Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 8. luento 24.10.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto 1 kohderyhmä Verkkopalveluiden arvioinnin näkökulmia kohderyhmä asiantuntijat esteettömyys saavutettavuus käytettävyys käytön sujuvuus informaation esitystapa informaation luotettavuus kohderyhmä riippuu riippuu käyttötarkoituksesta käyttö- informaation laadukkuus asiantuntijat tarpeisiin vastaaminen hyödyt lisäarvot lisäarvot kohderyhmä asiantuntijat Tervakari ym. 2002 2 1
Teemat: Erilaisia näkökulmia informaatiosisällön arvioimiseen Informaation esitystapa Informaation ymmärrettävyyden tukeminen Mediaelementtien käyttö Visuaalisten vihjeiden käyttö Informaation luotettavuus Perinteisten arviointikriteerien käyttö Verkkojulkaisun erityispiirteiden huomioiminen Hakutoiminnot Hakutoimintojen laadukkuus Metatietojen käyttö 3 Erilaisia näkökulmia informaatiosisällön arvioimiseen Informaatiosisällön laadukkuus olennainen osa verkkopalvelun laadukkuutta Mikä milloinkin on laadukasta riippuu palvelun luonteesta palvelun käyttötarkoituksesta käyttäjän ominaisuuksista käyttötilanteesta Sama sisältö voidaan esittää eri tavoin, eri käyttäjäryhmille, eri käyttötarkoituksiin leipätekstinä, uutisena, pelinä, mainoksena jne. käyttäen erilaisia mediaelementtejä erilaisina kombinaatioina erilaisissa asiayhteyksissä korostaen joitakin asioita ja häivyttäen joitakin toisia asioita (esim. Silius ym. 2003; De Marsico & Levialdi 2004). 4 2
Erilaisia näkökulmia informaatiosisällön arvioimiseen Palvelun tuottajan näkökulma Sisällöntuotannon hallintaan liittyvät tekijät korostuvat miten samoista sisällöistä voidaan tuottaa helposti sisältöjä eri tarpeisiin eri kohderyhmille monikanavajulkaiseminen ja julkaisuprosessien automatisoiminen kyseessä laaja-asia (ei käsitellä tällä kurssilla) Voidaan jossakin määrin arvioida samoin kriteerein kuin arvioitaessa informaatiosisällön laadukkuutta käyttäjän näkökulmasta miten palvelutuottajan tavoitteet toteutuvat on välillisesti selvitettävissä käyttäjien käyttäytymisen ja toiminnan kautta ja käyttäjien antaman palautteen pohjalta 5 Erilaisia näkökulmia informaatiosisällön arvioimiseen Käyttäjän näkökulma Informaatiosisältöjen arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. Informaation jäsentämiseen ja järjestämiseen (luento 5) Informaatiosisällön saatavuuteen, saavutettavuuteen ja liikkumiseen informaatiosisällössä (luennot 5 ja 7) Informaatiosisällön esitystapaan Informaatiosisällön luotettavuus Verkkopalvelun hakutoiminnot ja niiden laadukkuus Arviointi on osittain päällekkäistä käytettävyyden ja esteettömyyden arvioinnin kanssa näkökulma kuitenkin voimakkaasti informaatiosisällön viestinnällisissä ominaispiirteissä (vrt. Alexander & Tate 1998; Doll & Torkzadeh 1988; de Marsicon & Levialdin 2004; Morville 2001; Rosenfeld & Morville 2002, 132) 6 3
Arviointi käytännössä Tarvitaan usein sekä informaatiosisällön aihealueen että viestinnän asiantuntijaa Asiantuntija-arvioinnit käyttäen esitettyjä tarkistuslistoja, myös läpikäyntiä Tietoa voidaan koota käyttäjiltä mm. haastattelemalla (apuna em. tarkistuslistat) testauksen yhteydessä sisällyttämällä arvioitavat kohdat läpikäyntien yhteydessä tehtäviin tehtäviin (esim. hakutoimintojen testaaminen) ja tarkkailemalla käyttäjää sekä tekemällä tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä kysymällä kyselylomakkeella (saattaa olla haastavaa muotoilla kysymyksiä) Ks. luennon 3 materiaali: Arviointimenetelmiä. 7 Informaation esitystapa Verkkopalvelun informaatiosisältö voidaan esittää sellaisessa muodossa, ettei käyttäjä kykene sitä omaksumaan. Informaatio voi olla hankalaa ymmärtää, koska se on huonosti jäsennetty tai kielellisesti sekavasti tai monimutkaisesti esitetty sen esittämisessä on käytetty liiallisesti ja/tai informaatiosisällöltään ristiriitaisia mediaelementtejä sen esittämisessä käytetyt visuaaliset vihjeet ovat epäjohdonmukaisia, puutteellisia tai sekavia Toimiva esitystapa auttaa erottamaan oleellisen ja epäoleellisen informaation toisistaan kyseessä toiminnallisuuden ja esteettisyyden yhteen nivominen toimivaksi, miellyttäväksi, käytettäväksi ja houkuttelevaksi kokonaisuudeksi 8 4
Informaation esitystapa Informaation esitystapa voidaan jakaa kolmeen ulottuvuuteen Informaation ymmärrettävyyden tukeminen Mediaelementtien käyttö Verkkopalvelun toimivuus pelkästään tekstuaalisen informaation varassa Mediaelementtien tarkoituksenmukainen viestinnällinen käyttö Mediaelementtien tekniset ominaisuudet Visuaalisten vihjeiden käyttö Tekstin jäsentäminen visuaalisin keinoin Tekstuaalisen informaation näytöltä lukemisen tukeminen Värien ja muotojen käyttöön: Arvioinnin apuna voidaan käyttää esimerkiksi ARVOn tarkistuslistoja: ARVOverkkomateriaalien arviointiin [online]. Helsinki: Suomen virtuaaliyliopisto [viitattu 24.10.2005]. Saatavissa :<URL: http://www.virtuaaliyliopisto.fi/arvo/index.php>. Arviointityöväline verkossa. 9 Informaation ymmärrettävyyden tukeminen Informaation ymmärtämistä ja omaksumista voidaan tukea esimerkiksi käyttämällä tiivistä, ytimekästä ja kieliasultaan tarkoituksenmukaista tekstiä Onko käytetty kieli yleiskieltä? (+) Mikäli käytetään muuta kuin yleiskieltä, onko käyttö perusteltua? (+) Onko käytetty monimutkaisia lauserakenteita? (-) Entä moniselitteisiä ilmaisuja? (-) Onko käytetty vierasperäisiä sanoja? (-) Entä lyhenteitä? Jos, niin onko niiden merkitys avattu käyttäjälle? (+/-) Onko käytetty havainnollistavia esimerkkejä? (+) Onko käytetty kieli virheetöntä? (+) Käytetäänkö tekstissä runsaasti verbejä? (+) Onko etenkin kirjoitetussa tekstissä käytetty runsaasti yhdyssanoja? (-) Sisältääkö teksti turhaa asiaa ja turhia täytesanoja? (-) Selviääkö asia kertalukemalla tai kertakuulemalla? (+) 10 5
Mediaelementtien käyttö Toimivuus tekstuaalisen informaation varassa verkkopalvelun keskeisten asiointi- ja toimintoprosessien tulisi olla mahdollista toteuttaa pelkästään tekstiselaimen avulla erilaisten mobiililaitteiden ja ruudunlukuohjemien käyttäjät hyötyvät asiasta Arviointi testaamalla esim. Lynx-tekstiselaimen avulla Miten palvelun käyttö sujui ja onnistuttiinko tavoitteen savuttamisessa? Millaisia ongelmia käyttäjä kohtasi? Mistä ongelmat mahdollisesti johtuivat? Onko ei-tekstuaalisille mediaelementeille tarjolla tekstiselitteet? Ovatko ne riittävän informatiivisia? Kerrotaanko käyttäjälle, jos jokin tekstivastine puuttuu?esim. videolle on vaikea tuottaa toimivaa tekstivastinetta. 11 Mediaelementtien käyttö Tarkoituksenmukainen käyttö Informaatiota voidaan välittää tekstin ohella myös kuvien, liikkuvien kuvien ja äänen avulla Arvioidaan kunkin mediaelementin kohdalla mikä sen merkitys informaatiosisällön omaksumisen tukemiselle onko mediaelementin välittämä viesti ristiriidaton muuhun informaatiosisältöön verrattuna onko mediaelementtiä käytetty hyödyntäen sen viestinnällisiä ominaisuuksia esim. valokuvaa tunnelman luomiseen, videota liikkeen ja persoonallisuuden välittäminen. Onko eri mediaelementtejä yhdistelty siten, että ne tukevat toisiaan Kuva ja ääni: kun tietty informaatiosisältö on saatava käyttäjän tietoisuuteen nopeasti Teksti ja ääni: Toimii ainoastaan tietyissä tapauksissa. 12 6
Mediaelementtien käyttö Informaatiosisältö Esimerkiksi huonekalujen kokoamisohjeet Toimintaohjeet esim. sovelluksen käyttöohjeet Ongelman ratkaisuun liittyvä informaatio Tunnistaminen Tilaan liittyvä avaruudellinen tieto Lyhyt sanallinen informaatio nopeasti Yksityiskohdat kertomuksessa Mediaelementti Teksti ja tekstiä havainnollistava kuvat Selittävä teksti ja animaatio tai diagrammi Animaatio ja selittävä, kertova teksti tai puhe Kuva Kuva Ääni Video ja kertova puhe tai teksti ja sitä tukevat kuvat 13 Mediaelementtien käyttö Muut mediaelementtien ominaisuudet Mediaelementtien arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös mediaelementtien teknisiin ominaisuuksiin ja laadukkuuteen, optimoimiseen verkkokäyttöön sekä siihen missä määrin käyttäjälle tarjotaan mahdollisuus kontrolloida eteneviä esityksiä esim. pysäyttää, palata alkuun käynnistää uudelleen jne. 14 7
Visuaalisten vihjeiden käyttö Visuaalisen yleisilmeen pohjalta muodostuvan ensivaikutelman perusteella tehdään päätelmiä palvelun käyttötarkoituksesta sekä oletetusta informaatiosisällöstä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen miten koko verkkosivuston asettelu ja visuaalinen ulkoasu ilmaisevat verkkopalvelun käyttötarkoitusta, miten visuaalinen ilmiasu tukee käyttäjää tavoitteiden saavuttamisessa miten tietty yksittäinen informaatioelementti on esitetty (represent) verkkosivulla miten verkkopalvelun tekstuaalisen informaation jäsentämistä, näytöltä lukemista sekä informaatiosisällön eri osa-alueiden näkyvyyttä on tuettu hyödyntämällä erilaisia visuaalisia keinoja miten verkkopalvelun sivuston visuaalinen yleisilme (värien ja muotojen käyttö) tukevat informaatiosisällön jäsentämistä miten ne nostavat esiin tai häivyttävät informaatiosisällön eri osa-alueita (Esim. De Marsico & Levialdi 2004; Silius ym. 2003.) 15 Visuaalisten vihjeiden käyttö Tekstin jäsentäminen visuaalisin keinoin: Informaatiosisällön pilkkominen selkeästi hahmotettaviin, suhteellisen pieniin kokonaisuuksiin. Tyhjän tilan käyttäminen asiakokonaisuuksien jäsentämisessä. Otsikointi: asiakokonaisuuksien nimeäminen Tekstin tehostus. informaatiosisällön ydinkohtien esiin nostaminen Tekstuaalisen informaation näytöltä lukemisen tukeminen: Kirjasinkoot ja kirjasintyypit Kontrastin riittävyys Tekstin asettelu ja luettavuus tekstin tasaus palstoitus 16 8
Visuaalisten vihjeiden käyttö Värien ja muotojen käyttöön: Yleisilmeen rauhallisuus ja selkeys: erilaisten värien ja muotojen käyttö pääelementtien näkyvyys informaatioalueiden määrä Johdonmukaisuus visuaalisessa suunnittelussa Toimivuus ilman värejä Huomion herättäminen vs. häly 17 Visuaalisten vihjeiden käyttö Värien käytön arviointi Millaisen vaikutelman verkkopalvelun värimaailmaa saa aikaan? Hätkähdyttävän, rauhoittavan, luotettavan jne. Onko se linjassa verkkopalvelun tyypin ja käyttötarkoituksen kanssa? Onko väriyhdistelmää käytetty paljon erilaisissa yhteyksissä? Millaisissa yhteyksissä? Tukevatko värien symboliset merkitykset verkkopalvelun viestinnällistä tarkoitusta? Onko valittujen värien huomioarvo sopiva käyttötarkoitukseensa nähden? Entä luettavuus? 18 9
Informaation luotettavuus Internet on täysin vapaa julkaisufoorumi kenellä tahansa on mahdollisuus saada äänensä kuuluvuille ei ole mitään tarkistuskäytäntöä tai vastuutahoa kuten esim. paperijulkaisujen ollessa kyseessä tiedon oikeellisuudesta, laadukkuudesta ja virheettömyydestä ja sen julkaisun motiiveista ei siis aina voi olla täysin varma. Julkaisijoilla on kuitenkin aina motiiveja, jonka perusteella he valitsevat kenen tiedontuottajan aineistoa he julkaisevat. Motiiveina voivat olla niin julkaisijan omien intressien edistäminen kaupalliset intressit 19 Perinteisten arviointikriteerien käyttö Kriteerien käyttö edellyttää useimmiten asiasisällön asiantuntemusta; esim. täsmällisyys, asiantuntevuus, ajankohtaisuus, objektiivisuus, kattavuus, Täsmällisyys (accurancy) Onko sivulla esitetty informaatio luotettavaa ja virheetöntä. Onko lähteen esittämien tosiasiaväitteiden tukena riittävästi todistusaineistoa? Millaista aineistoa lähteen tuottaja itse on käyttänyt todistelunsa tukena? Onko lähteen sisältämä tieto laadultaan mielipiteenilmaisu? 20 10
Perinteisten arviointikriteerien käyttö Asiantuntevuus (authority) Onko informaation (tiedon) tuottaja(t) aiheen asiantuntija? Kuinka arvostettu informaation julkaisija on? Kuinka pätevää ja asiantuntevaa julkaistava informaatio on? Asiantuntemusta voi selvittää: Tarkistamalla löytyykö tiedontuottajasta tietoa henkilöhakuteoksista. Etsimällä kirjastoluetteloista, löytyykö tiedontuottajalta muita julkaisuja Jos kyseessä on verkkosivu, tarkastamalla löytyykö jostain kohtaa sivustoa tietoja tiedontuottajasta Ilmaiseeko verkkopalvelun domain-nimi (sivun URL:issa) jotakin tiedon tuottajasta tai julkaisijasta? Onko tiedontuottaja esimerkiksi koulutusorganisaatio tai sen palveluksessa oleva vai jokin muu taho? 21 Perinteisten arviointikriteerien käyttö Objektiivisuus Mikä on julkaisijan ja/tai kirjoittajan tavoite ja intressi? Onko julkaisemisen tavoitteena esim. mielipiteisiin vaikuttaminen? Voimassaolo (currency) Milloin informaatio on julkaistu tai päivitetty? On hyvä huomata, että joillakin aloilla tieto vanhenee ja saattaa menettää merkityksensä nopeasti, kun taas toisilla aloilla vuosisatoja vanha tieto on edelleen käyttökelpoista. Toisaalta vaikka sivustosta löytyisikin päivämäärä, niin käyttäjälle saattaa jäädä epäselväksi onko kyseessä ajankohta, jolloin tieto on ensimmäisen kerran julkaistu vai ajankohta, jolloin sivustoa on päivitetty. Kattavuus (coverage) Kertooko esitetty informaatio "koko totuuden" vai ainoastaan valikoidut palat asiasta. Onko lähteessä asioita käsitelty yksipuolisesti vai monipuolisesti eri näkökulmista? 22 11
Verkkojulkaisun erityispiirteiden huomioiminen Hypertekstilinkkien käyttö Osoitetaanko käyttäjälle selkeästi milloin hän siirtyy toisen verkkopalvelun sivustolle? Kehysten käyttö Onko käyttäjälle tuotu selkeästi esille kuka tai mikä taho vastaa kuloinkin kehyksiin ladatun sivun informaatiosisällöstä? Entä osoitettaanko käyttäjälle selkeästi milloin sisältö on peräisin jostakin toisesta verkkopalvelusta? Informaatio irti alkuperäisestä asiayhteydestä Sisältääkö jokainen verkkopalvelun sivu riittävästi informaatiota, jotta käyttäjä pystyy arvioimaan kenen verkkosivusta on kysymys ja mikä taho vastaa verkkopalvelun informaatiosisällöstä. 23 Verkkojulkaisun erityispiirteiden huomioiminen Kaupalliset sivustot Onko käyttäjän helppo havaita milloin on kysymys informaation esittämisestä markkinoimistarkoituksessa vai informaationa sinänsä? Ohjelmistovaatimukset Rajoittavatko ohjelmistovaatimukset informaation saatavuutta? Verkkosivujen epästabiilisuus Tuetaanko käyttäjää informaation löytämisessä esim. verkkoosoitteen muuttuessa? Sivujen alttius muutoksille Onko verkkopalvelu suojattu tahattomilta ja tahallisilta sisällön muutoksilta. 24 12
Hakutoiminnot ja niiden laadukkuus Hyötyvätkö käyttäjät aidosti hakutoimintojen käytöstä? Hakutoiminnon olemassaolo on perusteltua silloin, kun kyseessä on laaja tai voimakkaasti laajeneva verkkopalvelu, kun sisällysluettelo tai sivustokartta ei tarjoa riittävästi tukea käyttäjille, kun verkkopalvelun sisältö on dynaamista ja nopeasti muuttuvaa tai kun käyttäjät ensisijaisesti etsivät verkkopalvelusta informaatiota. 25 Hakutoiminnot ja niiden laadukkuus Miten käyttäjä voi kohdentaa hakuaan? Miten hakualgoritmi toimii? Onko hakutoiminnoissa käytettävissä apuna erilaisia hakuja tehostavia työkaluja? Onko hakulomake tarkoituksenmukainen? Miten hakutulokset esitetään käyttäjälle? Millaisia mahdollisuuksia käyttäjällä on tallentaa hakulausekkeitaan tai hakutuloksena löytämiään dokumentteja? Voiko käyttäjä tallettaa, lähettää s-postilla tai tulostaa hakulausekkeitaan tai hakutuloksiansa. 26 13
Metatiedot Suurimpana ongelmana metatietojen käyttämisessä on niiden sisältämän informaation heikko laatu. Onko metatieto riittävää dokumentin hallinnan, kuvauksen, varastoimisen ja käytön näkökulmasta? Onko metatieto standardin mukaista esim. Dublin Core? Onko metatieto laadukasta? Onko metatiedon laatimisessa käytetty esim. kontrolloituja sanastoja? <meta name="dc.subject" scheme="ysa" content="verkkopalvelut - laatu"> <meta name="dc.subject" scheme="ysa" content="verkkopalvelut - käyttö"> <meta name="dc.subject" scheme="ysa" content="verkkopalvelut - arviointi"> <meta name="dc.subject" scheme="ysa" content="opetus - korkeakouluopiskelu"> <meta name="dc.title" content="verkkopalvelun käyttökelposuus -kurssin kotisivut"> <meta name="dc.creator" content="k. Silius ja A-M. Tervakari"> <meta name="dc.publisher" content="tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio"> <meta name="dc.relation.ispartof" content="http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/"> <title>tty - Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 5 op. - syksy 2005</title> 27 Viikkoharjoitustehtävät Valitse seuraavista vaihtoehdoista yksi tehtävä: 1. Valitse jonkin verkkopalvelun hakutoiminto Arvioi hakutoiminnon laadukkuutta luennolla ja luentomateriaalissa (s. 83) esitellyn tarkistuslistaa käyttäen. Kuvaa miten kukin asia ilmenee hakutoiminnossa. Perustele käytetyn ratkaisun toimivuus/toimimattomuus. 2. Valitse jonkin verkkopalvelu (vaikka sama mitä olet jo aiemmin ruotinut) Arvioi informaation esitystavan toimivuutta seuraavista näkökulmista: informaation ymmärrettävyyden tukeminen ja mediaelementtien käyttö. Perustele käytettyjen ratkaisujen toimivuus/toimimattomuus. Käytä apunasi luentomateriaalissa esitettyjä arviointilistoja ja ARVO-arviointityökalua http://www.virtuaaliyliopisto.fi/arvo/index.php. 3. Valitse jonkin verkkopalvelu (vaikka sama mitä olet jo aiemmin ruotinut) Arvioi informaation esitystapaa ja siinä käytettyjen visuaalisten vihjeiden toimivuutta. Perustele käytettyjen ratkaisujen toimivuus/toimimattomuus. Käytä apunasi luentomateriaalissa esitettyjä arviointilistoja ja ARVO-arviointityökalua http://www.virtuaaliyliopisto.fi/arvo/index.php. 4. Valitse jonkin verkkopalvelu (vaikka sama mitä olet jo aiemmin ruotinut) Arvioi informaation luotettavuutta sekä perinteisiä kriteerejä käyttäen, että verkkojulkaisun erityispiirteet huomioiden. Perustele vastauksesi. Käytä apunasi luentomateriaalissa (s. 80) esitettyjä arviointilistoja ja ARVO-arviointityökalua http://www.virtuaaliyliopisto.fi/arvo/index.php. 28 14
Lähteet Ks. luentomateriaali 29 15