hallitus on arvioinut, että esitetyllä sääntömuutoksella parannetaan liiton hallintojärjestelmän toimintaa huomattavasti. Kerran kolmessa vuodessa järjestettävät liittokokoukset lisäävät todennäköisesti kokousten kiinnostavuutta merkittävästi. Kokoukset on myös nykyistä helpompi järjestää yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton kanssa, koska myös sen liittokokoukset järjestetään kolmen vuoden välein. Vuosittaisista liittokokouksista luopuminen vapauttaa liiton henkilöstön työpanosta muiden asioiden hoitamiseen, jonka myötä toimisto kykenee tukemaan paremmin yhdistyksiä ja piirejä. 5
Uusi liittovaltuusto tekee vuosittaisesta päätöksenteosta huomattavasti edullisempaa kuin nykyisessä kahden liittokokouksen mallissa. Lisäksi piirien vaikutusmahdollisuudet liiton toimintaan lisääntyvät, koska valtuusto kootaan piirien edustajista. Samalla nykyistä suurempi joukko piirien aktiivitoimijoista pääsee mukaan päättämään liiton asioista. Nykyistä pienempi hallitus kykenee puolestaan merkittävästi sujuvampaan hallitustyöskentelyyn ja voi kokoontua tarvittaessa 1-2 kuukauden välein, jolloin erillistä valiokunta ei tarvita eikä liiton puheenjohtajisto enää joudu hoitamaan hallitukselle sääntöjen ja yhdistyslain mukaan kuuluvia asioita. Samalla päätöksenteon läpinäkyvyys lisääntyy. Hallitustyöskentelystä aiheutuvat kustannukset alenevat merkittävästi ja sähköinen kokoustyöskentely tulee mahdolliseksi. Sääntömuutoksen myötä liiton hallintojärjestelmän vuosikustannusten on arvioitu laskevan nykyisestä 40.000 eurosta noin 14.000 euron tasolle, jonka myötä säästövaikutus olisi noin 25.000 euroa. Liittokokousvuosina säästövaikutus on tätä noin 10.000 euroa pienempi mutta kuitenkin merkittävä. Todelliset kustannukset muodostuvat toki sen mukaan, miten erilaiset kokoukset jatkossa järjestetään. On tietysti selvää, että kustannukset ovat eri luokkaa jos vaikkapa valtuuston kokouksista järjestetään monipäiväisiä, jotka lisäävät majoitus ynnä muita kuluja. Kustannuslaskelmien pohjana on käytetty yksipäiväisiä liittovaltuuston kokouksia huomioiden kokoustilavuokrat, kahvi- ja lounastarjoilut sekä matka- ja majoituskulujen korvaukset pitkämatkalaisten osalta. Liittohallituksen kustannukset on puolestaan arvioitu seitsemän kokouksen pohjalta niin, että ne järjestetään liiton toimitiloissa. Nämä laskelmat on tarkastettu usean kertaan eikä niistä ole löytynyt virheitä. Arvoisat reserviläisveljet ja sisaret Antiikin kreikkalainen filosofi Herakleitos totesi jo aikanaan: Muutoksen maailmassa yksi asia on muuttumaton: Taukoamaton muuttuminen. Näin myös Reserviläisliitossa. 6
Reserviläisliiton puolesta haluan kiittää kutsusta tähän tapahtumaan ja samalla onnitella tasavuosijuhlaansa viettävää Alavuden paikallisyhdistystämme. Olette jo kuuden vuosikymmenen ajan tehneet merkittävää työtä puolustuksemme hyväksi vapaaehtoisen maanpuolustustyön saralla. Toiminnallanne on ollut aina merkitystä ja se on edelleen tärkeää. Toivotan teille paljon onnea sekä voimia jatkaa arvokasta työtänne itsenäisen isänmaamme hyväksi myös tulevaisuudessa. Muistoksi näistä sanoista ja tästä tilaisuudesta luovutan Alavuden Reserviläiset ry:lle liittomme pöytästandaarin. Pyydän yhdistyksen puheenjohtajaa vastaanottamaan huomionosoituksen. Kiitos! 7