Keski-Suomen alueselvitys 2010 Antti Harjula
PIHTIPUDAS 2 VIITAKANGAS ALAJÄRVI Keski-Suomen verkko VIRRAT RUHALA KOIVISTO VIHTAVUORI PETÄJÄVESI KELJO MÄNTTÄ TOIVAKKA MÄNTYLÄ JÄMSÄ TOIVILA JOUTSA ORIVESI KAUPPILA Muunnot: Toivila 2x110/400kV 400 MVA muunto Vihtavuori 1x110/400 kv 400 MVA muunto Petäjävesi 2x110/220 kv 160 MVA muunto Jämsä 2x110/220 kv 160 MVA muunto (1x120 MVA standby) Lisäksi 110 kv yhteydet Alajärven, Kangasalan, Hikiän ja Huutokosken muuntoasemilta. KANGASALA
3 Asiakastyyppien prosenttiosuudet Keski-Suomen maksimikuormasta vuonna 2010 Teollisuus 46 % Alue- ja jakeluverkot 53 % Ratahallinto 1 %
4 Suunnitelman lähtökohdat Metsäteollisuus alueen ylivoimaisesti merkittävin sähkönkuluttaja Alueen kulutus ei ole kehittynyt aiempien ennusteiden mukaan metsäteollisuuden rakennemuutos lama Keljonlahden voimalaitos otettu käyttöön 220 kv jänniteestä luovutaan Keski-Suomessa noin vuonna 2015 asemien ikääntymisen vuoksi Petäjävedeltä poistuu 2 muuntajaa (160MVA) Jämsästä poistuu 2 muuntajaa (160 MVA) yhteensä 640 MVA
5 Keski-Suomen kuukausittainen maksimikuorma 1.1.2005-1.6.2010 Huippukuorma 1246 MW 9.2.2007 klo 22-23 Paperiteollisuuden lakko kesäkuu 2005 Lama syksy 2008
6 Huomioita Alue merkittävästi alijäämäinen ympäri vuoden Muuntojen kuormitus ei vastaa Keski-Suomen kuormien vuodenaikavaihtelua kesäisin tehoa tulee vähemmän naapurialueilta, esimerkiksi Mäntästä Kangasalan suuntaan siirtyy tehoa kesäisin Kuormat ovat pienentyneet hieman, mutta muuntojen kuormitus pysynyt tasaisempana kunnes Keljonlahden voimalaitoksen käyttöönotto on pienentänyt muuntojen kuormitusta Alueen maksimikuorma noin 1200 MW
Teho (MW) 7 4 000 Keski-Suomen maksimikuormituksen ja -tuotannon kehitys 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 Kulutus Tuotanto 1 000 500 0 2010 2015 2020 2025 Vuosi Kasvua 2010-2015 Kasvua 2015-2020 Kasvua 2020-2025 1.3 %/a 0.9 %/a 0.6 %/a
8 Keski-Suomen uuden 400/110 kv muunnon paikka 220/110 kv muunnot (4-5 kpl) korvataan yhdellä uudella 400/110 kv muunnolla Petäjävesi vs. Vihtavuori Petäjävesi 110 kv verkon kannalta parempi sijoitus paikka häviöt pienemmät (huipputilanteessa 1-2 MW pienemmät häviöt) vähentää Toivilan muunnon viassa rinnakkaisen muunnon kuormittumista huippukuormatilanteessa 20-30 MW verrattuna Vihtavuoreen sijoitettuun muuntoon Vihtavuori Toivilaan ei aikavälillä ole suunniteltu kolmatta muuntoa ei tarvittaisi uutta muuntopaikkaa ja 400 kv kytkinlaitosta, mikäli uusi P1 johto tuotaisiin myös Vihtavuoreen
FÅRBACKEN EVIJÄRVI ORAVAINEN KESKI-SUOMI KOJOLA KORTESJÄRVI VOLTTI KIVIPURO alueselvitys 2010 KINNULA PIHTIPUDAS Petäjävesi - Haapaveden VL Petäjävesi - Nuojua 220 kv johdot poistetaan käytöstä (2015) YLIHÄRMÄ KAUHAVA LAPPAJÄRVI Seinäjoki - Tuovila ja Seinäjoki - Alajärvi 220 kv johdot 110 kv käyttöön (2015) VIMPELI PERHO KEITELEPOHJA VIITAKANGAS TAKAHARJU PIELAVESI HALOLA HOISKO YLISTARO LAPUA RITAMÄKI SÄNKIAHO ALAJÄRVI KYYJÄRVI VIITASAARI LATIKKA POHJA MYLLYKOSKI MYL SOUKKAJOKI PAHANEVA KOSKENKORVA VÄISÄLÄNMÄKI PERÄSEINÄJOKI YLIVALLI KARVIA RÄNNÄRI PARKANO JAAKKOLA KUORTANE TOOPAKKA ALAVUS VIRRAT Mäntän aseman uusiminen (2016) ÄHTÄRI RYÖTTÖ LAMMASHARJU SOINI KONTTIPURO Petäjävesi - Alajärvi 220 kv johto 110 kv käyttöön (2015-2020) TOIVIONMÄKI KARSTULA YLIAHO Petäjävesi - Jämsä 220 kv johto 110 kv käyttöön (2015-2020) MYLLYPERÄ MÄNTTÄ Petäjävedelle 400/110 kv muunto (2015-2020) PETÄJÄVESI KUOHU Uusi 400 kv P1 johto Pyhänselästä Petäjävedelle tai Vihtavuoreen (2020) SAARIJÄRVI RAJALA KOIVISTO KUMMUNKYLÄ KELJO PALOKKA VESTERI KONGINKANGAS KUHNAMO MIILUNLAHTI SUOLAHTI RAUHALAHTI MUURAME MÄNTYLÄ Koiviston aseman saneeraus (2012) SIIKAJÄRVI VIHTAVUORI KANGASVUORI TOIVAKKA KONNEVESI LIEVE VESANTO Uudet Vihtavuori - Koivisto ja Vihtavuori - Rauhalahti 110 kv johdot (2020->) RISTILÄ KAUPPILA TUISKULAMPI RAUTALAMPI KARTTULA PARTAHARJU Kauppila - Keljo 110 kv johdon uusiminen (2020-2025) SUONENJOKI RAJAKORPI ARMALA PAUNUNPERÄ RUHALA KANGASNIEMI TEIHARJU SISÄTTÖ Myydään Mänttä Jämsä 110 kv johto HALLI RINTEEN EROTIN TOIVILA JÄMSÄ SEPPOLA KAIPOLA TAMMIJÄRVI KÄLÄ Keljon aseman saneeraus (2014) NISUNPERÄ