Etelä-Suomi Päätös Nro 103/2010/4 Dnro ESAVI/109/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.6.2010 ASIA HAKIJA Vesialueen ruoppaus ja täyttäminen sekä pengerretyn maan kaivaminen Länsiväylän pohjoispuolella Salmisaaressa Länsisataman kaupunginosassa sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki Helsingin kaupunki, rakennusvirasto MERKINTÄ HAKEMUS Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 31.12.2009. Tämän asian käsittelyä on jatkanut 1.1.2010 alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on 15.5.2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty 9.3.2010, pyytänyt lupaa vesialueen ruoppaukseen ja täyttämiseen sekä pengerretyn maan kaivamiseen Länsiväylän pohjoispuolella Salmisaaressa Länsisataman kaupunginosassa Helsingin kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Johdanto Veden laatu Kalakannat ja kalastus Salmisaaren alueen pohjoisosaan Lapinlahden etelärannalle rakennetaan uusi rantaraitti, joka yhdistää Hietaniemen hautausmaalta tulevan kevyen liikenteen väylän Salmisaaren luoteiskulmaan. Rantaraitin pohjatöiden vuoksi vesialuetta on tarpeen ruopata ja täyttää kolmessa kohdassa: Iso- Pässin ja Morsiamen välissä sekä kahdessa kohdassa Morsiamen itäpuolella. Veden laatu Lapinlahden alueella on tyydyttävä. Veden laatuun vaikuttaa muun muassa Salmisaaren voimalan jäähdytysvesien purkaminen alueelle. Lapinlahden pohjoisrannalla on aiemmin sijainnut pientelakka. Seurasaarenselän ja Lapinlahden alueella kalastetaan ammattimaisesti lähinnä kuhaa, silakkaa ja siikaa. Kalastus tapahtuu pääasiassa verkoilla, ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi
Suojelualueet ja arvokkaat luontokohteet ja merkittävin pyyntiaika on kevät. Lisäksi alueella harrastetaan virkistyskalastusta, joka on lähinnä uistelua ja verkkokalastusta. Seurasaarenselän koeverkkopyynnin 2007 perusteella alueen valtalaji on ahven, jota ei kuitenkaan kalasteta ammattimaisesti. Ruoppausalue on kuhan kutualuetta. Hankealuetta lähimmät rauhoitetut luonnonsuojelualueet ovat Seurasaaren läheisyydessä sijaitsevat Variskari (YSA 014111) ja Seurasaaren eteläpuoliset luodot (YSA 014112). Niiden etäisyys ruoppausalueesta on lähimmillään noin 1,3 km. Lähin Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue, Laajalahden lintuvesi (FI0100028), sijaitsee noin 4,5 km:n etäisyydellä hankealueesta. 2 Virkistyskäyttö Hankealueen ja sen aivan lähiympäristön virkistyskäyttö on lähinnä kalastusta. Hankkeen vaikutusalueella ei ole uimarantoja tai rantahuviloita. Alueen saavutettavuus Salmisaaren alueelta käsin on nykyisellään huono, sillä ainoa kulkuväylä on Länsiväylän alittava kevyen liikenteen tunneli. Alueella ei ole virkistyskäyttöön tarkoitettuja rakenteita tai kulkuväyliä, mutta alueen lähiympäristössä on paljon kevyen liikenteen väyliä ja ulkoilureittejä, joita rakennettava rantaraitti täydentää. Maisema Hankealue on maisemaltaan kaupunkimaista meri- ja rantamaisemaa. Alueelle on näkymä Hietaniemen hautausmaata kiertävältä kevyen liikenteen väylältä, Ourien saarilta sekä Lapinlahden sairaala-alueelta. Lisäksi Länsiväylän eteläpuolisen alueen toimistokiinteistöistä on suora näkymä hankealueelle. Alueella on nykyisin asunnottomien majoja. Alueen omistus ja kaavoitustilanne Ruoppaus- ja täyttötyöt tehdään vesialueella, joka kuuluu Helsingin kaupungin Töölön kylän tilaan Töölön vesi RN:o 5:2. Vesialue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Rakennettava rantaraitti sijoittuu voimassa olevassa asemakaavassa suojaviheralueeksi merkitylle alueelle (EV). Helsingin kaupunki omistaa myös maa-alueet, joilla rakennettava rantaraitti kulkee. Sedimentin laatu Ruoppausalueen sedimenttien ruoppaus- ja läjityskelpoisuutta on selvitetty heinäkuussa 2007 otetuista sedimenttinäytteistä (havaintopisteet 8 11, näytesyvyydet 0 0,3 m ja 0,3 0,8 m). Lisäksi lokakuussa 2008 on otettu lisänäytteitä sedimentin haitta-ainepitoisuuksien ja niiden laajuuden tarkentamiseksi (havaintopisteet 12 17). Lisänäytteet otettiin pääosin syvyydeltä 0 0,3 m.
Iso-Pässin ja Morsiamen välisellä ruoppausalueella havaittiin useassa pisteessä ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) tason 1 ylittäviä pitoisuuksia elohopeaa ja PAH-yhdisteitä. Lisäksi tason 2 ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä löytyi yhdestä pisteestä. Haitta-aineita oli pääasiassa syvyydellä 0 0,3 m. Havaintopisteessä 15 haitta-aineita oli kuitenkin syvyydellä 0,2 0,8 m. Morsiamen itäpuolella sijaitsevilla ruoppausalueilla sedimentti oli tutkimusten perusteella puhdasta, sillä sedimentin haitta-ainepitoisuudet alittivat tason 1 pitoisuudet. 3 Hankesuunnitelma Rantaraitin rakentamiseksi vesialuetta ruopataan ja täytetään kolmessa kohdassa: Iso-Pässin ja Morsiamen välissä sekä kahdessa kohdassa Morsiamen itäpuolella. Ruopattavat ja täytettävät alueet on esitetty hakemuksen täydennykseen liitetyssä kartassa työ nro 00293, piirustus nro 06. Ruoppausalueiden pinta-ala on yhteensä noin 2 700 m 2, ja ruopattavan sedimentin kokonaismäärä on noin 5 000 m 3 ktr. Ruoppaustyö tehdään kaivinkoneella kantavaan kerrokseen asti, jolloin ruoppaussyvyys on enintään noin 3 m. Ensin ruopataan Iso-Pässin ja Morsiamen väliseltä alueelta haitta-aineita sisältävä (tason 1 ylittävä) sedimentti, jonka määräksi on arvioitu noin 900 m 3 ktr. Haitta-ainepitoisen sedimentin ruoppaussyvyys on 0,5 m lukuun ottamatta havaintopisteen 15 ympäristöä, joka ruopataan syvyydelle 1,0 m. Kaikki tason 1 ylittävät massat kuljetetaan proomulla kuivumaan käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä massoja. Sedimentin haittaainepitoisuus selvitetään ja loppusijoituspaikka määritetään vertaamalla tuloksia maaperän pilaantuneisuuden vertailuarvoihin (VNa 214/2007). Ruoppausalue luodataan ennen ruoppauksen aloittamista. Haitta-aineita sisältävän sedimentin poiston jälkeen ruoppaussyvyys todennetaan luotaamalla tai muulla soveltuvalla menetelmällä. Puhtaita massoja ruopataan kaikilta kolmelta ruoppausalueelta yhteensä noin 4 100 m 3 ktr, ja ne läjitetään Taulukarin meriläjitysalueelle. Ruoppausmassojen läjittäminen Taulukarin läjitysalueelle tapahtuu Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 13.11.2008 nro 103/2008/3 mukaisesti. Lupa on voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Ruoppauksen lisäksi alueelta kaivetaan pois noin 2 000 m 3 ktr pengerrettyä maata aivan ruopattavan alueen vierestä. Länsiväylän pohjoispuolista maakaistaletta levennetään täyttämällä enintään 18 m:n leveydeltä. Keskimääräinen täyttöleveys on 12 14 m, ja täytön kokonaismääräksi on arvioitu noin 9 200 m 3. Täyttömaat tuodaan kohteeseen kuorma-autoilla. Rantaraitin meren puoleinen luiska reunustetaan ladotulla kiviheitokkeella. Ruoppaus-, kaivu- ja täyttötyöt pyritään ajoittamaan siten, että rantaraitin rakentamisen muut vaiheet eivät viivästy. Rantaraitin rakentaminen sa-
manaikaisesti Salmisaaren muun rakentamisen kanssa lyhentää työmaaliikenteestä aiheutuvia melu- ja pölyhaittoja. Haitta-aineita sisältävän sedimentin ruoppauksen kestoksi on arvioitu noin yksi viikko ja koko hankkeen kestoksi noin yksi kuukausi. 4 Arvio vaikutuksista Hankkeen vaikutukset veden laatuun Ruoppauksesta ja täytöstä aiheutuu tilapäistä veden samentumista Lapinlahden alueella. Samentuminen ulottuu korkeintaan noin 200 m:n etäisyydelle ruopattavasta alueesta. Koska Lapinlahden vastaranta sijaitsee lähimmillään noin 300 m:n etäisyydellä ruoppauskohteesta, ei koko lahden leveys ole kerralla samentuman vaikutuspiirissä. Kiintoaineen, ravinteiden ja myös metallien sekä PAH-yhdisteiden pitoisuudet voivat nousta ruoppauksen vaikutuksesta. Kiintoaines saattaa tukehduttaa kalojen mätiä sekä kalanpoikasten kiduksia. Pohjasedimentin kaivaminen voi kuluttaa happea vesimassasta. Yleensä kiintoainepitoisuudet ja sameus palautuvat normaaleiksi muutamassa viikossa töiden lopettamisen jälkeen. Haitta-aineita sisältävän sedimentin pinnasta liukenee ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Kun haitta-ainepitoinen sedimentti ruopataan pois, vesialueen pohjassa olevien haitta-aineiden määrää pienenee. Näin ollen haittaaineita sisältävän sedimentin ruoppaaminen parantaa pitkällä aikavälillä veden laatua. Ruoppauksen yhteydessä mereen suspendoituu pieniä määriä haittaainepitoista sedimenttiä, joka sedimentoituu ruoppausalueen ulkopuolelle. Haitta-aineita voi myös liueta veteen hyvin pieniä määriä. Helsingin edustan merialueen sedimentit sisältävät pääsääntöisesti jonkin verran haittaaineita, erityisesti organotinayhdisteitä. Lisäksi PCB-yhdisteiden ja metallien, erityisesti elohopean, pitoisuudet ylittävät usein tason 1 pintasedimentissä. Koska ruopattavalla alueella ei ole ollut erityistä sedimenttiä pilaavaa toimintaa, on todennäköistä, että myös ruoppausalueen ulkopuolinen sedimentti sisältää haitta-aineita. Ruoppauksesta ympäristöön leviävä kiintoaines ei siten lisää merkittävästi ympäröivän alueen sedimentin haittaainepitoisuutta. Haitta-ainepitoisen sedimentin ruoppaus kestää arviolta noin viikon, joten liukenevien ja suspendoituvien yhdisteiden alueen taustavaikutuksesta poikkeavat haittavaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi. Hankkeen vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Hankkeen vaikutukset kalastoon johtuvat pääasiassa veden samentumisesta. Kalojen on arvioitu siirtyvän tilapäisesti pois samentuneelta vesialueelta, mutta palaavan samentumisvaikutuksen loputtua. Suspendoitunut hienoaines peittää pohjaan laskeuduttuaan siellä mahdollisesti olevan kalan kudun, jolloin kuteminen voi ainakin osittain epäonnis-
tua. Tämä on ruoppauksen merkittävin haittavaikutus tässä kohteessa. Koska alue on kevätkutuisen kuhan kutualuetta, työt tehdään mahdollisuuksien mukaan kuhan kutuajan, touko-kesäkuun, ulkopuolella. Uuden penkereen alle jää mahdollisesti kalojen kutualuetta, millä ei kuitenkaan ole pysyvää vaikutusta kalastukseen tai alueen kalakantaan, koska vastaavia kutupaikkoja syntyy uuden penkereen reunaan. Ruoppaustöistä aiheutuva veden samentuminen vaikeuttaa kalastusta alueella, mutta haitta poistuu noin kahdessa viikossa töiden lopettamisen jälkeen. Veden samentuminen ulottuu huomattavasti vähemmän Seurasaarenselälle, joka on kalastajien pääasiallista pyyntialuetta, kuin Lapinlahden alueelle. Hankkeesta ei ole arvioitu töiden kesto huomioiden aiheutuvan merkittävää kalataloudellista haittaa. Hankkeen vaikutukset virkistyskäyttöön Rantaraitin rakentamisella nykyisin lähinnä joutomaana oleva maakaistale muuttuu kevyen liikenteen väyläksi ja virkistyskäyttöalueeksi. Raitti yhdistää Hietaniemen hautausmaan kiertävän kevyen liikenteen väylän Salmisaaren rannassa kulkevaan katualueeseen ja täydentää samalla merenrantaa myötäilevää kevyen liikenteen väylästöä. Länsiväylän sillan korkeuden vuoksi rantaraitin tasaus on osin sellainen, että merenpinnan ollessa korkealla raitti on veden alla. Tämä rajoittaa pintarakenteen valintaa siten, että materiaalin on pysyttävä tyydyttävästi paikallaan myös korkean veden aikana. Alueen kunnostamiseen tulvien jälkeen on varauduttu. Ruoppaus- ja täyttötöiden aiheuttamalla veden samentumisella ei ole vaikutusta alueen virkistyskäyttöön tai muuhun rantojen käyttöön, sillä hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole samentumiselle herkkiä toimintoja kuten uimavesiä tai huvila-asutusta. Hankkeen vaikutukset maisemaan ja lähiympäristöön Rantaraitin rakentamisen myötä alueen yleisilme siistiytyy. Rantaviivan siirtymistä ei rakentamisen päätyttyä havaitse vastarannalta, mutta sen sijaan Lapinlahden sairaala-alueelta, joka sijaitsee viistosti hankealueeseen nähden. Nykyinen puusto säilytetään mahdollisuuksien mukaan, ja alueelle on tehty viherrakennussuunnitelma. Ruoppaus- ja täyttötöiden aikana Salmisaaren alueella on tavallista enemmän työmaaliikennettä. Liikenne ohjataan Salmisaaren teollisuus- ja toimistoalueen läpi. Rakentamistöistä aiheutuvat melu- ja pölyhaitat ajoittuvat päiväsaikaan, ja niiden vaikutukset on alueen luonne huomioiden arvioitu vähäisiksi. 5
6 Arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista Hankealue on tällä hetkellä Länsiväylän viereistä suojaviheraluetta eikä sillä ole mainittavaa virkistyskäyttöä. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen jatkaa Lapinlahden sairaala-aluetta kiertävän raitin kulkemaan meren rantaa Salmisaaren alueen länsipuolelle. Alueen yleisilme siistiytyy, ja alue tulee kaupunkilaisten käyttöön. Alueen rakentaminen on osa parhaillaan käynnissä olevaa Salmisaaren kehittämistä, ja se liittyy myös Länsiväylän ajoramppien siirtämistä varten tehtyihin suunnitelmiin. Hankkeen mahdolliset haitalliset vaikutukset kalastukseen ovat tilapäisiä, ja ne johtuvat pääasiassa veden samentumisesta. Vaikutusten on arvioitu lakkaavan noin kahden viikon kuluessa ruoppaus- ja täyttötöiden lopettamisesta. Hankkeesta ei ole arvioitu töiden kesto huomioiden aiheutuvan merkittävää kalataloudellista haittaa. Kuhan kudun onnistumisen varmistamiseksi työt pyritään ajoittamaan kutuajan, touko-kesäkuun, ulkopuolelle. Tarkkailu Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jolla kartoitetaan ruoppaus- ja täyttötöiden vaikutuksia hankekohteessa sekä sitä ympäröivällä merialueella. Ensimmäiset sameusmittaukset tehdään ennen ruoppauksen aloittamista. Työn aikana alueelta otetaan näytteet kahtena eri ajankohtana: kerran tason 1 pitoisuudet ylittävän sedimentin ruoppauksen aikana ja kerran puhtaan sedimentin ruoppauksen aikana. Tilanteen palautuminen ennalleen varmistetaan kaksi viikkoa ruoppaus- ja täyttötöiden valmistumisen jälkeen otettavin näyttein. Tarkkailupisteitä on kaksi, joista toinen sijaitsee aivan ruoppausalueen reunassa ja toinen ruoppausalueen ulkopuolella. Ennen ruoppauksen aloittamista tehtävällä tarkkailukierroksella ruoppausalueen ulkopuolella sijaitseva tarkkailupiste sijoitetaan noin 80 m:n etäisyydelle ruoppausalueen reunasta pohjoiseen. Työn alettua kyseinen tarkkailupiste sijoitetaan silmämääräisen arvion mukaan siten, että sen kohdalle kulkeutuu hienoainesta ruoppausalueelta. Pisteen sijoituspaikkaan vaikuttaa erityisesti meriveden virtaussuunta alueella. Tason 1 pitoisuudet ylittävän sedimentin ruoppauksen aikana otetuista näytteistä analysoidaan sameuden ja kiintoainespitoisuuden lisäksi haittaaineet, joiden pitoisuudet sedimentissä ovat ylittäneet tason 1 pitoisuuden (PAH-yhdisteet ja elohopea). Jos haitta-ainepitoisuudet ylittävät määritysrajan, analysoidaan yhdisteiden pitoisuus myös kaksi viikkoa ruoppaus- ja täyttötyön jälkeen otettavista näytteistä. Töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Helsingin kaupungin rakennusvirasto on hakenut vesilain 2 luvun 26 :n mukaista töidenaloittamislupaa ruoppaus- ja täyttötöiden tekemiselle. Salmisaaren alueen muu rakentaminen aloitetaan vuoden 2009 aikana, ja rantaraitin rakentaminen koordinoidusti alueen muiden rakennustöiden
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN kanssa helpottaa töiden järjestelyä sekä lyhentää työmaaliikenteen kestoa alueella. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 22.3. 21.4.2010. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut, että Merentutkimuslaitoksen vuosien 1904 2005 havaintojen perusteella merivedenkorkeudet Helsingin havaintoasemalla ovat olleet seuraavat (muunnettu N 60 -järjestelmään): 7 HW (maksimi) MHW (keskiylivedenkorkeus) MW (keskivedenkorkeus) MNW (keskialivedenkorkeus) NW (minimi) +1,451 m +0,831 m +0,039 m -0,689 m -0,979 m Hankkeella ei ennalta arvioiden todennäköisesti ole haitallisia vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin tai Natura 2000 -verkostoon kuuluviin kohteisiin. Alueella on voimassa 1.7.2005 lainvoiman saanut asemakaava. Siinä ruopattavat alueet on merkitty suojaviheralueeksi (kaavamerkintä EV). Sedimenttitutkimustuloksissa useiden aineiden määritysraja on yhtä suuri tai suurempi kuin ruoppaus- ja läjitysohjeen taso 1 (esim. PAH-yhdisteet ja TBT). Näin ollen ei voida tietää, ovatko normalisoidut pitoisuudet yli tason 1, sillä alle määritysrajankin oleva pitoisuus voi normalisoitaessa ylittää tason 1. Lisäksi lisäsedimenttitutkimuksissa on otettu näytteitä vain 0,3 m:n syvyydeltä. Syvemmällä olevien massojen haitta-ainepitoisuuksista ei ole tietoa kuin näytepisteiden 8 11 sekä pisteen 15 kohdalla. Sedimenttitutkimustulosten perusteella pilaantuneisuus voi jatkua syvemmälle kuin tutkittuun 0,3 m syvään sedimenttikerrokseen. Puhtaaksi rajatut massat on tarkoitus läjittää Taulukarin meriläjitysalueelle. Taulukarin luvan (Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös 13.11.2008 nro 103/2008/3) lupamääräyksessä 2) on todettu, että alueelle saa läjittää vain meriläjityskelpoisia pehmeitä massoja. Mikäli läjitettävien massojen haitta-ainepitoisuudet ovat alle ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1, ovat massat läjityskelpoisia. Mikäli haitta-ainepitoisuudet ovat tasojen 1 ja 2 välissä, on massojen läjityskelpoisuus arvioitava tapauskohtaisesti ja läjitykseen on oltava ympäristölupaviraston lupa.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan ruoppausmassat niiltä kahdelta alueelta, joilta ei tutkimuksissa ole löytynyt haitta-aineita, voidaan läjittää Taulukariin. Ne ruoppausmassat, jotka ovat kuorittavien ja maalle läjitettävien massojen alla, saattavat edellä esitetyn mukaan sisältää tason 1 ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Näiden massojen läjittäminen on luvitettava tämän lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Hakemusta tulisi täydentää Taulukarin luvan perustelujen mukaisella riskinarviolla. Hankkeen tarkkailu voidaan suorittaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Edellä mainitut asiat huomioiden hankkeelle voidaan myöntää lupa tavanomaisin lupaehdoin. 8 HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutuksesta, että haitta-ainepitoisen sedimentin alla oleva kerros on pääosin louhetta ja karkeaa materiaalia, jonka orgaanisen aineksen pitoisuus on pieni. Haitta-aineet sitoutuvat sedimentissä hienoainekseen ja orgaaniseen materiaaliin. On erittäin todennäköistä, että kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä alueella sedimentin pintakerros (0 0,5 m) sisältää alueelle päätyneet haitta-aineet. Tämä kerros nostetaan ruopattaessa maalle. Tutkimuspisteen 15 syvyydeltä 0,2 0,8 m otettu näyte on luultavasti saatu louheen sekaan jääneestä sedimenttitaskusta tai näytteenottimeen on päässyt mukaan pintasedimenttiä. Teoreettisesti määritysrajojen perusteella laskettu haitta-aineen mahdollinen määrä sedimentissä on hyvin pieni. Näytteenottotulosten perusteella syvemmällä kuin 0,5 m olevan sedimentin koostumus eroaa merkittävästi näytteestä, jonka tulosten perusteella teoreettiset maksimipitoisuudet on laskettu. Hakija on katsonut, että kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän sedimentin alapuolisen massan voi läjittää mereen, koska sedimentin koostumus 0,5 m syvemmällä on näytteenottotietojen ja näytteenottokokemuksen perusteella sellainen, ettei se sisällä haittaaineita, haitta-aineiden teoreettinen maksimimäärä ruoppausmassassa on kohtalaisen pieni, näytteessä, jossa haitta-aineita todettiin yli tason 1, pitoisuudet ylittävät vain hieman tämän tason. Kyseisen pisteen ympäriltä sedimentti on esitetty nostettavaksi maalle 1 m:n syvyyteen saakka ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan muilla alueilla ei ole aihetta epäillä sedimentin pilaantuneisuutta 0,5 m syvemmällä, vaikka analyysien määritysrajat ovat samat kuin kyseessä olevalla alueella.
9 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan vesialueen ruoppaukseen ja täyttämiseen sekä pengerretyn maan kaivamiseen Länsiväylän pohjoispuolella Salmisaaressa Helsingin kaupungin Länsisataman kaupunginosassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti kartassa työ nro 00293, piirustus nro 06 (8.3.2010) esitetyillä alueilla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Iso-Pässin ja Morsiamen välisellä ruoppausalueella sedimentin pintakerros, jossa haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) tason 1 pitoisuudet, on kuorittava ennen varsinaista ruoppausta. Kuorittavan kerroksen paksuus on noin 0,5 m lukuun ottamatta havaintopisteen 15 ympäristöä, joka on kuorittava noin 1,0 m:n syvyydelle. Kuorinta on tehtävä siten, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä. Kuorittavan pintakerroksen massamäärä on yhteensä noin 900 m 3 ktr ja sen alta sekä muilta ruoppausalueilta ruopattava, meriläjityskelpoinen massamäärä on yhteensä noin 4 100 m 3 ktr. 2) Kuoritut ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan kyseisiä massoja. 3) Jokainen työvaihe on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti, ja on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä merialueelle ja sen käytölle. 4) Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu mereen kuljetuksen aikana. 5) Luiskat on verhoiltava siten, että hienorakeisen aineksen haitallista huuhtoutumista mereen ei tapahdu. 6) Luvan saajan on ennen töiden aloittamista selvitettävä työalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Työt on toteutettava niitä vaurioittamatta. 7) Työalueet on tarvittaessa merkittävä. 8) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppaustöiden vaikutuksia merialueella. Tarkkailu on tehtävä hakemukseen sisältyvän tarkkailuohjelman mukaisesti.
9) Töiden päätyttyä työalueet on siistittävä maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 10) Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 11) Työt on aloitettava kahden ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 12) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä selvitys tehdyistä toimenpiteistä sekä tarvittavat piirustukset. 10 Perustelut Vesialueen ruoppaaminen ja täyttäminen sekä pengerretyn maan kaivaminen ovat tarpeen uuden kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi Salmisaaren pohjoisrannalle. Rakennettava rantaraitti jatkaa Lapinlahtea kiertävän kevyen liikenteen väylän Salmisaaren luoteiskulmaan. Ruoppauksesta ja merialueen täytöstä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1 a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Iso-Pässin ja Morsiamen välisellä ruoppausalueella haitta-aineita sisältävät massat kuoritaan ja ne läjitetään maalle. Määräyksessä 1) on otettu huomioon hakemukseen liitetyt sedimenttitutkimukset. Kuorittavien sedimenttien alapuoliset ruopattavat massat voidaan läjittää Taulukarin meriläjitysalueelle, sillä sedimentin haitta-ainepitoisuuksien mahdolliset tason 1 ylitykset ovat tutkimusten mukaan varsin vähäisiä ja mahdollisesti pilaantuneen sedimentin määrä on joka tapauksessa hyvin pieni. Morsiamen itäpuolen ruoppausalueilta ruopattavat massat ovat mereen läjityskelpoisia, ja ne voidaan läjittää Taulukarin meriläjitysalueelle. Läjitysalueelle saadaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 103/2008/3 mukaan läjittää Helsingin kaupungin alueen satamien ja niihin liittyvien väylien ja Länsisataman alueen laajennuksen sekä ranta-alueiden läjityskelpoisia pehmeitä ruoppausmassoja. Ruoppauksen aiheuttama merialueen samentuminen on paikallista ja ohimenevää. Ruoppauksen vaikutuksia merialueella tarkkaillaan ruoppauksen aikana sekä ruoppauksen jälkeen.
Hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hyötynä on otettu huomioon se, että rantaraitin rakentaminen täydentää merenrannalla kulkevaa kevyen liikenteen väylästöä sekä parantaa Salmisaaren alueen yleisilmettä. Haittana on ruoppaus- ja täyttötöiden aiheuttama veden tilapäinen samentuminen ja töistä aiheutuva häiriö merialueen käytölle. Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liittyvässä Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa ei ole esitetty merialueen ruoppaustoiminnalle mitään erityisiä vesienhoidon toimenpiteitä. Hanke ei vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteisiin. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain eikä jätelain vastainen. 11 Sovelletut lainkohdat Vesilain 2 luvun 1 a, 6 :n 2 momentti, 11 ja 11 a sekä 16 luvun 23 a Ympäristönsuojelulain 41, 42 ja 43 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Töidenaloittamislupa Perustelut Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin rakennusvirastolle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa vahinkoa ja aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Sovellettu lainkohta Vesilain 2 luvun 26 KÄSITTELYMAKSU 1 750 euroa Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) mukaan vesilain 2 luvun mukaisen ruoppausta tai vesialueen täyttöä (4 000 20 000 m 3 ktr) koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1 750 euroa. 12 Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Helsingin kaupunki, rakennusvirasto Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi-109-04-09-2010 mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
13 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Anna Vaalasranta Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen. Asian on esitellyt esittelijä Anna Vaalasranta. AMV/tr
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 22.7.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.