POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 10/2015 1 (34) MYR:in sihteeristö Aika 24.11.2015 klo 09:00-10:30 Paikka Siikasali, Sepänkatu 20, Oulu Läsnä Rajala Tiina Varapuheenjohtaja Laukkanen Heikki sihteeri Ilola Riitta Jäsen Jaakola Päivi Jäsen Lehtiniemi Timo Jäsen Lehto Arto Jäsen Pulkkinen Anne Jäsen Timisjärvi Katarina Jäsen Pietilä Jarkko Varajäsen Muut läsnäolleet Myllylä Raili MYR pj. Rämet Jussi PPL Poistui kohdan 180 jälkeen Mehtälä Ville ELY-keskus Ranta Janne ELY-keskus Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Tiina Rajala Puheenjohtaja Heikki Laukkanen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan kä sittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan tarkastajat:
Kokouksen 10/2015 asiat Otsikko Sivu 177 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 178 Esityslistan hyväksyminen 4 179 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 180 Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 6 181 Maantien 847 ja Zatelliitin yritysalueen liittymän liikennejärjestelyt 7 182 Innovatiiviset vähähiiliset palvelut / EAKR 8 183 Innovointia tukevat työympäristöt startup yrityksissä (InnoStaVa) / 12 EAKR 184 Pelilaboratorion investoinnit / EAKR 15 185 Turvemaiden ilmasto- ja vesistöpäästöjä mittaavan 17 tutkimusympäristön rakentaminen / EAKR 186 Oulun kudoskuvantamiskeskus / EAKR 19 187 Moderni Hirsikaupunki / EAKR 23 188 Työetsivä / ESR 27 189 KELPO - kehitysvammaisen polku työelämään / ESR 28 190 Kaveria ei jätetä / ESR 29 191 ITU - inklusiivisella toimintatavalla uutta 30 192 Kaivos energiavarastona 31 193 Muut asiat 32 194 Seuraava kokous 33 195 Kokouksen päättäminen 34 Pöytäkirjan tarkastajat: 2
MYR:in sihteeristö 177 24.11.2015 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus MYRS 24.11.2015 177 Esitys: Avataan kokous ja todetaan kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaisek si. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi sen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 3
MYR:in sihteeristö 178 24.11.2015 Esityslistan hyväksyminen MYRS 24.11.2015 178 Esitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Pöytäkirjan tarkastajat: 4
MYR:in sihteeristö 179 24.11.2015 Pöytäkirjan tarkastajien valinta MYRS 24.11.2015 179 Esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ville Mehtälä ja Janne Ranta. Pöytäkirjan tarkastajat: 5
MYR:in sihteeristö 180 24.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia MYRS 24.11.2015 180 Esitys: Suunnittelujohtaja Jussi Rämet esittelee Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategian. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 6
MYR:in sihteeristö 181 24.11.2015 Maantien 847 ja Zatelliitin yritysalueen liittymän liikennejärjestelyt MYRS 24.11.2015 181 Esitys: Hakija: Liikennevirasto Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY Toimintalinja 1, erityistavoite 2.1 Toteuttamisalue: Pohjois-Pohjanmaa Haettu tuki: 860 000, kokonaiskustannukset 1 720 000 Toteutusaika: 1.3.2016-31.12.2016 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Hyväksyttiin. Liitteet 1 Maantien 847 ja Zatelliitin yritysalueen liittymän liikennejärjestelyt Pöytäkirjan tarkastajat: 7
MYR:in sihteeristö 182 24.11.2015 Innovatiiviset vähähiiliset palvelut / EAKR MYRS 24.11.2015 182 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 ja TEM Erityistavoite: 4.1 Hakemusnumero: 302054 Hakija: Iin Micropolis Oy Osahakija(t): PROTO - Pohjois-Suomen muotoilijat ry Toteutusaika: 1.12.2015 30.11.2017 Toteuttamisalue: Iin kunta Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Hankkeen päätavoitteena on edistää vähähiilisten, sosiaalisten ja kuluttajalähtöisten sekä paikallista työllisyyttä edistävien palveluinnovaatioiden syntyä sekä tarjota kehittämisalustoja uusille älykkäille ja puhtaille sovelluksille seuraaviin teemoihin liittyen: Pullonkaula 1: Logistiset ratkaisut Pullonkaula 2: Tilojen ja kiinteistöjen käyttö sekä asuinympäristöt Pullonkaula 3: Palveluiden digitalisointi Hankkeessa kehitettävät palvelukonseptit perustuvat kunnan palvelutuotannossa tunnistettuihin ressurssitehottomiin pullonkauloihin, joita ovat kunnan logistiset ratkaisut, tilojen käyttö, kiinteistöt ja palveluiden digitalisointi. Nämä teemat ovat valikoituneet kehitettäviksi teemoiksi, sillä valtaosa kuntien ilmastopäästöistä syntyvät juuri liikenteestä, rakennusten lämmityksestä sekä asukkaiden ja yritysten sähkönkulutuksesta. Siksi näihin toimintoihin liittyvillä toimintatapojen muutoksilla on merkittävät vaikutukset ilmastonpäästöihin. Digitaaliset palvelut on nostettu hankkeessa omaksi teemakseen. Samalla se toimii myös hankkeessa läpileikkaavana teemana, sillä digitalisaatio on merkittävä mahdollistaja käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämisessä. Hankkeen erityismielenkiinnon kohteena ovat useita tai kaikkia edellä mainittuja vähähiilisyyden pullonkauloja hyödyntävät rajapinnat, eli sellaiset ratkaisut, joissa ratkaistaan logistinen ongelma sekä olemassa olevien tilojen käytön haasteet digitaalisia työkaluja hyödyntäen. Tällä rajapinnalla ollaan ihmisten arjen ja palvelutarpeiden keskiössä. Hankkeessa on tavoitteena määritellä, muotoilla ja testata vähintään kuusi (6) uutta palvelukonseptia edellä kuvattuihin pullonkauloihin. Kehitettävät ja uudelleen muotoiltavat palvelukonseptit voivat liittyä kunnan omiin toimintoihin, kunnan kuntalaisille ja yrityksille tarjoamiin palveluihin tai sellaisiin kuntalaisten ja yritysten vähähiilisiin toimintoihin, joita kunta voi omilla toimillaan tukea ja edistää. Palvelumuotoilullisilla menetelmillä varmistetaan, että palveluita kehitetään alusta lähtien huomioiden käyttäjälähtöisyys, vähähiilinen elinkaariajattelu ja digitaalisuuden hyödyntäminen. Pöytäkirjan tarkastajat: 8
MYR:in sihteeristö 182 24.11.2015 Palvelumuotoilu on prosessi, jonka toteuttaminen aloitetaan hankkeessa heti. Kunnissa on tunnistettu työntekijöiden toimesta akuutti tarve kunnan kiinteistöjen sähkö- ja lämpöenergian sekä veden kulutuksen reaaliaikaiseen mittaukseen ja seurantaan kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi ja turhien työvaiheiden poistamiseksi. Tämä tarve on tunnistettu niin Iin kunnassa kuin useassa muussakin Pohjois-Pohjanmaan kunnassa Vähähiilisyydestä kilpailuetua kunnille -hankkeen kautta. Hankkeen tavoitteena on muotoilla, kehittää ja pilotoida tähän tunnistettuun tarpeeseen käyttäjälähtöinen palvelukonsepti, joka voidaan räätälöidä ja siirtää helposti muiden kuntien ja jatkossa myös yritysten hyödynnettäväksi. Tavoitteena on myös selvittää kehitettävän järjestelmän liiketoimintapotentiaalia sekä palvelun synnyttämän datan avaamista kolmansille osapuolille. Avoin data on resurssi, jonka päälle arvioidaan voitavan rakentaa uusia vähähiilisiä ja käyttäjälähtöisiä palveluita ja liiketoimintaa. Muut hankkeessa pilotoitavat konseptit voivat liittyä kehitettyyn järjestelmään tai ne voivat olla omia edellä kuvattuihin pullonkauloihin liittyviä kokonaisuuksia. Hankkeen tavoitteena on herättää laajaa mielenkiintoa hankkeessa syntyviä ratkaisuja, toimintamalleja niiden hyödyntämistä kohtaan osallistamalla sekä kunnan eri puolia että ulkopuolisia tahoja kehittämiseen. Tavoitteena on, että hankkeen toimenpiteet toimivat samalla myös syntyvien ratkaisujen ja toimintamallien markkinoinnin työkaluina. Tietoa hankkeen toimenpiteistä viedään koko ajan myös muihin alueen kuntiin sekä kannustetaan ja opastetaan kiinnostuneita kuntia testaamaan toimintamalleja omissa toiminoissaan. Tässä hyödynnetään Micropoliksen ja sen kumppaneiden olemassa olevia kuten EnergiaPlus, Vähähiilisyydestä kilpailuetua kunnille -hankkeiden verkostoja. Näillä toimenpiteiden seurauksena tavoitteena on nostaa Pohjois-Pohjanmaan profiilia vähähiilisten toimenpiteiden edelläkävijänä. Palvelukonsepteja luodaan kolmen eri toimenpiteen kautta, joita ovat ilmaiset kokeilut, yhteisöaloitteet ja innovaatiokilpailu. Ilmaisissa kokeiluissa määritellään ensin kehittämistarve, toteutetaan kokeilu ja arvioidaan kokeilua palvelumuotoilullisien menetelmien avulla. Yhteisöaloitteet sen sijaan syntyvät lähtökohtaisesti kartoittamalla kuntalaisten tarpeita palvelumuotoilullisilla menetelmillä ja esittämällä niiden ratkaisuja haasteiden muodossa. Haasteiden ratkaisuun ja rahoittamiseen hyödynnetään julkisen sektorin, yritysten ja yksityisten ihmisten yhteistyötä. Toimenpiteenä innovaatiokilpailu soveltuu vaikeimpien ongelmien ratkaisuun ulkoistamalla ongelman ratkaisu ulkopuolisille kaupallisille tahoille. Innovaatiokilpailuissa palvelumuodolliset menetelmät takaavat, että ihmiset, jotka palvelua lopulta käyttävät, otetaan mukaan palvelun kehittämiseen. Hankkeessa hyödynnetään vähähiilisten palveluiden kehittämisessä perinteisiä, sovellettuja ja innovatiivisia palvelumuotoilun menetelmiä sekä työkaluja räätälöiden ne tilanteen ja tarpeen mukaisiksi. Näin taataan palvelumuotoilullisen osaamisen syvällinen hyödyntäminen, koska juuri näiden arvioiden tekeminen, tilanteeseen soveltaminen ja eri menetelmien yhdistely on palvelumuotoilun ydintä. Palvelumuotoilun keskeisin lopputulos on parhaimmillaan sosiaalinen innovaatio, jossa ratkaisu ei synny poistamalla pullonkaulana esitettyä ongelmaa, vaan muuttamalla olosuhteita sen ympärillä. Tulevaisuudessa kuntien vahvuus perustuu yhä enemmän kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten välisiin kumppanuuksiin. Tätä visiota vahvistaa hiljattain voimaan tullut kuntalaki (410/2015), jonka tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Tästä johtuen kaikki kaupungit etsivät tapoja uudistua ja kehittää kaupunkia Pöytäkirjan tarkastajat: 9
MYR:in sihteeristö 182 24.11.2015 yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Luovien alojen osaamista ja palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen voidaan luoda kaupungin kehittäjien ja käyttäjien välille ymmärrystä ja yhteistä suuntaa vähähiilisyydestä. Palvelumuotoilu tarjoaa näin ollen uudenlaisen systeemisen työkalun uusien palvelujärjestelmien luomiseksi virallisten ja epävirallisten organisaatioiden sekä kansalaisten välillä. Palvelumuotoilun hyödyntäminen vähähiilisten palveluiden näkökulmasta on Suomessa harvinaista. Näin ollen hankkeessa toteutettavat toimenpiteet, ja niiden sisältämä palvelumuotoilullinen asiantuntijatuki, muodostavat uudenlaisen toimintamallin. Hankkeella on mahdollisuus olla omalta osaltaan synnyttämässä uudenlaista markkinaa luovien alojen asiantuntemuksen hyödyntämiselle perinteisemmillä toimialoilla EAKR:n rahoitushaun painopisteen mukaisesti. Hankkeessa halutaan saada aikaan uudenlainen toimintakulttuurin muutos, jossa kunta on aktiivinen toimija ja mahdollistaa sen, että kunnan eri osapuolia osallistetaan uusien vähähiilisten palvelujen ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Kunnan tulee varmistaa, että sen yrityksille ja asukkailleen tarjoama toimintaympäristö on paras mahdollinen. Uudet teknologiat ovat muuttaneet ihmisten käsitystä ympäristöstään mukaan lukien sen koko ja laajuus. Kunnan on pysyttävä mukana kehityksen kärjessä, jos se haluaa pitää huolta toimijoistaan. Tämä tarkoittaa kehityssuuntien kuten digitaalisuuden ja älykkyyden, sekä toisaalta yhteisöllisyyden sirpaloitumisen ja verkkoon siirtymisen huomioimista tarjottavissa palveluissa. Hanke edistää näiden kehityssuuntien toteutumista. Hankkeessa tuotettavat vähähiiliset palvelut syntyvät yhteistyössä palvelumuotoilun monialaisen osaajajoukon sekä vähähiilisyyteen ja ympäristöosaamiseen erikoistuneen Micropoliksen kanssa. Vain yhdistämällä eri alojen osaaminen luodaan todellisia innovaatiopalveluja. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 167 359 Ostopalvelut: 90 000 Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: 40 167 Kustannukset yhteensä: 297 526 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 208 267 Kuntien rahoitus: 69 259 Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: 20 000 Rahoitus yhteensä: 297 526 Hankearviointi, pisteet: 40/60 p. Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 3 B. Valmistelija: Heikki Laukkanen, puh. 050 918 0035 Rahoittajan esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: Pöytäkirjan tarkastajat: 10
MYR:in sihteeristö 182 24.11.2015 Hanke tukee Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaa tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta -tavoitteen osalta (erityistavoite 4.1). Hankkeen tavoitteena on mm. kunnan, kehittäjäyhteisön ja yritysten yhteistoiminnan ja vähähiilisten ratkaisujen kehittäminen hyödyntäen luovia sisältöjä ja osaamista sekä kokemuksia käyttäjä- ja käytäntölähtöisestä innovaatiotoiminnasta. Ohjelma-asiakirjan mukaisesti uusien sovelluksien ja palveluiden kehittämiseksi panostuksia kohdistetaan kokeelliseen toimintaan, demonstraatio- ja pilotointiympäristöihin sekä niissä syntyvien tuotteiden ja palveluiden käyttöönottoon ja kaupallistamiseen. Hanke on vähähiilinen. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014-2017 mukainen erityisesti toimintalinjan 3 ja painopisteen B. (Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu voimavarana) osalta. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 11
MYR:in sihteeristö 183 24.11.2015 Innovointia tukevat työympäristöt startup yrityksissä (InnoStaVa) / EAKR MYRS 24.11.2015 183 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 ja TEM Erityistavoite: 4.1. Hakemusnumero: 301799 Hakija: Oulun yliopisto Toteutusaika: 1.1.2016-30.6.2018 Toteuttamisalue: Oulun seutukunta Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Hankkeen tavoitteena on selvittää ja analysoida käyttäjälähtöisesti miten arkkitehtoniset, tilanmuodostukselliset ja teknologiset tekijät, kuten valaistus, tilan akustointi ja sisäympäristö kokonaisuutena tukevat innovointia ja yhteisöllistä tiedon tuottamista startup yritysten työympäristöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti älykkäiden valaistustekniikan mahdollistamia mukautuvia ja käyttäjien läsnäoloa aistivia valaistusratkaisuja osana työskentelytilojen tarkoituksenmukaista monimuotoisuutta. Tutkimalla käyttäjälähtöisestä näkökulmasta tiedon yhteisöllistä tuottamista ja tiedon jakamista tukevien tilojen arkkitehtuuria ja toimintaa kokonaisuutena on mahdollista vaikuttaa startup yritysten innovatiivisuuteen. Täysin uutta tässä hankkeessa on työympäristön arkkitehtonisten sisältöjen ja ratkaisujen integrointi uusimpaan oppimistutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään tilojen asettamia haasteita ja mahdollisuuksia käyttäjälähtöisestä näkökulmasta ja tutkitaan tilojen kehittämistä ja yhteisöllistä tiedon tuottamista konseptisuunnittelun ja startup yrityksissä tehtävän pilotoinnin avulla. Projekti on pääasiassa luonteeltaan soveltavaa ja uutta luovaa suunnittelututkimusta (research-by-design). Hankkeen toimenpiteinä tehdään seuraavaa: 1) Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan olemassa olevien tilojen käyttöä ja käyttäjäkokemuksia työympäristöistä ennen muutoksia. 2) Hankeen konseptisuunnitteluvaiheessa tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa ja konsepteja innovatiivisuutta tukevien työympäristöjen suunnittelun tarpeisiin. 3) Hankeen pilotointivaiheen tarkoituksena on testata 1. ja 2. vaiheen pohjalta suunniteltuja konsepteja käytännössä toteuttamalla niitä valittujen startup yritysten työskentelytiloihin ja/tai startup yrityksille tarkoitettuihin avoimiin tiloihin Business Kitchenin tai Oulun Yritystakomon toimitiloissa. Kunta-, yritys- ja muut yhteistyökumppanit sekä kiinnostuksensa ilmaisseet yritykset kutsutaan tutustumaan pilottikohteisiin pilottien ollessa käynnissä. Pilotointivaiheen tuloksista informoidaan avoimesti. Pöytäkirjan tarkastajat: 12
MYR:in sihteeristö 183 24.11.2015 4) Hankkeen neljännessä vaiheessa julkaistaan tutkimuksen tulokset kansainvälisissä korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa, mutta ennen kaikkea järjestetään seminaareja sekä tiedotetaan (esim. linkki Business Kitchenin / Yritystakomo Oulun sivuilta hankkeen sivuille) jo hankkeen kuluessa tapahtumista ja jo julkaisuista osatuloksista tutkimukseen osallistuneita startup -yrityksiä sekä yrityksiä yleensä. Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutukset: Hankkeessa tuotetaan uusia malleja tukemaan startup yritysten yhteisöllistä työskentelyä. Hankkeen tuloksista tuotetaan innovointia käsitteleviä konseptitason suunnitelmia (kirjallinen ja kuvallinen tuotos), jotka on suunnattu eri alojen työympäristönsuunnitteluun kontribuoivien suunnittelijoiden (arkkitehdit, sisustussuunnittelijat, valaistussuunnittelijat), työympäristöjen ratkaisuja toimittavien yritysten sekä innovointia edistävistä työympäristöistä kiinnostuneiden startup yritysten ja muiden yritysten yrittäjille ja työntekijöille. Hankkeen kuluessa yrityksillä on mahdollisuus testata ja kehittää tuotannossa olevia tuotteitaan piloteista saatujen tulosten pohjalta paremmin työympäristön innovointia tukevaan suuntaan. Tässä hankkeessa ei hankkeen toimesta tehdä tuotekehitystyötä, vaan se jää kohde- ja yhteistyökumppaniyritysten omalle vastuulle. Hankkeen kuluessa yritysten tuotannossa olevia tuotteita aletaan käyttää totutusta poikkeavalla tavalla tai vakiintuneita toimintatapoja muutetaan piloteista saatujen tulosten perusteella. Hankkeeseen kootun monialaisen tutkimusryhmän, yhteistyökumppaneiden ja yhteistyöyritysten sekä hanketta kohtaan sen kuluessa kiinnostuksensa ilmaisseiden yritysten muodostaman verkoston tavoitteena on jatkaa hanke-/tutkimusyhteistyötä innovointia edistävän työympäristön teemoihin perustuvan Horizon 2020 hankkeen valmistelua. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 381 193 Ostopalvelut: 149 446 Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: 91 488 Kustannukset yhteensä: 622 127 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 435 489 Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: 131 838 Yksityinen rahoitus: 54 800 Rahoitus yhteensä: 622 127 Hankearviointi, pisteet: 36/60 p. Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 1 B. Valmistelija: Heikki Laukkanen, puh. 050 918 0035 Rahoittajan esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Pöytäkirjan tarkastajat: 13
MYR:in sihteeristö 183 24.11.2015 MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hanke tukee Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaa lisäämällä yliopistojen ja yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä (erityistavoite 4.1). Ohjelma-asiakirjan mukaisesti em. yhteistyöhön panostetaan erityisesti hyödyntäen luovia sisältöjä ja osaamista sekä kokemuksia käyttäjä- ja käytäntölähtöisestä innovaatiotoiminnasta. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014-2017 mukainen erityisesti toimintalinjan 1 ja painopisteen B. (Innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen) osalta. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 14
MYR:in sihteeristö 184 24.11.2015 Pelilaboratorion investoinnit / EAKR MYRS 24.11.2015 184 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 1 / OKM Erityistavoite: 1.1 Hakemusnumero: 301830 Hakija: Oulun ammattikorkeakoulu Oy Osahakija: Centria ammattikorkeakoulu Oy Toteutusaika: 1.1.2016-30.10.2016 Toteuttamisalue: Oulu ja Ylivieska Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Peliala on ollut liikevaihtoaan nopeasti lisäävä toimiala viime vuosina Suomessa. Vuonna 2014 se kasvoi 900 miljoonasta eurosta 2,3 miljardiin euroon. Liikevaihdosta noin 99,9 % tulee viennistä. Pohjois-Pohjanmaalla Oulusta on muodostunut Suomen kolmanneksi merkittävin pelialan keskittymä, jonka kehitys näyttää tarjoavan kasvumahdollisuuksia myös jatkossa. Positiivisen kehityksen takana on osaltaan myös alueen korkeakoulujen ja yrityskehittäjien systemaattinen yhteistyö, joka konkretisoituu OAMK:n Oulu Game Lab:n osaamisen kehittämisenä ja uusien yritysaihioiden tuottamisena sekä BusinessOulun Game Brewer kiihdyttämötoimintana. Päästäkseen globaalissa kehityksessä uudelle tasolle Oulu Game Lab tarvitsee nopean teknisen kehityksen mukaiset pelien kehittämiseen soveltuvat tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmistot. Sama pätee syksyllä 2015 aloittaneeseen Centria ammattikorkeakoulun Pelipaja-laboratorioon. Hanke on Oamk:n ja Centrian yhteistyössä suunnittelema pelilaboratoriotoimintaa ja siihen oleellisena kuuluvaa esihautomotoimintaa teknisillä valmiuksilla kehittävä hanke. Hankintojen suunnittelussa on myös huomioitu Oulun seudun johtavan peliyrityksen Fingersoft Oy:n näkemykset tarvittavasta teknisestä varustuksesta ja osaamisesta sekä Spawn Point ja Mediaholvi osuuskuntien näkemykset. Hankkeen tavoitteena on varustaa Oulun ammattikorkeakoulun ja Centria ammattikorkeakoulun pelilaboratoriot ajanmukaisilla välineillä ja ohjelmistoilla, jotka ovat välttämättömiä laadukkaiden ja innovatiivisten pelien suunnittelussa, testauksessa ja tuotannossa sekä kriittisiä tuloksekkaan esihautomotoiminnan kannalta. Investointihanke tukee Centria ammattikorkeakoulun ja OAMK:n yhteistä ESR-rahoitteista Pelialan osaamisen ja hautomotoiminnan kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla (POHKE) hankkeen tavoitteita. Hankkeessa hankitaan ammattikorkeakoulujen pelilaboratorioon pelikehittämisessä tarvittavia tietokoneita, mobiililaitteita sekä ääni- ja 3D -suunnittelussa tarvittavia laitteita. Lisäksi hankitaan pelikehityksessä tarvittavia ohjelmistoja. Näillä hankinnoilla turvataan pelilaboratorioiden ja niissä toimivien esihautomovaiheessa olevien pelitiimien kyky pysyä teknisesti Pöytäkirjan tarkastajat: 15
MYR:in sihteeristö 184 24.11.2015 nopeasti muuttuvan pelialan kehityksessä mukana. Hankintoja koordinoidaan ammattikorkeakoulujen kesken ja pyritään yhteistyöllä saavuttamaan mahdollisimman hyvät valmiudet laitteiden yhteiskäyttöä ajatellen. Ammattikorkeakoulut liittyvät myös mukaan Sony Entertainment Ltd:n yliopistoyhteistyöverkostoon Playstation kehittämisvalmiuksien osalta hankkimalla tarvittavat kehitystyökalut. Näin pelitiimien tuotteille mahdollistetaan pääsy Playstation ekosysteemiin. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: 120 000 Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: 120 000 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 84 000 Kuntien rahoitus: 30 000 Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: 6 000 Rahoitus yhteensä: 120 000 Hankearviointi, pisteet: 37/ 60 Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 1 E1 Valmistelija: Aki Lappalainen, puh. 040 502 1851 Rahoittajan esitys Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: Oulun ammattikorkeakoulun ja Centria ammattikorkeakoulun pelilaboratoriot voivat ajanmukaisilla laitteilla ja ohjelmistoilla kehittää uusia osaajia pelialalle sekä tukea alkavia pelitiimejä pelien tuotannossa. Hanke tukee pelialan uusien osaamisintensiivisten yritysten syntymistä ja osaavan työvoiman kehittymistä ko. toimialalle. Hanke edistää BusinessOulun Startup 2.0 Kiihdyttämö -ESR rahoitteista hanketta ja siihen kuuluvaa pelialan kiihdyttämöohjelmaa Game Breweria tuottamalla uusia start up tiimejä kiihdyttämössä edelleen jalostettavaksi. Ensimmäiselle aloitetulle kiihdyttämökierrokselle valituista viidestä yrityksestä kolmella on Oulu Gamelab tausta. Game Lab on osa Oulun Start up -ekosysteemiä. Hanke tukee Pelialan osaamisen ja hautomotoiminnan kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla (POHKE) -hankkeen täysipainoista toteuttamista. POHKE-hankkeen tavoitteena on Oulun ammattikorkeakoulussa luodun Game lab koulutus- ja esihautomotoiminnan kehittäminen ja sen laajentaminen Oulun Eteläisen alueelle Centria ammattikorkeakouluun. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 16
MYR:in sihteeristö 185 24.11.2015 Turvemaiden ilmasto- ja vesistöpäästöjä mittaavan tutkimusympäristön rakentaminen / EAKR MYRS 24.11.2015 185 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 / OKM Erityistavoite: 3.2 Hakemusnumero: 301719 Hakija: Luonnonvarakeskus Osahakija: Toteutusaika: 1.12.2015-31.12.2016 Toteuttamisalue: Ruukki Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Luonnontilaisen suon tai turvepintaisen maaperän ottaminen viljelyyn lisää kuivatuksen ja maanmuokkauksen takia hiilidioksidipäästöjä. Turvemaiden hiilidioksiditaseeseen vaikuttaa annettuna tekijänä ilmasto ja turvemaan ominaisuudet. Hiilidioksidipäästöjen määrään voidaan vaikuttaa viljelytekniikalla, viljelykierrolla ja vesitalouden säätelyllä. Hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen käytettävissä olevat keinot auttavat samalla vähentämään turvemaiden viljelystä kuivatusvesiin kulkeutuvien ravinnepäästöjä määrää. Tämä hanke-esitys on laadittu tuottamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, kansainvälisen ja kansallisen ilmastopolitiikan ja kansainvälisten ja kansallisten vesistöjen tilan parantamiseen tähtäävien toimien tarpeisiin sopivia toimintamalleja turvemaiden viljelystä syntyvän ilmasto- ja vesistökuormituksen vähentämiseksi. Pohjois-Pohjanmaalla suurin osa peltomaista on ohutturpeista peltomaata. Maatalouselinkeinon kannalta ei ole suotavaa, että turvemaiden viljelyä rajoitettaisiin perusteettomasti vedoten hiilidioksidipäästöjen runsauteen. Ratkaisumallien tuottaminen tulee perustua validiin tutkimustietoon. Koska Pohjamaan rannikkoalueen ohutturpeisten turvemaiden viljelystä syntyvien ilmasto- ja vesistöpäästöjen aiempi tutkimustieto on niukkaa, työ on käynnistettävä rakentamalla tiedon tuottamiseen tarvittava tutkimusympäristö. Hankkeessa rakennetaan turvemaiden viljelystä aiheutuvien ilmasto- ja vesistökuormituksen tutkimukseen soveltuva tutkimusympäristö Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipisteen koetilalle. Se kattaa noin 20 hehtaarin peltoalueen, jolta kertyvien valumavesien määrän ja kemiallisen koostumuksen mittaamiseksi peltoalue jaetaan kuuteen lohkoon. Valumavesien mittaamisen mahdollistama rakentaminen (kahden lohkon salaojitus, kokoojaputkisto pumppaamolle, pumppaamo ja virtaamamittarit) ovat hankkeen suurin kustannus, mutta investointina välttämätön, koska pellon vesitalous vaikuttaa keskeisesti kasihuonekaasupäästöihin. Pumppaamo toimii koealueen valumavesien keräämispaikkana. Pumppaamoon tulevasta kuudesta salaojavesien kokoojaputkesta ja yhdestä pintavedet keräävästä putkesta mitataan tulevan veden virtaama ja samassa yhteydessä tapahtuu virtaaman intensiteettiä myötäilevä vesinäytteidenotto. Pumppaamon tulevat valumavedet joudutaan, maaston tasaisuuden takia Pöytäkirjan tarkastajat: 17
MYR:in sihteeristö 185 24.11.2015 siirtämään pumppaamalla laskuojaan, joka johtaa vedet koealueen ulkopuolelle. Kasvihuonekaasujen virtauksia maan ja ilmakehän välillä mitataan yleisesti kammiomenetelmällä käyttäen joko staattisia tai dynaamisia kammioita, jotka ovat käyttötarkoituksesta riippuen joko valo- (yhteytys) tai pimeäkammioita (hengitys). Hankkeessa käytettävässä staattisessa kammiomittausmenetelmässä turvemaan viljelyn kaasuvuota mitataan ottamalla kasvihuonekaasunäytteitä säännöllisin väliajoin vuoden ympäri. Kammiota varten maahan asennetaan koko mittausjakson ajaksi sopiva kaulus turpeeseen. Varsinaisessa mittaustilanteessa kammio asetetaan maassa olevan kauluksen päälle. Kauluksen tehtävä on tiivistää kammio maanpintaan aiheuttaen mahdollisimman vähän häiriötä systeemiin. Kammioista otetaan kaasunäytteitä kammion sisäilmasta muoviruiskuihin tasaisin väliajoin, jolloin pinta-alalta kertyvien kasvihuonekaasujen pitoisuuden lisääntymistä voidaan seurata ajan funktiona. Näytteet lähetetään laboratorioon analysoitavaksi (kaasukromatografi). Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 21 000 Ostopalvelut: 184 500 Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: 25 000 Välilliset kustannukset: 5 040 Kustannukset yhteensä: 235 540 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 164 878 Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: 70 662 Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: 235 540 Hankearviointi, pisteet: 34/ 55 Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 1 E8 Valmistelija: Aki Lappalainen, puh. 040 502 1851 Rahoittajan esitys Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: Hanke tukee ohjelman vähähiilisyystavoitteen toteumista ja samalla maatalouden toimintaedellytysten vahvistumista. Hankkeessa tuotetaan uutta tieto ohuttupeisten viljelymaiden hiilidioksipäästöistä ja päästöjen pienentämistavoista. Hanke edistää vähähiilisempien ja ekologisesti kestavämpien toimintamallien käyttöönottoa ja tuottaa tutkimukseen perustavaa tietoa ohutturpeisten peltojen vaikutuksesta kaasupäästöihin. Hanke edistää myös Itämeristrategian toteutumista ja ravinnepäästöjen hallintaa. Maatalous on nykyisin merkittävä vesistöihin kulkeutuvien ravinnepäästöjen aiheuttaja. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 18
MYR:in sihteeristö 186 24.11.2015 Oulun kudoskuvantamiskeskus / EAKR MYRS 24.11.2015 186 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2/ OKM Erityistavoite: 4.1 Hakemusnumero: 301899 Hakija: Oulun yliopisto Osahakija: Toteutusaika: 1.1.2016 31.12.2017 Toteuttamisalue: Oulu Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Terveysteknologian vienti on kasvanut useamman vuoden ajan, se on yksi merkittävimmistä Suomen huipputeknologian vientisektoreista. Terveysteknologian alalla 2015 tehtiin uusi vientiennätys, eikä taloudellinen taantuma näytä vaikuttavan terveysteknologiaan yhtä voimakkaasti kuin moniin muihin aloihin. Tuotannosta 95% menee vientiin ja suurinta kasvu on in vitro -diagnostiikassa (koeputkessa tai lasimaljalla tehdyt solutason tutkimukset) sekä kuvantamislaitteissa. Kansainvälisissä arvioissa lääketieteellisen kuvantamislaitteiston maailmanlaajuisen myynnin arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosien aikana (Frost&Sullivan, IMS Research, Businesswire, PRWeb market research). Suuren erotuskyvyn kudoskuvantamisen tarve on huomattavasti kasvanut teollisuudessa ja lääketieteen sovelluksissa, ja se on tällä hetkellä nopeasti kehittyvä ja uusia innovaatioita tuottava korkean teknologian ala. Erityistä tarvetta on korkean erotuskyvyn kuvantamislaitteille, joilla nähdään elimistön sisälle solutasolle ilman varjoaineita tai kudosten rikkomista, sekä kuvantamislaitteilla tuotetun kuvadatan analyysimenetelmille ja ohjelmistoille. Hankkeen tavoitteena on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti huipputason kudoskuvantamisinfrastruktuuri, joka vahvistaa Oulun alueen älykästä erikoitumista biolääketieteellisen kuvantamisen alueella, tukee yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä kehittää biolääketieteellisen kuvantamismenetelmien huippuosaamista. Tavoitteet saavutetaan yhdistämällä edistynyt kuvantamislaitteisto ja kuvia automaattisesti tulkitseva ja oppiva tietokonenäkö. Yhtenä tämän hankkeen tavoitteena on kehittää tietokonenäköön perustuvia menetelmiä biolääketieteellisten kuvien automaattiseen analysointiin. Kuva-analyysimenetelmät perustuvat Oulun yliopiston konenäön tutkimuskeskuksessa kehitettyihin tekniikoihin, joissa korostuvat laskennallinen keveys, reaaliaikaisuus, muokattavuus, tarkkuus, ja kvantitatiiviset tulosteet. Biocenter Oulu kuuluu kansalliseen biokeskusverkostoon (Finnish BioImaging, FiBI) ja Euroopan laajuiseen kuvantamisinfrastruktuuriverkostoon (Euro-BioImaging, EuBI). Hanke vahvistaa merkittävästi Oulun yliopiston eristysosaamista biokuvantamisen ja kuva-analytiikan alalla kansallisissa (FiBI) ja eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuuriverkostoissa Pöytäkirjan tarkastajat: 19
MYR:in sihteeristö 186 24.11.2015 (ESFRI EuBI), joihin Biocenter Oulun kudoskuvantamiskeskus ja yliopiston konenäön tutkimuskeskus on valittu teknologiapalvelujen tarjoajiksi. Modernit kuvantamismenetelmät ja räätälöity kuva-analytiikka edesauttaisivat myös Pohjois-Suomen biopankki Borealiksen toimintaa muuttaa biopankin kudosnäytteet digitaaliseksi kuva-aineistoksi, ja sen hyödyntämistä digitaaliseksi palveluksi eri toimijoiden käyttöön biolääketieteellisessä tutkimuksessa ja terveysteknologian yrityksissä Oulun alueella toimivat kuvantamisalan yritykset ovat tyypillisesti kooltaan suhteellisen pieniä, mutta kasvukykyisiä (esim. Rikola Oy, Sensapex Oy, Optomed, Specim, Neagen). Hankkeessa toteutettava infrastruktuuri mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisen ympäristön rakentamisen tuotekehitystyölle ja ideoiden kaupallistamiselle. Uuden teknologian käyttöönotto antaa paikallisille yrityksille etumatkaa kilpailijoihin nähden. Vastaavaa kudoskuvantamisympäristöä ei Suomessa ole, joten toteutuessaan hankkeella saavutettaisiin etulyöntiasema kilpailijoihin nähden. Hankkeen keskeinen sisältö: 1. Kaksifotonimikroskoopin hankinta Kaksifotonimikroskopia perustuu merkkiaineen virittymiseen paikallisesti kahden vähäenergisen fotonin (sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen) avulla, mikä synnyttää kohdekudoksessa mitattavaa valoa tietyllä aallonpituudella. Menetelmän etu muihin mikroskooppisiin tekniikoihin nähden on lisääntynyt kuvaussyvyys ja erotuskyky, mikä mahdollistaa kudoskuvauksen yhden solun tarkkuudella. Menetelmässä käytetään hyvin lyhytkestoista pitkän aallonpituuden vähäenergistä laservaloa, joka saa aikaan vähäistä merkkiaineen haalistumista, valotoksisuutta ja valon sirontaa soluväliaineesta, mikä merkittävästi parantaa kuvaustarkkuutta. Toimenpiteet; laitteiston kilpailutus, testaus ja käyttöönotto. 2. Fotoakustisen mikroskooppilaitteiston rakentaminen Fotoakustinen kuvantaminen on kuvausmenetelmä, joka mahdollistaa sekä rakenteellisen että toiminnallisen kudoskuvaamisen ilman erityisiä varjo- tai merkkiaineita. Menetelmä perustuu fotoakustiseen ilmiöön, jossa kudokseen suunnattu lyhytkestoinen laservalo absorboituu paikallisesti kudoksessa muuttuen lämmöksi ja mitattavaksi ja kuvattavaksi akustiseksi signaaliksi. Tällä hetkellä markkinoilla ei ole saatavissa kaupallista tähän hankkeeseen sopivaa laitetta, minkä vuoksi on tarpeen palkata optoelektroniikan asiantuntija laitteen rakentamista varten. Itse rakennetun laitteiston etuina ovat muunneltavuus monenlaisia kuvantamisolosuhteita varten, markkinahintaa huomattavasti edullisimmat kustannukset ja uuden tekniikan osalta tuotekehitysmahdollisuudet mikroskooppityypin kaupallistamista silmälläpitäen. Hankkeessa hyödynnetään Oulun yliopiston optoelektroniikan ja mittaustekniikan laboratorion erityisosaamista fotoakustisessa kuvantamisteknologiassa. Laite varustetaan myös hyperspektrikameralla (hyperspektrikamera mittaa näytteen pinnasta heijastuvan valon spektriä eri aallonpituusalueilla), joka mahdollistaa merkittävän lisätiedon saamisen kudosten toiminnasta ja rakenteista. 3. Konenäköpohjaisen kuva-analytiikan kehittäminen Nopeiden kuvantamistekniikoiden kehittymisen myötä tallennetun Pöytäkirjan tarkastajat: 20
MYR:in sihteeristö 186 24.11.2015 kuvatiedon määrä on kasvanut valtavasti. Tehokkaiden kuva-analytiikan työkalujen puute on muodostunut merkittäväksi pullonkaulaksi kudoskuvantamisen tulosten tulkinnassa. Tämän puutteen korjaamiseksi hankkeessa kehitetään tietokonepohjaisia, automatisoituja menetelmiä kuvien tulkitsemiseen. Tämä mahdollistaa esim. solujen käyttäytymisen analysoimisen ja solujen ominaisuuksien tunnistamisen automaattisesti kuvadatasta, kuten normaalien solujen erottamisen syöpäsoluista, solujen jakautumisaktiivisuuden määrittämisen, solujen liikkumis- tai elinkyvyn analysoimisen. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 125 214 Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: 554 734 Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: 30 052 Kustannukset yhteensä: 710 000 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 497 000 Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: 208 000 Yksityinen rahoitus: 5 000 Rahoitus yhteensä: 710 000 Hankearviointi, pisteet: 41/ 60 Maakuntaohjelman toimintalinja: 1 E2 Valmistelija: Aki Lappalainen, puh. 040 502 1851 Rahoittajan esitys Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hanke tukee kansallisesti ja kansainvälisesti huipputason Oulun alueen kudoskuvantamisinfrastruktuurin ja huippuosaamisen vahvistumista, mikä vahvistaa Oulun alueen erikoistumista biolääketieteelliseen kuvantamiseen, tukee tutkimusorganisaatioiden ja yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Hankittava kuvantamisinfrastruktuuri edistää osaltaan myös paikallisten yritysten kuvantamistekniikoiden kehittämistä ja kaupallistamista sekä avaa uusia mahdollisuuksia asiantuntijapalveluihin perustuville liiketoimintaideoille. Lisäksi ympäristön kehittäminen tukee kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkimista. Hanke vahvistaisi merkittävästi Oulun yliopiston eristysosaamista biokuvaamisen ja kuva-analytiikan alalla kansallisissa (FiBI) ja eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuuriverkostoissa (ESFRI EuBI), joihin Biocenter Oulun kudoskuvantamiskeskus ja yliopiston konenäön tutkimuskeskus on valittu teknologiapalvelujen tarjoajiksi. Hanke liittyy Oulun yliopiston kahteen strategiseen painoalueeseen; biotieteet/terveys ja informaatioteknologia sekä Oulun Innovaatio Allianssin Centre for Health and Technology -innovaatioympäristön kehittämiseen. Hanke tukee kahta Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategista painoalaa; ICT- ja ohjelmisto sekä terveys- ja hyvinvointi. Pöytäkirjan tarkastajat: 21
MYR:in sihteeristö 186 24.11.2015 Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 22
MYR:in sihteeristö 187 24.11.2015 Moderni Hirsikaupunki / EAKR MYRS 24.11.2015 187 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Hakemusnumero: 301877 Hakija: Oulun Yliopisto Osahakija(t): Pudasjärven kaupunki Toteutusaika: 1.1.2016-31.12.2018 Toteuttamisalue: Pohjois-Pohjanmaa Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Pohjois-Pohjanmaa on puutalo- ja hirsiteollisuuden johtava maakunta. Hirsirakentamista on perinteisesti käytetty pienissä rakennuksissa, kuten omakotitaloissa ja loma-asunnoissa, mutta viime vuosina sitä on alettu soveltaa myös suuremmissa kohteissa, kuten julkisissa rakennuksissa. Sekä pienten että suurten hirsirakennuskohteiden markkinaosuuden kasvattaminen tukee paitsi maakunnan elinkeinoelämän tavoitteita myös yleisempiä kestävän kehityksen tavoitteita. Hirsi on rakennusmateriaalina ekologinen, hyvin energiatehokas, paikallinen ja uusiutuva materiaali. Hirren käytön myötä saavutettavat hyvät sisäilmaolosuhteet ja rakenteellinen yksinkertaisuus ovat viime aikoina luoneet hirsirakentamiselle nousevaa kysyntää niin yksityisten kuluttajien kuin julkisten toimijoiden keskuudessa. Hirren käytön lisäämiseen liittyy kuitenkin haasteita: Pienet hirsirakennukset on perinteisesti mielletty haja-asutusalueelle sopiviksi ja tiiviimmin rakennetuilla alueilla ne on useissa tapauksissa katsottu rakentamista valvovien viranomaisten taholta kaupunkikuvallisesti ympäristöönsä sopimattomiksi. Hirsirakentamisen hyödyntäminen suuremmissa kohteissa on muutamaa pilottihanketta lukuun ottamatta vielä alkuvaiheessa. Useissa viimeaikaisissa hankkeissa kuntien ja kaupunkien alkuperäisenä tavoitteena ollut hirsirakentaminen on osin vielä tuntemattomistakin syistä todettu hankkeen edetessä haasteelliseksi. Hirsirakentamisen suosioon vaikuttaa olennaisesti se, millainen imago niin pienille kuin suurille hirsirakennuksille kyetään luomaan. Ekologisuuden lisäksi yksi keskeisimmistä imagoon vaikuttavista tekijöistä on rakennusten arkkitehtuuri. Edellinen hirsiarkkitehtuurin kehittämishanke (Tekes/Oulun yliopisto) päättyi vuosituhannen vaihteessa, minkä jälkeen rakentamisen energiatehokkuusmääräykset ovat muuttuneet huomattavasti samalla kun hirsitaloteollisuuden tuotekehitystoiminta on vakiinnuttanut uusia ratkaisuja, kuten massiivia ja jopa painumattomia lamellihirsirakenteita. Näiden kehitysaskelien myötä haettavalle hankkeelle onkin syntynyt selkeä tilaus sekä hirsirakennusteollisuuden että yleisemmin rakennetun ympäristön laadun kehittämisen näkökulmista. Pöytäkirjan tarkastajat: 23
MYR:in sihteeristö 187 24.11.2015 Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää tarkemmin hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamiseen liittyviä haasteita, etsiä niiden ratkaisemista tukevia toimintamalleja ja tuotantotapoja sekä tutkia kaupunkimaisempaan ympäristöön sopivan hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria niin suurten kuin pienten hirsikohteiden osalta. Merkittävä osa Pohjois-Pohjanmaan hirsitaloteollisuuden tuotannosta menee tälläkin hetkellä vientiin, joten yritysten liiketoiminnan kasvupotentiaali on myös kansainvälisesti merkittävä. Hankkeen tavoitteet tukevat suoraan maakuntaohjelmassa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia, joita ovat: a) Rakennustuoteteollisuuden tuotteiden ja tuotantoprosessien kehittäminen b) Kysyntälähtöisen puurakentamisen ja palveluliiketoiminnan edistäminen c) Rakennusteollisuuden suurien vientimahdollisuuksien edistäminen d) Puurakentamisen osaamisen ja suunnittelun tason nosto e) Rakennusalan korkeakoulutetun työvoiman saannin turvaaminen Hanke on lisäksi usean maakuntaohjelmassa mainitun kärkiteeman mukainen: - Oulun yliopiston tieteellisen osaamisen hyödyntäminen maakunnan kehittämisessä - pk-yritysten kasvun tukeminen - luonnonvarojen monipuolinen ja vastuullinen hyödyntäminen. Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa on vahva puurakentamisen alaan liittyvä tutkimusperinne. Moderni Hirsikaupunki -hanke hyödyntää tätä ja tuo samalla mukaan uusia, entistä vahvemmin tutkimusta ja elinkeinoelämää yhdistäviä toimenpiteitä. Hankkeessa tutkitaan kaupunkimaiseen ympäristöön sopivan hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria niin suurten kuin pienten hirsirakennusten osalta. Hankkeessa integroidaan arkkitehtisuunnitteluprosessin osaksi tutkimuksellisia osioita, jotka paitsi selkiyttävät arkkitehtisuunnittelun tavoitteita myös mahdollistavat laadittujen suunnitelmien arviointia. Arvioinnissa tutkitaan myös laadittujen suunnitelmien elinkaaritaloutta, joka pelkkiin rakentamiskustannuksiin verrattuna liittää hankkeiden taloudellisen tehokkuuden tarkasteluun ajallisen ulottuvuuden. Hankkeessa selvitetään lisäksi millaisia keinoja massakustomointi tarjoaa haasteiden ratkaisemiseksi, sekä miten tärkeimmät rakentamisen sidosryhmät, kuten rakentamista valvovat viranomaiset ja kaavoittajat, näkevät hirsirakentamisen haasteet ja mahdollisuudet. Lisäksi selvitetään millaisia odotuksia tilaajilla ja kuluttajilla on hirsirakentamisen suhteen. Hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattaminen edellyttää ennen kaikkea sitä, että sen tarjonnan kirjo niin hirsitalotoimittajien kuin suunnittelijoiden taholta vastaa jatkossa entistä paremmin kuluttajien ja tilaajien taholta määrittyvää kysyntää. Lisäksi ratkaisuiden tulee olla sen kaltaisia, että ne voidaan yleisemminkin mieltää tiiviimmin rakennetuille, kaupunkimaisille alueille soveltuviksi myös rakentamista valvovien ja ohjaavien viranomaisten toimesta. Edelleen tulee huolehtia siitä, että hirsitaloteollisuuden lisäksi muut rakentamisen toteuttamiseen osallistuvat tahot, kuten rakennusliikkeet, näkevät jatkossa hirsirakentamisen myös suurissa kohteissa sekä toteutuskelpoisena että liiketaloudellisesti kiinnostavana vaihtoehtona. Moderni Hirsikaupunki -hanke pyrkii luomaan luovan talouden innovaatioympäristön palvelemaan hirsitaloteollisuuden toimintaedellytyksiä. Hankkeen tuloksena syntyy konkreettisia, uudentyyppisten hirsirakennusten arkkitehtisuunnitelmia sekä tietoa hirsirakentamisen markkinaosuuden Pöytäkirjan tarkastajat: 24
MYR:in sihteeristö 187 24.11.2015 kasvattamisen haasteista ja mahdollisuuksista. Hankkeessa mukana olevat Pohjois-Pohjanmaan alueen hirsitalotehtaat (Kontiotuote Oy, Kuusamo Hirsitalot Oy, Oy Honkamajat Finland Ltd, Mammuttikoti Oy) pystyvät konkreettisesti hyödyntämään hankkeen tuloksia omassa tuotekehityksessään. Hankkeen tulokset tulevat olemaan julkisia ja yleisesti hyödynnettävissä. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivat hirsitaloteollisuuden pk-yritykset sekä Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tiedekunnassa toimivat tutkijat ja opiskelijat. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin hyödyntää Oulun yliopiston vahvuuksia maakunnan alueella toimivien pk-yritysten toiminnan kehittämiseksi sekä luoda tukevampi silta tulevalle yhteistyölle. Pudasjärven kaupunki tuo hankkeeseen elinkeinojen kehittämisen näkökulman, joka vahvistaa koko hankkeen tavoitteita. Hankkeen puitteissa tehdään yhteistyötä myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimivan Puuinfo Oy:n kanssa. Puuinfon toiminnan tarkoituksena on luoda kysyntää puutuotteille rakentamisessa ja sisustamisessa. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: 646 410 Ostopalvelut: 70 163 Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: 155 139 Kustannukset yhteensä: 871 712 Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 610 200 Kuntien rahoitus: 72 315 Muu julkinen rahoitus: 135 197 Yksityinen rahoitus: 54 000 Rahoitus yhteensä: 871 712 Hankearviointi, pisteet: 42/50 Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 1 E7 (Kilpailukyky ja työllisyys, toimialojen jatkokehittäminen, puurakentaminen) Valmistelija: Ohjelmakoordinaattori Katarina Timisjärvi, puh. 040 685 4025 Rahoittajan esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hankkeella tuetaan Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman mukaisesti uusimman tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä maakunnassa. Hankkeessa vahvistetaan erityistavoite 3.2 mukaisesti energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämistä. Hankkeessa tuotettava uusi tieto ja hirsiarkkitehtuuri hyödynnetään hirsitaloteollisuuden kotimaisen ja kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamisessa. Pöytäkirjan tarkastajat: 25
MYR:in sihteeristö 187 24.11.2015 Hanke on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014-2017, erityisesti toimintalinjan 1 E Pohjois-Pohjanmaan toimialojen jatkokehittäminen, puurakentaminen, mukainen, sillä hankkeessa luodaan uudenlaista yrittäjyyttä edistävää toimintaympäristöä hirsitaloteollisuuteen. Lisäksi hanke tukee Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelmaa 2018 valjastamalla luovan talouden innovaatioympäristön palvelemaan hirsitaloteollisuuden toimintaedellytyksiä. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 26
MYR:in sihteeristö 188 24.11.2015 Työetsivä / ESR MYRS 24.11.2015 188 Esitys: Hakija: Nuorten Ystävät ry Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja: 5 Toteuttamisalue: Oulu Haettu tuki / kokonaiskustannukset: 559 403 (+ 540 000 työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin) / 699 253 (1 239 253 ) Toteutusaika: 1.1.2016-31.12.2018 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Hyväksyttiin. Liitteet 2 Työetsivä Pöytäkirjan tarkastajat: 27
MYR:in sihteeristö 189 24.11.2015 KELPO - kehitysvammaisen polku työelämään / ESR MYRS 24.11.2015 189 Esitys: Hakija: Raudaskylän Kristillinen Opisto Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja: 3 Toteuttamisalue: Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnat Haettu tuki / kokonaiskustannukset: 270 639 (+ 108 000 työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin) / 338 299 (446 299 ) Toteutusaika: 1.1.2016-31.12.2018 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Hyväksyttiin. Liitteet 3 KELPO - kehitysvammaisen polku työelämään Pöytäkirjan tarkastajat: 28
MYR:in sihteeristö 190 24.11.2015 Kaveria ei jätetä / ESR MYRS 24.11.2015 190 Esitys: Hakija: Talouskonsultointi Aureus Oy Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja: 2 ( ESR ohjelma 2007-2013) Toteuttamisalue: Pohjois-Pohjanmaa Haettu tuki / kokonaiskustannukset: 330 200 / 330 200 Toteutusaika: 1.3.2012-30.6.2014 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö ei puolla hanketta rahoitettavaksi Manner-Suomen ESR ohjelmasta 2007-2013. Hyväksyttiin. Liitteet 4 Kaveria ei jätetä Pöytäkirjan tarkastajat: 29
MYR:in sihteeristö 191 24.11.2015 ITU - inklusiivisella toimintatavalla uutta MYRS 24.11.2015 191 Esitys: Hakija: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Osatoteuttaja: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen) Toteuttamisalue: Oulu Haettu tuki / kokonaiskustannukset: 98 462 / 123 078 Toteutusaika: 1.1.2016-31.12.2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin. Liitteet 5 ITU - inklusiivisella toimintatavalla uutta Pöytäkirjan tarkastajat: 30