Kauhava Kuntaraportti
Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.- 20.3.2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tässä raportissa esitetään kunnan oma tulos, kunnan tulos vuonna 2014 (mikäli vastaajia ollut 5 tai enemmän), aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 2014 ja 2016. Aluejärjestön tuloksena esitetään sen alueen tulos, mihin kunta kuuluu. Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: Koko maa, N=6347 Alue, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry, N=480 Kunta, Kauhava, N=41 2
Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 3
Raportin lukuohje Kunnan tulos on esitetty %-arvoina Kunnan keskiarvotulos 2016 Aluejärjestön keskiarvotulos 2016 Koko maan hajontatulos: Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo Koko maan keskiarvotulos 2016 4
Kokonaisarvosana
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Kauhava, N=41) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo KUNTA 2016 6,7 2014 7,2 Kunta 22 18 35 22 2 ALUE 2016 6,8 2014 7,0 KOKO MAA 2016 6,7 4 5 6 7 8 9 10 2014 6,6 6
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Etelä-Pohjanmaa, N=480) Keskiarvot 4-10 Koko maa Alue Ilmajoki Alavus Isojoki Ähtäri Soini Seinäjoki Karijoki Alajärvi Kauhava Teuva Lapua Kurikka Kauhajoki Laihia Isokyrö Lappajärvi Vimpeli Kuortane Evijärvi Kaskinen Kristiinankaupunki 6,7 6,8 8,0 7,7 7,7 7,3 7,3 7,1 6,9 6,9 6,7 6,5 6,5 6,5 6,5 6,4 6,2 6,1 6,1 5,9 5,8 5,8 5,5 7
Mittariston koonti osa-alueittain (Kauhava, N=41) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 8 3 3 3 6 3 9 9 20 21 20 9 16 14 23 17 23 20 22 26 14 43 34 26 31 38 35 49 23 29 23 23 12 22 4 5 6 7 8 9 10 9 9 3 3 33 6 6,6 6,8 6,7 6,4 6,7 6,5 6,7 6,9 6,7 7,1 6,8 6,8 6,3 6,5 6,3 6,7 7,0 6,7 6,6 6,8 6,6 Kunta Alue Koko maa Min Ka Max 4 6 8 10
Mittariston koonti osa-alueittain (Kauhava, N=41) Kunnan vuosivertailu, keskiarvot 4-10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit 6,6 6,8 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 6,4 7,1 Kunnan viestintä ja tiedottaminen 6,7 7,2 Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka 6,3 6,7 7,1 7,2 2016 2014 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 6,7 6,8 6,6 6,8 9
1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit
Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Kauhava, N=41) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 10 17 37 34 2 0,0 0,1 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 13 21 44 23-0,2 0,0-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 12 18 45 25-0,2-0,1 0,0 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 10 45 32 10 2-0,5-0,2-0,3 11-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
2 Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys
Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys (Kauhava, N=41) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 13 37 37 13-0,5-0,2-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 10 33 41 13 3-0,4-0,2-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 23 18 46 13-0,5-0,1-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 24 16 47 13-0,5-0,2-0,4 13-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
3 Viestintä ja tiedottaminen
Viestintä ja tiedottaminen (Kauhava, N=41) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max -0,2 Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 15 20 41 24-0,1-0,2 0,4 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 10 18 15 38 18 0,4 0,1 15-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
4 Koulutus ja osaaminen
Koulutus ja osaaminen (Kauhava, N=41) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 3 10 46 36 5 0,3 0,2 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 2 15 32 40 10 0,4 0,3 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 5 10 42 32 10 0,3 0,1 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 13 21 45 21-0,3-0,3-0,3 17-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
5 Hankintapolitiikka
Hankintapolitiikka (Kauhava, N=41) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esim. jakamalla hankinnat pkyrityksille sopiviin kokonaisuuksiin Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 3 20 13 21 26 20 28 22 22 28 23 18 64 42 36 40 45 44 15 21 15 12 12 8 2-0,5-0,3-0,4-0,1-0,6-0,4-0,5-0,6-0,5-0,6-0,6-0,3-0,4-0,5-0,4-0,4 0,0 0,1 Min Ka Max 19-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri
Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Kauhava, N=41) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 20 38 30 12-0,7-0,1-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 12 20 32 32 2-0,1-0,1 0,1 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 15 22 48 15-0,4-0,2 0,0 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 12 12 50 22 2-0,1 0,0 0,2 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 20 28 40 12-0,6-0,1-0,2 21-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta
Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Kauhava, N=41) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 8 16 53 21 3-0,1-0,1 0,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 13 15 56 13 3-0,2-0,1-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 13 18 56 13-0,3-0,1-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 15 15 59 10-0,4-0,2-0,3 23-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Kauhava, N=41) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Koulutus ja osaaminen Kunnan viestintä ja tiedottaminen Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 45 41 46 48 46 37 35 34 34 20 23 24 27 30 20 26 25 59 68 75 73 Kunta Alue Koko maa 25
Tausta-aineistoa
Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 63 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 27
Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa. 47 35 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 134 alle 5 000 77 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.2016 28
Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 608 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 234 Yhteensä 282 958 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 30
Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 346 382 Pienyritykset (10 49 hlöä) 301 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 247 058 Suuryritykset (250 hlöä) 481 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 31
Yritysten liikevaihto 16,4% 43,4% 17,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 167 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 32