JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 3.10.2001 Hyväksytty hallituksen kokouksessa Liite 1 OPISKELIJOIDEN YLEISET VALINTAPERUSTEET (ei sisällä avoimen yliopiston eikä täydennyskoulutuksen opiskelijoita) KORKEAKOULUKELPOISUUS JA VALINTARYHMÄT 2002-2003 Ylioppilasasetuksessa (1000/1994) tarkoitetun tutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen opiskelijaksi korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. Myös henkilö, joka on suorittanut ammattikorkeakoulun, ammatillisen korkea-asteen, ammatillisen opistoasteen tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon taikka saanut ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, joka on suorittanut yliopiston edellyttämät avoimen yliopisto-opetuksen opinnot tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot tai valmiudet (yliopistoasetus 115/1998, 12 ), on kelpoinen opiskelijaksi. Ylioppilastutkintoasetus (1000/1994, 22 ) rinnastaa International Baccalaureate (IB) -tutkintoon tai Reifeprüfung -tutkintoon johtavan opetusjärjestelmän mukaiset tutkinnot suomalaiseen ylioppilastutkintoon. International Baccalaureate (IB) -tutkinnon tai Reifeprüfung -tutkinnon suorittaneilla on sama korkeakoulukelpoisuus kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneilla. Asetus ylioppilastutkintoasetuksen muutoksesta (126/1996) 22 :n 2 momentin mukaan Eurooppa-koulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB) suorittaminen tuottaa samat oikeudet kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaminen. Kukin tiedekunta määrittelee lisäopinnot niiltä, joilta puuttuu yleinen korkeakoulukelpoisuus. Pohjoismaiden välillä on tehty sopimus pääsystä korkeampaan koulutukseen (asetus 411/1995). Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi ovat sitoutuneet vastavuoroisesti antamaan toisessa Pohjoismaassa asuville koulutukseen hakeville pääsymahdollisuuden julkiseen korkeampaan koulutukseen samoilla tai vastaavanlaisilla ehdoilla kuin oman maan hakijoille. Hakijalla, jolla on kelpoisuus korkeampaan koulutukseen siinä Pohjoismaassa, jossa hän asuu, on kelpoisuus myös muissa Pohjoismaissa. I PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJAVALINTA Yleisperiaatteena perustutkintojen opiskelijavalinnassa on, että hakijat osallistuvat valintakokeisiin. Valintaryhmät 1. Todistusten ja valintakokeen perusteella valittavat 2. Valintakokeen perusteella valittavat 3. Todistusten perusteella valittavat 4. Avoimen yliopiston opintojen perusteella valittavat International Baccalaureate- tai Reifeprüfung - tai EB-tutkinnon suorittaneet voivat kuulua tiedekunnan harkinnan mukaan joko ryhmään 1, 2 tai 3. Ryhmään 2 kuuluvat ylioppilashakijoiden lisäksi suomalaista ylioppilastutkintoa suorittamattomat mm. ammatillisen opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ylioppilastutkintoa suorittamattomat ja muut ylioppilastutkintoa suorittamattomat. 1
II HAKEMINEN JA OPINTO-OIKEUS Opinto-oikeutta perustutkinnon suorittamiseksi voi hakea useammasta tiedekunnasta. Tiedekunta voi myöntää hakijalle toiseen samannimiseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavan opinto-oikeuden. Tällöin kuitenkin uuden tutkinnon pääaineen ja sisällön on poikettava riittävästi ensimmäisen tutkinnon pääaineesta ja sisällöstä. Valintayksikkönä tiedekunnassa voi olla pääaine, pääaineryhmä tai koulutusohjelma. Opiskelijavalinnassa myönnetyn opinto-oikeuden perusteella opiskelija voi suorittaa tiedekunnassa ylemmän korkeakoulututkinnon, paitsi lastentarhanopettajien koulutukseen opinto-oikeuden saanut voi suorittaa tiedekunnassaan alemman korkeakoulututkinnon. Opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan Suomessa (yliopistolaki 645/1997, 18 ). Mikäli hakija tulee hyväksytyksi useampaan valintayksikköön, hänen on valittava, minkä opinto-oikeuden hän ottaa vastaan. Valitsemansa pääaineen/pääaineryhmän / koulutusohjelman lisäksi useampaan valintayksikköön hyväksytty säilyttää sivuaineopintokokonaisuuden opinto-oikeuden perumaansa pääaineeseen, pääaineryhmään tai koulutusohjelman pääaineeseen tiedekunnan määräämällä tavalla. III OPISKELUPAIKKOJEN TÄYTTÄMINEN Opiskelijavalinnoissa tulee pyrkiä siihen, että uusia opiskelijoita on aloittamassa vähintään aloituspaikkoja vastaava määrä. Tiedekuntaan hyväksytty voi pätevästä syystä (mm. varusmiespalveluksen suorittaminen) tiedekunnan luvalla lykätä opintojen aloittamista. Tavoitteena on, että uuden tutkintojärjestelmän mukaisesti aloittaneista 75 % suorittaa maisterin tutkinnon 5 vuodessa. IV VAMMAISET OPISKELIJAT Valintakoejärjestelyin tulee huolehtia siitä, että vaikeavammaiset hakijat ovat opiskelijavalinnassa tasavertaisessa asemassa muiden hakijoiden kanssa. Tiedekunta voi poiketa vahvistetuista valintaperusteista sellaisten vammaisten hakijoiden kohdalla, jotka eivät ole opiskelijavalinnassa ilmeisesti vammansa aiheuttaman (ennen valintakoetta tiedekuntaan toimitetulla lääkärintodistuksella osoitetun) haitan vuoksi yltäneet hyväksyttyjen ryhmään, mutta joiden voidaan valintakokeen, ylioppilastutkinnon tai sitä vastaavan suorituksen perusteella olettaa selviytyvän yliopisto-opinnoista. Vammaisia hakijoita pyydetään hyvissä ajoin ottamaan yhteyttä asianomaisen tiedekuntaan tarvittavia erityisjärjestelyjä varten. V ULKOMAILLA KOULUOPINTONSA SUORITTANEET EU- ja ETA-maissa kouluopintonsa suorittaneelta henkilöltä vaaditaan peruskoulutus, jonka pohjalta hänet on hyväksytty tai joka asianomaisessa maassa oikeuttaa hänet hakemaan opiskelijaksi korkeakouluun. Tämän on tasoltaan vastattava suomalaista korkeakoulua, jollaiseksi katsotaan oppilaitos, jossa voidaan suorittaa tohtorin tutkinto. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta hakijoilta vaaditaan vähintään Bachelor-tasoisia aikaisempia yliopisto-opintoja, jotta he olisivat kelpoisia opiskelemaan Jyväskylän yliopistossa. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien hakijoiden, jotka eivät voi osoittaa riittävää suomen kielen taitoa, on osoitettava englannin taitonsa TOEFL-kielikokeen vähimmäispistemäärällä 550 (paper-based) / 213 (computer-based), mutta englannin kielen laitokselle ja taloustieteiden 2
tiedekuntaan hakevan vähimmäispistemäärän on oltava 600 (paper-based) / 250 (computerbased). Hakija, joka on käynyt vähintään kuusi vuotta englanninkielistä koulua (vastaa suomalaista peruskoulun yläastetta ja lukiota) englantia virallisena kielenä puhuvassa maassa, ei tarvitse kielitaitotodistusta kuten ei myöskään syntyperäinen äidinkielenään englantia puhuva. Joihinkin pääaineisiin / koulutusohjelmiin haettaessa vaaditaan hyvä suomen kielen taito. Vieraiden kielten koulutukseen hakevilla on oltava laitoksen edellyttämä kielitaito. Valinta tehdään hakemuksen ja sen liitteenä olevien todistusten sekä mahdollisten lisäselvitysten perusteella. Lopullisen valinnan tekee tiedekunta ao. laitoksen lausunnon pohjalta. Vaihto-opiskelijana vierailevaksi opiskelijaksi hakevalta ei vaadita TOEFL-kielikoetta. Valinta tehdään opiskelijan vastaanottavan ainelaitoksen lausunnon perusteella. Vierailevan opiskelijan statuksen voi saada enintään yhdeksi lukuvuodeksi. Vaihto-ohjelmien ulkopuolelta tulevilta lyhytaikaisilta opiskelijoilta (paitsi ei EU- ja ETA-maista tulevilta) vaaditaan TOEFL-kielikokeesta vähintään 550 (paper-based) / 213 (computer-based) pistettä. Pääsyvaatimuksena on myös opinto-oikeus jossain ulkomaisessa yliopistossa ja opintosuunnitelma siitä, miten he liittävät täällä suoritetut opinnot sikäläiseen tutkintoon. Laitoksen harkinnan mukaan hakija voidaan kutsua valintakokeisiin. Jatko-opintoihin pyrkiviltä ulkomaalaisilta hakijoilta edellytetään maisteritasoiset pohjaopinnot sekä TOEFL- tai vastaavan kielikokeen suorittamista. VI MUUNTOKOULUTUS Tiedekunnat voivat ottaa opiskelijoita muuntokoulutukseen. Hakijalta edellytetään riittävä määrä koulutukseen soveltuvia tiedekunnan tarkemmin määrittämiä pohjaopintoja, niin että muuntokoulutuksessa maisterintutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen 2-4 vuodessa aikaisemmista opinnoista riippuen. VII JATKOTUTKINTOJEN OPISKELIJAVALINTA Jatkokoulutuskelpoisuudesta on säädetty eri koulutusaloja koskevissa tutkintoasetuksissa. Jatkotutkinnon suorittamisoikeutta on haettava kunkin tiedekunnan määräämällä tavalla. Tiedekunnat myöntävät jatko-opinto-oikeudet hakemuksesta. VIII MUUT RYHMÄT 1. Siirto-opiskelijat Varsinaisen opiskelijavalinnan ulkopuolella tiedekuntaan voidaan hyväksyä siirto-opiskelijoita. Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan hakijaa, joka on saanut opinto-oikeuden tutkinnon suorittamiseen jossain suomalaisessa tiedekorkeakoulussa vastaavaan pääaineeseen/koulutusohjelmaan tai muutoin vastaavan opinto-oikeuden. Hyväksymisen edellytyksiä tällöin on, että - hakija on opiskellut alkuperäisessä tiedekorkeakoulussa vähintään lukuvuoden - hakija on osoittanut tiedekunnan riittäväksi katsomaa opintomenestystä - hakijalla on perustellut syyt opiskelupaikan vaihtamiseen - resurssit sallivat opiskelijan ottamisen. 2. Avoimia yliopisto-opintoja suorittaneet Tutkinnon suoritusoikeus pääaineeseen, koulutukseen/koulutusohjelmaan voidaan hakemuksesta myöntää henkilölle, joka on suorittanut avoimessa yliopisto-opetuksessa Jyväskylän yliopiston tai jonkun muun yliopiston opetussuunnitelman mukaisia pääaineen / koulutusohjelman opintoja ainakin kahdessa oppiaineessa yhteensä vähintään 60 opintoviikon verran. Näistä pääaineessa tulee olla vähintään 35 opintoviikon laajuinen opintokokonaisuus tai cum laude 3
approbatur-arvosanaa vastaavat opinnot ja toisessa oppiaineessa vähintään 15 opintoviikon laajuinen opintokokonaisuus tai approbatur-arvosanaa vastaavat opinnot. Lisäksi hakijalla tulee olla suoritettuina tutkintoon vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot. Tiedekunta voi harkintansa mukaan perustelluista syistä käyttää tarvittaessa myös lievempiä valintaperusteita, jolloin perustelujen on tultava esille myös tiedekunnan valintakriteereistä. 3. Avoimen yliopiston periaatteiden mukaan erillisiä opintoja suorittavien valinta Tiedekunnat voivat valita ylimääräisiä opiskelijoita suorittamaan yhden tai korkeintaan kahden oppiaineen erikseen määriteltyä opintokokonaisuutta. a) muualla kuin Jyväskylän yliopistossa perustutkinnon suorittanut tai perustutkintoa suorittava (vrt. korkeakoulujen väliset yhteistyösopimukset) henkilö voi hakea tiedekunnalta opintooikeutta erillisiin opintoihin. b) suoritusoikeus voidaan myöntää myös sellaiselle henkilölle, jolla ei ole Jyväskylän yliopistossa tutkinnon suorittamiseen oikeutta, mutta jolla suoritettava opintokokonaisuus liittyy läheisesti hakijan aikaisempiin tai toisessa oppilaitoksessa käynnissä oleviin opintoihin tai ammattiin. IX HAKUAJAT VUONNA 2002 Hakuaika päättyy torstaina 16.5.2002 lukuun ottamatta kasvatustieteiden tiedekunnan luokanopettajien ja lastentarhanopettajien koulutusta, joihin hakuaika päättyy 26.4.2002 klo 16.15. Tiedekunnat voivat ilmoittaa myöhemmin myös lisä- tai täydennyshauista, muuntokoulutuksiin hakemisesta sekä kasvatustieteiden tiedekunnan erillisiin opintoihin (mm. opinto-ohjaajat) hausta. Tdk Erilliset Avoimen väylä Siirto-opiskelijat Jatko-opiskelijat HTK 30.4.2002 ITK = muuntokoulutushaku = muuntokoulutushaku KTK (OKL:n aineet) 30.4.2002 LTK 30.4.2002 30.4.2002 30.4.2002 30.4.2002 30.4.2002 30.4.2002 30.4.2002 MLTK, paitsi biologian alalle TTK 30.4.2002 YTK 30.4.2002 (ei kuitenkaan psykologia) 30.4.2002 30.4.2002 30.4.2002 30.4.2002, paitsi psykologiassa 15.4.2002 ja 15.10.2002 Ulkomaalaisten opiskelijoiden hakuaika päättyy 31.1.2002, mutta jatko-opiskelijaksi voi hakea 4
ympäri vuoden paitsi informaatioteknologian tiedekunnassa, johon ulkomaalaiset hakevat muuntokoulutuslomaketta käyttäen viimeistään mennessä. Peruskoulutuksen valintatuloksien ilmoittamisessa toimitaan valtakunnallisen hakija- ja opintooikeusrekisterin (HAREK) edellyttämällä tavalla. 5