VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004
PISPALAN ROTVALLI UUTISET JOKA AAMU KATASTROFI TAAS EILEN KEHITYSMAISSA 50 000 KUOLLUTTA JA 200 000 VAKAVASTI LOUKKAANTUNUTTA KOLERAAN KUOLLUTTA KANNETAAN UNMIKISTANISSA Moronlehti KOLMANNESSA MAAILMASSA SATTUI TAAS EILEN VAKAVA ONNETTOMUUS, JOSSA MENEHTYI 50 000 IHMISTÄ USEIMMAT LAPSIA PUHTAAN JUOMAVEDEN, SANITAATION JA HYGIENIAN PUUTTEESEEN. LISÄKSI 200 000 IHMISTÄ LOUKKAANTUI VAIKEASTI. USEIMPIEN HEISTÄ PELÄTÄÄN MENEHTYVÄN SAAMIINSA TAUTEIHIN.
PÄÄTÄMMEKÖ ASIOIDEN TÄRKEYDEN SEN PERUSTEELLA, KUINKA MUODIKKAITA TAI HOHDOKKAITA NE OVAT? VAI KYSYMÄLLÄ, KUINKA VAKAVASTI NE VAIKUTTAVAT JA KUINKA MONEEN? NELSON MANDELA
MILJARDILLA IHMISELLÄ ON JUOMISONGELMA!
PIDÄ KIIRETTÄ! 2,4 MILJARDIA IHMISTÄ HALUAA KÄYTTÄÄ TOILETTIA
KAUPUNKIEN JÄTEVEDET PILAAVAT ASUINYMPÄRISTÖN, VESIVARAT JA LUONNON
VESIPALLO 1900 2000? VÄESTÖRÄJÄHDYS 1,5 6,1 MILJARDIIN KOTITALOUKSIEN VEDENKÄYTTÖ 21-KERTAISTUI TEOLLISUUDEN VEDENKÄYTTÖ 28-KERTAISTUI MAATALOUDEN VEDENKÄYTTÖ 6-KERTAISTUI VUONNA 1900 TARVITTIIN 7 NIILIÄ VUONNA 2000 TARVITTIIN 54 NIILIÄ
VESIKÖYHYYSINDEKSI (WATER POVERTY INDEX) 35.1 5.8 6.5 10.5 6.2 6.1 HAITI 68.5 14.4 8.0 18.2 20.0 7.9 HOLLANTI 72.4 14.8 7.6 17.9 20.0 12.1 RUOTSI 56.2 10.8 10.6 15.3 12.0 7.5 SRI LANKA 52.3 8.3 13.3 14.4 6.4 10.0 VIETNAM 48.3 11.8 8.2 10.4 10.5 7.4 TANSANIA 54.4 11.8 12.6 11.2 8.7 10.2 NEPAL 60.0 10.9 12.9 15.0 9.7 11.4 NAMIBIA 47.3 10.5 11.7 11.5 8.7 4.9 KENIA 35.4 9.5 8.1 8.0 3.1 6.6 ETIOPIA 58.0 10.5 12.5 13.3 18.3 3.4 EGYPTI 77.9 17.1 10.6 18.0 20.0 12.2 SUOMI VKI YMPÄRIS- TÖ KÄYTTÖ SOSIO- EKONOMIA KATTA- VUUS VESI- VARAT MAA OSATEKIJÄN MAKSIMI 20.0; MAKSIMI VKI 100.0
VESIKÖYHYYSINDEKSIN OSATEKIJÄT VKI OSATEKIJÄ VESIVARAT KATTAVUUS SOSIO- EKONOMIA KÄYTTÖ YMPÄRISTÖ KÄYTETTY LÄHTÖTIETO MAAN SISÄINEN VIRTAAMA MAAN ULKOPUOLELTA TULEVA VIRTAAMA VÄESTÖMÄÄRÄ VESIPALVELUJEN KATTAVUUS SANITAATIOPALVELUJEN KATTAVUUS KASTELUN KATTAVUUS BKT SUHTEUTETTUNA OSTOVOIMAPARITEETTIIN LAPSIKUOLLEISUUS (< 5-VUOTIAIDEN) KOULUTUSINDEKSI TULONJAKAUMA (GINI COEFFICIENT) TALOUSVEDEN KÄYTTÖ TEOLLISUUDEN VEDENKÄYTTÖ SUHTEUTETTUNA SEN OSUUTEEN BKT MAATALOUDEN VEDENKÄYTTÖ SUHTEUTETTUNA SEN OSUUTEEN BKT VEDENLAATU VEDEN PILAANTUNEISUUS YMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄ SÄÄNTELY JA HALLINTO INFORMAATIO YMPÄRISTÖN TILASTA JA HALLINNASTA BIODIVERSITEETTI (UHANALAISET NISÄKKÄÄT JA LINNUT)
MUTTA EI MITÄÄN HÄTÄÄ, MEILLÄHÄN ON...
UUSI ULJAS GLOBAALI AGENDA (1) PUOLITTAA VUOTEEN 2015 MENNESSÄ NIIDEN IHMISTEN OSUUS, JOILLA EI OLE SAATAVILLA PUHDASTA VETTÄ PUOLITTAA VUOTEEN 2015 MENNESSÄ NIIDEN IHMISTEN OSUUS, JOILLA EI OLE SAATAVILLA ASIANMUKAISTA SANITAATIOTA
UUSI ULJAS GLOBAALI AGENDA (2) PARANTAA VÄHINTÄÄN 100 MILJOONAN SLUMMIASUKKAAN ELÄMÄN LAATUA VUOTEEN 2020 MENNESSÄ JÄRJESTÄÄ VESIHUOLTO, SANITAATIO JA HYGIENIA KAIKILLE VUOTEEN 2025 MENNESSÄ
KAIKKIA KEHITYKSEEN LIITTYVIÄ ONGELMIA EI VOIDA RATKAISTA VESIHUOLTO- JA SANITAATIOPALVELUJA LISÄÄMÄLLÄ...
... MUTTA SITTENKIN TARVITAAN TOIMIVIA VESIHUOLTO- JA SANITAATIOPALVELUJA, KOSKA: PARANTAA TERVEYSTILANNETTA HELPOTTAA VARSINKIN NAISTEN JA LASTEN TAAKKAA (IHMISOIKEUDET, MUKAVUUS) LISÄÄ AIKAA KOULUNKÄYNNILLE JA TYÖNTEOLLE TOIMIVAT INFRAPALVELUT TULEVAT USEIMMITEN TALOUDELLISESTI EDULLISEKSI LISÄÄ TALOUDELLISTA KILPAILUKYKYÄ
SENEGALILAISEN TERVEYDEN SYÖKSYKIERRE KÖYHYYS LUKUTAIDOTTOMUUS KOULUTUKSEN PUUTE TIEDON PUUTE TAIKAUSKO VEDEN PUUTE HYGIENIAN PUUTE KÄYMÄLÖIDEN PUUTE YMPÄRISTÖN SAASTUMINEN JUOMAVEDEN SAASTUMINEN KATASTROFIT: KUIVUUS AAVIKOITUMINEN LOISTAUDIT RIPULI LASTENTAUDIT MUUT INFEKTIOT ÄITIEN JA LASTEN ALIRAVITSEMUS PUUTOSTILAT HUONO VASTUSTUSKYKY LASTEN ALHAINEN SYNTYMÄPAINO TAUTIEN LEVIÄMISTÄ SUOSIVA YMPÄRISTÖ KORKEA KUOLLEISUUS VÄESTÖNKASVU
JOKA PÄIVÄ ON TEHTÄVÄ TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI VUOTEEN 2015 MENNESSÄ: VESIHUOLTOPALVELUJA 280 000 IHMISELLE SANITAATIOPALVELUJA 350 000 IHMISELLE LISÄKSI KAUPUNKIEN VESIHUOLTO- JA SANITAATIOPALVELUJA 220 000 IHMISELLE
5 MYYTTIÄ 1. VEDEN PUUTE 2. HALLITUKSILLA EI OLE RAHAA 3. IHMISET OVAT LIIAN KÖYHIÄ MAKSAAKSEEN 4. TEKNOLOGIAN PUUTE 5. NOPEAN VÄESTÖNKASVU, ERITYISESTI KAUPUNGEISSA
INVESTOINNIT KEHITYSMAIDEN VESIHUOLTOON 2000-2025 EUR MILJARDIA/ VUOSI % 2000 VISIO 2000 VISIO JULKINEN SEKTORI 63 69 76 35 YKSITYINEN SEKTORI 20 131 24 65 YHTEENSÄ 83 200 100 100 SUOMEN VALTION BUDJETTI 2004: EUR 37,5 MILJARDIA MAAILMAN SOTILASMENOT 2003: EUR 780 MILJARDIA
The global spread of cholera during the seventh pandemic, 1961-1971.
International Decade 'Water for Life' 2005-2015 CADWES Capacity Development in Water and Environmental Services Research Team at TUT, IEEB http://www.tut.fi/units/ymp/bio/publicat.htm