kantaverkon kehittämissuunnitelma ja aluesuunnitelmat: Keski-Suomi Uusimaa Pohjamaa

Transkriptio

1 kantaverkon kehittämissuunnitelma ja aluesuunnitelmat: Keski-Suomi Uusimaa Pohjamaa Aki Laurila

2 2 Esityksen sisältö Siirtokapasiteetin varmistaminen Kantaverkon kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelma investointiohjelma investointi prosessi Aluesuunnitelmat Keski-Suomi aluesuunnitelma Uudenmaan aluesuunnitelma Pohjanmaan aluesuunnitelma

3 Siirtokapasiteetin varmistaminen on verkko-omaisuuden hallintaa koko elinkaaren ajan Verkon suunnittelu 5-25 vuotta Markkinatarpeet, yhteiskunta ja ympäristö Rakentaminen 2-6 vuotta Kunnonhallinta 1-n vuotta

4 Strategiset tavoitteet Siirtokapasiteetin varmistaminen Siirtokapasiteetti riittää asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin Ennakoimme tulevat siirtotarpeet Varmistamme asiakkaiden laitteistojen liittämisen ja teknisen yhteensopivuuden Kehitämme verkkoa yhteistyössä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa Hyödynnämme verkon kapasiteetin täysimääräisesti Toimintamme on kustannustehokasta Luomme joustoja investointiohjelmaan mm. tehden suunnittelun ja YVA:t ennakoiden Käynnistämme hankkeet investointiperusteiden täytyttyä Optimoimme verkkokomponenttien elinkaaren Varmistamme alan palveluiden saatavuuden ja hankintojen tehokkuuden Laatumme on oikein mitoitettu Varmistamme, että verkko on turvallinen ja työturvallisuus on korkealla tasolla Pidämme yllä verkon komponenttien korkean käytettävyyden Otamme ympäristö- ja maankäyttökysymykset pitkäjänteisesti huomioon Kehitämme osaamista, toimintatapoja ja työkaluja jatkuvasti

5 5 Kantaverkon kehittämissuunnitelma Suunnitelmassa esitetään Kantaverkon investointisuunnitelma vuosille Esitellään kantaverkon kehittämisprosessi Suunnitelma koostettu aiemmista suunnitelmista ja analyyseista Kantaverkon kehittämissuunnitelma Fingridin kotisivuilla

6 6 588 / , Kantaverkon kehittämissuunnitelma Kantaverkonhaltijan on laadittava kantaverkkoansa ja sen yhteyksiä toisiin sähköverkkoihin koskeva kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma. Kantaverkonhaltijan on käytettävä kehittämissuunnitelmaa pohjana sähkökauppa-asetuksessa säädetyn unionin laajuisen verkon kehittämissuunnitelman laatimisessa. Kehittämissuunnitelmalla ei ole muita oikeusvaikutuksia kantaverkonhaltijalle, verkon käyttäjille tai kantaverkonhaltijaa valvoville viranomaisille. Kehittämissuunnitelma on päivitettävä kahden vuoden välein. Kehittämissuunnitelmaan on sisällytettävä: 1) suunnitelma investoinneista, joiden toteuttaminen johtaa 19 :n 1 momentissa tarkoitetun verkon kehittämisvelvollisuuden ja kantaverkon toiminnan laatuvaatimusten täyttämiseen; 2) suunnitelma rajayhdysjohtoja koskevista investoinneista, jotka ovat tarpeen tehokkaasti toimiville kansallisille ja alueellisille sähkömarkkinoille sekä Euroopan unionin sähkön sisämarkkinoille; 3) selvitys kehittämissuunnitelman laatimisessa käytetyistä menetelmistä sekä suunnitelman perustana olevista, sähkön kulutuksen ja tuotannon kehitystä koskevista ennusteista ja muista oletuksista. Kehittämissuunnitelma on julkaistava. Kantaverkonhaltijan on ennen kehittämissuunnitelman julkaisemista varattava verkkonsa käyttäjille sekä asiaan liittyville viranomaisille ja muille sidosryhmille tilaisuus lausua mielipiteensä kehittämissuunnitelmasta

7 7 Verkon kehittämisprosessi TYNDP Aluesuunnitelma Alueellinen verkkosuunnittelu Kunto ja Ikääntyminen

8 Joustava ja pitkäjänteinen investointistrategia Fenno-Skan 2 Forssan varavoimalaitos Yllikkälä - Huutokoski Hyvinkää - Hikiä EstLink 2 Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Hirvisuo - Pyhänselkä Lieto - Forssa Hikiä - Orimattila Helsingin seudun verkon kehittäminen Petäjävesi - Pyhänselkä Keminmaa - Pyhänselkä Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen Hirvisuo Tuovila 400 kv rakenteen kantaverkko 400 kv rakenteilla kantaverkon perusratkaisut Keminmaa Pyhänselkä YVA-menettely / esisuunnittelu Yleissuunnittelu ja luvitus Kristinestad Petäjävesi Rakentaminen Ulvila : Voimajohtoja noin 1700 km Lieto Hikiä Forssa Koria Yllikkälä

9 Fingridin verkkoinvestoinnit Asemien ja voimajohtojen korjausinvestoinit Asemien ja voimajohtojen uusinvestoinnit M Reservivoimalaitokset Rajasiirtoyhteydet Kotimaan verkko

10 Joustava ja pitkäjänteinen investointistrategia Investointipäätös Hankintamenettely Rakentaminen Kunnonhallinta Verkon kehittämissuunnitelma 10 vuotta Asemien esisuunnittelu Reittivaihtoehdot Ympäristöselvitys (kaikki voimajohdot), YVA (Vähintään 220 kv maanpäällisistä, yli 15 km pituisista voimajohdoista) Kantaverkkovisio vuotta Verkon kehittämissuunnitelma vaihtoehdot 20 vuotta YVA- PROSESSIN KOKONAISKESTO NOIN 1,5 VUOTTA: Esisuunnittelu Arviointiohjelma Viranomaistapaamiset Yleisötilaisuudet Kuulutus Nähtävillä/ lausunnot max. 2 kk+1 kk Arviointiselostus Viranomaistapaamiset Yleisötilaisuudet Kuulutus Nähtävillä/ lausunnot max. 2 kk + 2kk

11 Alueellisen voimansiirtoverkon suunnittelu Suomi on jaettu 12 suunnittelualueeseen, jotka on muodostettu maantieteellisin ja sähköteknisin perustein Jokaisen alueen siirtokyvyn riittävyys varmistetaan aluesuunnitelmalla 3 5 vuoden välein Suunnittelussa huomioidaan kantaverkon lisäksi Fingridin ja muiden yhtiöiden omistamat suurjännitteiset jakeluverkot sekä niiden kehityssuunnitelmat ja -tarpeet.

12 Keski-Suomen aluesuunnitelma

13 13 Lähtökohdat Edellinen Keski-Suomen aluessuunnitelma on tehty vuonna Muutoksia edellisen selvitykseen jälkeen Alueella paljon tuulivoimasuunnitelmia. Verkon osat vanhenevat. Alueen kulutuksen kasvu ei ole ollut vuosikymmenen vaihteessa saatujen ennusteiden mukaista. Lisäksi edelleen käynnissä oleva teollisuuden rakenteenmuutos aiheuttaa suuria epävarmuustekijöitä. Metsäteollisuuden rakenteenmuutos Metsä Group on tehnyt investointipäätöksen uudesta vuonna 2017 valmistuvasta Äänekosken biotuotetehtaasta. Olemassa olevan metsäteollisuuden kantaverkosta otto on pienentynyt. Mänttä Jämsä 110 kv voimajohto on purettu. Käynnissäolevia hankkeita Petäjäveden uusi sähköasema Mäntän uusi 110 kv kytkinlaitos 400 kv voimajohto Keski-Suomi Oulujoki YVA on valmistunut.

14 VETELI JEPUA EVIJÄRVI KESKI-SUOMI ALUE 7 ORAVAINEN KOJOLA ALAHÄRMÄ YLIHÄRMÄ YLISTARO HAAPOJA MARTIKKALA JOUPPI SEINÄJOKI ILMAJOKI VÄISÄLÄNMÄKI RÄNNÄRI PARKANO PAUNUNPERÄ KAUHAVA LAPUA HÄMEENKYRÖ PAHANEVA YLIVALLI JAAKKOLA LÄYKKÄLÄ FENNOMARKKI NISUNPERÄ HEINÄAHO KIVIPURO Seinäjoki - Tuovila ja Seinäjoki - Alajärvi 220 kv johdot 110 kv käyttöön (2016) KUORTANE Alajärven 110 kv kytkinlaitoksen perusparannus (2023) VIMPELI SÄNKIAHO KONTTIPURO ALAVUS Mäntän aseman uusiminen (2016) HIRVIHAARA PINSIÖ RUHALA SOIDINLAMPI SOINI ÄHTÄRI ALAJÄRVI HAAPAMÄKI Tiedot suunnitelluista hankkeista ovat alustavia ja täsmentyvät lähempänä toteutusajankohtaa PERHO JUUPAJOKI KYYJÄRVI KARSTULA Petäjävesi - Alajärvi 220 kv johto 110 kv käyttöön (2016) Petäjävesi - Jämsä 220 kv johto 110 kv käyttöön (2023) Alajärven 400 kv kytkinlaitoksen uusiminen (2017) Alajärven 110 kv kytkinlaitoksen laajennus (2016) Petäjäveden kytkinlaitoksen käyttöönotto 400 kv jännitteelle (2023) ORIVESI HALLI MÄNTTÄ PUUKKOINEN SAARIJÄRVI PETÄJÄVESI PIHTIPUDAS KINNULA KEITELEPOHJA 5. eteläpohjoissuuntainen 400 kv johto Petäjävesi Pyhänselkä (2023) RAJALA Petäjävedelle 400 kv kytkinlaitos 220 kv käyttöön. ( ) JÄMSÄ TOIVILA KOIVISTO VIHTAVUORI KELJO MUURAME VIITASAARI KONGINKANGAS KUHNAMO MÄNTYLÄ Jämsän aseman purku (2023) Petäjävesi - Haapaveden VL Petäjävesi - Nuojua 220 kv johdot poistetaan osittain käytöstä (2023) VIITAKANGAS Koiviston sähköaseman laajennus (2016) SUOLAHTI LAUKAA RAUHALAHTI TAMMIJÄRVI KONNEVESI TOIVAKKA HANKASALMI LIEVE KÄLÄ JOUTSA KEITELE Vihtavuoren sähköaseman laajennus (2017) VESANTO Uudet Vihtavuori - Koivisto (2017) ja Vihtavuori - Rauhalahti 110 kv johdot ( ) KAUPPILA PIELAVESI KANGASNIEMI LAPINLAHTI MAANINKA KARTTULA MUSTASUO NIKKARILA Kauppila - Hämeenlahti 110 kv johdon uusiminen ( ) Jyväskylään uusi 110 kv sähköasema ( ) OTAVA KURKIMÄKI RAJAKORPI HUHTIMÄKI PARTAHARJU PIEKSAMÄKI Rauhalahden 110 kv kytkinlaitoksen uusiminen (2024) ARMALA TOIVALA ILOHARJU Kauppilan 110 kv kytkinlaitoksen perusparannus ( ) HUUTOKOSKI ALAPITKÄ TORNIMÄKI OULUNMÄKI SIILINJÄRVI MATOMÄKI MÄNNISTÖ NEULALAMPI MATKUS HUMALAMÄKI POIKOLA SIIKAKOSKI VISULAHTI VARPAISJÄRVI PELLESMÄEN MA KOTALAHTI VARKAUS LEPPÄVIRTA HÄYRILÄ LIUNANKOSKI AITTASUO NARILA 14 NILSIÄ JUVA ELOVAARA YLÖJÄRVI ANTTOLA

15 15 Keski-Suomen aluesuunnitelma - yhteenveto Alueen kulutuksen kasvu ei ole ollut vuosikymmenen vaihteessa saatujen ennusteiden mukaista. Lisäksi edelleen käynnissä oleva teollisuuden rakenteenmuutos aiheuttaa suuria epävarmuustekijöitä. Alueen muuntokapasiteetti on riittävä. Petäjävedelle tuodaan Ventusnevalta vapautuva 220/110 kv muuntaja korvaamaan nykyiset vanhat käytöstä poistuvat muuntajat. Alajärvellä luovutaan 400/220 kv ja 220/110 kv muunnoista Jämsässä ja Petäjävedellä luovutaan 220 kv jännitetasosta 5. P1-johdon valmistuessa. Jämsästä poistuu muunto ja Petäjävedellä siirrytään 400/110 kv muuntoon. Kehittämissuunnitelmassa on Toivilan kolmas muunto Alueen kuomien kehityksen perusteella muunto voidaan poistaa suunnitelmasta. Koiviston ja Vihtavuoren välille rakennetaan uusi voimajohto muuttuneen siirtotilanteen vuoksi. Voimajohto on noin 26 kilometriä pitkä Hankkeen on tarkoitus valmistu vuoden 2017 aikana. Voimajohdon ympäristöselvitys käynnissä Ikääntynyt Keljon kytkinlaitos on uusittava. Sähköaseman korvaa uusi Jyväskylän sähköasema. Jämsän 110 kv kytkinlaitoksesta luovutaan 5. P1-johdon valmistuessa. Aikataulu tällä hetkellä Kantaverkon toiminta keskitetään kolmen kilometrin päähän Toivilan 400/110 kv muuntoasemalle. Alueen länsiosissa on paljon tuulivoimasuunnitelmia. Tämän hetkiset tuulivoimasuunnitelmat eivät kuitenkaan näytä vaativat kantaverkon vahvistuksia. Hankkeet voivat aiheuttaa liityntäkenttien rakentamista.

16 Uudenmaan aluesuunnitelma Havainnekuvassa Länsisalmeen suunniteltu 400 kv kaasueristeinen kytkinlatios ja maisemaportaali

17 17 Uudenmaan verkkoselvityksen lähtökohtia Edellinen Uudenmaan aluessuunnitelma on tehty vuosina 2008 ja Muutoksia edellisten selvitysten jälkeen Sähkömarkkinalaki ( ) täsmensi kantaverkon rajaukseen liittyviä epäselvyyksiä: "Myös kantaverkonhaltijan kannalta säteittäinen yksittäinen yli 110 kilovoltin yhteys kuuluisi kehittämisvelvollisuuden piiriin, mikäli jakeluverkossa oleva suuri kulutuskeskittymä teknis-taloudellisesti edellyttäisi yli 110 kilovoltin jännitteellä toimivan, jakeluverkonhaltijan ja kantaverkonhaltijan verkot yhdistävän yhdysjohdon rakentamista" Helsingin ja Vantaan kulutuksen kasvu ja sähköntuotannon väheneminen edellyttää Länsisalmen 400/110 kv muuntoaseman käyttövarmuuden parantamista ja toisen muuntajan lisäämisen. Helsinki päätti, että Hanasaaren voimalaitos suljetaan viimeistään Vuosaareen ei rakenneta uutta voimalaitosta Energiatunnelia ei ole käytettävissä kantakaupunkia syöttävää 400 kv kaapeliyhteyttä varten. Vuosaari B on silti liitettävä 400 kv verkkoon oikosulkuvirtojen alentamiseksi. Myös ympäryskuntien sähkönkulutus kasvaa edelleen, mutta maltillisesti luvuilla rakennetut sähköasemat on perusparannettava tai uusittava. Siirtotarpeiden kasvaessa, varasyöttömahdollisuuksia on harkittava uudelleen. Sähkönsiirrolta edellytetään luotettavuutta myös erilaisten huolto- ja häiriökeskeytysten aikana.

18 IDÄNPÄÄ NIINIJOENSUU VANAJA Pääkaupunkiseutu HAARA HUMPPILA ALUE 12 HUHTIA RENGON VL LOIMAA HIRVIKOSKI JANAKKALA YPÄJÄ FORSSA LINIKKALA TAMMELA Tiedot suunnitelluista hankkeista ovat alustavia ja täsmentyvät lähempänä toteutusajankohtaa TERVA KOSKI HL SAARIMÄKI Orimattilan uusi 110 kv sähköasema (2019) TENNILÄ SIRKKOSUO KYTÖLÄ Orimattilan 400/110 kv muunto (2022) Orimattila - Koria 400 kv johto (2022) KAURAKOSKI KORIA SANTANOKKA KAUKOSALO SELKÄ Lieto - Forssa johdon uusiminen kv rakenteella (2017) HALIKKO SALO KROGARS PERNIÖ VILLILÄ PERTTELI KOVERHAR PALTTA Forssan uusi 400 kv kytkinlaitos (2015) LINDSBY PALMA SOMERO SÄRKIÄ AMINNEFORS TENHOLA HORSBÄCK KÄRKELÄ TAMMISAARI SNAPPERTUNA Forssa Hikiä 110 kv johdon uusiminen kv johdolla (2017) KITULA SÄRKIJÄRVI PAHASSUO PELTOKOSKI KARJAA SAMMATTI INKOO PORRAS LIESJÄRVI PUSULA Ruotsinkylän 110 kv perusparannus (2020) VIRKKALA NUMMELA MYLLYLAMPI Espoon toinen 400/110 kv muunto (2017) Nurmijärven 400 ja 110 kv kytkinlaitosten perusparannus (2017) VIHTI KOPULA SIIPPOO ESPOO VALKJÄRVI RUOTSINKYLÄ KEIMOLA LEPPÄVAARA MASALA SUOMENOJA Tammiston 110 kv kytkinlaitoksen uusiminen (2021) Espoon perusparannus (2025) HIKIÄ NURMIJÄRVI PERTTULA MARTIN HAARA JOKELA TAMMISTO MÄNTSÄLÄ OHKOLA KYTÖMAA HERTTONIEMI LAAJASALO 400 kv kaapeliyhteys Helsingin kantakaupunkiin Hyvinkää - Hikiä 400 kv johto (2013) MATTILA MYRSKYLÄ ASKOLA Anttilan 110 kv MONNINKYLÄ VÄHÄNUMMI kytkinlaitoksen laajennus LÄNSISALMI PORVOO ANTTILA Länsisalmen 400 kv kytkinlaitos ja toinen muunto (2017) Vähänummen 110 kv kytkinlaitos (2014) TOLKKINEN NIKUVIKEN TÖNNÖ EPOO GRÄNNES Porvoon 110 kv aseman uusiminen (2018) Länsisalmen 110 kv kytkinlaitos (2025) Hikiä - Tönnö 110 kv johdon uusiminen kv johdolla (2019) LILJENDAL TJUSTERBY ELIMÄKI AHVENKOSKI PYHTÄÄ LOVIISA HANKO Inkoon 400 kv kytkinlaitoksen laitevaihdot ja 110 kv kytkinlaitoksen uusiminen (2018) Estlink 2 (2014)

19 19 Uudenmaan aluesuunnitelma - yhteenveto Uudenmaan alueen muuntokapasiteetti tulee olemaan riittävä pitkälle tulevaisuuteen kun suunnitellut investoinnit saadaan toteutettua Hikiän toinen 400/110 kv muunto 2013 Anttilan toinen 400/110 kv muunto 2013 Espoon toinen 400/110 kv muunto 2017 Länsisalmen toinen 400/110 kv muunto 2017 Helsingin kantakaupungin muunto n Fingrid on selvittämässä erilaisia 400 kv kaapelireittivaihtoehtoja Helsingin kantakaupunkiin. Kantaverkon rajauksesta keskustellaan jakeluyhtiöiden kanssa. Uudenmaan keskeiset kantaverkon asemat tulevat vuoron perään perusparannusikään: Nurmijärvi, Inkoo, Porvoo, Ruotsinkylä, Tammisto, Espoo Uudenmaan voimajohdot on rakennettu pääosin 1970-luvulla ja sen jälkeen, joten laajoja uusimistarpeita ei ole tulossa lähitulevaisuudessa.

20 20 Pohjanmaan aluesuunnitelma Kuvassa Hirvisuon 400/110 kv muuntoaseman rakennyustyöt. 110 kv kytkinlaitos on jo otettu käyttöön ja työt 400 kv kytkinlaitoksen, muunnon ja sarjakondensaattorien parissa jatkuu vuoden 2016 loppuun.

21 21 Pohjanmaan aluesuunnitelman lähtökohdat Verkon perusparannustarpeet 220 kv rakenteisilla 110 kv käytössä olevilla voimajohdoilla elinikää noin 2030 asti Seinäjoen aseman perusparannus tehtävä 2025 mennessä Kristiinan 110 kv perusparannus 2020 jälkeen Jakeluverkon kulutus kasvaa hitaasti, keskimäärin 1% vuodessa, mutta kasvihuoneet voivat nopeuttaa kulutuksen kasvua. Raahen teollisuuskulutus voi kasvaa, muuallakin varauduttava suunnitelmissa. EPV Alueverkko avaa Seinäjoen ja Vaasan eteläpuolisen 110 kv verkon Harkitsee Pohjoispuolisen verkon avaamista. Päätetyillä verkkovahvistuksilla voidaan liittää suuri määrä tuulivoimaa verkkoon. Seuraavasta tuotantotukimuodosta ei ole tietoa.

22 OULUN SEUTU Vihannin sähköaseman perusparannus (2023) ISOHAARA AJOS SIMO II RAASAKKA SOROSENPERÄ HÄYRYSENNIEMI HAUKIPUDAS KELLO TUOMELA ASMUNTI ISOSYÖTE TAIVALVAARA Arvioitu tuotannon lisäys alueella + 27 MW (2014) MW (2015) YLIKURKI HAAPAKOSKI PUDASJÄRVI MW (2016) 400 ja 110 kv liityntäasemat Valkeus ja Hanhela (Hanhikivi YVL) Uusi sähköasema ja voimajohto Raaheen, Siikajoen laajennus (2018) Jylkän 400/110 kv muuntoasema (2016) RAUTARUUKKI Siikajoen 110 kv sähköasema (2016) HIRVINEVA LEVÄSUO YLIKIIMINKI VEPSÄ PIKKARALA PYHÄNSELKÄ PYHÄKOSKI TYRNÄVÄ UTANEN NUOJUA PUOLANKA Pyhäselän 400 kv kytkinlaitoksen laajennus (2016) PALJAKKA KURIMO ÄMMÄ AITTOKOSKI HYRYNSALMI SEITENOIKEA Kalajoen sähköaseman purku (2016) Hirvisuo - Pyhänselkä uusi 400 kv johto. Kalajoki Siikajoki johto-osuus rakennetaan kv rakenteella ( ) Ventusneva - Pikkarala vanha 110 kv johto puretaan osin ( ) KOKKOLAN VL VENTUSNEVA OHENNEVA KÄLVIÄ Hirvisuon toinen 400/110 WISAFOREST kv muunto (2018) KAITFORS ETELÄNKYLÄ HIMANKA ALAVIIRRE KANNUS PYHÄJOKI Hirvisuon 400/110 kv muuntoasema ( ) SIMI ALAVIESKA YLIVIESKA KETTUKALLIO RIESKANEVA PEKANKANGAS KALAJOKI SIEVI NEVASAARI TEIKKOPERÄ VIHANTI UUSNIVALA NIVALA Petäjävesi - Haapaveden VL Petäjävesi - Nuojua 220 kv johdot poistetaan osittain käytöstä (2025?) HAAPAVEDEN VL HAAPAJÄRVI 2x400 kv johto Alajärvi Pikkarala PULKKILA johdoille. Uusi KESTILÄ 400 kv sähköasema Lumijärvi. (Hanhikivi YVL) Uusnivalan 110 kv kytkinlaitoksen laajennus (2015) 5. eteläpohjoissuuntainen 400 kv johto Petäjävesi Pyhänselkä (2023) OTANMÄEN EROTIN KIURUVESI LEPPIKOSKI KALLIOVARASTO KIRKKOAHO TIHISENNIEMI VUOLIJOKI VUOKATTI SOTKAMO LAHNASLAMPI TALVIVAARA MUSTINMÄKI ONTOJOKI KATERMA VALTIMO

23 POHJANMAA Arvioitu tuotannon lisäys alueella + 70 MW (2015) + 52 MW (2016) + 92 MW (2017) Kristinestad - Tuovila 220 kv johto 400 kv käyttöön (2016) *Pirttikylän Teuvan 400/110 kv tuulivoiman liityntäasema Kristinestad - Tuovila 220 kv johto 110 kv käyttöön (2014) Kristinestadin uusi 400/110 kv muuntoasema (2014) Kristinestadin toinen 400/110 kv muunto (2017) Ulvila - Kristinestad 220 kv johtojen tilalle uusi 400 kv johto (2014) Tuovilan toinen 400/110 kv muunto (2020 jälkeen) TRÄSKBÖLE KASKINEN YLIMARKKU NÄRPIÖ KRISTINESTAD KRISTIINA Hirvisuon 400/110 kv muuntoasema ( ) GERBY SUNDOM TUOVILA MAALAHTI PETOLAHTI Tuovila - Hirvisuo 220 kv johto 400 kv käyttöön (2016) Tuovilan 400 kv kytkinlaitos (2016) TEUVA LAIHIA KAUHAJOKI Ventusneva - Leväsuo 220 kv johdot 110 kv käyttöön ( ) Hirvisuon toinen 400/110 kv muunto WISAFOREST (2018) LOTLAX JURVA NORI KATKO TIILIMÄKI UUSIKAARLEPYY ORAVAINEN SAARENKYLÄ KURIKKA HONKO MUNSALA SKATAN VÖYRI SUOLAINEN SEINÄJOKI ILMAJOKI *Arkkukallion ISOJOKI 400 kv tuulivoiman liityntäasema KOJOLA ALAHÄRMÄ MARTTILANMÄKI KANTTI ISOKEIDAS YLIHÄRMÄ VENTUSNEVA JEPUA YLISTARO HAAPOJA VÄISÄLÄNMÄKI KARVIA Hirvisuo - Pyhänselkä uusi 400 kv johto (2016) YLIVALLI KAUHAVA JOUPPI LAPUA MARTIKKALA SOUKKAJOKI RÄNNÄRI HIRVISUO TEERIJÄRVI EVIJÄRVI FENNOMARKKI LAPPAJÄRVI HEINÄAHO KÄLVIÄ Alajärven 400 kv kytkinlaitoksen uusiminen (2017) OHENNEVA KIVIPURO KUORTANE Seinäjoki Ventusneva ja Seinäjoki - Alajärvi 220 kv johdot 110 kv käyttöön (2016) ALAVUS Seinäjoen 110 kv kytkinlaitoksen uusiminen/perusparannus ( ) HIMANKA ALAVIIRRE VIMPELI HOISKO SÄNKIAHO ÄHTÄRI Petäjävesi - Alajärvi 220 kv johto 110 kv käyttöön (2016) KANNUS SOINI KONTTIPURO SOIDINLAMPI PEKANKANGAS RIESKANEVA TOHOLAMPI Hirvisuo Marinkainen johto rakennetaan kv rakenteella (2015) 5. eteläpohjoissuuntainen 400 kv johto Petäjävesi VETELI Pyhänselkä (2023) ALAJÄRVI PERHO YLIAHO YLIVIESKA SIEVI KYYJÄRVI KARSTULA KETTUKALLIO HITURA KINNULA UUSNIVALA SAARIJÄRVI UURAINEN HAAPAVEDEN VL 23 Uusnivalan 110 kv kytkinlaitoksen laajennus (2015) HAAPAJÄRVI Petäjävesi - Haapaveden VL Petäjävesi - Nuojua 220 PIHTIPUDAS kv johdot poistetaan osittain käytöstä (2025?) KEITELEPOHJA Alajärven 110 kv kytkinlaitoksen laajennus (2016) Arvioitu tuotannon lisäys alueella + 43 MW (2014) + 50 MW (2015) PETÄJÄVESI MW (2017) Alajärven 110 kv kytkinlaitoksen perusparannus (2023) RAJALA KOIVISTO VIHTAVUORI KELJO MUURAME RAUHALAHTI MÄNTYLÄ

24 24 Pohjanmaan aluesuunnitelma - Yhteenveto Muuntoasemien kehittäminen Kristinestadin toinen 400/110 kv muunto 2017 Hirvisuon toinen 400/110 kv muunto 2018 Myöhemmin Tuovilaankin toinen 400/110 kv muunto Fingrid varautuu Arkkukallion ja Teuvan 400/110 kv muuntoasemien rakentamiseen tuulivoiman liittämiseksi. Perusparannustarpeet Alajärvi Seinäjoki Hirvisuo 220 kv rakenteinen johto perusparannetaan alustavasti vuonna 2017 Kankaanpään asemaa parannettiin vuonna Asema uusitaan joustavasti 2019 jälkeen. Fingrid rakentaa Seinäjoelle uuden 110 kv kaasueristeisen kytkinlaitoksen viimeistään kun nykyinen avokytkinlaitos tulee perusparannettavaksi noin Vihannin aseman laitevaihdot Kristiinan aseman laajuudesta tulevaisuudessa keskustellaan. Perusparannustarve on ajoitettu vuodelle Kankaanpään nykyistä kytkinlaitosta parannettiin. Kytkinlaitos uusitaan joustavasti 2019 jälkeen.

25 Fingrid välittää. Varmasti.