Lausuntopyyntökysely Luonnos 14.10.2016 Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistus TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Lemin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Pentti Pitkänen Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Jussi Stoor Kunnanjohtaja Kanervatie 15, 54710 Lemi 0400553325 jussi.stoor@lemi.fi Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 7.11.2016 Toimielimen nimi Lemin kunnanhallitus Onko vastaaja* Kysymykset kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu Kysymyksiä uudistuksen tavoitteista Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteena on kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä hillitä palveluista aiheutuvia kustannuksia 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.
1. Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos ei, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? (Avotila) Etelä-Karjalassa on toimittu yhtenäisin perustein yhden hallinnon alla (EKSOTE), mutta tässä uudistuksessa rakenne hajautuu. Asiakasprosesseja ei tule vaarantaa uudistuksen myötä ja palvelutarjontaa tulee ensisijaisesti suunnitella jatkossa palvelutarpeen mukaisesti. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos ei, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? (Avotila) Maakunnalliset tehokkaat tuotantotavat pitää hyödyntää uudistuksessa. Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspalvelut ja tukipalvelut on koottu yhteen jo nyt maakunnan tasolla. Palkkaharmonisaatio vaatii pitkän siirtymäajan. Harmonisaation lisäkustannus on todennäköisesti useita satoja miljoonia. 3. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos ei, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? (Avotila) Kansanvalta toteutuu teknisesti, mutta sisällöllisesti itsehallinnon ja kansanvallan vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset tiukan talousohjauksen sekä yksityiskohtaisen tehtävien rajauksen vuoksi. Maakunnilla tulee olla verotusoikeus. Kysymyksiä maakuntalaista 4. Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen yleislain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? Maakunnan sisäinen rakenne on liian moniportainen ja itsenäisen oikeushenkilön luominen sen sisälle (palvelulaitos) ei ole tarkoituksenmukaista johtamisen näkökulmasta. Maakunnan tulee saada itse päättää sille sopiva rakenne kaikilta osin ml. yhtiöittäminen. Etelä- Karjalassa moni palvelu on jo nyt koottu maakuntatasolle ja ne pitää saada yhdistää tarkoituksenmukaisella tavalla.
Maakuntalakiluonnoksen 16 luvun säännökset valtakunnallisista palvelukeskuksista tulee poistaa laista. Maakunnat ovat itsehallinnollisia yksiköitä ja tukipalvelujen järjestämien tulee olla maakuntien päätettävissä. Lainsäädännöllä ja lakiin perustuvilla standardeilla luodaan kriteerit yhtenäiselle palveluarkkitehtuurille ja tietotuotannolle, mutta tukipalveluiden organisoiminen tulee perustua maakuntien päätöksille. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? Pelastustoimi tulee edelleen järjestää maakuntien tasolla. Etelä- Karjalassa on lisäksi laajan päivystysvastuun sairaala, joten ensihoidon yhteys on tärkeä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sen järjestäminen ei saa etääntyä maakunnasta. Etelä-Karjalassa halutaan siirtää maakunnan hallintaan jo nyt maakunnallisesti toimiva toisen asteen ammatillinen koulutus. 6. Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? Uudistus ei saa vaarantaa yhtenäisiä asiakasprosesseja eikä muutoksen kokonaisjohtamista, jotta toteutus onnistuu. Johtamisrakenteen tulee olla yksinkertainen ja esityksessä malli on liian pitkälle yhdenmukaistettu ja määritelty. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen
taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? Maakuntien itsehallinnon näkökulmasta linjapäätös verotusoikeuden siirtämisestä maakunnille tulee olla tavoitteena maakuntalain säätämisen yhteydessä. 9. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. Kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista: 10.Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? Etelä-Karjalassa palvelut on suunniteltu koko maakunnan eli 9 kunnan alueella juuri näiden periaatteiden mukaisesti. Tämä järjestely on toiminut kuntien ja Eksoten välisen vuosittaisen palvelusopimuksen ansiosta. Jatkossa 4 :ssä mainitut erityisosaaminen ja kalliit investoinnit on selkeästi määriteltävä, jotta niihin vetoaminen ei olisi mielivaltaista ja toimisi samalla tavalla koko maassa 11. Maakunnat muodostavat 5 yhteistyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhteistyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhteistyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhteistyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua?
HUS-alueen valtakunnalliset tehtävät eivät saa vaikuttaa HUS:n erityisvastuualueen muiden maakuntien rahoitukseen muusta Suomesta poikkeavasti. 12.Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhteistyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? Maakunnalla tulee olla palvelun järjestäjänä valta määritellä ja valvoa integraation sisältö ja toteutuminen myös tuottajien toiminnassa. Järjestäjän ja tuottajan erottaminen lisää automaattisesti tiedon tarvetta ja hidastaa muutosten toteutumista, koska ohjaus on pääosin strategiaja sopimuspohjaista. Etelä-Karjalan kokemusten mukaan väljemmällä rakenteella voidaan toimintaa muuttaa joustavammin sekä luoda uudenlaisia kumppanuuksia. 13.Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta perusteltua? Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on tarkoitus antaa itsehallinnollisten maakuntien tehtäväksi. Valtion ohjauksen vahvistaminen on tämän tavoitteen vastaista. 14.Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukaista?
Järjestämistehtävien ja palvelutuotannon hallinnollista erottamista sekä maakunnan palvelulaitosta koskeva sääntely kaventaisi maakuntien mahdollisuutta päättää palvelutuotannon tarkoituksenmukaisesta ja tehokkaasta organisointitavasta maakunnan erityispiirteet huomioiden. Järjestely synnyttäisi tarpeetonta päällekkäistä hallintoa ja hallintokustannuksia sekä heikentäisi maakunnan ja tätä kautta koko kansallisen ohjausjärjestelmän kykyä palvelutuotannon ohjaukseen. Ehdotuksen mukaista järjestelyä arvioitaessa on huomattava, että useat kunnat ovat kokeilleet tilaajatehtävien ja palvelutuotannon hallinnollista erottamista omassa toiminnassaan, mutta järjestelyistä on viime aikoina luovuttu niistä saatujen huonojen kokemusten vuoksi. Erottamisella ei myöskään ole saavutettu tavoiteltuja kustannussäästöjä. Maakunnan vastuulla olevan palvelutuotannon kaavamaiselle hallinnolliselle eriyttämiselle lakiluonnoksen mukaisella tavalla ei ole esitetty selkeää syytä eikä vakuuttavia perusteluita. Maakunnan palvelulaitosta koskevat säännökset tulisi poistaa kokonaan. 15. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? Valinnanvapaus ja siihen liittyvä yhtiöittämisvelvoite on ongelmallinen monesta eri näkökulmasta ja se on vaikeasti ratkaistavissa kestävällä tavalla. Ongelmakohtia ovat mm. julkisen vallan käyttö, palveluketjun integraation toteutumismahdollisuudet sekä sote-järjestämisen muuttuminen ennakoimattomammaksi ja vaikeammin hallittavaksi kokonaisuudeksi. Valinnanvapautta, jonka seuraus yhtiöittäminen on, olisi voitu laajentaa myös muilla keinoilla, kuten palvelusetelijärjestelmän laajentamisella. Tämä sopii paremmin myös siihen periaatteeseen, että tilaaja maksaa. Julkisen vallan käyttö yhtiömuodossa on ongelmallista. Tarkoituksenmukaisinta olisikin, ettei julkista valtaa käytettäisi yhtiömuotoisessa organisaatiossa. 16. Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista.
Kysymyksiä voimaanpanolaista: 17. Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? b. ei (avotila) c. ei kantaa (avotila) 18.Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) Avotila 19.Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? Väliaikaisen toimielimen asemaa ja päätöksentekoa tulee selkeyttää ja toimintaan on varattava riittävä rahoitus. Kunnille selvitystyöstä aiheutuvat kustannukset on korvattava. 20.Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? Myös tukipalveluyhtiöissä toimivan henkilöstön asema on vastaavalla tavalla järjestettävä. 21.Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisääteisten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiinteistöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä?
22. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen ei tai ei pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? (avotila) Perusperiaatteena tulee olla se, että maakunnalle siirtyvien tehtävien vaatimat nyt kuntien omistuksessa olevat tilat siirtyvät maakunnille ja kunnat saavat ainakin tasearvoa vastaavan korvauksen tiloista. Myös siirtyvä irtaimisto on korvattava vähintään tasearvosta. Kun maakunta päättää tilojen käyttämisestä ja käytöstä poistamisesta, tulee sen myös vastata tyhjiksi jääneistä tiloista aiheutuvista kuluista. 23.Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina 2019 2021. Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? Veroprosenttien rajoittaminen on perusteltua asukkaiden näkökulmasta, mutta samalla se rajoittaa kuntien päätösvaltaa omasta taloudestaan. On myös huolehdittava siitä, että veroprosenttien rajoittaminen vaikuta kuntien luottokelpoisuuteen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. 24.Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu 31.12.2020. Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? b. ei (avotila) c. ei kantaa (avotila) Siirtymäaikaa tarvitaan ainakin vuoden 2022 loppuun saakka. 25. Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. Kysymykset maakuntien rahoituslaista
26.Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? Tavoitteena tulee olla, että maakunnan itsenäistä rahoitusvastuuta lisätään antamalla maakunnille verotusoikeus. Tämä vahvistaa myös maakuntien itsehallintoa. 27. Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisääteisistä tehtävistä? a) kyllä (avotila) b) kyllä pääosin (avotila) c) ei pääosin (avotila) d) ei (avotila) e) ei kantaa (avotila) Suurelta osin valtion rahoitukseen perustuva tulopohja ei turvaa lakisääteisten tehtävien riittävän laadukasta toteutusta, jos valtion taloutta joudutaan tasapainottamaan. Maakunnat tarvitsevat myös itsenäisen verotusoikeuden, joka pienentää tarvetta valtion suoraan rahoitukseen. 28.Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? e. ei kantaa (avotilaa) Rahoituksen tasaukseen uudistuksen alkuvaiheessa tulee varautua, koska muutoksen kaikkia vaikutuksia ei tässä vaiheessa pystytä riittävästi arvioimaan. 29.Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään asteittain menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Onko
maakuntien rahoitukselle vuosille 2019 2023 esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? Siirtymäajan pidentämiseen tulee varautua, koska laskelmat tässä vaiheessa ovat hyvin epävarmoja. Tarveperusteinen rahoitus sinänsä on oikeudenmukainen. 30. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. Kysymykset muista lakiluonnoksista Maakuntajakolaki 31.Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) 32. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 33.Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, 27 27 b ja 55 )? Esitykseen kuuluva tasausjärjestely parantaa eri toimijoiden mahdollisuuksia selvitä uudistuksen aiheuttamista rahoitusmuutoksista. Tästä huolimatta näillä tiedoilla ei vielä voi arvioida selviytymistä varsinkaan siirtymäajan jälkeen. Myös mm. omaisuusjärjestelyjen yksityiskohdat voivat heikentää kunnan taloudellista asemaa siten, että
esim. kriisikuntakriteerit voivat toteutua yllättäen näistä ulkoisista syistä johtuen. 34.Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? Vanhusten ja vammaisten huomioon ottaminen kunnan palveluissa on syytä edelleen ottaa huomioon ikärakenteen mukaan määräytyvässä osassa peruspalvelujen valtionosuutta. Verotus 35. Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. 36.Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? 37. Vapaamuotoiset huomiot verolaeista. Henkilöstö ja eläkkeet 38.Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? 39. Onko eläkkeiden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti?
40.Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkeistä. Uudistuksen vaikutukset 41. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? Avotila Uudistuksesta käytettävissä olevat tiedot ovat vielä niin puutteellisia, että vaikutuksia ei riittävästi pysty arvioimaan. 42.Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisääteisistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? Avotila Ei ole vielä mahdollista arvioida. Uudistuksen tuki 43.Mihin aiheisiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen? a. sote-integraatio b. talous c. hallinto ja johtaminen d. omaisuusjärjestelyt e. tietohallinto ja ICT f. viestintä ja osallisuus g. henkilöstösiirrot h. palvelutarpeen arviointi, tilaaminen i. muuta, mitä? Muut kysymykset 44. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. 45.Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.
/home/ppitkanen/documents/taulukot_ja_tekstit/maakunta- ja soteuudistus/p- Lausuntopyyntökysely 2016-08-31.odt