JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Soveltamisala ja tavoite... 2 2 Ympäristönsuojelumääräysten valvonta... 2 3 Määritelmiä... 2 2 LUKU JÄTEVEDET JA JÄTEVESILIETTEET... 3 4 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä... 3 5 Jätevesien käsittely pohjavesialueilla vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä... 4 6 Jätevesien käsittely ranta-alueilla vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä... 4 7 Käsittelylaitteiston sijoittaminen ja huolto... 4 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu... 5 9 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastavien pesu... 6 10 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely... 6 11 Hyötyeläinten lietelannan, virtsan ja säilörehun puristenesteen levitys... 7 3 LUKU JÄTTEET... 7 12 Kuivakäymäläjäte... 7 13 Maatalousjäte...7 14 Riistan käsittelyjäte... 7 15 Maanrakentamisessa hyödynnettävät jätteet... 8 16 Kyllästetyn jätepuun käyttö... 8 17 Rakennusten ja muiden rakenteiden kunnostustöissä syntyvät jätteet... 8 18 Veneiden pohjamaalien poisto ja maalijäte... 9 19 Ruoppaus ja vesikasvillisuuden poisto... 9 4 LUKU KEMIKAALIT... 9 20 Yleiset määräykset vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista... 9 21 Erityiset määräykset vaarallisten kemikaalien varastoinnista pohjavesialueella... 10 22 Kemikaalisäiliötarkastukset... 11 23 Käytöstä poistetun säiliön käsittely... 11 5 LUKU ILMANSUOJELU... 12 24 Rakennusten ja rakenteiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta... 12 25 Kulkuväylien, pihojen ja yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt... 12 26 Tilapäinen murskaus ja louhinta taajaan rakennetulla alueella... 12 6 LUKU MELUNTORJUNTA... 13 27 Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttava tilapäinen toiminta... 13 28 Äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa... 14 29 Erityisen häiritsevä melu yöaikaan... 14 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET... 14 30 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä... 14 31 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä... 15 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET... 15 32 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo... 15

1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja tavoite Ympäristönsuojelulain 86/2000 täytäntöön panemiseksi on Jyväskylän kaupungissa noudatettava näitä ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräykset ovat voimassa koko kunnan alueella. Määräykset koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista tai ilmoitusvelvollista toimintaa taikka puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista. 2 Ympäristönsuojelumääräysten valvonta Ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvovat rakennus- ja ympäristölautakunnan alaiset ympäristönsuojeluviranhaltijat. 3 Määritelmiä Yleinen alue Yleisellä alueella tarkoitetaan asemakaavassa katualueeksi, toriksi, liikennealueeksi, virkistysalueeksi tai näihin verrattavaksi alueeksi osoitettua, kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön toteutettavaksi tarkoitettua aluetta. Taajaan rakennettu alue Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan rakennettuja asemakaavoitettuja alueita. Haja-asutusalue Haja-asutusalueella tarkoitetaan asemakaava-alueen ulkopuolelle jääviä alueita. Pohjavesialue Pohjavesialueella tarkoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi (I luokan), vedenhankintakäyttöön soveltuvaksi (II luokan) tai muuksi (III luokan) pohjavesialueeksi luokiteltua aluetta. Ranta-alue Ranta-alueella tarkoitetaan jokeen, järveen, lampeen tai vastaavaan vesistöön rajoittuvaa maa-aluetta, joka ulottuu 50 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden 2

mukaisesta rantaviivasta. Jäte Jätevesi Jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. Jätevedellä tarkoitetaan vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista peräisin olevaa sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa muualta tulevaa jätevettä. Jätevesiliete Jätevesilietteellä tarkoitetaan jätevesistä saostussäiliöissä, pienpuhdistamossa tai muussa käsittelyssä muodostuvaa laskeutuvaa tai kelluvaa ainesta, joka voidaan erottaa jätevedestä omana jakeenaan. Jäteveden perustason käsittelyn vyöhyke Jäteveden perustason käsittelyn vyöhykkeellä tarkoitetaan vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ja lievennetyn käsittelyn alueen ulkopuolisia alueita (liitekartta). Perustason käsittelyn alueella jätevesijärjestelmän puhdistustehon tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen (542/2003) 4 1 mom. vaatimukset. Jäteveden lievennetyn käsittelyn vyöhyke Jäteveden lievennetyn käsittelyn vyöhykkeellä tarkoitetaan vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisia alueita, joilla asutus on harvassa, talousvesistä aiheutuva ympäristökuormitus ja -vaikutus on vähäistä eikä alueella ole jätevesien vaikutuspiirissä herkästi pilaantuvia kohteita. Lievennetyn käsittelyn alueeseen eivät kuulu pohjavesialueet, eivätkä alle 150 metrin etäisyydellä vesistöjen rannasta olevat alueet (liitekartta). Lievennetyn käsittelyn alueella jätevesijärjestelmän puhdistustehon tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen (542/2003) 4 2 mom. vaatimukset. 2 LUKU JÄTEVEDET JA JÄTEVESILIETTEET 4 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä Jäteveden perustason käsittelyn vyöhykkeellä jätevesijärjestelmän pitää puhdistaa jäteveden - orgaanisesta aineesta (BHK 7 ) 90 % - kokonaisfosforista (P) 85 % - kokonaistypestä (N) 40 % 3

Puhdistustehon täyttymistä voidaan arvioida vertaamalla jätevesijärjestelmästä lähtevää kuormitusta käsittelemättömien jätevesien kuormitukseen. Jäteveden lievennetyn käsittelyn vyöhykkeellä jätevesijärjestelmän pitää puhdistaa jäteveden - orgaanisesta aineesta (BHK 7 ) 80 % - kokonaisfosforista (P) 70 % - kokonaistypestä (N) 30 % 5 Jätevesien käsittely pohjavesialueilla vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä Pohjavesialueilla kaikkien talousjätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Pohjavesialueilla vesikäymälä- ja pesuvesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on jätevesien käsittelyjärjestelmän tiivis pohjarakenne. Käsitelty jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Erillisviemäröinnissä vaihtoehto vesikäymäläjätevesien käsittelylle on vesikäymäläjätevesien johtaminen umpisäiliöön tai kompostikäymälän rakentaminen. Pesuvesien käsittelyjärjestelmän on oltava pohjarakenteeltaan tiivis ja jätevesien purkupaikan sijoittelussa käytetään tapauskohtaista harkintaa. Vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää maahan edellyttäen, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 6 Jätevesien käsittely ranta-alueilla vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön ja toimittaa hyväksyttyyn jatkokäsittelypaikkaan tai käsitellä pienpuhdistamossa. Kompostikäymälä on vaihtoehto vesikäymälälle. Käsitelty jätevesi tulee imeyttää maahan tai ojaan vähimmäissuojaetäisyydet huomioon ottaen siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää vähimmäissuojaetäisyyttä lähemmäksi rantaviivaa, mikäli niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 7 Käsittelylaitteiston sijoittaminen ja huolto Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen (maahanimeyttämö ja maasuodattamo) ja puhdistetun jäteveden purkupaikan sijoittamisessa tulee kiinteistöllä noudattaa 4

seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: Talousvesikaivo maastosta ja maaperästä riippuen Vesistö (koskee vain pesuvesiä ja puhdistetun jäteveden purkupaikkaa) Tie, tontin raja Suojakerros pohjavesitason yläpuolella maasuodatuksessa maahanimeytyksessä 20-50 m 20-40 m 5 m 0,50 m 1 m Ranta-alueilla jätevesien puhdistuslaitteisto tulee sijoittaa siten, etteivät jätevedet pääse puhdistamattomina suoraan vesistöön kerran viidessäkymmenessä vuodessa esiintyvän ylimmänkään tulvavesikorkeuden (HW50) aikana. Jätevesien maahanimeyttämön ja maasuodattamon imeytys- ja kokoomaputkistot tulee sijoittaa vähintään 1 metrin vuotuisen keskivedenpinnan (MHW) yläpuolelle. Kiinteistöjen jätevedet on johdettava umpisäiliöön, mikäli jätevesien käsittelyssä ei voida noudattaa vähimmäissuojaetäisyyksiä tai jätevesien puhdistusvaatimukset täyttävä käsittely ei muista syistä johtuen ole mahdollista. Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteet ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja laitteiden puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Saostussäiliöt on tyhjennettävä riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Liete tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle tai käsitellä muulla ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kiinteistön haltijan tulee pitää kirjaa järjestelmän kunnossapidosta. Kirjanpito sekä tositteet on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Ajoneuvoja, veneitä, koneita ja vastaavia laitteita liuottimia sisältävillä pesuaineilla pestäessä pesuvedet on johdettava viemäriverkostoon hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla pesuvedet on johdettava umpisäiliöön tai käsiteltävä ne rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä jätevesien käsittelyjärjestelmällä. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden satunnainen pesu muilla kuin liuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa yleiseen jätevesi- tai 5

sadevesiviemäriverkostoon tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille eikä muutakaan terveyshaittaa. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu yleisillä alueilla kuten puisto-, virkistys-, katu- ja tiealueilla sekä muilla yleisillä alueilla on kielletty. Pohjavesialueilla ja ranta-alueilla on ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta viemäriverkostoon tai muuhun rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymään jätevesien käsittelyjärjestelmään. Veneiden satunnainen pesu muilla kuin liuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu veneiden talvisäilytyspaikoilla, mikäli pesuvedet voidaan johtaa viemäriverkostoon tai sadevesiviemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille eikä muutakaan terveyshaittaa. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden ammattimainen tai muu laajamittainen pesu on pesuaineiden laadusta riippumatta sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta jätevedet johdetaan hiekan-, rasvan- ja öljynerotuskaivon kautta viemäriverkostoon kunnan vesihuoltolaitoksen hyväksymällä tavalla. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla pesuvedet on johdettava umpisäiliöön tai käsiteltävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä jätevesien käsittelyjärjestelmällä. 9 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu on järjestettävä siten, etteivät puhdistamattomat pesuvedet missään olosuhteissa joudu suoraan vesistöön tai aiheuta pohjaveden pilaantumisvaaraa. Yleiseltä pesupaikalta jätevedet on johdettava viemäriverkostoon tai käsiteltävä muulla rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä jätevesien käsittelyjärjestelmällä Käytössä olevilla pesupaikoilla edellä mainitut järjestelyt on tehtävä 5 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu yleisillä alueilla on kielletty. 10 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen pohjavesialueille ja ranta-alueille on kielletty. Lumen vastaanottopaikat on sijoitettava ja niistä on huolehdittava siten, ettei käytöstä tai toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista, kohtuutonta haittaa asutukselle tai muulle maankäytölle eivätkä sulamisvedet aiheuta roskaantumista, vettymistä tai muuta 6

ympäristöhaittaa naapurikiinteistöille. Lumen vastaanottopaikan haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen. Aurattua lunta ei saa väliaikaisestikaan sijoittaa siten, että lumi tai sulamisvedet aiheuttavat ympäristön pilaantumista, roskaantumista, yleistä viihtyisyyden vähenemistä tai maaperän vettymishaittaa. Roskaantumisen aiheuttaja tai kiinteistön omistaja on velvollinen puhdistamaan alueen. Lumen vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alueelle tuoda muuta jätettä. Alueelle kulkeutuneet muut jätteet tulee välittömästi toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. 11 Hyötyeläinten lietelannan, virtsan ja säilörehun puristenesteen levitys Lietelannan, virtsan ja puristenesteen levitys on kielletty tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialuilla (I- ja II-luokka). III-luokan pohjavesialueilla lietelannan levittäminen on sallittua, mikäli riittävästi pystytään osoittamaan, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 3 LUKU JÄTTEET 12 Kuivakäymäläjäte Kuivakäymälän alustan tulee olla tiivis. Käymäläjätteet tulee kompostoida asianmukaisesti ja riittävän kauan ennen jatkokäyttöä tai toimittaa hyväksyttyyn jatkokäsittelypaikkaan. Käymälää tulee hoitaa siten, ettei siitä aiheudu haju- eikä muutakaan haittaa ympäristölle eikä terveydelle. 13 Maatalousjäte Maatuva maatalousjäte, esim. pilaantunut säilörehu ja naatit, on käsiteltävä joko muokkaamalla peltoon, mädättämällä tai kompostoimalla asianmukaisesti taikka toimitettava luvanvaraiseen jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. Ylijäämäjuurekset tulee käsitellä muutoin kuin muokkaamalla peltoon. 14 Riistan käsittelyjäte Riistan sisälmyksien jättäminen maastoon riistan suolistamispaikalle on sallittu, mikäli niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Riistan käsittelypaikalla syntyvä, hyödyntämättä jäävät ruhonosat on varastoitava asianmukaisessa jäteastiassa ja toimitettava luvanvaraiseen jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. 7

15 Maanrakentamisessa hyödynnettävät jätteet Maanrakentamisessa on jätteiden käyttö sallittu hyväksytyn ilmoituksen tai ympäristöluvan perusteella. Pienimuotoinen jätteiden käyttö maanrakentamisessa on sallittu ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtävän ilmoituksen perusteella. Kiinteistön haltijan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus vähintään 30 vuorokautta ennen jätteen sijoittamista. Ilmoituksesta on käytävä ilmi jätelaji, alkuperä, käsittely, sijoituskohde, määrä ja sijoittamisen ajankohta. Ilmoitukseen on liitettävä mahdolliset analyysitulokset jätteen ympäristökelpoisuudesta, asemapiirros sijoituspaikasta sekä selostus siitä, miten jätteet aiotaan sijoittaa maaperään. Kiinteistöllä syntyvän rakennusjätteen ja ylijäämämaan käytön maanrakentamiseen rakennuspaikalla hyväksyy rakennusvalvontaviranomainen purkamisilmoituksen/ purkamisluvan tai rakennusluvan yhteydessä. Maanrakentamisessa hyödynnettävä jäte ei saa sisältää ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita ja sen on koostuttava halkaisijaltaan enintään 150 mm:n kokoisista kappaleista. Betonijäte ei saa sisältää betoniterästä. Pohjavesialueiden maanrakentamisessa on jätteiden käyttö puhtaita ylijäämämaaaineksia lukuun ottamatta kielletty. Maanomistaja vastaa maahan sijoitetusta jätteestä. Mikäli jätteen sijoittamiseen ryhtyvä ei ole maanomistaja, tulee toiminnanharjoittajan ennen toiminnan aloittamista hankkia alueen maanomistajan kirjallinen suostumus. 16 Kyllästetyn jätepuun käyttö Asuinkäyttöön ja yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitetuilla alueilla sekä ranta-alueilla rakentamiseen ei saa käyttää kromia, kuparia ja arseenia sisältävillä suolakyllästeillä tai kreosootilla teollisesti kyllästettyä, käytöstä poistettua puutavaraa. Ongelmajätteeksi luokitellun kreosootilla tai kromi-kupari-arseeni tai kromi-kupari - kyllästeellä käsitellyn jätepuun poltto ja luovuttaminen muille kuin jätelain tarkoittamille vastaanottajille on kielletty. 17 Rakennusten ja muiden rakenteiden kunnostustöissä syntyvät jätteet Maalinpoistossa sekä rakennusten ja rakenteiden hiekkapuhalluksessa taikka poistettaessa polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai lyijyä sisältäviä saumausaineita on maanpinta suojattava siten, että jätteiden pääsy maaperään, vesistöön ja viemäriin estyy. Taajaan rakennetulla alueella myös työkohde on suojattava esimerkiksi tiiviillä 8

peitteellä siten, että jätteiden pääsy ympäristöön estyy. Syntyneet jätteet on työn jälkeen toimitettava jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn. 18 Veneiden pohjamaalien poisto ja maalijäte Veneiden pohjamaalin poistaminen on pohjavesialueilla kielletty. Veneiden vesistölle, ympäristölle tai terveydelle haitallinen pohjamaali on poistettava tiiviillä alustalla, joka estää ympäristölle haitallisten maalijätteiden pääsyn maaperään ja jolta maalijäte voidaan kerätä mahdollisimman tarkoin talteen. Pohjamaalin hiontapölyn leviäminen ympäristöön on estettävä. Maalijäte on käsiteltävä ongelmajätteenä ja se on toimitettava jätteen laadun edellyttämään vastaanottopaikkaan. 19 Ruoppaus ja vesikasvillisuuden poisto Koneellisesti suoritettavasta ruoppauksesta tai vesikasvillisuuden poistosta on ilmoitettava kirjallisesti 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Muusta ruoppauksesta, joka ei edellytä vesilain mukaista ilmoitusta tai lupaa, tulee tehdä kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Vesikasvillisuuden leikkausjäte on poistettava vedestä tai jäältä välittömästi kuivalle maalle joko kompostoitavaksi tai se on toimitettava asianmukaisesti hävitettäväksi. Kasvillisuusjäte on kompostoitava niin, ettei se ole tulvavesien huuhdeltavissa ja niin ettei kompostista pääse muutoinkaan valumaan ravinteita vesistöön. 4 LUKU KEMIKAALIT 20 Yleiset määräykset vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista Kemikaalien, kuten esimerkiksi öljyjen, maalien, liuottimien, torjunta-aineiden ja ongelmajätteiden varastointi ja säilytys kiinteistöllä tulee järjestää siten, etteivät kemikaalit pääse maaperään, viemäriin, pohjaveteen tai muuhun ympäristöön ja niin, että haihtuvien yhdisteiden pääsy ilmaan on estetty. Säiliöiden ja astioiden päällysmerkinnästä on käytävä ilmi, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit on säilytettävä aidatussa, lukitussa tilassa tai ulkopuolisten pääsy varastoon on estettävä muulla tavoin. Määräys ei koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä 9

tavanomaisesti käytettäviä kemikaaleja, kuten pesu- ja puhdistusaineita. Maanpäälliset ulkona olevat yksivaippaiset polttoneste- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöt on säiliön koosta riippumatta sijoitettava vähintään säiliön kokoa vastaavaan suoja-altaaseen tai tiiviille kemikaaleja kestävälle alustalle. Käytössä olevien yksivaippaisten säiliöiden suojaus on järjestettävä 5 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Polttonesteiden ja muiden nestemäisten kemikaalien kiinteät tankkaus- ja täyttöpaikat on päällystettävä tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Tilapäiset tankkauspaikat on sijoitettava kemikaaleja kestävälle alustalle. Käytössä olevat polttonesteiden ja muiden kemikaalien kiinteät tankkaus- ja täyttöpaikat on päällystettävä tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella 5 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Määräys ei koske kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöiden täyttöpaikkoja eikä venesatamien laitureilla sijaitsevia tankkauspaikkoja. Nestemäisten kemikaalien käsittely- ja varastointipaikoilla sekä polttonesteiden tankkaus- ja täyttöpaikoilla on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Sisätiloissa kemikaalit on aina säilytettävä ja varastoitava siten, että ne eivät vahinkotai onnettomuustilanteessa pääse viemäriin tai maaperään. Sisätiloissa polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöt on säilytettävä ja varastoitava allastetussa tilassa. Suoja-allas tai kynnys on mitoitettava säiliön koon ja kemikaalin vaarallisuuden mukaan. Määräys ei koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä tavanomaisesti käytettäviä kemikaaleja, kuten pesu- ja puhdistusaineita. Ongelmajätteiden ja vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa tapahtuneesta onnettomuudesta on ilmoitettava välittömästi Keski-Suomen pelastuslaitokselle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Mahdollisesta öljy- tai kemikaalivuodon aiheuttamasta maaperän ja pohjavesien pilaantumisesta sekä niiden kunnostustoimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista vastaa säiliön omistaja tai muu vahingon aiheuttaja. 21 Erityiset määräykset vaarallisten kemikaalien varastoinnista pohjavesialueella Pohjavesialueella käyttöön otettavien maan päälle tai maan alle sijoitettavien öljy-, polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaitteella sekä vuodonilmaisujärjestelmällä. Olemassa olevat maanpäälliset yksivaippaiset säiliöt on sijoitettava vähintään säiliön kokoa vastaavaan suoja-altaaseen. Säiliön suoja-allas on katettava ja säiliö on 10

varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä. Työmaa-alueella polttonestesäiliön täyttöventtiilin tai siirtopumpun on oltava lukittuna työajan ulkopuolella tai säiliössä on oltava laponesto. Säiliö ja tankkauspaikka on sijoitettava tiiviille, polttonesteitä läpäisemättömälle alustalle. Tankkauspaikalla on oltava saatavissa imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Polttoainesäiliön täyttö työmaa-alueella on kielletty. Työkoneet on säilytettävä tiiviiksi tehdyllä seisonta-alustalla. Työkoneita saa huoltaa työmaa-alueilla ainoastaan poikkeustapauksissa, jolloin se tulee tehdä suojatulla ja kemikaalien haitallisia vaikutuksia kestävällä alustalla. 22 Kemikaalisäiliötarkastukset Kemikaalisäiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava maanalainen öljy-, polttoaine- ja muu käytössä oleva kemikaalisäiliö sekä muu kuin 3 momentissa tarkoitettu öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin 10 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja jonka jäljennös on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Keski-Suomen pelastuslaitokselle 14 päivän kuluessa tarkastuksesta. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja. Säiliöt, jotka on otettu käyttöön vähintään 15 vuotta ennen näiden määräysten voimaantuloa sekä säiliöt, joiden käyttöönottoaikaa ei voida osoittaa, on tarkastettava ensimmäisen kerran 2 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Tärkeällä pohjavesialueella oleva maanalainen öljysäiliö on säiliön omistajan tai haltijan toimesta tarkastutettava siten, kuin kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevassa päätöksessä (344/1983) edellytetään. 23 Käytöstä poistetun säiliön käsittely Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö maaperästä putkistoineen ja puhdistutettava säiliö ennen poistamista. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito. Mikäli säiliön poistamisen yhteydessä havaitaan säiliövuotojen aiheuttama maaperän pilaantuminen, tulee todetusta säiliövuodosta tehdä välittömästi ilmoitus Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Keski-Suomen pelastuslaitokselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa kirjallisesta 11

hakemuksesta myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa maaperästä öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö, mikäli poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa tai siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää, että Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja ei ole suorittamassaan tarkastuksessa todennut säiliövuotoja eikä siitä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on todistettavasti ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa asianmukaisesti puhdistettu ja tarkistettu. Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on poistettava. Kiinteistön haltijan vaihtuessa on nykyisen haltijan annettava tarkka tieto maaperään jätetystä säiliöstä uudelle haltijalle. 5 LUKU ILMANSUOJELU 24 Rakennusten ja rakenteiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta Rakennusten julkisivuja hiekkapuhallettaessa ne on peitettävä pölyn ja hiekkapuhallusjätteiden leviämisen estämiseksi. Julkisivut on peitettävä myös, mikäli asbestipitoisella pinnoitteella käsiteltyjä julkisivuja pestään painepesulla tai pinnoite on hilseilevää. Määräys julkisivujen peittämisestä ei koske vähäisiä ja etäällä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta olevia korjaus-, puhdistus- tai paikkaustyökohteita, joissa pölyn leviäminen on estetty riittävän tehokkaalla kohdepoistolaitteistolla. Polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai lyijyä sisältäviä elementtisaumoja poistettaessa on hiomisessa syntyvän pölyn leviäminen ympäristöön estettävä kytkemällä hiomakone riittävän imukykyiseen kohdeimuriin. Työstä on tiedotettava sen vaikutuspiirissä oleville asuinkiinteistöille ja muille sellaisille kohteille, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. 25 Kulkuväylien, pihojen ja yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt Hiekoitushiekan koneellisen poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä esimerkiksi kastelemalla puhdistettava alue tarvittaessa. Lehtipuhaltimien käyttö hiekoitushiekan poistamiseen on kielletty. 26 Tilapäinen murskaus ja louhinta taajaan rakennetulla alueella 12

Murskausyksiköt on pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi varustettava tiiviillä kuljettimien ja seulojen päälle asetettavilla pölykatteilla sekä kastelujärjestelmällä. Mikäli veden käyttö pölyntorjunnassa ei ole mahdollista esimerkiksi pakkasen vuoksi, tulee murskausyksiköihin asentaa riittävän tehokkaat pölynerottimet pölypitoisen ilman suodattamiseksi ennen murskaustyön jatkamista. Pölyntorjuntajärjestelmän on oltava kokonaisuudessaan käytössä aina kun murskaustyötä tehdään. Louhintatyö on tehtävä siten, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Poravaunut on varustettava pölynkeräyslaitteistolla, jota ei saa tyhjentää räjäytyspaikalle. 6 LUKU MELUNTORJUNTA 27 Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttava tilapäinen toiminta Ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on tehtävä ainakin seuraavista erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavista tilapäisistä toiminnoista tai tapahtumista: 1. tilapäinen murskaamo 2. louhintatyö, johon kuuluu porausta, räjäytystä, louheen lastausta ja ajoa sekä paalutus ja hydraulisen iskuvasaran käyttö, jos - toimintaa harjoitetaan muuna aikana kuin arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00-18.00 tai - toiminnan kesto on yli 10 työpäivää 3. muu kuin tavanomainen rakentaminen, purkaminen, korjaus, kunnossapito tai niihin rinnastettava tilapäinen työ, joka aiheuttaa yli 85 db melutason 10 metrin etäisyydellä melulähteestä ja jota tehdään - kahtena tai useampana yönä klo 22.00-7.00 välisenä aikana - yli viisi päivää klo 18.00-22.00 välisenä aikana - kahtena tai useampana viikonloppuna lauantaista sunnuntaihin klo 7.00-22.00 taikka yleisenä juhlapäivänä tai - yli 10 arkipäivänä maanantaista perjantaihin kello 7.00-18.00 välisenä aikana 4. tilapäinen melua aiheuttava tapahtuma, joka järjestetään muualla kuin asemakaavassa siihen varatulla alueella. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi: - ulkoilmakonsertti, jossa käytetään äänenvahvistimia - moottoriurheilukilpailu 13

- urheilu-, huvi- tai näytöstilaisuus tai muu suuri yleisötapahtuma, joka aiheuttaa erityisen häiritsevää melua - lentonäytös tai tilapäinen yleisölennätys, johon kuuluu yli kymmenen laskua tai nousua. 5. ilotulitusnäytös, joka järjestetään klo 22.00 7.00 välisenä aikana. Uudenvuodenyönä järjestettävästä ilotulitusnäytöksestä ei kuitenkaan tarvitse tehdä ilmoitusta, mikäli näytös päättyy klo 01.00 mennessä. Toiminnanharjoittajan on etukäteen tiedotettava edellä kohdissa 1-5 mainituista toiminnoista melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille toiminnoista saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. 28 Äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa Äänentoistolaitteiden jatkuva käyttö on taajaan rakennetulla alueella kielletty yöaikaan klo 22.00-7.00 sekä päiväaikaan sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai vastaavan hoitolaitoksen ja muun erityisen häiriintyvän kohteen läheisyydessä. Ulkotarjoilualueella tai mainostarkoituksessa päiväsaikaan käytettävät äänentoistolaitteet on säädettävä siten, ettei toistettava ääni ole selvästi kuultavissa lähimmissä asuinhuoneistoissa ikkunoiden kiinni ollessa. Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjien tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteet on suunnattu ja säädetty koko tilaisuuden ajan siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän. 29 Erityisen häiritsevä melu yöaikaan Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttäminen on kielletty asuntojen ja muiden sellaisten kohteiden läheisyydessä, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä kello 22.00-7.00 välisenä aikana, muutoin kuin on tarpeen välttämättömien töiden suorittamiseksi. Mikäli yöaikaan tehtävä välttämätön työ tai toimenpide on etukäteen tiedossa, on siitä ilmoitettava etukäteen melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoitolaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille toimenpiteestä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 30 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä 14

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa näitä ympäristönsuojelumääräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä ja voi erityisestä syystä kirjallisesta hakemuksesta myöntää yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. 31 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamuksista ja säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja rangaistussäännöksistä ympäristönsuojelulain 15 luvun 116 :ssä. 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 32 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 1.1.2011 Liite: kartta jätevesien lievennetyn käsittelyn alueista 15

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Johdanto Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista toimintaa taikka 61, 62 tai 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön hajapäästöluonteista pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännöksien konkretisointiin ympäristön suojelemiseksi paikallisesti. Ympäristönsuojelulaissa on lueteltu ne asiat, joista kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä voidaan antaa. Määräykset täydentävät osaltaan lakia ja sen nojalla annettuja asetuksia. Ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia kunnallisia säädöksiä ovat jätehuoltomääräykset ja rakennusjärjestys. Lisäksi järjestyslaissa on joitakin ympäristönsuojelua sivuavia määräyksiä ja myös kaavamääräykset voivat koskea ympäristönsuojelua. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa on pyritty siihen, ettei ristiriitaisuuksia eri kunnallisten määräysten suhteen tulisi. 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja tavoite Ympäristönsuojelumääräysten yleinen tavoite on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen sekä pilaantumisesta aiheutuvien haittojen poistaminen ja vähentäminen. Perusteena ovat paikalliset olosuhteet. Ympäristönsuojelumääräykset ovat voimassa pääosin koko kunnan alueella. Lisäksi on annettu joitakin vain 3 :ssä mainittuja erityisalueita koskevia määräyksiä. 2 Ympäristönsuojelumääräysten valvonta Ympäristönsuojelulain 21 :n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Viimeksi mainitun lain 5 :n 1 momentin mukaan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät hoitaa kunnan määräämä toimielin. Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalvelujen ja liiketoiminnan johtosäännön mukaan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii rakennus- ja ympäristölautakunta. 3 Määritelmiä

Yleinen alue on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 83 :n mukaisesti Taajaan rakennetulle ja haja-asutusalueelle annettavien määräysten vuoksi on tarpeen riittävän yksityiskohtaisesti määritellä, mitä taajaan rakennetulla ja haja-asutusalueella näissä määräyksissä tarkoitetaan. Pohjavesialueet on määritelty Keski-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 1997 julkaisemien kuntakansioiden mukaisesti. Pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi annetaan määräyksiä jätevesien käsittelystä, kemikaalien varastoinnista ja jätteiden sijoittamisesta maaperään kunnan pohjavesialueilla. Ranta-alueelle on annettu erityismääräyksiä vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jäte on määritelty jätelain (1072/1993) 3 :n mukaisesti. Jätevesi ja jätevesiliete on määritelty valtioneuvoston asetuksen (542/2003) 3 :n mukaisesti. Jäteveden ja jätevesilietteen käsittelystä annettavien määräysten vuoksi on tarpeen riittävän yksityiskohtaisesti määritellä, mitä jätevesillä näissä määräyksissä tarkoitetaan. Jäteveden perustason käsittelyn vyöhyke on määritelty olevan vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen toiminta-alueiden ulkopuolinen alue lukuun ottamatta lievennetyn käsittelyn aluetta. Jäteveden perustason käsittelyn alueella jätevesijärjestelmän käsittelyvaatimukset ovat valtioneuvoston asetuksen (542/2003) 4 1 mom. mukaiset. Jäteveden lievennetyn käsittelyn vyöhyke on määritelty olevan vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen toiminta-alueiden ja suunnittelutarvealueen ulkopuolinen alue, joille asutusta ei ole keskittymässä lähivuosina. Ympäristön pilaantumisriskin vuoksi myös pohjavesialueet ja alle 150 metrin etäisyydellä vesistöjen rannasta olevat alueet (myös joet ja purot) on rajattu sen ulkopuolelle. Alueella jätevesijärjestelmän käsittelyvaatimukset ovat valtioneuvoston asetuksen (542/2003) 4 2 mom. mukaiset. 2 LUKU JÄTEVEDET JA JÄTEVESILIETTEET Vesihuoltolain (119/2001) 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä jätevesiviemäriin. Ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla valtioneuvosto voi asetuksella säätää muun muassa talousjätevesien puhdistuslaitteista ja -menetelmistä. Valtioneuvosto on antanut asetuksen (542/2003), jolla säädellään kiinteistöjen talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetus tuli voimaan 1.1.2004. Ympäristönsuojelumääräysten voimaantullessa käytössä olevat jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan näiden määräysten vaatimuksia talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen määräämän aikataulun mukaisesti 1.1.2014 mennessä. Jätevesiin liittyvät ympäristösuojelumääräykset koskevat pääosin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella olevia kiinteistöjä.

4 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä Viemäriverkostoon liittymättömien kiinteistöjen jätevesien käsittelyn vaatimusten tavoitteena on, ettei talousjätevesistä aiheutuisi ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin tarkoittamaa ympäristön pilaantumista. Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 4 :n 1 momentissa säädetään jäteveden perustason käsittelyvaatimukset. Asetuksen 4 :n 2 momentti antaa kunnille mahdollisuuden paikallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä antaa erikseen määritetyille alueille asetuksessa määritellyt alemmat tavoitetasot jätevedenpuhdistukselle. Näillä lievennetyn käsittelyn alueilla ympäristölle aiheutuva riski on arvioitu pieneksi. 5 Jätevesien käsittely pohjavesialueilla vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä Toiminta, josta aiheutuu pohjaveden pilaantumisen vaaraa, on ympäristönsuojelulain 8 :n mukaisen pohjaveden pilaamiskiellon vastaista. Kiellon vastaiselta toiminnalta ei edellytetä, että toiminnasta aiheutuisi konkreettista pilaantumista vaan jo pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on kiellettyä. Lainkohdan mukaan kiellettyä on muun muassa toiminta, josta voi aiheutua pohjaveden muuttuminen terveydelle vaaralliseksi. Pohjaveden pilaamiskiellon vuoksi talousjätevesien käsittelylle pohjavesialueella on annettu muita alueita tiukemmat määräykset. Pohjavesialueella edellytetään pykälän 2 ja 3 momentin mukaisia jätevesien käsittelyratkaisuja ja kaikkien talousjätevesien imeyttäminen maahan on pohjavesialueella kokonaan kielletty. Vähäisiä pesuvesiä (ns. kannettu vesi) koskee poikkeus puhdistamisvelvollisuudesta ja ne voidaan imeyttää maahan edellyttäen, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 6 Jätevesien käsittely ranta-alueilla vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä Ympäristön pilaantumisen estämiseksi vesikäymälävedet tulee ranta-alueella johtaa umpisäiliöön tai käsitellä pienpuhdistamossa. Kompostikäymälän rakentamisella vältetään vesikäymälävesien syntyminen. Puhdistettuja jätevesiä ei saa päästää suoraan vesistöön vaan ne tulee ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi johtaa haitattomasti. Ympäristönsuojelulain 103 :n 2 momentin mukaan muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamattomina maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Poikkeus puhdistamisvelvollisuudesta koskee pesuvesiä, jos niiden määrä on vähäinen (ns. kannettu vesi). Tällöin voidaan myös poiketa pykälässä 7 määrätyistä jätevesien purkupaikkaa koskevista suojaetäisyyksistä.

7 Käsittelylaitteistojen sijoittaminen ja huolto Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen sekä purkupaikan sijoittamisen etäisyysvaatimukset pykälän 1 momentissa perustuvat yleisesti käytössä oleviin suojaetäisyyksiin. Etäisyysvaatimusten perusteet ovat ensisijaisesti vesiensuojelullisia sekä terveydensuojelullisia ja toisaalta niillä voidaan ehkäistä muuta ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentissa määriteltyä pilaantumista, esimerkiksi mahdollisia hajuhaittoja. Talousvesikaivon suojaetäisyysmääräys koskee talousvesikaivon alapuolella sijaitsevia maaperäkäsittelylaitteistoja, ellei paikan hydrogeologisia olosuhteita ole tarkemmin selvitetty. Pykälässä on säädelty jätevesien puhdistuslaitteistojen sijaintia suhteessa vedenpinnan korkeuteen. Laitteistot tulee vesistön pilaantumisen estämiseksi rakentaa sellaisille paikoille rantavyöhykkeillä, että veden tulvakorkeudenkin aikana puhdistuslaitteisto toimii normaalisti eivätkä tulvavedet pääse jätevesien käsittelylaitteistoihin Määräykset käsittelyjärjestelmien huollosta ja kunnossapidosta ovat tarpeen jätevesien puhdistustehojen asianmukaisen valvonnan toteuttamiseksi. Pykälän 6 momentin mukaan saostussäiliöt tulee jätevesijärjestelmän toiminnan varmistamiseksi tyhjentää säännöllisesti. Jätteentuottajalla on jätelain 6 :n mukaisesti velvollisuus huolehtia jätteen asianmukaiseen käsittelyyn luovuttamisesta. Pykälän 7 momentti täsmentää asetuksen kiinteistöille antamia kirjanpitovaatimuksia. 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Pestäessä autoja ym. liuottimia sisältävillä tai muilla pesuaineilla voi etenkin suurien jätevesimäärien johtamisesta maastoon tai sadevesiverkostoon aiheutua ympäristön pilaantumista. Vaikkei liuottimia tai muita pesuaineita käytettäisikään, ammattimaisessa tai muussa usein toistuvassa pesussa jätevesimäärät ovat suuria. Muu jätevesien johtamistapa kuin pykälän 1, 4 ja 6 momentissa määrätty johtaminen jätevesiviemäriin riittävästi esikäsiteltynä tai rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä jätevesien käsittelyjärjestelmä ei voi tulla kysymykseen. Viemäriverkoston toiminnan kannalta on tarpeen, että jätevedet esikäsitellään ennen viemäriin johtamista öljyn- ja hiekanerotuskaivoissa. Poikkeuksena ovat pykälän 2 ja 5 momentissa mainitut jätevedet, jotka syntyvät pestäessä autoja, veneitä ym. satunnaisesti vedellä tai miedoilla pesuaineilla asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä mukaan lukien maatilat tai veneitä talvisäilytyspaikoilla. Tällöin vesi sisältää pääsääntöisesti vain vähäisiä määriä epäpuhtauksia. Vesiä maaperään imeytettäessä on kuitenkin aina pidettävä huoli siitä, ettei aiheuteta vesistön tai ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä haittaa naapurustolle. Autojen ym. pesusta voi aiheutua ympäristön pilaantumista, kuten esimerkiksi yleisen viihtyvyyden ja alueen virkistyskäyttöön soveltumisen vähentymistä. Tämän vuoksi autojen ym. pesu kielletään pykälän 3 momentissa yleisillä alueilla.

9 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien tavaroiden pesu vesistössä tai siten, että pesuvedet pääsevät suoraan vesistöön, aiheuttaa ylimääräistä vesistön kuormitusta ja siten myös ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pesu- ja lika-aineita sisältävien jätevesien pääseminen puhdistamatta vesistöön aiheuttaa mm. vesistön virkistyskäyttöarvon laskemista lomaasutusalueilla ja vesistöjen rehevöitymistä. Mattojen pesu järvessä tai joessa likaa vesistöjä myös silloin, kun pesuaineena käytetään vähäfosfaattista saippuaa. Paikallisia mattopyykin aiheuttamia haittoja ovat veden sameneminen ja likaantuminen, rannan roskaantuminen ja levien kasvun voimistuminen. Tämän vuoksi matot, tekstiilit ja muut vastaavat tavarat tulee pestä kuivalla maalla siten, että pesuvedet eivät pääse suoraan vesistöön, vaan suotautuvat maaperän läpi. Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu yleisellä pesupaikalla aiheuttaa ylimääräistä vesistön kuormitusta ja ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tästä johtuen muu jätevesien johtamistapa kuin pykälän 2 momentissa määrätty johtaminen viemäriverkostoon tai rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä jätevesien käsittelyjärjestelmä ei voi tulla kysymykseen. Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien tavaroiden pesusta voi aiheutua ympäristön pilaantumista, kuten esimerkiksi yleisen viihtyvyyden ja alueen virkistyskäyttöön soveltumisen vähentymistä. Tämän vuoksi mattojen ym. pesu kielletään pykälän 3 momentissa yleisillä alueilla. 10 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely Lunta ei luokitella jätteeksi, mutta lumen varastoinnilla ja sulamisvesillä saattaa kuitenkin olla ympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia, joita pyritään näillä määräyksillä ennakolta ehkäisemään. Pysäköintialueilta, liikennealueilta ja muilta vastaavilta alueilta poistettu lumi sisältää roskia ja muita lika-aineita, kuten ajoneuvoista valunutta öljyä, joista saattaa aiheutua roskaantumista ja muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lumenvastaanottoalue ja lumen väliaikainen varastointipaikka on tämän vuoksi tarpeen sijoittaa ja sitä tulee käyttää siten, että haitalliset vaikutukset voidaan ehkäistä. Vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi tulee lumenkaatoalue tämän vuoksi sijoittaa siten, että pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisesti pilaantumisen aiheuttaja tai toiminnan harjoittaja vastaa toiminnasta syntyvien haittojen ennaltaehkäisemisestä ja ympäristöhaittojen poistamisesta. 11 Hyötyeläinten lietelannan, virtsan ja säilörehun puristenesteen levitys Ympäristönsuojelulain 8 :n mukainen pohjaveden pilaamiskielto koskee myös lannan käsittelyä, joten lannan levitykselle tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueella annettu pykälän mukainen kielto on perusteltua ja perustuu yleisesti hyväksyttyyn käytäntöön. Lannan levityksen ajankohdasta on määrätty valtioneuvoston

asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). 3 LUKU JÄTTEET Jätteiden keräystä, hyödyntämistä ja käsittelyä koskevat säännökset on pääosin jätelaissa ja sen nojalla annetuissa muissa säädöksissä, kuten kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä. Jätehuoltomääräyksissä määrätään jätehuollon käytännön järjestämisestä ja siltä osin kuin kyse on jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, on määräykset sisällytetty näihin ympäristönsuojelumääräyksiin. Ympäristönsuojelun kannalta paras vaihtoehtona biojätteen käsittelemiseksi on mädätys, koska mädätyksessä ravinteet säilyvät muuttuen kasveille helpommin käytettävään muotoon vähentäen typpioksiduulipäästöjä. Kompostointi on myös hyvä ja käyttökelpoinen biojätteen käsittelymenetelmä. Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista (esim. onnettomuudet, tuotantohäiriöt ja purkutyöt), joista ei ole näissä määräyksissä annettu säännöksiä ja joissa syntyy päästöjä ja jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on toiminnasta vastaavan tai jätteen haltijan tehtävä asiasta ympäristönsuojelulain 62 :n mukainen kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12 Kuivakäymäläjäte Huonosti perustetusta ja hoidetusta kuivakäymälästä saattaa aiheutua merkittävää lähiympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, joten käymälän rakentamista, käyttöä ja hoitoa on tarpeen säädellä paikallisesti. Käymälän pohjan tiiveys ehkäisee haitta-aineiden kulkeutumista maaperään ja pohjaveteen. 13 Maatalousjäte Maatuvat maatalousjätteet on käsiteltävä asianmukaisesti, koska niiden poltto aiheuttaa sellaisia haju- ja savuhaittoja, joista saattaa seurata kauempanakin sijaitsevalle asutukselle yleisen viihtyisyyden vähenemistä ja terveyshaittaa. Jyrsijöiden aiheuttamien haittojen sekä hajuhaittojen ennaltaehkäisemiseksi on ylijäämäjuurekset asianmukaisesti mädätettävä, kompostoitava haittaeläimiltä suojatusti tai toimitettava luvansaaneeseen jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. 14 Riistan käsittelyjäte Käsittelypaikalla hyödyntämättä jäävä jäte on varastoitava jäteastioissa siten, etteivät ne pääse missään vaiheessa leviämään ympäristöön eivätkä aiheuta haju- tai muita haittoja. Koska riistan käsittelypaikkojen taso vaihtelee ulkona olevista käsittelytelineistä vajoihin ja monitoimitiloihin, on jätevesien käsittely katsottava tapauskohtaisesti.

15 Maanrakentamisessa hyödynnettävät jätteet Jätteiden laajamittainen sijoittaminen maaperään edellyttää yleensä voimassa olevaa ympäristölupaa. Pykälä koskeekin sellaista eräiden vaarattomien jätteiden melko vähäistä hyödyntämistä, mihin ei tarvita ympäristölupaa ja mitä ei myöskään koske valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (VNA 591/2006). Pykälällä pyritään edistämään tiettyjen jätteiden ympäristönsuojelun kannalta turvallista pienimuotoista hyödyntämistä. Jätteiden maaperään sijoittamisen edellytyksenä kuitenkin on, että se täyttää rakennustekniset, terveys- ja ympäristövaatimukset, eikä maaperän ja pohjaveden pilaamiskieltoa tai jätelain yleisiä huolehtimisvelvollisuuksia eikä roskaamiskieltoa rikota. Jätteiden yleisten sijoittamisedellytysten täyttymiseksi on tarpeellista antaa pykälän 3-5 momenttien mukaisia ehtoja. Ympäristönsuojelu- tai rakennusvalvontaviranomaisella on valvontaa varten mahdollisuus kieltää tai antaa määräyksiä jätteen sijoittamisesta maaperään, mikäli sijoittamisesta voidaan epäillä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tämän vuoksi sijoittamisesta tulee pykälän 1 ja 2 momentin mukaan ilmoittaa etukäteen valvontaviranomaiselle. Päällekkäisten ilmoitusten tekeminen on tarpeetonta. Pohjavesialueilla on kaikessa toiminnassa noudatettava erityistä varovaisuutta. Tämän vuoksi jätemateriaalien sijoittamista pohjavesialueelle on rajoitettu pykälän 4 momentin mukaisesti. Jätteiden sijoittamisedellytysten täyttymisen arvioimiseksi on tarpeen pykälän 2 momentin mukaisesti määrätä, mitä tietoja jätteestä on annettava. Kiinteistökauppojen yhteydessä on tärkeää, että myyjä ilmoittaa maaperässä olevista jätteistä, koska vastuu niistä siirtyy kiinteistön uudelle omistajalle. 16 Kyllästetyn jätepuun käyttö Valtioneuvoston asetuksella (8/2003) on kielletty kreosootilla käsitellyn käytöstä poistetun puun käyttö muun muassa leikkikentillä ja yleisillä virkistysalueilla, joissa iho voi joutua kosketuksiin aineen kanssa. Virkistysalueilla ja yksityisillä pihoilla on aikaisemmin käytetty jonkin verran teollisesti kyllästettyä käytöstä poistettua puutavaraa esim. ratapölkkyjä erilaisissa rakenteissa. Kyllästetty puu sisältää paljon terveydelle haitallisia yhdisteitä ja niistä on voitu osoittaa olevan haittaa lähiympäristössä. Siksi on tarpeen rajoittaa niiden käyttöä em. tarkoituksiin. Vuoden 2002 alusta lähtien on käytöstä poistettu kromi-kupari-arseeni - kyllästetty, kromi-kupari -kyllästetty sekä kresoottikyllästetty puu luokiteltu ongelmajätteeksi ja se on toimitettava luvansaaneelle vastaanottajalle. 17 Rakennusten ja muiden rakenteiden kunnostustöissä syntyvät jätteet Polyklooratut bifenyylit (PCB) ovat pysyvyydeltään ja kertyvyydeltään pahimpia ympäristömyrkkyjä. PCB:tä sisältävät tuotteet ja laitteet ovat ongelmajätettä. PCB:tä tai lyijyä sisältävien saumausaineiden poisto on suoritettava siten, että syntyvät jätteet saadaan mahdollisimman hyvin talteen. Kemiallisessa maalinpoistossa käytettävät liuottimet ja työssä

syntyvä liuottimia sisältävä maalinpoistojäte ovat yleensä ongelmajätteitä, jotka on kerättävä talteen ja toimitettava ongelmajätekäsittelyyn. 18 Veneiden pohjamaalien poisto ja maalijäte Veneissä, eliöiden kiinnittymistä estävissä pohjamaaleissa käytetään edelleen yleisesti myrkyllisiä antifoulingvalmisteita. Nämä kiinnityksenestomaalit sisältävät mm. kupari- ja tinayhdisteitä, jotka liukenevat maaleista veteen ja pilaavat jo pieninä pitoisuuksina vesiympäristöä. Antifouling-maalien orgaaniset kupari- ja tinayhdisteet sitoutuvat vesistöjen pohjasedimentteihin, vaikuttavat haitallisesti kaloihin sekä muihin vesieliöihin. Veneitä kunnostettaessa maalin hiontajätteet ja hiontapöly jäävät maaperään pilaten sitä. Pykälän määräykset on annettu maalien aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä pohjavesien pilaantumisen ja terveydellisten haittavaikutusten ehkäisemiseksi. 19 Ruoppaus ja vesikasvillisuuden poisto Määräys perustuu vesilain 1 luvun 30 :n mukaiseen ilmoitusvelvollisuuteen ja yleisesti hyväksyttyyn käytäntöön. Keski-Suomen ympäristökeskus käsittelee ruoppausta koskevat ilmoitukset ja harkitsee ilmoituksen perusteella tarvitseeko ko. toimenpide ympäristölupaviraston lupaa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii alueellisen ympäristökeskuksen ohella vesilain 21 luvun 1 :n tarkoittamana valvontaviranomaisena. Muu kuin koneellinen ruoppaus on suoritettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeiden mukaisesti ruoppauksesta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi. Vesikasvillisuuden leikkausjäte voi veteen jäädessään aiheuttaa haittaa vesistölle tai ympäristölle, joten se on poistettava vedestä välittömästi. 4 LUKU KEMIKAALIT Säännöksen määräyksillä pyritään ehkäisemään kemikaalien varastoinnista aiheutuvia päästöjä ja niiden haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ilmenevät ympäristön, kuten maaperän ja pohjaveden pilaantumisena. Ympäristönsuojelumääräyksissä annettuja kemikaalien varastointiin liittyviä määräyksiä valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Pelastusviranomaiset puolestaan valvovat kemikaalien, erityisesti palavien nesteiden ja kaasujen varastointia sekä käyttöä kemikaaleista ja palavista nesteistä annetun lainsäädännön perusteella. 20 Yleiset määräykset kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista Määräys koskee kemikaalien ja nestemäisten ongelmajätteiden säiliö- ja astiavarastointia. Ongelmajätteiden varastoinnista ja merkitsemisestä säädetään yleisesti valtioneuvoston päätöksessä 659/1996. Kemikaalien teollista varastointia, mikä tarkoittaa tietyn kemikaalien laadusta riippuvan rajan ylittävien kemikaalimäärien varastointia, säädellään kemikaalilainsäädännöllä (asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja

varastoinnista 59/1999). Myös pienempien määrien varastoinnille, josta ei tarvitse tehdä kemikaali-ilmoitusta, asetettavat yleiset vaatimukset ovat tarpeellisia, koska kemikaalien huolimattomasta varastoinnista aiheutuu merkittävä maaperän ja pohjaveden pilaantumisriski. Yksivaippaiset säiliöt ovat riski maaperälle ja pohjavedelle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi yksityisten liikennöitsijöiden polttoainetankit. Tiiviille alustalle tai suoja-altaaseen sijoittamisella voidaan estää polttoaineen, kemikaalin tai ongelmajätteen pääsy maaperään onnettomuustilanteissa. Maanpäällisiä kaksivaippaisia säiliöitä ei vaadita allastettaviksi, koska säiliöissä itsessään on vuodonilmaisujärjestelmä. Pykälän 3 momentissa tankkauspaikalla tarkoitetaan muita kuin kauppa- ja teollisuusministeriön vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla antaman päätöksen (415/1998) mukaisia jakeluasemia. Ympäristönsuojelumääräykset koskevat säiliöiden kokonaistilavuudeltaan alle 10 m 3 :n tankkauspisteitä. Tällaisia ovat tyypillisesti työmaiden tilapäiset ja erilaisten laitosten omaan käyttöön tarkoitetut tankkauspisteet. Kiinteillä polttonesteiden ja muiden kemikaalien tankkaus- ja täyttöpaikoilla tulee olla tiivis pinnoite, koska tankkauksen ja täytön yhteydessä nestettä pääsee helposti maahan. Tiiviillä pinnoitteella estetään maaperän pilaantuminen ja tehostetaan vuotojen keräämistä talteen. Tiiviillä pinnoitteella tarkoitetaan tässä asfaltti- tai betonipäällystettä. Myös tilapäiset tankkauspaikat on ympäristön pilaantuminen ehkäisemiseksi sijoitettava tiiviille kemikaaleja kestävälle alustalle, jollaisena voi toimia esim. kemikaaleja läpäisemätön muovikalvo. Poikkeuksena ovat kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöiden täyttöpaikat, joille asetettava tiiveysvaatimus voidaan katsoa täyttötapahtumien vähäisestä määrästä johtuen kohtuuttomaksi. Metsätyökoneiden tankkauspaikkaa ei pidetä tässä tarkoitettuna tilapäisenä tankkauspaikkana, mikäli työkohde on lyhytkestoinen. Venesatamien laitureilla sijaitsevilla tankkauspaikoilla pinnoittamisvaatimus on käytännössä mahdotonta täyttää, joten määräys ei koske myöskään niitä. Momentin 4 tavoitteena on vähentää ympäristön pilaantumisen riskiä imeyttämällä ja keräämällä talteen vähäisetkin kemikaalivuodot. Sisätiloissa olevilta kemikaalivarastoilta edellytetään turvallisuutta, eivätkä kemikaalit saa päästä karkaamaan varastosta millään tavoin. Kemikaalien pääsy maaperään ja viemäriin on estettävä. Momentin 5 mukaan nestemäisiä aineita varastoitaessa varastotilan tulee olla allastettu astioiden vuotojen tai rikkoutumisen varalta. Kemikaalisäiliön suoja-altaan tilavuuden on oltava 110 % altaassa olevan suurimman palavaa nestettä sisältävän säiliön tilavuudesta, 100 % erittäin myrkyllistä, myrkyllistä ja ympäristölle vaarallista kemikaalia sisältävän suurimman säiliön tilavuudesta tai 20 % muuta vaarallista kemikaalia sisältävän suurimman säiliön tilavuudesta. Suoja-altaan tilavuusvaatimukset perustuvat Turvatekniikan keskuksen antamiin ohjeistuksiin. Ilmoituksen onnettomuudesta voi tehdä esimerkiksi toiminnanharjoittaja, kiinteistön haltija tai se, joka on tehnyt havainnon. Käytännössä sen, jolla on parhaat edellytykset ilmoituksen

tekemiseen ja tarkimmat tiedot tapahtuneesta, tulee täyttää velvollisuus. Ilmoituksen perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa suorittaa tarkastuksen ja antaa ohjeita tai määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vahinkojen vähentämiseksi. 21 Erityiset määräykset vaarallisten kemikaalien varastoinnista pohjavesialueella Pohjavesialueella on maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi noudatettava erityistä varovaisuutta. Säiliöiden huoltoon ja kunnossapitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, joten niille on asetettu tiukempia teknisiä vaatimuksia. Kemikaalien varastointi on riski maaperälle ja ympäristölle, joten pohjavesialueilla käyttöön otettavien öljy-, polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöiden on oltava kaksivaippaisia ylitäytön estolaitteella ja vuotojen ilmaisujärjestelmällä varustettuja. Olemassa olevilta maanpäällisiltä yksivaippaisilta säiliöiltä edellytetään katettuja suoja-altaita ja vuodonilmaisujärjestelmää. Pohjavesialueella työkoneiden huolto on ainoastaan välttämättömissä tapauksissa sallittu, jolloin edellytetään pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi maaperän huolellista suojausta. 22 Kemikaalisäiliötarkastukset Maanalaisen säiliön kunnosta ei saada luotettavaa tietoa muuten kuin tarkastuksen yhteydessä. Pykälän 1 kohdassa on mainittu vaatimukset, joiden mukaan maanalaiset öljy-, polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöt tulee tarkastaa 15 vuoden kuluessa asennuksesta ja tämän jälkeen joko 10 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta tai säiliön kuntoluokituksen perusteella edellyttäen säiliön olevan edelleen käyttökelpoinen. Pykälä koskee myös tärkeillä pohjavesialueilla olevia kaksoisvaippasäiliöitä. Muut tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (344/1983) mukaan ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaan. Öljy-, polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöt, jotka on otettu käyttöön vähintään 15 vuotta ennen näiden ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa tai joiden käyttöaika ei ole tiedossa velvoitetaan tarkastettavaksi 2 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta ympäristön pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Todistus tarkastuksesta on säilytettävä valvontaa varten ja jäljennös tarkastuspöytäkirjasta on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkastuksen suorittajalta vaaditaan erillinen hyväksyntä, koska tarkastus tehdään erityismittalaitteita käyttäen. Vuotavan säiliön aiheuttama ympäristön pilaantumisriski on merkittävä, joten tarkastuksen on oltava luotettava. 23 Käytöstä poistetun säiliön käsittely Käytöstä poistetut ja vanhat vielä käytössä olevat polttoöljysäiliöt ovat riski maaperälle ja

pohjavesille. Käytöstä poistettujen säiliöiden määrää ei tiedetä. Viranomaisilla ei ole myöskään tietoja siitä, miten poistaminen on aikanaan tapahtunut. Säiliötä ei ole aina välttämättä puhdistettu, joten on olemassa vaara, että maaperä pilaantuu säiliöiden aikaa myöten rikkoutuessa. Vanhoja käytöstä poistettuja öljy- ja kemikaalisäiliöitä putkistoineen pidetään jätteenä, johon sovelletaan jätelain säännöksiä. Jätteestä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä säädetään lisäksi ympäristönsuojelulaissa. Säiliöiden jättäminen maahan ei täytä jätelain vaatimuksia jätteen käsittelystä. Poistamalla säiliöt maaperästä estetään huonokuntoisista vanhoista säiliöistä aiheutuva maaperän pilaantuminen. Lisäksi maaperä vanhojen säiliöiden ympärillä voi olla pilaantunut vuotojen seurauksena ja edellyttää puhdistamista. Säiliöistä, joita ei edellytetä nostettavaksi, on kuitenkin poistettava ilma- ja täyttöputket, jotta niihin ei vahingossa johdettaisi polttoaineita tai muita kemikaaleja. Vanhat öljysäiliöt voivat sijaita maaperässä sellaisessa paikassa, että niitä on teknisesti hyvin vaikea poistaa. Poistamisesta voi tällöin aiheutua esimerkiksi vahinkoa muulle omaisuudelle, jolloin poistamisvelvollisuus saattaa muodostua kohtuuttomaksi. Poikkeusta säiliön poistamisvelvollisuudesta voi hakea kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta määräyksessä mainitulla perusteella. Hakemus tulee perustella huolellisesti. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen harkitsee poikkeuksen myöntämistä tapauskohtaisesti. Vastuu säiliöstä siirtyy kiinteistön uudelle omistajalle, joten hänelle on annettava siitä tieto. 5 LUKU ILMANSUOJELU Ilmansuojelusäännösten tarkoituksena on estää erilaisista rakennus- ja kunnostustöistä, kuten uudisrakennus- ja korjaustöistä, murskauksesta, rakennusten purkutöistä ja katujen kunnossapidosta, aiheutuvia pölyhaittoja. Määräysten mukaan näissä töissä käytettävien suojausmenetelmien tulee olla sellaisia, että pölyn ja haitallisten aineiden, kuten esimerkiksi elementtien saumausaineiden sisältämän PCB:n ja lyijyn, leviäminen ympäristöön estetään. Jos pölyhaittoja ei pystytä kokonaisuudessaan ehkäisemään, ne on pidettävä mahdollisimman pieninä. 24 Rakennusten ja rakenteiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta Määräyksen tavoitteena on estää terveyshaittojen syntyminen ja ympäristön pilaantuminen huolehtimalla pölyn leviämisen torjunnasta mahdollisimman tehokkaasti pykälän 1 ja 3 momentin edellyttämällä tavalla. Pienimuotoisissa ja syrjäisissä kunnostustöissä haitat ovat todennäköisesti niin vähäisiä, ettei erityisiä suojauksia tarvita. Rakennusten julkisivujen hiekkapuhalluksessa syntyy runsaasti pölyä. Rakennusten ulkopuolisissa hiekkapuhallustöissä edellytetään rakennuksen huputtamista. Myös silloin kun

asbestia sisältäviä julkisivuja pestään kovalla paineella tai kun maalipinta on hilseilevää, suojaus on tarpeen haittojen estämiseksi. Ympäristöministeriö on antanut ohjeet toimenpiteistä ympäristön pilaantumisen estämiseksi poistettaessa elementtirakennusten polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai lyijyä sisältäviä saumoja. PCB:tä tai lyijyä sisältävien julkisivusaumojen korjaustyön aikana ja sen jälkeen on parhaalla mahdollisella tekniikalla varmistuttava siitä, ettei PCB- tai lyijypitoinen jäte tai pöly leviä ympäristöön ja aiheuta vaaraa asukkaiden ja työntekijöiden terveydelle. 25 Kulkuväylien, pihojen ja yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt Katupöly sisältää hiekkaa, nastarenkaiden ja hiekoitushiekan asfaltista hiomaa kiviainesta, nastoista ja renkaista irronnutta metallia ja kumia sekä energiantuotannon ja autojen pakokaasuista kaduille laskeutuneita myrkyllisiä yhdisteitä kuten polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH). Katupöly on haitallista varsinkin herkille väestöryhmille, kuten lapsille sekä sydän- ja keuhkosairaille. Polttoperäiset PAH-yhdisteet voivat ärsyttää ihoa ja hengitysteitä, osa aiheuttaa syöpää ja perimän muutoksia. Puhdistettavan alueen kostuttamista koskevalla määräyksellä pyritään estämään koneellisen katuhiekan poistamisen aiheuttamaa ilmanlaadun heikkenemistä. Lehtipuhaltimien käytön kieltäminen hiekoitushiekan poistamisessa on tarpeen niiden aiheuttaman runsaan pölyämisen takia. 26 Tilapäinen murskaus ja louhinta taajaan rakennetulla alueella Ilman ympäristölupaa voidaan tilapäisesti suorittaa murskausta ja/tai louhintaa alle 50 päivän ajan. Tilapäisestäkin toiminnasta voi aiheutua pölyhaittaa ja ympäristön pilaantumista. Louhintatöissä pölyämistä voi aiheutua kallioporauksesta ja kerätyn porauspölyn huolimattomasta käsittelystä. Määräyksellä pyritään ehkäisemään toiminnasta aiheutuvaa pölyhaittaa. 6 LUKU MELUNTORJUNTA Melu on yksi yleisimpiä ja tärkeimpiä elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä heikentäviä tekijöitä. Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin vahingollista ihmisen terveydelle tai haitallista hänen muulle hyvinvoinnilleen. Melu heikentää monella tavalla ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Melu voi häiritä tai vaikeuttaa työskentelyä, lepoa ja nukkumista. 27 Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttava tilapäinen toiminta Pykälän 1 momentin 1 5 kohdissa on lueteltu toimintoja, joissa ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen meluilmoitusmenettely tulee aina sovellettavaksi. Määräykseen on sisällytetty toimintoja, joiden aiheuttaman melun tai tärinän on vakiintuneesti katsottu olevan erityisen häiritsevää ja siten aina edellyttävän ilmoitusmenettelyä. Luettelo ilmoitusvelvollisista

toiminnoista ei ole tyhjentävä. Arvioitaessa melun häiritsevyyttä on otettava huomioon melun voimakkuuden (db) lisäksi mm. melun kesto, toistuvuus, mahdollinen kapeakaistaisuus ja iskumaisuus, vuorokauden aika, jolloin melua esiintyy sekä melun haitalliseksi kokevan kohteen erityispiirteet. Vakiintuneen käytännön mukaan häiriintyville kohteille tiedottamisesta on annettu usein määräyksiä meluilmoituksen johdosta annettavassa päätöksessä. Pykälän 2 momentin mukaan tiedottamisvelvollisuus koskee kaikkia 1 momentissa mainittujen toimenpiteiden teettäjiä ja tapahtumien järjestäjiä. Häiriintyville kohteille tulee tiedottaa ainakin työn tai tapahtuman laadusta, kestosta, kellonajoista sekä ilmoittaa työmaan vastaava yhteyshenkilö tai tapahtuman järjestäjä sekä heidän yhteystietonsa. 28 Äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa Äänentoistolaitteiden jatkuvasta käytöstä yöaikaan sekä niiden käytöstä päiväaikaan melulle herkkien häiriintyvien kohteiden läheisyydessä aiheutuu erityisen häiritsevää melua. Äänentoistolaiteita käytetään usein mainos- ja muissa vastaavissa tarkoituksissa, eikä niiden käyttäminen esimerkiksi ulkotarjoilualueella ole toiminnan kannalta välttämätöntä. Siksi pykälän 1 momentissa on rajoitettu ja osittain kielletty äänentoistolaitteiden jatkuva käyttö tiettyinä kellonaikoina ja herkästi häiriintyvien kohteiden läheisyydessä. Ulkotarjoilualueiden naapuruston asukkaat kärsivät äänentoistolaitteiden päivittäisestä käyttämisestä tarjoilualueella varsinkin kesäisin. Äänentoistolaitteiden käyttö ajoittuu lisäksi usein ilta- ja yöaikaan. Meluavaa toimintaa harjoittavan tulee huolehtia melusta aiheutuvien ympäristöhaittojen ennaltaehkäisemisestä ja rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamisperiaate). Äänentoistolaitteiden suuntaamisella ja säädöillä voidaan vaikuttaa merkittävästi naapurustolle aiheutuvaan melutasoon ja melun häiritsevyyteen. 2 momentin määräys on tarpeen musiikkimelusta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Erityisen tarpeellinen määräys on niiden paikkojen läheisyydessä, joissa järjestetään vuosittain useita myöhäänkin jatkuvia ulkoilmakonsertteja. 29 Erityisen häiritsevä melu yöaikaan Muun muassa kiinteistöjen kunnossapito- ja huoltotyöt, kuten esimerkiksi lumen auraus, kuormaus ja pois kuljetus ja muu kiinteistön kunnossapitotyö yöaikaan asuntojen ja muiden vastaavien kohteiden läheisyydessä aiheuttavat asukkaille erityisen häiritsevää melua etenkin, jos työtä tehdään yöaikaan. Määräyksellä ohjataan työt tehtäväksi pääsääntöisesti päiväaikaan, jolloin kunnossapidossa ja muissa töissä käytettävien koneiden ja laitteiden melua ei katsottaisi erityisen häiritseväksi. Poikkeuksena ovat välttämättömät työt, joita ei voida lykätä esimerkiksi liikenneturvallisuuden takia. Koska koettua meluhaittaa voidaan kuitenkin vähentää tiedottamalla asiasta etukäteen, on perusteltua edellyttää tiedottamista meluhaittaa aiheuttavasta työstä myös silloin, kun meluilmoitusta ei vaadita ja tiedottaminen on muuten mahdollista.

7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 30 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä. Kohtuuttomien tilanteiden välttämiseksi voi joskus olla tarpeen poiketa ympäristönsuojelumääräyksistä. Siksi ympäristönsuojeluviranomaiselle annetaan mahdollisuus käyttää yksittäistapauksessa näistä määräyksistä poikkeavaa harkintaa. 31 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä Pykälän tarkoituksena on selventää ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen seuraamuksia viittauksella ympäristönsuojelulain asianomaisiin säännöksiin. 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 32 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Päätös ympäristönsuojelumääräysten hyväksymisestä annetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun kuulutus on asetettu yleisesti nähtäville. Samoin kuulutetaan ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta.