EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 16.10.2009 2009/0806(CNS) * MIETINTÖLUONNOS Ruotsin kuningaskunnan ja Espanjan kuningaskunnan aloitteesta neuvoston puitepäätöksen tekemiseksi rikosteknisten laboratorioiden toiminnan akkreditoinnista (11419/2009 C7-0100/2009 2009/0806(CNS)) Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta Esittelijä: Timothy Kirkhope PR\792755.doc PE430.264v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_CNS_art100am Lainsäädäntömenettelyistä käytettävät symbolit * Kuulemismenettely yksinkertainen enemmistö **I Yhteistoimintamenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö **II Yhteistoimintamenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi *** Hyväksyntämenettely parlamentin jäsenten enemmistö lukuun ottamatta EY-sopimuksen 105, 107, 161 ja 300 artiklassa ja EU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuja tapauksia ***I Yhteispäätösmenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö ***II Yhteispäätösmenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi ***III Yhteispäätösmenettely (kolmas käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen tekstin hyväksymiseksi (Ilmoitettu menettely perustuu komission esittämään oikeusperustaan.) Tarkistukset säädösehdotukseen Parlamentin tarkistuksissa esitetyt tekstin muutokset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Kun kyseessä on muutossäädös ja parlamentin tarkistukseen sisältyy sellaisenaan olemassa olevan säännöksen tai määräyksen tekstiä, johon komissio ei ole ehdottanut muutoksia, kyseinen teksti lihavoidaan. Merkintä [...] tarkoittaa, että kyseisestä kohdasta on poistettu tekstiä. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään asiasta vastaavien yksiköiden huomio sellaisiin säädösehdotuksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asiasta vastaavat yksiköt. PE430.264v01-00 2/11 PR\792755.doc
SISÄLTÖ Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI.5 PERUSTELUT...8 PR\792755.doc 3/11 PE430.264v01-00
PE430.264v01-00 4/11 PR\792755.doc
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI Ruotsin kuningaskunnan ja Espanjan kuningaskunnan aloitteesta neuvoston puitepäätöksen tekemiseksi rikosteknisten laboratorioiden toiminnan akkreditoinnista (11419/2009 C7-0100/2009 2009/0806(CNS)) (Kuulemismenettely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Ruotsin kuningaskunnan ja Espanjan kuningaskunnan aloitteen (11419/2009) 1, ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan ja 34 artiklan 2 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0100/2009), ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan, 55 artiklan ja 44 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A7-0000/2009), 1. hyväksyy Ruotsin kuningaskunnan ja Espanjan kuningaskunnan aloitteen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää neuvostoa muuttamaan aloitteen tekstiä vastaavasti; 3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; 4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia Ruotsin kuningaskunnan ja Espanjan kuningaskunnan aloitteeseen; 5. pyytää komissiota tekemään Ruotsin kuningaskunnan ja Espanjan kuningaskunnan aloitetta täydentäviä säädösehdotuksia siltä varalta, että tieteellisiä todisteita koskeva lainsäädäntö muuttuu oikeusperustan muuttuessa Lissabonin sopimuksen voimaantulon takia; 6. pyytää neuvostoa olemaan hyväksymättä aloitetta muodollisesti ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, jotta lopullinen säädös voidaan saada valmiiksi siten, että voidaan varmistaa Euroopan unionin tuomioistuimen, komission ja parlamentin täysimääräinen osallistuminen ja valvonta (Lissabonin sopimuksen pöytäkirja siirtymämääräyksistä); on tuolloin sitoutunut käsittelemään mahdollisen uuden ehdotuksen kiireellisenä; 7. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä Ruotsin kuningaskunnan ja Espanjan kuningaskunnan hallituksille. 1 Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. PR\792755.doc 5/11 PE430.264v01-00
Tarkistus 1 Ruotsin kuningaskunnan ja Espanjan kuningaskunnan aloite Johdanto-osan 10 kappale Ruotsin kuningaskunnan ja Espanjan kuningaskunnan teksti 10) Akkreditoinnin myöntää kansallinen akkreditointielin, jolla on yksinomainen pätevyys arvioida, täyttääkö laboratorio yhdenmukaistettujen standardien mukaiset vaatimukset. Akkreditointielin käyttää valtiolle kuuluvaa julkista valtaa. Tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista 9 päivänä heinäkuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008 sisältää yksityiskohtaisia säännöksiä kansallisten akkreditointielinten toimivallasta. Tarkistus 10) Akkreditoinnin myöntää kansallinen akkreditointielin, jolla on yksinomainen pätevyys arvioida, täyttääkö laboratorio yhdenmukaistettujen standardien mukaiset vaatimukset. Akkreditointielin käyttää valtiolle kuuluvaa julkista valtaa. Tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista 9 päivänä heinäkuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008 sisältää yksityiskohtaisia säännöksiä kansallisten akkreditointielinten toimivallasta. Jäsenvaltioilla olisi mahdollisuuksien mukaan oltava useampi kuin yksi kansainvälisen standardin EN ISO/IEC 17025 (testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyyden yleiset vaatimukset) mukaiseksi akkreditoitu laboratorio. Or. en Perustelu Tarkistuksella pyritään välttämään monopolitilanne. Tarkistus 2 Ruotsin kuningaskunnan ja Espanjan kuningaskunnan aloite 2 artikla b alakohta Ruotsin kuningaskunnan ja Espanjan kuningaskunnan teksti Tarkistus b) sormenjäljet. b) sormenjälkitiedot. PE430.264v01-00 6/11 PR\792755.doc
Or. en Perustelu Tarkistuksen tavoitteena on käyttää samaa määritelmää kuin Prümin päätöksessä. PR\792755.doc 7/11 PE430.264v01-00
PERUSTELUT Teknisestä rikostutkinnasta on tullut hyvä apuväline rikostutkinnassa, ja jäsenvaltioiden viranomaiset vaihtavat keskenään yhä enemmän etenkin DNA-tunnisteita ja sormenjälkiä koskevia tietoja. EU:n säädöksissä, kuten Prümin päätöksessä, otetaan nimenomaisesti huomioon tällaisten tietojen vaihto. Koska tiedot ovat arkaluonteisia ja niiden käsittely saattaa vaikuttaa rikosoikeudenkäynnin lopputulokseen, on olennaista varmistaa, että prosessiin sovelletaan tiukkoja laatustandardeja. Tätä painotettiin Haagin ohjelman toteuttamiseksi esitetyn neuvoston ja komission toimintasuunnitelman (EUVL C 198/2005, s. 1) 3.4 kohdan h alakohdassa, jossa jäsenvaltiot korostivat tarvetta yhdenmukaistaa rikosteknisten laboratorioiden laatustandardit vuoteen 2008 mennessä. Ruotsin ja Espanjan kuningaskunnat pyrkivät tällä aloitteella puitepäätöksen tekemiseksi varmistamaan, että rikosteknisten laboratorioiden toimintaa harjoitetaan kaikkialla EU:ssa tiukkojen standardien mukaisesti ja että sen tulokset näin ollen tunnustetaan muissa jäsenvaltioissa saatuja tuloksia vastaaviksi. DNA-tunnisteiden ja sormenjälkien luotettava käsittely parantaisi välillisesti tutkinnan kohteeksi joutuvien suojaa ja lisäisi samalla lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten keskinäistä luottamusta, sillä ne luottaisivat silloin entistä enemmän toisen jäsenvaltion laboratorioiden toiminnan tuloksiin. Aloitteella pyritään saavuttamaan kyseinen tulos varmistamalla, että laboratorioiden toiminta akkreditoidaan kansainvälisen standardin EN ISO/IEC 17025 (testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyyden yleiset vaatimukset) mukaiseksi. Yhden akkreditointielimen kussakin jäsenvaltiossa olisi suoritettava akkreditointi. Aloitteella ei perusteta eurooppalaista akkreditointielintä. Aloitteen soveltamisala rajoittuu DNA-tunnisteiden ja sormenjälkien käsittelyyn, eikä se kata koko tutkintaa rikospaikalta asiantuntijaraportin valmistumiseen. Sen tarkoituksena on olla ensimmäinen askel rikosteknisen yhteistyön laadun parantamiseksi. Asian käsittely neuvostossa aloitettiin heinäkuussa 2009, ja Euroopan parlamentin on annettava lausuntonsa viimeistään 26. marraskuuta 2009. ESITTELIJÄN KANTA Puitepäätösehdotusta tarkasteltaessa on tärkeää arvioida tällaisen aloitteen tarpeellisuutta. Tietojenvaihdosta oikeudellisen ja lainvalvontaa koskevan yhteistyön alalla on viime vuosina PE430.264v01-00 8/11 PR\792755.doc
tullut EU:n ja jäsenvaltioiden painopiste rikollisuuden ehkäisyssä ja torjunnassa. Lainvalvonnassa ja oikeudellisissa menettelyissä käytettyjen tietojen vaihto kansainvälisesti ei suinkaan ole mutkatonta. Kun EU:n sisärajojen yli siirrettävien tietojen määrä kasvaa, on entistäkin tärkeämpää varmistaa, että tiedot ovat riittävän laadukkaita. Tietojen laatu olisikin pyrittävä varmistamaan ennen tietojenvaihtoa. Tietoja kuitenkin vaihdetaan jo nyt, ja esittelijä on samaa mieltä siitä, että toimenpiteistä, joilla varmistetaan rikosoikeudenkäyntien ja syytetoimien onnistunut lopputulos koko Euroopassa, on hyötyä kaikille. Niin uhrien kuin rikoksentekijöidenkin kannalta on erittäin tärkeää, että käytettävät rikostekniset todisteet ovat mahdollisimman laadukkaita. On tärkeää varmistaa tietojen laatu useista syistä, esimerkiksi poliisiyhteistyön tehostamiseksi, epäiltyjen oikeusturvan takaamiseksi ja oikeudellisen yhteistyön parantamiseksi silloin, kun jäsenvaltiosta saatuja todisteita käytetään oikeudenkäynnissä toisessa jäsenvaltiossa. Vaihdettujen tietojen laatu voi lujittaa jäsenvaltioiden välistä luottamusta, sillä niiden on luotettava entistä enemmän saamiinsa tietoihin. Rikosteknisten menettelyjen pakollinen akkreditointi on tärkeä askel turvallisempaan ja tehokkaampaan tietojenvaihtoon. Jos yksityishenkilöitä koskevia tietoja vaihdetaan käytettäväksi rikosoikeudellisina todisteina, on varmistettava, että tiedot ovat paikkansapitäviä ja että niiden vaihto on johdonmukaista. Oikeudellisia menettelyjä voidaan parantaa varmistamalla, että DNA-tunnisteita ja sormenjälkiä koskevat todisteet on käsitelty akkreditoidussa laboratoriossa. Kunkin jäsenvaltion on ehdotetun puitepäätöksen mukaan nimettävä kansallinen akkreditointielin, joka varmistaa, että sen kaikkien rikosteknisten laboratorioiden toiminta akkreditoidaan kansainvälisen standardin ISO/IEC 17025 mukaisesti. Esittelijä epäilee kuitenkin, onko tämä mahdollista kaikissa jäsenvaltioissa ja millaisia kustannusvaikutuksia siitä on. Akkreditoinnin tarkoituksena on varmistaa, että laboratoriotoimintaa harjoittavan elimen kokonaispätevyys on riittävä työn suorittamiseen ja että tulokset ovat vaadittujen menetelmien mukaan paikkansapitäviä. On tärkeää korostaa, ettei akkreditoinnissa edellytetä tietyn menetelmän käyttöä. Laboratorion käyttämien menetelmien on kuitenkin oltava käyttötarkoitukseensa soveltuvia. Jäsenvaltioilla on omat akkreditointielimensä, ja laboratoriot voivat edelleen itse valita menetelmänsä. Esittelijä tukee ilman muuta tällaista valtioiden itsemääräämisoikeutta. ISO/IEC 17025 -standardin mukaisessa akkreditoinnissa kolmas osapuoli vahvistaa, että laboratorion pätevyys on sen käyttötarkoitukseen soveltuva ja että laboratorion käytössä on järjestelmiä pätevyyden ylläpitämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden on parannettava rikosteknisten laboratorioidensa palveluja noudattaakseen päätöstä. Jäsenvaltioiden on rahoitettava ja toteutettava tarvittavat aloitteet, jotta niiden rikostekniset laboratoriot ovat akkreditointistandardien mukaisia. Ongelmana on, että jäsenvaltioiden rikosteknisten palvelujen tarjoajat ovat hyvin eritasoisia PR\792755.doc 9/11 PE430.264v01-00
DNA-tunnisteiden ja sormenjälkien osalta. Sen vuoksi joidenkin jäsenvaltioiden on tehtävä muita enemmän saadakseen akkreditoinnin. On todennäköistä, että muiden kuin akkreditoitujen laboratorioiden rikosteknisiä todisteita käytetään tulevaisuudessa yhä kansallisella tasolla muttei kansainvälisesti. Ruotsin valtuuskunta poliisiyhteistyöryhmässä lähetti kaikille jäsenvaltioille kyselyn maaliskuussa 2009 arvioidakseen puitepäätösehdotuksen käytännön vaikutuksia DNAtunnisteita ja sormenjälkiä koskevien kansallisten rikosteknisten palvelujen tarjoamiseen. Kyselyyn vastanneista 19 jäsenvaltiosta useimmat totesivat DNA-tunnisteiden osalta, että palveluntarjoajia on vain yksi tai muutama. Sormenjälkiä koskevien rikosteknisten palvelujen tarjoajia oli yleensä enemmän, ja joissakin maissa niitä oli tällä alalla paljon. Useimmat jäsenvaltiot (10) vastasivat, että niiden rikosteknisten palvelujen tarjoajat DNA-tunnisteiden alalla oli jo akkreditoitu kokonaan tai suurelta osin. Yli puolet (5) jäljelle jääneistä maista vastasi, että maassa oli ainakin joitakin akkreditoituja laboratorioita. Neljä jäsenvaltiota vastasi, ettei niillä ollut akkreditoituja palveluntarjoajia. Niistä jäsenvaltioista, joissa palveluntarjoajat oli akkreditoitu jossakin tai vähäisessä määrin tai niitä ei ollut akkreditoitu lainkaan, kaikki yhtä lukuun ottamatta vastasivat, että ne saadaan lähiaikoina akkreditoitua kokonaan tai suurelta osin. Loput jäsenvaltiot sanoivat, että ne aikoivat käynnistää akkreditointiprosessin. Toisin sanoen monet DNA-tunnisteita koskevien rikosteknisten palvelujen tarjoajat ovat jo akkreditoituja, ja muiden osalta akkreditointi on meneillään tai suunnitteilla. Kyselyssä todettiin lopuksi, että suuntauksena on, että yhä useampi sormenjälkiä koskevien rikosteknisten palvelujen tarjoaja saadaan lähiaikoina akkreditoitua. Useimmat maat arvelivat, ettei ISO/IEC 17025 -standardin mukainen pakollinen akkreditointi DNA-tunnisteiden ja sormenjälkien osalta aiheuta ongelmia. Seuraavat mahdolliset ongelma-alueet nostettiin kuitenkin esille: korkeat kustannukset henkilöresurssien puute teknisten arvioijien puute toteutusaika motivaatio (sekä esimiehet että alaiset). Raha on tarpeen, jotta voidaan parantaa rikosteknisten todisteiden laatua ja siten vaihtaa tehokkaasti tietoja EU:ssa. Esittelijä epäilee resurssien saatavuutta kaikissa jäsenvaltioissa ja on huolissaan siitä, että akkreditoinnin saaminen verrattain lyhyessä ajassa on huomattavan vaikeaa tietyille jäsenvaltioille. Yhteenvetona voidaan todeta, että joissakin jäsenvaltioissa on rajallinen määrä laboratorioita, joissa on rikosteknistä asiantuntemusta, ja että joissakin on monia toimijoita suurista julkisista laboratorioista aina pieniin yksityisiin toimijoihin saakka. Ehdotuksen tavoitteena on, että kansallinen akkreditointielin akkreditoi ISO/IEC 17025 -standardin mukaisesti kaikki toimijat, jotka käsittelevät DNA- ja sormenjälkinäytteitä asiantuntijalausuntojen antamiseksi tai rikosteknisten todisteiden vaihtamiseksi. Joidenkin jäsenvaltioiden on tehtävä muita enemmän noudattaakseen vaatimuksia, mutta yhteisenä pyrkimyksenä on tarjota mahdollisimman laadukkaita rikosteknisiä DNA- ja sormenjälkitodisteita EU:n kaikissa jäsenvaltioissa. On syytä muistaa, että DNA-tunnisteita ja sormenjälkiä ei käytetä ainoastaan PE430.264v01-00 10/11 PR\792755.doc
rikosoikeudenkäynneissä, vaan ne ovat myös ensisijaisen tärkeitä uhrien tunnistamisessa muun muassa katastrofien jälkeen. Laboratorioiden toiminnan akkreditointi voisi olla ensimmäinen askel prosessissa, jossa parannetaan rikosteknisen yhteistyön laatua. Puitepäätösehdotuksen mukaan pitkällä aikavälillä voitaisiin harkita laatustandardivaatimuksen ulottamista koskemaan myös rikospaikalla toteutettavia toimia. Esittelijä katsoo, että tältä osin on syytä toimia varovasti. On edettävä askel kerrallaan ja varmistettava, että alkuperäinen puitepäätös on täysin toimiva ja onnistunut, ennen kuin sen soveltamisalaa laajennetaan. Myös oikeudellisessa yhteistyössä kaikkien laboratorioiden pakollinen akkreditointi helpottaa toisesta jäsenvaltiosta saatujen rikosteknisten todisteiden tai raporttien laadun arviointia. Kunkin oikeusviranomaisen tehtävänä on kuitenkin lopulta arvioida rikostekniset ja muut todisteet maan oman kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja jäsenvaltioiden yhteistyön tai tietojenvaihdon kehittäminen on erillinen aloite. PR\792755.doc 11/11 PE430.264v01-00