POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 154-155 N:o 154. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskeviin ohjeisiin sisältyvän D-liitteen muutoksen lähettämisestä toimipaikoille. Tämän ohella lähetetään toimipaikoille eripainoksina: 1) laki virkamieseläkkeistä 30 päivältä syyskuuta 1950, 2) asetus virkamieseläkkeistä 30 päivältä syyskuuta 1950, 3) asetus ylimääräisten toimenhaltijain eläkkeistä 30 päivältä syyskuuta 1950, 4) asetus valtion työntekijäin eläkkeistä 30 päivältä syyskuuta 1950, 5) valtioneuvoston päätös valtion työntekijälle annettavasta työkirjasta 30 päivältä syyskuuta 1950, ja 6) asetus eläkkeiden maksamisesta 30 päivältä syyskuuta 1950. Edellä 1), 2) ja 3) kohdissa mainitut eripainokset on kiinnitettävä posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskeviin ohjeisiin sisältyvän D-liitteen 19:nteen, 20:nteen Helsingissä, 6 päivänä lokakuuta 1950. ja 21:nteen kohtaan, 4) ja 5) kohdissa mainitut eripainokset sanotun liitteen 24:nteen ja 25:nteen kohtaan sekä 6) kohdassa mainittu eripainos saman liitteen 28:nteen 'kohtaan otettujen säännösten tilalle, jotka on kumottu nyt lähetetyillä uusilla säännöksillä. Samalla on kumottu D-liitteen kohtaan 22 otettu valtioneuvoston päätös kunnan, uskonnollisen yhdyskunnan tai yksityisestä toimesta valtion palvelukseen siirtyneen henkilön oikeudesta palvelusajan lukemiseen eläkkeen saamista varten, koska tämän päätöksen sisältämät määräykset on otettu uuteen asetukseen virkamieseläkkeistä. Samalla posti- ja lennätinhallitus kehoittaa alaisiaan virkailijoita, varsinkin toimipaikkojen hoitajia, tarkoin tutustumaan nyt lähetettyihin uusiin säännöksiin ja niitä virantoimituksessa noudattamaan. N: o 155. Kiertokirje eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä. Posti- ja lennätinhallitus ilmoittaa täten valtion varoista suoritettavien eläkkeiden toimipaikoille tiedoksi seuraavat eräiden järjestelystä annetut säännökset: L a k i eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1950. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Ne valtion viran tai toimen haltijoina taikka ylimääräisinä toimenhaltijoina palvelleiden henkilöiden vakinaiset eläkkeet, jotka valtion varoista on myönnetty ennen virkamieseläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun lain (459/50) voimaantuloa, järjestetään jäljempänä säädetyllä tavalla. 6823 50

2. Asianomaiselle eläkekirjassa vakuutettu vakinainen eläke, jota tässä laissa sanotaan vanhaksi peruseläkkeeksi, korotetaan siten, että 1) täysi eläke tulee olemaan saman suuruinen kuin 1 :ssä mainitun lain 5 :n mukainen täysi eläke siitä virasta tai toimesta, josta vanha peruseläke on myönnetty; 2) osaeläke tulee olemaan yhtä suuri osa kysymyksessä olevan viran tai toimen 1 :ssä mainitun lain 5 :n mukaisesta täydestä eläkkeestä, kuin vanha peruseläke on vastaavasta täydestä eläkkeestä; 3) jos vanha peruseläke on myönnetty virasta tai toimesta, jota ei enää ole, määrätään uusi peruseläke muun vastaavan tai lähinnä vastaavan viran tai toimen mukaan. 3 Valtion omistamassa teollisuuslaitoksessa tai muussa valtion työssä palvelleelle työntekijälle ennen 1 :ssä mainitun lain voimaantuloa myönnetty vakinainen eläke korotetaan siten, että se nousee yhtä suureksi, kuin uusi peruseläke peruspalkan mukaan määrättynä nousisi sellaiselle viran tai toimen haltijalle, joka olisi yhtäaikaisesti työntekijän kanssa saanut saman suuruisen eläkkeen kuin viimeksi mainittu. Milloin työntekijälle myönnetty vakinainen täysi eläke on pienempi kuin satakolmekymmentäkaksituhatta markkaa, on se korotettava sanottuun määrään. Jos osaeläkettä vastaava täysi eläke tulisi olemaan sataakolmeakymmentäkahtatuhatta markkaa pienempi, on osaeläke korotettava yhtä suureksi osaksi korotetusta täydestä eläkkeestä, kuin aikaisempi osaeläke on aikaisemmasta täydestä eläkkeestä. 4. Kansanedustajalle, joka on saanut eläkkeen ennen kansanedustajan oikeudesta eläkkeeseen annetun lain muuttamisesta 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun lain (462/50) voimaantuloa, maksetaan eläkettä samojen perusteiden mukaan, kuin viimeksi mainitussa laissa säädetään. Kansakoulunopettajalle, joka on saanut eläkkeen ennen kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1950 annetun lain (360/50) voimaantuloa, maksetaan eläkettä samojen perusteiden mukaan, kuin viimeksi mainitussa laissa säädetään. 5 Eläkkeensaaja, jolle 1 :ssä mainitun eläkkeen ohella on myönnetty valtion varoista ylimääräinen eläke tai apuraha, saa sen edelleenkin nostaa. Valtioneuvosto voi kuitenkin määrätä, että asianomaiselle 2 :n mukaan suoritettavasta eläkkeen lisäyksestä on vähennettävä määrä, joka vastaa koko ylimääräistä eläkettä tai apurahaa tahi sen osaa. Mitä 1 momentissa on sanottu, olkoon soveltuvin kohdin voimassa myös 3 ja 4 :ssä mainittujen eläkkeensaajien osalta. 6 Jos valtion viran tai toimen haltijain palkkausta tarkistetaan voimassa olevien säännösten nojalla virallisen elinkustannusindeksin muutosten johdosta, on tämän lain perusteella järjestetyt eläkkeet valtioneuvoston antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti tarkistettava vastaavasti noudattamalla sanottuja säännöksiä. 7 Lakkautuspalkalla 1 :ssä mainitun lain voimaan tullessa oleva valtion viran tai toimen haltija on eläkkeelle siirtyessään oikeutettu saamaan eläkkeensä määrätyksi lakkautettua virkaa vastaavan viran mukaan. Milloin samanlaista virkaa, kuin lakkautettu on ollut, ei enää ole, on asianomaisen ministeriön, hankittuaan valtiovarainministeriön lausunnon, määrättävä, mitä virkaa on pidettävä lakkautettua vastaavana. Sellaisen ylimääräisen eläkkeensaajan, joka ylimääräistä eläkettä myönnettäessä voimassa olleiden säännösten mukaan ei ollut oikeutettu vakinaiseen eläkkeeseen, mutta sen jälkeen annettujen säännösten mukaan olisi siihen oikeutettu, eläke korotetaan noudattaen soveltuvin kohdin 2 :n säännöksiä.. 8 Asianosainen, joka katsoo, että tämän lain nojalla annettu päätös loukkaa hänen laillista oikeuttansa, saa siitä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.

9. Valtiokonttorin asiana on määrätä tämän lain mukaan järjestettävien eläkkeiden suuruus ja huolehtia eläkkeiden suorittamisesta. 10. Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella. H Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 1950 lukien, kuitenkin siten, että 6 on noudatettavana niin kauan, kuin valtion viran tai toimen haltijain palkkauksen yleinen tarkistus voimassa olevien säännösten mukaan toimitetaan virallisen elinkustannusindeksin perusteella. A s e t u s eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1950. Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia erinäisiä asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun lain (468/50) 10 :n nojalla: 1 Ennen 1 päivää lokakuuta 1950 valtion viran tai toimen haltijoille taikka ylimääräisille toimenhaltijoille myönnettyjen vakinaisten eläkkeiden suuruutta määrättäessä on korotuksen perusteena samasta tai vastaavasta virasta tai toimesta taikka ylimääräisestä toimesta, josta eläke on myönnetty, maksettavan peruspalkan ja viiden ikälisän tai vuosipalkkion ja viiden ikälisän yhteismäärä sen suuruisena kuin määrätään valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain 3 :ssä, sellaisena kuin se on 7 päivänä heinäkuuta 1950 annetussa laissa (345/50), sekä valtion ylimääräisistä toimenhaltijoista ja tilapäisistä toimihenkilöistä 8 päivänä joulukuuta 1949 annetun asetuksen 4 :ssä, sellaisena kuin se on 7 päivänä heinäkuuta 1950 annetussa asetuksessa (351/50). 2. Valtion työssä palvelleelle työntekijälle ennen 1 päivää lokakuuta 1950 myönnetty vakinainen eläke korotetaan siten, että nykyinen peruseläke kerrotaan luvulla 1.69. Näin saatua tuloa sanotaan tässä asetuksessa uudeksi peruseläkkeeksi. Milloin työntekijälle myönnetty täysi vakinainen eläke 1 momentin mukaan tulisi pienemmäksi kuin 132,000 markkaa, on se korotettava sanottuun määrään sekä, jos osaeläkettä vastaava täysi eläke tulisi olemaan 132,000 markkaa pienempi, on osaeläke korotettava yhtä suureksi osaksi korotetusta täydestä eläkkeestä kuin aikaisempi osaeläke on aikaisemmasta täydestä eläkkeestä. Suurin uusi peruseläke on 480,000 markkaa. Uuden peruseläkkeen vuotuinen määrä tasoitetaan lähimpään sellaiseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on kahdellakymmenelläviidellä jaollinen. Jos kaksi lukua on edellä tarkoitettuna lähimpänä lukuna, suoritetaan tasoitus suurempaan lähimpään lukuun. 3. Valtiokonttorin asiana on, hankittuaan asianomaisilta viranomaisilta mahdollisesti tarvittavat selvitykset, määrätä uuden peruseläkkeen suuruus ja huolehtia eläkkeen suorittamisesta asianomaiselle. 4. Uudesta peruseläkkeestä on muissa kohdin voimassa, mitä vanhasta peruseläkkeestä on säädetty. 5 Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä.tämän asetuksen soveltamisesta. 6 Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 1950.

Valtioneuvoston päätös valtion palvelukseen perustuvien eläkkeiden yleisestä tarkistuksesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1950. Valtioneuvosto on, virkamieseläkkeistä 30 päivänä, syyskuuta 1950 annetun lain (459/50) 6 :n nojalla valtiovarainministeriön esittelystä päättänyt-: 1 Virkamieseläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun lain (459/50) nojalla myönnettävät tai myönnetyt vakinaiset eläkkeet korotetaan kunkin kuukauden aikana yhtä monella sadanneksella kuin valtion viran tai toimen haltijain palkkausta samana aikana korotetaan voimassa olevien säännösten nojalla virallisen elinkustannusindeksin kohoamisen johdosta. Korotettu vuotuinen eläke tasoitetaan lähimpään sellaiseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on kahdellakymmenelläviidellä jaollinen. Jos kaksi lukua on edellä tarkoitettuna lähimpänä lukuna, suoritetaan tasoitus suurempaan lähimpään lukuun. Mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, sovelletaan myös valtion ylimääräisten toimenhaltijain eläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun asetuksen (461/50) ja valtion työntekijäin eläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun asetuksen (465/50) nojalla myönnettäviin tai myönnettyihin eläkkeisiin. 2 Valtiovarainministeriön tulee kulloinkin ennen sen kuukauden alkamista, jonka alusta lukien 1 :ssä mainitut eläkkeet on korotettava, valtiokonttorille ilmoittaa, kuinka monella sadanneksella sanotut eläkkeet on korotettava... 3 Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarpeellisia ohjeita edellä olevien määräysten soveltamisesta. 4 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1950. Valtioneuvoston päätös eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä annetun lain perusteella järjestettyjen eläkkeiden yleisestä tarkistuksesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1950. Valtioneuvosto on eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun lain (468/50) 6 :n nojalla valtiovarainministeriön esittelystä päättänyt, että mainitun lain nojalla järjestettyihin eläkkeisiin on sovellettava, mitä valtion palve- Helsingissä, 6 päivänä lokakuuta 1950. lukseen perustuvien eläkkeiden yleisestä tarkistuksesta 30 päivänä syyskuuta 1950 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (470/50) on määrätty. Tätä päätöstä on sovellettava 1 päivästä maaliskuuta 1950 lukien. Pääjohtaja. J. Ahola. Johtaja Matti Aspio. H elsinki 1950. V altioneuvoston kirjapaino

Eripainos. Liittyy posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeeseen N :o 154 vuodelta 1950. 19. Laki virkamieseläkkeistä. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1950. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Valtion peruspalkkaisen viran tai toimen haltijalla on oikeus erottuaan virastaan tai toimestaan saada valtion varoista elinkautista eläkettä sen mukaan, kuin tässä laissa säädetään. Viran tai toimen haltijoina olevien upseerien, aliupseerien, lentomestarien ja lentokonemekanikkojen eläkeoikeudesta on erikseen säädetty. Sopimuspalkkaisen viran tai toimen haltija saa eläkettä sen mukaan, kuin siitä on sovittu. Sopimusta tehtäessä älköön eläkeehtoja kuitenkaan määrättäkö olennaisesti edullisemmiksi sen eläkkeen ehtoja, johon sopimuspalkkaista lähinnä vastaavan peruspalkkaisen viran tai toimen haltijalla olisi oikeus. Lainvalmistelukunnan jäsenellä, ylimääräisellä toimenhaltijalla ja valtion työssä olevalla työntekijällä on oikeus eläkkeeseen, joka, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, määrätään noudattamalla soveltuvin kohdin tämän lain säännöksiä. 2 Eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä on, että viran tai toimen haltija on täyttänyt kuusikymmentäkolme vuotta tai saavuttanut sen aikaisemman ikärajan, jolloin hän on velvollinen eroamaan, taikka sitä ennen käynyt ruumiinvian tahi vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi pysyväisesti kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa tai tointansa; ja että hänellä sen ohessa, paitsi 7 : n 1 momentissa mainitussa tapauksessa, on vähintään kymmenen eläkevuotta. Asetuksella voidaan säätää, että eräissä viroissa tai toimissa, joiden laatu sitä vaatii, oikeus eläkkeen saamiseen alkaa ennen kuudenkymmenenkolmen vuoden ikää, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin viidenkymmenen vuoden iässä. 3 Eläkevuosiksi, jotka viran tai toimen haltija saa laskea hyväkseen, luetaan aika, minkä hän, täytettyään kaksikymmentäyksi vuotta, on ollut valtion peruspalkkaisen tai sopimuspalkkaisen viran tai toimen haltijana tahi ylimääräisenä toimenhaltijana taikka hoitanut väliaikaisena tai sijaisena valtion virkaa tai tointa tahi ylimääräistä tointa taikka muutoin ollut päätoimeksi katsottavassa valtion palveluksessa tai sellaisessa valtion työssä, jossa olon ajan työntekijä saa lukea hyväkseen eläkkeeseen oikeuttavana palvelusaikana. Eläkeyuosina saa viran tai toimen haltija laskea hyväkseen myös sen ajan, minkä hän on asevelvollisena palvellut vakinaisessa väessä, mikäli tämä-palvelus välittömästi liittyy valtion muuhun palvelukseen, sekä sen ajan, minkä hän sotatilan aikana on ollut sotapalveluksessa, samoin kuin sen ajan, minkä hän on ollut lakkautuspalkalla. Oikeus eläkevuosien laskemiseen lakkaa, kun asianomainen on saavuttanut sen iän, jolloin hän on velvollinen eroamaan, vaikka hän vielä sen jälkeen jäisi valtion palvelukseen. Jos eroamisikä on alle kuusikymmentäkolme vuotta, on asianomaisella kuitenkin oikeus eläkevuosien laskemiseen siihen asti, kun hän on saavuttanut mainitun ikärajan. Asetuksella säädetään, missä määrin viran tai toimen haltijalla on oikeus eläkevuosina laskea hyväkseen se aika, minkä hän on ollut kunnan, kuntien keskusjärjestön tai kuntien yhtymän virassa tahi uskonnollisen yhdyskunnan virassa tai toimessa taikka yksityisessä toimessa. Viran tai toimen haltijan oikeudesta laskea eläkevuosina hyväkseen entisessä 27:nnessä jääkäripataljoonassa palvelemansa aika on erikseen säädetty. 4 Jos valtion palveluksessa on sinä aikana, jona eläkevuosia luetaan, tapahtunut kes- 6827 50. 1

keytyksiä, lasketaan eläkevuosia määrättäessä yhteen eri palvelusajat. Keskeytykseksi ei kuitenkaan lueta sitä aikaa, jonka valtion palveluksessa oleva henkilö on ollut 1) vuosilomalla; 2) virantoimituksessa saadun ruumiinvamman tai virantoimituksesta aiheutuneen sairauden vuoksi virkavapaana taikka estyneenä virkaansa tai tointansa hoitamasta; 3) muun sairauden vuoksi virkavapaana yhtäjaksoisesti enintään kuusi kuukautta; 4) raskauden tai synnytyksen vuoksi virkavapaana enintään kolme kuukautta; 5) julkisen tehtävän vuoksi estyneenä virkaansa tai tointansa hoitamasta; 6) virkavapaana osanottoa varten oppikursseihin, jotka virasto tai laitos on järjestänyt, tai muita opintoja varten, jotka ovat omansa edistämään viraston tai laitoksen tehtävien suorittamista; 7) muusta kuin edellä mainitusta syystä virkavapaana saman kalenterivuoden aikana enintään yhden kuukauden; tai 8) ilman syytä pidätettynä tai estettynä virkaansa tai tointansa hoitamasta. Valtioneuvosto voi myöntää oikeuden lukea eläkevuosiksi sen keskeytysajan, minkä valtion palveluksessa oleva henkilö on ollut virkavapaana muuta kuin 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettua tieteellistä työtä tai opintomatkaa varten taikka muusta samanveroisesta syystä. Palvelusvuoden jakautuessa lukukausiin lasketaan yhden lukukauden poissaolo virantoimituksesta kuudeksi kuukaudeksi sekä lyhyempi poissaolo lukukauden aikana todellista aikaa viisikymmentä prosenttia pitemmäksi. 5 Täyden eläkkeen määrä on valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetussa laissa vahvistetun peruspalkan ja viiden ikälisän yhteismäärästä: palkkausluokissa 1 22 kuusikymmentäkuusi prosenttia, palkkausluokissa 23 25 kuusikymmentäviisi prosenttia sekä palkkausluokissa 26 40 kuusikymmentäneljä prosenttia, kuitenkin siten, että alin täysi, eläke on satakolmekymmentäkaksituhatta markkaa ja korkein täysi eläke neljäsataakahdeksankymmentätuhatta markkaa. Kymmenen eläkevuotta oikeuttaa kymmeneen kolmaskymmenesosaan täyden eläkkeen määrästä ja jokainen niitä seuraava täysi eläkevuosi lisäksi yhteen kolmaskymmenesosaan siitä, kunnes täyden eläkkeen määrä saavutetaan. Vuotuisen eläkkeen määrä tasoitetaan lähimpään sellaiseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on kahdellakymmenelläviidellä jaollinen. Jos kaksi lukua on edellä tarkoitettuna lähimpänä lukuna, suoritetaan tasoitus suurempaan lähimpään lukuun. Virka tai toimi, joka siihen kuuluvien erityisten palkkaetujen johdosta on alemmassa palkkausluokassa, kuin mihin se laatunsa perusteella tai muutoin kuuluisi, on eläkettä määrättäessä, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, luettava sen laatua tai muutoin sitä vastaavaan palkkausluokkaan. 6 -. Jos valtion viran tai toimen haltijain palkkausta tarkistetaan voimassa olevien säännösten nojalla virallisen elinkustannusindeksin muutosten johdosta, on tämän lain mukaan myönnettävä tai myönnetty eläke valtioneuvoston antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti tarkistettava vastaavasti noudattamalla sanottuja säännöksiä. 7 Jos viran tai toimen haltijan on virantoimituksessa saadun ruumiinvamman tai virantoimituksesta aiheutuneen sairauden johdosta valtion palvelukseen kykenemättömänä siitä erottava, saa hän täyden eläkkeen eläkevuosiensa lukumäärästä riippumatta. Jos hän itse tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella on aiheuttanut ruumiinvamman tai sairauden taikka olennaisesti myötävaikuttanut sen syntymiseen, voidaan häneltä kieltää eläke kokonaan tai harkinnan mukaan alentaa sen määrää. Mitä 1 momentissa on säädetty, olkoon noudatettavana myös, jos virantoimituksessa saatu vamma tai virantoimituksesta aiheutunut sairaus ei tee viran tai toimen haltijaa kokonaan kykenemättömäksi valtion palvelukseen, vaan ainoastaan virkansa tai toimensa hoitamiseen, eikä viran tai toimen haltijaa voida sopivasti sijoittaa toiseen valtion virkaan tai toimeen. Jos viran tai toimen haltija sen jälkeen, kun hänet on selitetty kykeneväksi hoitamaan toista valtion virkaa tai tointa, kieltäytyy sellaista hänelle tarjottua virkaa tai tointa

vastaanottamasta, ei hän saa suurempaa eläkettä, kuin mihin hän eläkevuosiensa perusteella on oikeutettu. Sairaus katsotaan virantoimituksesta aiheutuneeksi, jos todennäköisillä syillä voidaan päättää virantoimitukseen liittyneiden olosuhteiden aiheuttaneen sairastumisen tai olennaisesti vaikuttaneen sairauden syntymiseen tahi pahentumiseen. 8 Kun viran tai toimen haltija heikontuneen terveyden, vahingoittumisen tai muun syyn tähden, joka ei ole hänen itsensä aiheuttama, on siirretty toiseen virkaan tai toimeen, josta eläke on pienempi kuin hänen entisestä virastaan tai toimestaan, saa hän erotessaan eläkettä sen palkkausluokan mukaan, johon hänen entinen virkansa tai toimensa kuuluu tai, jos virkaa tai tointa ei enää ole, johon se laatunsa perusteella olisi kuuluva. 9 Jos viran haltija vapautetaan virasta yleisen edun sitä vaatiessa tai sen johdosta, että hän ruumiinvian tahi vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi on menettänyt työkykynsä, taikka jos toimen haltija vapautetaan toimestaan, kun harkitaan syytä siihen olevan, saa hän eläkettä eläkevuosiensa perusteella riippumatta siitä, onko hän saavuttanut 2 : n 1 momentin 1 kohdassa säädetyn ikärajan. Viran tai toimen haltijalla, jolle hakemuksetta on annettu erokirja, on sama oikeus eläkkeen saamiseen kuin eroa pyytäneellä viran tai toimen haltijalla. Eläkeoikeudesta siinä tapauksessa, että lakkautuspalkalle asetettu viran tai toimen haltija vapautetaan valtion palveluksesta, on erikseen säädetty. 10. Eläkettä ei siihen oikeutettu samanaikaisesti saa useammasta kuin yhdestä valtion virasta tai toimesta. 11 Viran tai toimen haltija, joka tuomioistuimen päätöksellä tai kurinpitotoimin on pantu viralta, menettää oikeutensa eläkkeeseen. Sama olkoon laki, jos viran tai toimen haltija sotilasrikoksesta on tuomittu virasta erotettavaksi. 12. Oikeus eläkkeen saamiseen lakkaa: 1) jos eläkkeensaaja menettää Suomen kansalaisuuden; 2) jos eläkkeensaaja on yhtäjaksoisesti ollut ulkomailla kolmea vuotta pitemmän ajan eikä mainittujen kolmen vuoden kuluessa ole asianomaiselta ministeriöltä hakenut ja saanut oikeutta edelleen nostaa eläkettä; 3) jos eläkkeensaaja ilman asianomaista lupaa ryhtyy vieraan vallan palvelukseen; 4) jos eläkkeensaaja tuomitaan kansalaisluottamuksensa menettäneeksi ainiaaksi taikka valtion virassa tai toimessa tekemästään. virkarikoksesta rikoslaissa viraltapanon sijasta säädettyyn rangaistukseen; sekä 5) jos eläkkeensaaja on, ennen kuin hän sai virkaeron, tehnyt itsensä syypääksi sellaiseen tekoon, josta hänet kurinpitotoimin olisi ollut pantava viralta. Mitä 1 momentin 5 kohdassa on säädetty, sovellettakoon myös, jos avoimella kirjeellä nimitetty viran haltija on ennen virkaeron saamista tehnyt teon, josta hänet, jos hänen nimittämiskirjanaan olisi ollut valtakirja tai toimikirja, olisi ollut kurinpitotoimin pantava viralta. Kun Suomen kansalaisuuden menettänyt on sen jälleen saanut sekä kun eläke edellä 1 momentin 2 tai 3 kohdassa mainituista syistä on menetetty, voi valtioneuvosto hakemuksesta palauttaa eläkkeen, mutta olkoot kuitenkin nostamattomat eläkeerät menetetyt. Eläkkeensaajalle, joka on rangaistuslaitoksessa kärsimässä vapausrangaistusta, ei sinä aikana makseta eläkettä, eikä myöskään kansalaisluottamuksensa määräajaksi menettäneelle eläkkeensaajalle, ennen kuin hän on saanut kansalaisluottamuksensa takaisin. Jos jokin 1 momentissa mainituista tapahtumista sattuu sen jälkeen, kun viran tai toimen haltijan virkasuhde on lakannut, mutta ennen kuin eläke on hänelle myönnetty, katsottakoon eläkeoikeus menetetyksi. Valtioneuvosto voi kuitenkin 3 momentissa mainituissa tapauksissa hakemuksesta palauttaa eläkeoikeuden. 13. Jos eläke-erää ei ole kolmen vuoden kuluessa erääntymispäivästä lukien nostettu, säästyy se valtiolle.

14. Eläke myönnetään hakemuksesta. Jos eläkkeeseen oikeutettu viran tai toimen haltija on anonut eläkettä ennen virkasuhteen lakkaamista tai viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen, alkaa oikeus eläkkeen saamiseen siitä ajankohdasta, jolloin oikeus palkan saamiseen virkasuhteen perusteella päättyy. Jos eläkettä ei ole anottu 2 momentissa säädetyn määräajan kuluessa eikä laillista estettä laiminlyöntiin ole näytetty, alkaa oikeus eläkkeen saamiseen eläkehakemuksen antamispäivää seuraavan kuukauden alusta. 15. Asianosainen, joka katsoo eläkeasiassa annetun päätöksen loukkaavan hänen laillista oikeuttansa, voi hakea päätökseen muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitus on tehtävä kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantopäivästä. 16. Jos eläkkeensaajan havaitaan tehneen itsensä syypääksi sellaiseen tekoon, joka 12 :n 1 momentin 5 kohdan tai 2 momentin mukaan voi aiheuttaa eläkkeen menettämisen, on hänen oikeutensa eläkkeen saamiseen saatettava tutkittavaksi ja ratkaistavaksi siinä järjestyksessä, kuin virkamiehen viralta panemisesta kurinpitotoimin on säädetty. 17 Eläke suoritetaan määräajoin, jotka asetuksella säädetään. 18. Viran tai toimen haltija, joka on nimitetty ennen tämän lain voimaantuloa, säilyttää siihen saakka voimassa olleiden säännösten mukaisen eläkeoikeutensa, jos hän kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta ilmoittaa valtiovarainministeriölle sitä haluavansa. 19. Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyjen eläkkeiden järjestelystä säädetään erikseen. Jos viran tai toimen haltijan virkasuhde on lakannut ennen tämän lain voimaantuloa, mutta hänen eläkehakemustaan ei vielä ole ratkaistu, on eläkepäätöstä annettaessa sovellettava virkasuhteen lakatessa voimassa olleen lain säännöksiä, kuitenkin niin, että eläkkeen määrään nähden on noudatettava, mitä edellä tämän lain 5 : ssä on säädetty. 20. Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella. 21. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1950, ja sillä kumotaan valtion viran tai toimen haltijan oikeudesta eläkkeeseen 30 päivänä joulukuuta 1924 annettu laki (323/24) siihen tehtyine muutoksineen sekä sanotun lain nojalla annetut säännökset ja määräykset, kuitenkin siten, että mainitun lain säännöksiä on 18 :ssä ja 19 :n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa edelleenkin sovellettava. Tämän lain 6 on noudatettavana vain niin kauan, kuin valtion viran tai toimen haltijain palkkauksen yleinen tarkistus voimassa olevien säännösten mukaan toimitetaan virallisen elinkustannusindeksin perusteella. 20. Asetus virkamieseläkkeistä. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1950. Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia erinäisiä asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään virkamieseläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun lain (459/50) 20 :n nojalla: 1 Virkamieseläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annettua lakia (459/50) sanotaan tässä asetuksessa eläkelaiksi. 2 Jäljempänä mainituissa viroissa ja toimissa saavat eläkkeen ennen kuudenkymmenenkolmen vuoden ikää: 53 vuoden iässä sairaanhoitajatar ja mielisairaanhoita j atar; valtionrautateiden veturinkuljettaja ja -lämmittäjä; sekä 58 vuoden iässä vankilan talousvahti-

mestari, työmestari, koneenkäyttäjä, vartioesimies ja vartija; mielisairaalan mieshoitaja ja valtion palveluksessa oleva kätilö; ylikonstaapeli, tarkastuskonstaapeli sekä vanhempi ja nuorempi poliisikonstaapeli, ei kuitenkaan sellainen, joka suorittaa yksinomaan kansliatöitä tai muita niihin verrattavia tehtäviä; aistivialliskoulun johtaja ja opettaja; merenrannikolla palveleva luotsi; valtion kasvatuslaitoksen johtaja, opettaja ja katsastaja; valtionrautateiden ylikonduktööri, konduktööri, junapalveluksessa oleva pakkamestari, junamies, asetinlaitemies, vaihdemiesten esimies ja vaihdemies; postivaunussa palveleva viran tai toimen haltija; sekä tullirajavartiostossa palveleva tullipäällysmies ja tullivartija. 3. Eläkelain 3 :n 1 momentissa tarkoitetuksi valtion palvelukseksi katsotaan myös palvelus eduskunnan oikeusasiamiehenä ja eduskunnan viran tai toimen haltijana sekä Suomen Pankin, Ahvenanmaan maakuntalautakunnan, kansaneläkelaitoksen ja postisäästöpankin päätoimena pidettävän toimen haltijana. Posti- ja lennätinlaitoksen viran tai toimen haltija saa eläkevuosina laskea hyväkseen sen ajan, minkä hän Suomen kansalaisena on palvellut Venäjän aikaisessa lennätinlaitoksessa Suomessa. Siitä ajasta, minkä viran tai toimen haltija, jolla eläkettä hakiessaan on eläkelain 3 :n 1 momentissa mainitun valtion palveluksen perusteella vähintään kymmenen eläkevuotta, on kaksikymmentäyksi vuotta täytettyään ollut kunnan, kuntien keskusjärjestön tai kuhtien yhtymän virassa taikka uskonnollisen yhdyskunnan toimessa, opettajana yksityisessä korkeakoulussa tai valtion avustusta nauttivassa yksityisessä oppi- tai kasvatuslaitoksessa, lääkärinä, eläinlääkärinä, sairaanhoitajattarena, terveyssisarena, kätilönä, mielisairaanhoitajattarena tai mielisairaanhoitajana yhtiön, yhteisön tai yksityisen laitoksen palveluksessa, valtion avustusta nauttivan maataloudellisen tai kotitaloudellisen järjestön, metsänhoitolautakunnan, keskusmetsäseuran, keskuskauppakamarin, kauppakamarin, tieteellisen tai taiteellisen järjestön tahi laitoksen tai yhdysliikenteessä valtionrautateiden kanssa olevan kunnallisen tai yksityisen rautatien palveluksessa tai valtion haltuun otetun puhelinlaitoksen palveluksessa, saa hän eläkevuosina laskea hyväkseen sen osan, joka ylittää neljä vuotta, jos tämä virka tai toimi on ollut päätoimi sekä pätevyysehtöihin ja laatuun nähden siihen valtion virkaan tai toimeen rinnastettavissa, mihin hän tästä virasta tai toimesta erottuaan on ensiksi tullut. Sen estämättä, mitä 3 momentissa on säädetty, saa viran tai toimen haltija eläkevuosina laskea hyväkseen koko sen ajan, minkä hän on ollut raastuvanoikeuden tai maistraatin lainoppineena jäsenenä tai kaupunginviskaalina taikka, kaksikymmentäyksi vuotta täytettyään, Maatalousseurojen Keskusliiton asutusvaliokunnan tahi maanviljelys- tai talousseurojen asutustoimikunnan päätoimeksi katsottavassa palveluksessa. Niin ikään on viran tai toimen haltija, joka on ollut kunnan kansakoulunopettajan virassa, oikeutettu eläkevuosina laskemaan hyväkseen koko sen ajan, minkä hän kansakoululaitoksen kustannuksista 8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) ja sen täytäntöönpanosta 6 päivänä helmikuuta 1932 annetun asetuksen (43/32) säännösten mukaan saa lukea hyväkseen kansakoulunopettajan virasta suoritettavaa eläkettä varten. Merenkulkulaitoksen viran tai toimen haltijalla, jonka tulee olla diploomimerikapteeni tai merikapteeni, sekä sellaisella diploomimerikapteenin- tai merikapteeninkirjan omaavalla merenkulkuoppilaitosten viran tai toimen haltijalla,, jonka virkaan tai toimeen kelpoisuusehtona on merikapteenintutkinto joko yksin tai muun tutkinnon ohella, on oikeus eläkettä varten lukea hyväkseen enintään kymmenen vuotta siitä ajasta, minkä hän merikapteeninkirjan saatuaan on purjehtinut Suomen kauppalaivastoon kuuluvan aluksen päällikkönä, kuitenkin siten, että henkilöllä, jolla tultuaan eläkeikään tai erotessaan sitä ennen valtion palveluksesta on valtion palveluksen perusteella vähemmän kuin kymmenen eläkevuotta, ei ole oikeutta eläkkeeseen nähden lukea hyväkseen kauppa-aluksen päällikkönä olemaansa aikaa. Jos 3 tai 4 momentissa mainitussa palveluksessa on sinä aikana, joka saadaan lukea eläkevuosiksi, tapahtunut keskeytyksiä, lasketaan eläkevuosia määrättäessä yhteen eri palvelusajat. Keskeytykseksi ei

kuitenkaan lueta sitä aikaa, jonka asianomainen on ollut poissa palveluksesta eläkelain 4 :n 2 momentissa mainitusta syystä. Valtio varainministeriö voi erityisistä syistä oikeuttaa viran tai toimen haltijan laskemaan hyväkseen eläkevuosina muunkin kuin 2, 3 ja 4 momentissa mainitun palvelusajan, kuitenkin enintään kahdeksan vuotta. Palvelusvuoden jakautuessa lukukausiin lasketaan yhden lukukauden virantoimitus kuudeksi kuukaudeksi. Kotitalousoppilaitoksen viiden kuukauden kesäkurssilla tai kansan- tai työväenopistossa lukuvuoden opettajana palvellun ajan lasketaan vastaavan puolta vuotta. 4 Eläkelain 5 :n 4 momentin nojalla luetaan eläkettä määrättäessä kihlakunnantuomarin virka 32, kliinisen lääketieteen henkilökohtaisen ylimääräisen professorin virka 32, yleisen sairaalan ylilääkärin ja aluelääkärin virat, mikäli ne eivät kuulu ylempään palkkausluokkaan, 27, vankimielisairaalan lääkärin ja piirieläinlääkärin virat, mikäli ne eivät kuulu ylempään palkkausluokkaan, 25, henkikirjoittajan virka 23, puolustuslaitoksen ylikapellimestarin toimi 26, ylemmän palkkaluokan kapellimestarin toimi 23 ja alemman palkkaluokan kapellimestarin toimi 18 sekä 1 palkkaluokan maanmittausinsinöörin virka 26, 2 palkkaluokan- maanmittausinsinöörin virka 24 ja 3 palkkaluokan maamittausinsinöörin virka 21 palkkausluokkaan. 5 Viran tai toimen haltija, joka saa palkkausta ylemmän palkkausluokan mukaan, kuin mihin hänen virkansa tai toimensa kuuluu, saa eläkkeen viimeksi saamansa peruspalkan mukaan. 6 Lainvalmistelukunnan jäsen saa erottuaan toimestaan eläkettä niiden perusteiden mukaan, jotka ovat voimassa peruspalkkaisen viran tai toimen haltijan eläkeoikeudesta. Eläkettä määrättäessä on toimesta tulevaa palkkiota pidettävä peruspalkkana. Jos lainvalmistelukunnan jäsen muusta valtion virasta tai toimesta tahi ylimääräisestä toimesta saa palkkausta ylemmän palkkausluokan mukaan, saa hän sen mukaisen eläkkeen. 7 Tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai ministeriön nimittämälle viran tai toimen haltijalle myöntää eläkkeen asianomainen ministeriö. Puolustusvoimien pääesikunnan ja puolustuslaitoksen viran tai toimen haltijalle, joka saa eläkettä eläkelain mukaan, myöntää eläkkeen puolustusministeriö. Muille viran tai toimen haltijoille myöntää eläkkeen asianomainen ylioikeus, lääninhallitus tai keskusvirasto. 8 Asianomaisen viranomaisen tulee puolivuosittain lähettää jäljennökset kaikista antamistaan eläkepäätöksistä sekä niitä koskevat asiakirjat valtiontalouden tarkastusvirastolle tarkastamista varten. Eläkelain 15 :ssä tarkoitetusta asiasta antamastaan päätöksestä lähettäköön korkein hallinto-oikeus jäljennöksen valtiovarainministeriölle. 9 Kun viran tai toimen haltija on hakenut eläkettä sillä perusteella, että hän ennen kuudenkymmenenkolmen vuoden ikää tai sitä alempaa eroamisikää on käynyt ruumiinvian tahi vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi pysyvästi kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa tai tointansa taikka että hän virantoimituksessa saadun ruumiinvamman tai virantoimituksesta aiheutuneen sairauden johdosta on käynyt valtion palvelukseen kykenemättömäksi, on viranomaisen, jonka on annettava eläkepäätös, sitä ennen hankittava asiasta lääkintöhallituksen tai valtiovarainministeriön määräämän muun lääkintöviranomaisen lausunto. Niissä eläkelain 8 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa, joissa viran tai toimen haltijan erotessa hänen entistä virkaansa tai tointansa ei enää ole, on viranomaisen, jonka on annettava eläkepäätös, sitä ennen hankittava valtiovarainministeriön lausunto

siitä, niihin palkkausluokkaan entinen virka tai toimi laatunsa perusteella olisi kuuluva. 10. Eläkkeen suorittaa valtiokonttori niinkuin siitä on erikseen säädetty. H. Jos eläkkeensaaja nimitetään valtion virkaan tai toimeen tai otetaan valtion ylimääräiseksi toimenhaltijaksi, älköön hän tässä virassa tai toimessa ollessaan saako nostaa ennen saamaansa eläkettä. Virkasuhteen lakattua saa hän jälleen nostaa eläkkeensä, jollei hänelle tämän virkasuhteensa perusteella ole myönnetty uutta suurempaa eläkettä. 12. Jos eläkkeensaaja määrätään viransijaisena tai toistaiseksi hoitamaan valtion virkaa tai tointa tahi ylimääräistä tointa ja hän tästä saa täyttä peruspalkkaa tai vuosipalkkiota vastaavan palkan, pidätetään hänelle tuleva eläke. Jos viran tai toimen hoitamisesta ei eläkkeensaajalle makseta edellä mainittua palkkaa, tai jos eläkkeensaaja otetaan valtion tilapäiseksi toimihenkilöksi, määrää asianomainen ministeriö, kuinka suuri osa hänen eläkkeestään on pidätettävä. Eläkkeen pidättämisestä on ilmoitettava valtiokonttorille. Eläkkeensaaja, joka on otettu sellaiseen valtion työhön, jossa olon ajan työntekijä saa lukea hyväkseen eläkkeeseen oikeuttavana palvelusaikana, on velvollinen luopumaan eläkettä vastaavasta osasta työpalkkaansa siltä ajalta, minkä hän on työssä ollut. 13. Eläke suoritetaan koko siltä kuukaudelta, minkä aikana eläkkeensaaja on kuollut. 14. Valtiovarainministeriö antaa tarpeen vaatiessa tarkempia ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta. 15.. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1950, jolloin valtion viran tai toimen haltijan oikeudesta eläkkeeseen 12 päivänä helmikuuta 1943 annettu asetus (151/43) lakkaa olemasta noudatettavana. 21. Asetus ylimääräisten toimenhaltijoin eläkkeistä. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1950. Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia erinäisiä asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään virkamieseläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun lain (459/50) 1 :n 4 momentin nojalla: 1. Valtion ylimääräisistä toimenhaltijoista ja tilapäisistä toimihenkilöistä 8 päivänä joulukuuta 1949 annetussa asetuksessa (755/49), jota tässä asetuksessa sanotaan: ylimääräisasetukseksi, tarkoitetulla ylimääräisellä toimenhaltijalla on oikeus erottuaan toimestaan saada valtion varoista elinkautista eläkettä sen mukaan, kuin jäljempänä säädetään. 2. Eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä on, että ylimääräinen toimenhaltija on täyttänyt kuusikymmentäkolme vuotta tai saavuttanut sen aikaisemman ikärajan, jolloin hän on velvollinen eroamaan, taikka sitä ennen käynyt ruumiinvian tahi vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi pysyväisesti kykenemättömäksi hoitamaan tointansa; ja että hänellä sen ohessa, jollei 6 :n säännöksistä muuta johdu, on vähintään kymmenen eläkevuotta ja niistä vähintään yksi vuosi välittömästi ennen eroamista. Milloin peruspalkkaisessa virassa tai toimessa oikeus eläkkeen saamiseen viran tai toimen laadun sitä vaatiessa alkaa ennen kuudenkymmenenkolmen vuoden ikää, alkaa oikeus eläkkeen saamiseen vastaavassa ylimääräisessä toimessa samassa iässä. Valtiovarainministeriön asiana on määrätä, mitä ylimääräisiä toimia on pidettävä tässä momentissa tarkoitettuja peruspalkkaisia virkoja tai toimia vastaavina. 3. Eläkevuosiksi ja niiden keskeytykseksi luettavasta ajasta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä peruspalkkaisten virkain ja tointen haltijain osalta on säädetty.

4 Täyden eläkkeen määrä on ylimääräisasetuksessa vahvistetun vuosipalkkion ja viiden ikälisän yhteismäärästä: palkkausluokissa 1 22 kuusikymmentäkuusiprosenttia, palkkausluokissa 23 25 kuusikymmentäviisi prosenttia sekä palkkausluokissa 26 40 kuusikymmentäneljä prosenttia, kuitenkin siten, että alin täysi eläke on satakolmekymmentäkaksituhatta markkaa ja korkein täysi eläke neljäsataakahdeksankymmentätuhatta markkaa. Kymmenen eläkevuotta oikeuttaa kymmeneen kolmaskymmenesosaan täyden eläkkeen määrästä ja jokainen niitä seuraava täysi eläkevuosi lisäksi yhteen kolmaskymmenesosaan siitä, kunnes täyden eläkkeen määrä saavutetaan. Vuotuisen eläkkeen määrä tasoitetaan lähimpään sellaiseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on kahdellakymmenelläviidellä jaollinen. Jos kaksi lukua on edellä tarkoitettuna lähimpänä lukuna, suoritetaan tasoitus suurempaan lähimpään lukuun. Ylimääräinen toimi, joka siihen kuuluvien erityisten palkkaetujen johdosta on alemmassa palkkausluokassa, kuin mihin se laatunsa perusteella tai muutoin kuuluisi, on eläkettä määrättäessä, sen mukaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin määrää, luettava sen laatua tai muutoin sitä vastaavaan palkkausluokkaan. Ylimääräinen toimenhaltija, joka ylimääräisasetuksen 4 :n 3 momentin nojalla on siirretty ylempään palkkausluokkaan, saa eläkkeen viimeksi saamansa vuosipalkkion mukaan. 5 Jos valtion viran tai, toimen haltijain palkkausta tarkistetaan voimassa olevien säännösten nojalla virallisen elinkustannusindeksin muutosten johdosta, on tämän asetuksen mukaan myönnettävä tai myönnetty eläke valtioneuvoston antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti tarkistettava vastaavasti noudattamalla sanottuja säännöksiä. 6 Oikeudesta eläkkeeseen siinä tapauksessa, että ylimääräinen toimenhaltija on virantoimituksessa saadun ruumiinvamman tai virantoimituksesta aiheutuneen sairauden johdosta valtion palvelukseen tai toimensa hoitamiseen kykenemättömänä toimestaan eronnut, on soveltuvin kohdin voimassa, mitä peruspalkkaisten virkain ja tointen haltijain osalta on säädetty. Eläkkeen saamiseksi ei tällöin vaadita, että eläkevuosista vähintään yksi on palveltu välittömästi ennen eroamista. 7._ Kun ylimääräinen toimenhaltija heikontuneen terveyden, vahingoittumisen tai muun syyn tähden, joka ei ole hänen itsensä aiheuttama, on siirtynyt toiseen ylimääräiseen toimeen, josta eläke on pienempi kuin hänen entisestä toimestaan, saa hän erotessaan eläkettä sen palkkausluokan mukaan, johon hänen entinen toimensa kuuluu tai, jos tointa ei enää ole, johon se laatunsa perusteella olisi kuuluva. 8 Ylimääräisellä toimenhaltijalla, jonka virkasuhde on lakannut ylimääräisasetuksen 10 :ssä mainituista syistä tai sen johdosta, että toimenhaltija on poistettu toimestaan ikänsä vuoksi, on, 9 :ssä säädetyin rajoituksin, sama oikeus eläkkeeseen, kuin hänellä tämän asetuksen mukaan olisi ollut, jos hän olisi eronnut toimestaan. 9 Jos ylimääräisen toimenhaltijan määräys toimeen on ylimääräisasetuksen 10 :n 4 momentin mukaisesti peruutettu, voi viranomainen, jonka silloin olisi myönnettävä eläke, julistaa hänet menettäneeksi oikeutensa eläkkeeseen. 10. Eläkettä ei siihen oikeutettu samanaikaisesti saa useammasta kuin yhdestä valtion virasta tai toimesta tahi ylimääräisestä toimesta. 11 -. Oikeus eläkkeen saamiseen lakkaa, 1) jos eläkkeensaaja menettää Suomen kansalaisuuden; 2) jos eläkkeensaaja on yhtäjaksoisesti ollut ulkomailla kolmea vuotta pitemmän ajan eikä mainittujen kolmen vuoden kuluessa ole asianomaiselta ministeriöltä hakenut ja saanut oikeutta edelleen nostaa eläkettä;

3) jos eläkkeensaaja ilman asianomaista lupaa ryhtyy vieraan vallan palvelukseen; sekä 4) jos eläkkeensaaja tuomitaan kansalaisluottamuksensa menettäneeksi ainiaaksi taikka valtion virassa tai toimessa tekemästään virkarikoksesta rikoslaissa viraltapanon sijasta säädettyyn rangaistukseen. Jos eläkkeensaajan havaitaan tehneen ennen virkasuhteen lakkaamista itsensä syypääksi sellaiseen tekoon, jonka johdosta hänen määräyksensä toimeen ylimääräisasetuksen 10 :n 4 momentin mukaan olisi voitu peruuttaa, voi eläkkeen myöntänyt viranomainen julistaa hänen oikeutensa eläkkeen saamiseen menetetyksi. Kun Suomen kansalaisuuden menettänyt on sen jälleen saanut sekä kun eläke on 1 momentin 2 tai 3 kohdassa mainituista syistä menetetty, voi valtioneuvosto hakemuksesta palauttaa eläkkeen, mutta olkoot kuitenkin nostamattomat eläke-erät menetetyt. Eläkkeensaajalle, joka on rangaistuslaitoksessa kärsimässä vapausrangaistusta, ei sinä aikana makseta eläkettä, eikä myöskään kansalaisluottamuksensa määräajaksi menettäneelle eläkkeensaajalle ennenkuin hän on saanut kansalaisluottamuksensa takaisin. Jos jokin 1 momentissa mainituista tapahtumista sattuu sen jälkeen, kun ylimääräisen toimenhaltijan virkasuhde on lakannut, mutta ennen kuin eläke on hänelle myönnetty, katsottakoon eläkeoikeus menetetyksi. Valtioneuvosto voi kuitenkin 3 momentissa mainituissa tapauksissa hakemuksesta palauttaa eläkeoikeuden. Jos eläke-erää ei ole kolmen vuoden kuluessa erääntymispäivästä lukien nostettu, säästyy se valtiolle. 12. Eläkkeen hakemisesta ja siitä, milloin oikeus eläkkeen saamiseen alkaa, sekä viranomaisen velvollisuudesta ennen eläkepäätöksen antamista hankkia lääkintöhallituksen tai valtiovarainministeriön määräämän muun lääkintöviranomaisen tai valtiovarainministeriön lausunto samoin kuin muutoksenhausta eläkeasiassa annettuun päätökseen on vastaavasti voimassa, mitä peruspalkkaisten virkain ja tointen haltijain osalta on säädetty. 13. Eläkkeensaajasta, joka nimitetään valtion virkaan tai toimeen tahi otetaan ylimääräiseksi toimenhaltijaksi, samoin kuin eläkkeensaajasta, joka määrätään viransijaisena tai toistaiseksi hoitamaan valtion virkaa tai tointa tahi ylimääräistä tointa, taikka joka otetaan valtion tilapäiseksi toimihenkilöksi tai valtion työhön, on vastaavasti voimassa, mitä peruspalkkaisen viran tai toimen perusteella eläkettä saavista on säädetty. 14. Ylimääräiselle toimenhaltijalle, jolle tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö on antanut määräyskirjan, myöntää eläkkeen asianomainen ministeriö. Muille ylimääräisille toimenhaltijoille myöntää eläkkeen, jollei asianomainen ministeriö toisin määrää, ylioikeus, lääninhallitus tai keskusvirasto. Puolustusvoimien pääesikunnan ja puolustuslaitoksen ylimääräiselle toimenhaltijalle myöntää eläkkeen puolustusministeriö. 15. Asianomaisen viranomaisen tulee puolivuosittain lähettää jäljennökset kaikista antamistaan eläkepäätöksistä sekä niitä koskevat asiakirjat valtiontalouden tarkastusvirastolle tarkastamista varten. Eläkeasiassa antamastaan päätöksestä lähettäköön korkein hallinto-oikeus jäljennöksen valtiovarainministeriölle. 16. Eläkkeen suorittamisesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty. 17 Sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa on säädetty, on soveltuvin kohdin voimassa, mitä peruspalkkaisten virkain ja tointen haltijain eläkeoikeudesta ja eläkkeestä on säädetty.. 18 _. Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta. 19. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1950, jolloin valtion ylimääräi-

sen toimen haltijan oikeudesta eläkkeeseen 12 päivänä helmikuuta 1943 annettu asetus (152/34) lakkaa olemasta noudatettavana. Tämän asetuksen 5 on noudatettavana vain niin kauan, kuin valtion viran tai toimen haltijain palkkauksen yleinen tarkistus voimassa olevien säännösten mukaan toimitetaan virallisen elinkustannusindeksin perusteella. 24. Asetus valtion työntekijäin eläkkeistä. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1950. Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia erinäisiä asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään virkamieseläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun lain (459/50) 1 :n 4 momentin nojalla: 1 Valtion työssä olevalla työntekijällä, joka saa siitä pääasiallisen toimeentulonsa, on oikeus erottuaan työstään saada valtion varoista elinkautista eläkettä sen mukaan, kuin jäljempänä säädetään. Valtion työssä olevana työntekijänä pidetään myös sitä, joka työvelvollisuuskin perusteella on työvelvollisena valtion työssä. Valtion työntekijän katsotaan saavan pääasiallisen toimeentulonsa valtion työstä, jos hänen työnsä yleensä kestää vähintään viisi tuntia vuorokaudessa. 2.. Eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä on: että työntekijä on täyttänyt kuusikymmentäkolme vuotta taikka sitä ennen käynyt ruumiinvian tai vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi pysyväisesti kykenemättömäksi työhönsä; ja että hänellä sen ohessa, paitsi 9 :n 1 momentissa mainitussa tapauksessa, on vähintään kymmenen eläkevuotta sekä että hän, samoin 9 : n 1 momentissa sanottua tapausta lukuun ottamatta, ennen kuin on täyttänyt kuusikymmentäseitsemän vuotta tai, milloin hän sitä ennen on eronnut valtion työstä, ennen eroamistaan on ollut kolmen lähinnä edellisen vuoden aikana vähintään kaksitoista työviikkoa kunakin kalenterivuonna sekä näinä kolmena vuotena yhteensä vähintään kuusikymmentä työviikkoa valtion työssä. Valtioneuvoston asiana on päättää, että niissä valtion töissä, joissa työn laatu tai olosuhteet sitä vaativat, oikeus eläkkeen saamiseen alkaa ennen kuudenkymmenenkolmen vuoden ikää, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin viidenkymmenen vuoden iässä.. 3 Eläke vuosiksi, jotka valtion työntekijä saa laskea hyväkseen, luetaan aika, minkä hän, täytettyään kaksikymmentäyksi vuotta ja ennen kuudenkymmenenseitsemän vuoden ikään tuloaan, on ollut 1 : ssä mainitussa työssä. Niin ikään valtion työntekijä saa eläkevuosina laskea hyväkseen sen ajan, mikä hänelle viran tai toimen haltijana virkamieseläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun lain (459/50) 3 :n 1 momentin mukaisesti luettaisiin eläkevuosiksi. Valtion työntekijän oikeudesta eläkevuosina laskea hyväkseen se aika, minkä hän on ollut kunnan, kuntien keskusjärjestön, kuntien yhtymän, uskonnollisen yhdyskunnan tai yksityisen palveluksessa, on soveltuvin kohdin voimassa, mitä virkamieseläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 anne- ' tussa asetuksessa (460/50) säädetään. Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä oikeuttaa valtion työntekijän laskemaan hyväkseen eläkevuosina muunkin kuin 2 momentissa tarkoitetun palvelusajan, kuitenkin enintään kahdeksan vuotta. Työntekijällä, joka on tuomittu kansalaisluottamuksensa menettäneeksi, ei ole oikeutta laskea eläkettä varten hyväkseen sitä ennen valtion työssä olemaansa aikaa. 4 Eläkevuodet luetaan työviikkoina. Jos valtion työssä on sinä aikana, jona eläkevuosia luetaan, tapahtunut keskeytyksiä, lasketaan eläkevuosia määrättäessä yhteen työviikkojen ja osatyö viikkojen lukumäärä eri työskentelyaikoina, jolloin viisikymmentäkaksi täyttä työviikkoa vastaa yhtä eläkevuotta. 5. Työviikoiksi luetaan eläkevuosia laskettaessa myöskin: 1) lainmukainen vuosiloma-aika sekä niin ikään aika, jolta vuosilomakorvausta on suoritettava;

2) aika, minkä työntekijä valtion työssä saadun ruumiinvamman tai työstä aiheutuneen sairauden vuoksi taikka julkisen tehtävän takia on estyneenä työtään suorittamasta; 3) enintään kolmetoista viikkoa ajasta, minkä työntekijä on ollut poissa työstä raskauden tai synnytyksen vuoksi; 4) aika, minkä työntekijä ilman syytä pidätettynä ollessaan ei ole Voinut työtään suorittaa; 5) enintään kaksikymmentäkuusi viikkoa ajasta, minkä työntekijä kalenterivuodessa muun kuin 2 kohdassa mainitun sairauden takia on ollut poissa työstä; 6) enintään neljä viikkoa kalenterivuodessa ajasta, jolloin työntekijä hänestä riippumattomasta syystä aiheutuneen työnkeskeytyksen takia ei ole saanut tehdä työtään; 7) enintään neljä viikkoa kalenterivuodessa ajasta, minkä työntekijä on ollut poissa työstä siirtyessään valtion toiselta työmaalta toiselle; sekä 8) enintään neljän viikon työstä poissaolo kalenterivuodessa, jos poissaolo on aiheutunut jostain muusta vastaavan työnjohdon hyväksymästä syystä kuin edellä on lueteltu. Jos työpäivien lukua viikossa joksikin ajaksi työn vähyyden takia tai muusta samankaltaisesta syystä supistetaan siten, että se on kolme päivää viikossa tai sitä pienempi, luetaan enintään neljä sellaista viikkoa kalenterivuoden aikana täysiksi ja muut puoliksi työviikoiksi. 6. Suorittamansa työn tai tehtävien laadun perusteella jaetaan työntekijät neljään eläkeryhmään seuraavasti: I eläkeryhmä: apu- ja sekatöitä suorittavat työntekijät sekä ne muut työntekijät, joita ei voida katsoa jäljempänä mainittuihin eläkeryhmiin kuuluviksi; II eläkeryhmä: ammattitöitä suorittavat työntekijät; III eläkeryhmä: vaativia ammattitöitä suorittavat työntekijät; sekä IV eläkeryhmä: johtavassa asemassa työsopimussuhteessa valtioon olevat henkilöt. Työn laatua arvosteltaessa on otettava huomioon, mikäli 10 :n säännöksistä ei muuta johdu, se työ, mitä työntekijä lähinnä viiden kalenterivuoden aikana ennen valtion työstä eroamistaan on pääasiallisesti suorittanut. Milloin esiintyy epätietoisuutta siitä, mihin eläkeryhmään työntekijä suorittamansa työn laadun perusteella on luettava, on määräävänä pidettävä sitä, mitä eläkeryhmää sanotun työn laadun yleinen palkkataso edellyttää. Mikäli vielä tällöinkin eläkeryhmään sijoituksessa ilmenee vaikeuksia, on eläkettä myöntävän viranomaisen hankittava asiasta kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön lausunto. 7 Täyden eläkkeen määrä on I III eläkeryhmissä kuusikymmentäkuusi prosenttia niistä työtuloista, jotka työntekijä on saanut valtion työstä viimeisen vuoden aikana ennen siitä eroamistaan, ylityöstä saatua palkkaa lukuunottamatta, kuitenkin siten, että I eläkeryhmässä on alin täysi eläke 132.000 ja korkein täysi eläke 165,000 markkaa; II eläkeryhmässä on alin täysi eläke 144.000 ja korkein täysi eläke 189,300 markkaa; sekä III eläkeryhmässä on alin täysi eläke 172,800 ja korkein täysi eläke 223,500 markkaa. Älköön eläkettä myönnettäkö työtuloja korkeampaa määrää, kuitenkin niin, että alin täysi eläke säännönmukaisia työpäiviä suorittavalle työntekijälle on 132,000 markkaa ja osapäiviä suorittavalle työntekijälle niin monta kahdeksattaosaa 1 momentissa säädetyn alimman täyden eläkkeen määristä kuin asianomaisen keskimääräinen päivittäinen työaika on säännönmukaisesta k ah deks an tun t is es ta työpäivästä. Eläkkeen määrä IV eläkeryhmässä määräytyy vastaavassa asemassa olevan valtion viran tai toimen haltijan eläkkeen mukaisesti. Valtiovarainministeriön asiana on määrätä, mitä valtion viran tai toimen haltijaa on pidettävä vastaavassa asemassa olevana. Jos ne työtulot, joiden mukaan työntekijän eläkkeen suuruus on laskettava, ovat vähentyneet työstä poissaolon takia, on vuotuinen työtulo laskettava lisäämällä todellisiin työtuloihin sellainen määrä, mikä työntekijältä arvioidaan jääneen mainitusta syystä saamatta. Luontoisedut ovat niin ikään rahassa arvioitavat paikkakunnan keskihintojen mukaan.

Kymmenen eläkevuotta oikeuttaa kymmeneen kolmaskymmenesosaan täyden eläkkeen määrästä ja jokainen niitä seuraava täysi eläkevuosi lisäksi yhteen kolmaskymmenesosaan siitä, kunnes täyden eläkkeen määrä saavutetaan. Vuotuisen eläkkeen määrä tasoitetaan lähimpään sellaiseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on kahdellakymmenelläviidellä jaollinen. Jos kaksi lukua on edellä tarkoitettuna lähimpänä lukuna, suoritetaan tasoitus suurempaan lähimpään lukuun. 8 Jos valtion viran tai toimen haltijain palkkausta tarkistetaan voimassa olevien säännösten nojalla virallisen elinkustannusindeksin muutosten johdosta, on tämän asetuksen mukaan myönnettävä tai myönnetty eläke valtioneuvoston tarkempien ohjeiden mukaisesti tarkistettava vastaavasti noudattamalla sanottuja säännöksiä. 9 Jos työntekijän on valtion työssä saadun ruumiinvamman tai työstä aiheutuneen sairauden johdosta valtion työhön kykenemättömänä siitä erottava, saa hän täyden eläkkeen eläkevuosiensa lukumäärästä tai iästä riippumatta. Jos hän itse tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella on aiheuttanut ruumiinvamman tai sairauden taikka olennaisesti myötävaikuttanut sen syntymiseen, voidaan häneltä kieltää eläke kokonaan tai harkinnan mukaan alentaa sen määrää. Sairaus katsotaan valtion työstä aiheutuneeksi, jos todennäköisillä syillä voidaan päättää työhön liittyneiden olosuhteiden aiheuttaneen sairastumisen tai olennaisesti vaikuttaneen sairauden syntymiseen tai pahentumiseen. 10. Kun työntekijä ikänsä vuoksi tai heikontuneen terveyden tahi vahingoittumisen tähden, joka ei ole hänen itsensä aiheuttama, on ennen eläkeikään tuloaan siirretty tai joutunut siirtymään työhön, joka laatunsa perusteella kuuluu alempaan eläkeryhmään kuin mitä hänen eläkevuosiensa aikana pääasiallisesti suorittamansa työ edellyttää, saa hän erotessaan valtion työstä eläkettä entisen työnsä laatua vastaavan eläkeryhmän mukaan. H Eläke myönnetään hakemuksesta. Jos työntekijä valtion työssä ollessaan tai viimeistään kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päätyttyä on anonut eläkettä, alkaa oikeus eläkkeen saamiseen siitä ajankohdasta, jolloin oikeus palkan saamiseen työsuhteen perusteella päättyy. Kirjallinen eläkehakemus on annettava sille keskusvirastolle, jonka alainen eläkkeenhakijan työpaikka on tai on ollut tahi ellei sellaista keskusvirastoa ole, asianomaiselle ministeriölle. Jos eläkettä ei ole anottu 2 momentissa säädetyn määräajan kuluessa eikä laillista estettä laiminlyöntiin ole näytetty, alkaa oikeus eläkkeen saamiseen eläkehakemuksen antamispäivää seuraa van kuukauden alusta. 12. Eläkehakemukseen on liitettävä virkatodistus ja asianomaisin merkinnöin varustettu työkirja. Milloin eläkettä haetaan 13 :ssä mainitulla perusteella, on hakemukseen liitettävä lisäksi lääkärintodistus. 13. Kun työntekijä on hakenut eläkettä sillä perusteella, että hän ennen eläkeikään tuloaan on käynyt ruumiinvian tai vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi pysyväisesti kykenemättömäksi työhönsä taikka että hän työssä saadun ruumiinvamman tai työstä aiheutuneen sairauden johdosta on käynyt valtion työhön kykenemöttämäksi, on viranomaisen, jonka on annettava eläkepäätös, sitä ennen hankittava asiasta lääkintöhallituksen tai valtiovarainministeriön määräämän muun lääkintöviranomaisen lausunto. 14 Eläkkeen myöntää se viranomainen, jolle eläkehakemus 11 :n mukaisesti on jätettävä, kuitenkin siten, että jos eläkehakemusta käsiteltäessä ilmenee epätietoisuutta tai jos eläke tulee myönnettäväksi IV eläkeryhmään kuuluvalle henkilölle, on eläkepäätös asianomaisen ministeriön annettava. Viimeksi mainitussa tapauksessa on asiasta hankittava valtiovarainministeriön lausunto. 15. Asianosainen, joka katsoo eläkeasiassa annetun päätöksen loukkaavan hänen laillista oikeuttaan, voi hakea päätökseen muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitus on tehtävä kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantopäivästä.

16. Asianomaisen viranomaisen tulee puolivuosittain lähettää jäljennökset kaikista antamistaan eläkepäätöksistä sekä niitä koskevat asiakirjat valtiontalouden tarkastusvirastolle tarkastamista varten. Edellä 15 :ssä tarkoitetusta asiasta antamistaan päätöksistä lähettäköön korkein hallinto-oikeus jäljennökset valtiovarainministeriölle. 17 Eläkkeen suorittaa valtiokonttori määräajoin, niinkuin siitä on erikseen säädetty. Eläke suoritetaan koko siltä kuukaudelta, minkä aikana eläkkeensaaja on kuollut. Jos eläke-erää ei ole kolmen vuoden kuluessa erääntymispäivästä lukien nostettu, säästyy se valtiolle. 18. Oikeus eläkkeen saamiseen lakkaa: 1) jos eläkkeensaaja menettää Suomen kansalaisuuden; 2) jos eläkkeensaaja on yhtäjaksoisesti ollut ulkomailla kolmea vuotta pitemmän ajan eikä mainittujen kolmen vuoden kuluessa ole asianomaiselta ministeriöltä hakenut ja saanut oikeutta nostaa eläkettä; 3) jos eläkkeensaaja ilman asianomaista lupaa ryhtyy vieraan vallan palvelukseen; sekä 4) jos eläkkeensaaja tuomitaan kansalaisluottamuksensa menettäneeksi ainiaaksi. Kun Suomen kansalaisuuden menettänyt on sen jälleen saanut sekä kun eläke 1 momentin 2 tai 3 kohdassa mainituista syistä on menetetty, voi valtioneuvosto hakemuksesta palauttaa eläkkeen, mutta olkoot kuitenkin nostamattomat eläke-erät menetetyt. Eläkkeensaajalle, joka on rangaistuslaitoksessa kärsimässä vapausrangaistusta, ei sinä aikana makseta eläkettä, eikä myöskään kansalaisluottamuksensa määräajaksi menettäneelle eläkkeensaajalle ennenkuin hän on saanut kansalaisluottamuksensa takaisin. Jos jokin 1 momentissa mainituista tapahtumista sattuu sen jälkeen, kun työntekijän työsuhde on päättynyt, mutta ennen kuin eläke on hänelle myönnetty, katsottakoon eläkeoikeus menetetyksi. Valtioneuvosto voi kuitenkin 2 momentissa mainituissa tapauksissa hakemuksesta palauttaa eläkeoikeuden. 19. Eläkkeeseen oikeuttavassa valtion työssä olevalle työntekijälle on annettava työkirja, josta valtioneuvosto antaa tarkemmat ohjeet. 20. Sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, on soveltuvin kohdin voimassa, mitä virkamieseläkkeistä on säädetty. 21. Valtion työntekijä, jonka työsuhde on alkanut ennen tämän asetuksen voimaantuloa, säilyttää siihen saakka voimassa olleiden säännösten mukaisen eläkeoikeutensa, jos hän kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ilmoittaa valtiovarainministeriölle sitä haluavansa. 22. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnettyjen eläkkeiden järjestelystä on säädetty erikseen. Jos työntekijän työsuhde on päättynyt ennen 1 momentissa mainittua ajankohtaa, mutta hänen eläkehakemustaan ei vielä ole ratkaistu, on eläkepäätöstä annettaessa sovellettava työsuhteen päättyessä voimassa olleen asetuksen säännöksiä, kuitenkin niin, että eläkkeen määrään nähden on noudatettava, mitä edellä tämän asetuksen 6 ja 7 :ssä on säädetty. 23. Valtiovarainministeriö antaa tarpeen vaatiessa tarkempia ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta. 24. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1950, jolloin valtion työssä olevien työntekijäin oikeudesta eläkkeeseen 17 päivänä kesäkuuta 1925 annettu asetus (225/25) lakkaa olemasta noudatettavana. Tämän asetuksen 8 on noudatettavana vain niin kauan, kuin valtion viran tai toimen haltijain palkkausten yleinen tarkistus voimassa olevien säännösten mukaan toimitetaan virallisen elinkustannusindeksin perusteella.

25. Valtioneuvoston päätös valtion työntekijälle annettavasta työkirjasta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1950. Valtioneuvosto on, 30 päivänä syyskuuta 1950 valtion työntekijäin eläkkeistä annetun asetuksen (465/50) 19 :n nojalla, valtiovarainministeriön esittelystä päättänyt: 1 Valtion työssä olevalle työntekijälle, joka siitä saa pääasiallisen toimeentulonsa, on annettava oheen liitetyn kaavan mukainen työkirja, joka varustetaan työkirjan antamiseen oikeutetun viranomaisen virkaleimalla. 2 Asianomaisen keskusviraston tai laitoksen tulee määrätä, millä viranomaisella on oikeus antaa työkirjoja sekä niihin merkitä tarpeelliset tiedot. Jos valtion omistamalla teollisuuslaitoksella on erityinen johtokunta, antakoon se tässä tarkoitetut ohjeet laitosta varten. 3. Merkinnät työkirjaan tehdään kunkin vuoden tammikuussa edelliseltä vuodelta tai, jos työntekijä eroaa valtion työstä kesken vuotta, hänen työstä luopuessaan kulumassa olevalta vuodelta, ja tulee työntekijän tätä varten toimittaa työkirja 2 :ssä mainitulle viranomaiselle. Milloin valtion työ on kausi- tai tilapäisluontoista, tehdään merkinnät työkirjaan työn päätyttyä. Merkintää työkirjaan tehtäessä on tarkoin noudatettava valtion työntekijäin eläkkeistä annetun asetuksen säännöksiä, huomioon ottamalla, ettei työntekijän työssään käyttämän hevosen tai koneen osalta saamaa korvausta saa merkitä työntekijän työtuloksi. Työkirjaan on merkittävä valtion työssä olevaa työntekijää koskevat tiedot myös aikaisemmilta valtion työssäoloajoilta ja tulee työntekijän mahdollisuuden mukaan antaa sekä virallisilla todistuksilla osoittaa oikeiksi nämä tiedot. Silloin kun sotapalvelusaika tulee luettavaksi eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi, on työkirjaan asianomaisen sotilaspassista otettava tätä koskevat tarpeelliset tiedot. 4 Samalla kun työntekijälle annetaan työkirja, on siitä laadittava kaksoiskappale, jota 2 :ssä mainitun viranomaisen tulee säilyttää, ja johon on tehtävä samat merkinnät kuin työkirjaan. Työntekijän siirryttyä toiseen työpaikkaan, on kaksoiskappale sen viranomaisen tilauksesta, jolla viimeksi mainitussa työpaikassa on oikeus antaa työkirjoja ja tehdä merkintöjä niihin, lähetettävä tälle säilytettäväksi ja merkintöjen tekemistä varten. Jos työkirja tai siitä laadittu kaksoiskappale joutuu hukkaan, on jäljellä olevasta kappaleesta heti otettava virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös. 5 Työpaikoilla on pidettävä, työkirjojen lisäksi, palkkakortteja, joista saadaan työkirjaan tarpeelliset tiedot työntekijäin työajoista ja työtuloista. 6. Työntekijälle annettavaan työkirjaan tulee kokonaisuudessaan liittyä 3 :n 2 momentissa mainittu asetus sekä tämä päätös. 7 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1950, jolloin eläkkeeseen oikeuttavassa valtion työssä olevalle työntekijälle, annettavasta työkirjasta 14 päivänä tammikuuta 1926 (10/26) annettu valtioneuvoston päätös lakkaa olemasta noudatettavana.

TYÖKIRJA Nimi:... Syntynyt:... Syntymäpaikka:... Työpaikka ja työntekijän N:o Tullut työhön Ammatti E i on n u t tai työstä työn laatu ja eläkeryhmä Eläkkeeseen työviikkojen vastaava Vuonna V iik k o - je n lu k u oikeuttavien luku ja sitä työansio Ansio mk Lisätietoja ja huomautuksia Tiedot merkinnyt

28. Asetus eläkkeiden maksamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1950. Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia erinäisiä asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään: 1 Valtion varoista suoritettavat eläkkeet, apurahat ja eläkkeenluontoiset korvaukset ja avustukset maksattaa, mikäli valtiovarainministeriö ei joistakin tällaisista suorituksista toisin määrää, asianomaisille valtiokonttori. Mitä tässä asetuksessa jäljempänä sanotaan eläkkeestä noudatettakoon soveltuvin kohdin 1 momentissa mainittuihin apurahoihin ja eläkkeenluontoisiin korvauksiin sekä avustuksiin nähden. 2 Eläkettä ja muuta 1 :ssä mainittua etua myöntävän viranomaisen tulee eläkehakemuksen johdosta antaa eläkepäätös asianomaiselle annettavaksi sekä lähettää valtiokonttorille tästä jäljennös ja valtiovarainministeriön vahvistaman kaavan mukainen ilmoitus. Samalla on valtiokonttorille lähetettävä asianomaisen kirkkoherranviraston tai muun rekisteriviranomaisen hakijasta eläkkeen myöntämistä varten antama todistus tai sanotusta todistuksesta ilmenevät henkilötiedot. 3 Valtiokonttorissa pidetään seurakunnittain ja siviilirekisterittäin luetteloa eläkkeensaajista. Näiden luettelojen perusteella valtiokonttori lähettää jokaisesta eläkkeensaajasta ilmoituksen asianomaiselle rekisteriviranomaiselle, jonka on tehtävä ilmoituksesta merkintä pitämäänsä luetteloon. Jokaisesta sellaisesta eläkkeensaajaa tai hänen perhesuhteitaan koskevasta muutoksesta, joka voi vaikuttaa eläkkeen suorittamiseen, rekisteriviranomaisen tulee viipymättä ilmoittaa valtiokonttorille. 4 Rekisteriviranomaiset ovat velvolliset maksutta antamaan valtiokonttorille eläkkeensaajista ne tiedot, jotka ovat hänelle tulevien maksujen asianmukaista suoritusta varten tarpeelliset. 5 Valtiokonttori suorittaa 1 :ssä mainitut maksut postisiirron välityksellä kuukausittain siten, että kussakin kuussa suoritetaan kahdestoistaosa eläkkeen, apurahan, korvauksen tai avustuksen vuotuisesta määrästä, mikäli maksun suorittamisesta ei ole erikseen toisin säädetty. Jos maksu vuodelta on kahdeksaatoistatuhatta markkaa pienempi, voi valtiovarainministeriö määrätä, että suoritukset saavat tapahtua pitemmin väliajoin kuin 1 momentissa on sanottu, ei kuitenkaan harvemmin kuin neljännesvuosittain. Eläkkeensaaja on velvollinen, ennenkuin eläke määrätään maksettavaksi, esittämään sen selvityksen, jota valtiokonttori pitää tarpeellisena. 6. Eläkettä maksavan viranomaisen tulee valvoa, ettei henkilölle, joka voimassa olevan lain mukaisesti on menettänyt oikeuden eläkkeen saamiseen, tämän jälkeen suoriteta eläkettä. 7 Jos eläkkeensaaja virkamieseläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun lain (459/50) 12 :n 1 momentin 4 tai 5 kohdan tahi 4 momentin tai ylimääräisten toimenhaltijani eläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun asetuksen (461/50) 11 :n 1 momentin 4 kohdan tai 4 momentin taikka valtion työntekijäin eläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun asetuksen (465/50) 18 :n 1 momentin 4 kohdan tai 3 momentin nojalla on menettänyt oikeutensa eläkkeeseen, tulee sen viranomaisen, joka on antanut päätöksen asiassa, siitä viipymättä ilmoittaa valtiokonttorille tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä varten. Jos eläkkeensaaja on rangaistuslaitoksessa kärsimässä vapausrangaistusta, tulee asianomaisen rangaistuslaitoksen johtajan, kun tuomittu on aloittanut vapausrangaistuksen kärsimisen, siitä heti, niin myös aikanaan rangaistuksen päättymisestä, ilmoittaa valtiokonttorille. Samanlainen ilmoittamisvelvollisuus on yleisen työ- ja kasvatuslaitoksen sekä muun

vastaavan laitoksen johtajalla, jos sellaiseen laitokseen määrätylle henkilölle lain mukaan ei ole suoritettava eläkettä siltä ajalta, jonka laitoksessa olo kestää. 8 Sen viranomaisen, joka on virkaan tai toimeen nimittänyt tai valtion ylimääräiseksi toimenhaltijaksi ottanut vakinaista eläkettä nauttivan henkilön, tulee tästä samoin kuin eroamisestakin viipymättä ilmoittaa valtiokonttorille asianmukaista toimenpidettä varten. Jos eläkkeensaaja määrätään viransijaisena tai toistaiseksi hoitamaan valtion virkaa tai tointa tahi ylimääräistä tointa taikka otetaan valtion tilapäiseksi toimihenkilöksi, on eläkkeen pidättämisestä virkamieseläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annetun asetuksen (460/50) 12 :n mukaisesti niin ikään valtiokonttorille ilmoitettava... 9 Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset ja ohjeet tämän asetuksen soveltamisesta. 10. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1950, ja sillä kumotaan eläkkeiden maksamisen keskittämisestä 16 päivänä lokakuuta 1942 annettu asetus (800/42), kuitenkin niin, että valtiovarainministeriön mainitun asetuksen 1 :n 1 momentin nojalla antamia määräyksiä eläkkeiden suorituksesta on edelleen noudatettava siksi kunnes sanottu ministeriö toisin määrää. H elsinki 1950. V altioneuvoston kirjapaino