Halsuan Osuuspankin TASEKIRJA 2015
TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 Toimintakertomus 17 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 19 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 21 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 33 Liitetiedot 55 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 64 Hallituksen allekirjoitus 64 Hallintoneuvoston lausunto 64 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(16) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Halsuan Osuuspankin liikevoitto oli selvästi suurempi kuin edellisvuonna. Liikevoittoa kasvattivat kertaluonteiset erät, jotka muodostuivat OP-Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynnistä OP Osuuskunnalle ja sijoituskiinteistön myynnistä sekä OP-Korttiyhtiö Oyj:ltä ja OVY Vakuutus Oy:ltä saaduista lisäosingoista. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta enemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi alhaisella tasolla. Luottokanta kasvoi, kun taas talletuskanta laski edellisvuoden tasosta. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta parempi. Avainlukuja Avainlukuja 2015 2014 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 425 150 182,2 Kulujen suhde tuottoihin, % 51,9 77,4-25,5 Oman pääoman tuotto (ROE), % 8,3 3,6 4,7 Ydinpääoman (CET1) 64,1 60,3 6,3 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 6 6 - Jäsenet 819 786 33 OP Ryhmä Halsuan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP- Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi vuonna 2015, kun kehittyvien markkinoiden kasvu kangerteli. Raaka-aineiden hinnat laskivat ja inflaatio hidastui maailmanlaajuisesti. Euroalueella kasvu piristyi kohtuulliseen vauhtiin. Neuvottelut Kreikan uudesta tukipaketista olivat vaikeita ja maa oli lähellä erota eurosta kesällä. EKP lisäsi rahapoliittista elvytystä inflaatio hidastuttua. Keskuspankki aloitti valtionlainojen ostot maaliskuussa, minkä seurauksena lyhyimmät markkinakorot painuivat negatiivisiksi. EKP kertoi joulukuussa uusista toimista. Talletuskorkoa laskettiin ja arvopaperien osto-ohjelmaa pidennettiin maaliskuuhun 2017 asti. Markkinakorot alenivat edelleen hieman. Suomen talouskuva pysyi heikkona. Kokonaistuotanto polki paikallaan ja työttömyys nousi. Investoinnit laskivat ja vienti väheni edelleen. Myönteistä oli kotitalouksien kulutuksen kasvu.
2 2 Vuoden loppua kohden rakentamisen aktiviteetti piristyi. Asuntokauppa vilkastui hieman, mutta asuntojen hinnat laskivat vajaan prosentin. Kotitalousluottokannan kasvu vahvistui viime vuoden aikana runsaaseen kahteen prosenttiin. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokanta kasvoi noin seitsemän prosenttia. Luotonkysynnän hienoisen positiivisen vireen odotetaan jatkuvan. Talletuskannan myönteinen kehitys jatkui läpi vuoden yritysja julkisyhteisöjen talletusten kasvun siivittämänä. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi hyvän markkinakehityksen sekä nettomerkintöjen lisääntymisen ansiosta. Halsuan kunta Halsuan kunnan väkiluku on ollut aiempina vuosina laskusuunnassa. Poikkeuksena viime vuosi, jolloin väkiluku kasvoi. Joulukuun lopulla väkiluku oli 1 225 (1 220). Halsuan kunnassa työttömyysaste oli marraskuussa 7,2 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli marraskuussa 8,2 (11/2014: 8,2) prosenttia. Rakennuslupien määrä laski edellisvuodesta. Rakennuslupia myönnettiin kaikkiaan 14 kpl (2014: 29). Luvat kohdistuivat pääasiallisesti seuraavasti: uudet asuinrakennukset 2 kpl (1), asuinrakennusten laajennukset/peruskorjaukset - kpl (2), sauna- ja talousrakennukset 7 kpl (14), muut varastorakennukset 1 kpl (-), vapaa-ajan rakennukset 1 kpl (3), rivi- ja paritalot - kpl (2), sekä muut maatalouden rakennukset 3 kpl (1). Olennaiset tapahtumat tilikaudella Halsuan Osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden aikana 534 tuhannella eurolla (1 275). Tuottoosuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuottoosuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2015 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2016 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut osan Tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Syyskuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 80 tuhatta euroa lisäosinkoa. Kesäkuussa osuuspankki myi osuutensa OP Ryhmään kuuluvasta OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeista OP Osuuskunnalle. Kauppahinnat perustuivat ulkopuolisen tekemiin arvioihin. Myynnistä pankki sai yhteensä 106 tuhannen euron suuruisen myyntivoiton. Helmikuussa osuuspankki myi omistamansa sijoituskiinteistön, josta pankki sai 118 tuhatta euroa myyntivoittoa. Halsuan Osuuspankki käynnisti syksyllä selvitystyön voimien yhdistämisestä Kaustisen, Vetelin ja Vetelin Ylipään Osuuspankkien kanssa. Halsuan Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Halsuan Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa.
3 3 Tulosanalyysi 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % 2013 Tuotot Korkokate 460 479-3,9 399 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 184 36 412,4 35 Palkkiotuotot, netto 134 131 2,3 119 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 4 7-44,5 3 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 106 0 27 731,4 19 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 123 119 3,5 40 Liiketoiminnan muut tuotot 2 3-35,4 2 Yhteensä 553 297 86,5 218 Tuotot yhteensä 1 013 775 30,7 617 Kulut Henkilöstökulut 222 255-13 250 Muut hallintokulut 206 178 15,6 172 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 17 8 114,8 3 Liiketoiminnan muut kulut 82 159-48,8 118 Kulut yhteensä 526 600-12,3 543 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 62 25 153,9 2 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 425 150 182,2 72 Liikevoitto kasvoi selvästi vertailukaudesta. Korkokate heikkeni luotonannon viitekorkojen laskiessa erittäin alhaiselle tasolle, vaikkakin talletusvarainhankinnan kustannukset laskivat. Henkilöstökulut supistuivat henkilöstömuutosten seurauksena. Arvonalentumiset saamisista kasvoivat vertailukaudesta, mutta suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät alhaisella tasolla. Arvonalentumisten kasvu pienensi liikevoittoa. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Liiketoiminnan muut kulut laskivat lähinnä viranomaismaksujen vähennyksen johdosta. Vertailukaudella liiketoiminnan muut kulut olivat korkealla tasolla johtuen kertaluonteisista pankin toimitiloihin kohdistuvista remonttikuluista. Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta, maksuliikkeestä ja omaisuudenhoidosta kasvoivat. Sen sijaan arvopapereiden välityspalkkioita kertyi edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Talletuksista 3 3 3,9 Luotonannosta 48 42 13,5 Maksuliikkeestä 102 98 3,5 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 8 15-43,6 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 20 16 25,1 Takauksista 0 0-50 Vakuutusten välityksestä 32 31 4,7 Muut 23 23-2,1 Yhteensä 236 229 3,4 OP-bonukset -83-78 6,6 Palkkiotuotot yhteensä 154 151 1,7 Palkkiokulut 19 20-1,9 Palkkiotuotot, netto 134 131 2,3
4 4 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 70 25 175,6 Vähennykset -7-1 848,4 Arvonalentumisten nettomäärä 62 25 153,9 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,4 0,1 0,2 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Antolainauksen kehitys Kiinteistöomistukset Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % 31.12.2013 Tase 35 685 35 976-0,8 32 045 Luotot 17 661 17 572 0,5 17 185 Saamistodistukset 1 166 1 619-28 1 422 Osakkeet ja osuudet 3 259 2 668 22,2 846 Talletukset 30 436 31 559-3,6 28 821 Oma pääoma 4 656 3 875 20,2 2 720 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 621 289 115,2 1 518 Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 3 968 tuhatta euroa eli 317 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 17 661 tuhatta euroa (17 572 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Yli 90 pv erääntyneet saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Yli 90 pv erääntyneet saamiset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Yli 90 pv erääntyneet saamiset 28 7 332 2 1 33 30 8 281,2 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,2 0 0,1 Yli 90 päivää erääntyneisiin saamisiin on luettu kaikki sellaiset antolainaussaamiset, joiden pääoma tai korko on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä ja maksamattomana yli 90 päivää. Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 108 118 Prosenttia taseesta 0,3 0,3 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2014.
5 5 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 171 207 Prosenttia taseesta 0,5 0,6 Käypä arvo 130 227 Nettotuotto, % 3,8 4,6 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 278 324 Prosenttia taseesta 0,8 0,9 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Arvonkorotuksia ei tehty, eikä niitä peruutettu tilikauden aikana. Tilikauden aikana ei tehty oman käytön kiinteistöhankintoja. Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Pankki ei ole sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Sijoituskiinteistöihin ei sisältynyt tilikauden päättyessä arvonkorotuksia, eikä niitä myöskään ole peruutettu tilikauden aikana. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistö kirjanpitoarvoltaan 36 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöhankintoja ei tehty. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, jotka muodostuvat saamisista Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 13 058 tuhatta euroa (13 564). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 1 300 tuhatta euroa (1 300). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 3 167 tuhatta euroa (2 523). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 26 tuhatta euroa oli 5 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä muodostuu asiakaspalvelussa käytettävien työasemalaitteiden ja asiakaspalvelutilojen kalustojen uusimisesta.
6 6 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 18 666 19 880-6,1 Säästämistilit 3 395 3 346 1,5 Sijoittamistilit 8 375 8 333 0,5 Valuuttatalletukset 0 0-80,7 Yhteensä 30 436 31 559-3,6 Muut velat 12 16-22,2 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 30 448 31 575-3,6 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista Pohjola Pankki Oyj:lle ja ns. väliluotosta OP- Asuntoluottopankki Oyj:lle, olivat 0 tuhatta euroa (0). Osuuspankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Pankilla ei ole pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Halsuan Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 20,2 prosenttia 4 656 tuhanteen euroon (3 875). Osuuspääoma kasvoi 39,2 prosenttia 1 912 tuhanteen euroon (1 374). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 85 tuhatta euroa (80), lisäosuuksiin 19 tuhatta euroa (19) ja Tuotto-osuuksiin 1 705 tuhatta euroa (1 275). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 1 616 tuhatta euroa ja irtisanottujen osuus 40 tuhatta euroa. Vanhoja lisäosuuksia muunnettiin Tuotto-osuuksiksi 89 tuhatta euroa. Irtisanotut lisäosuudet 0 tuhatta euroa (12) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi korkoja lisäosuuspääomalle ja tuotto-osuudelle vuodelta 2014 yhteensä 21.140,56 euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 845 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 109 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Osuuspankin osuuspääomassa on lisäosuuksia 1 886 kpl. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Olemassa olevat lisäosuudet voidaan omistajan hakemuksesta muuntaa Tuottoosuuksiksi.
7 7 Vapaaehtoiset varaukset Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Poistoeroa kasvatettiin 5 tuhatta euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 30 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 4 638 3 856 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 19 31 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella 268 241 verovelalla Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -349 - Suunniteltu voitonjako - -21 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta - -
8 8 Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - -20 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -27-26 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 4 550 4 059 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä - - Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 4 550 4 059 Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä - - Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös - 20 Omat varat yhteensä 4 550 4 080 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 70 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Realisoitumattomat arvostukset on luettu ydinpääomaan. Vertailuvuonna negatiiviset realisoitumattomat arvostukset luettiin ydinpääomaan (CET1) ja positiiviset toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1). Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Riskipainotetut erät 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 27 20 Vähittäisvastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 2 3 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 754 1 030 Yritysvastuut pk-yritykset 725 887 Yritysvastuut - Muut 28 143 Vähittäisvastuut 2) 1 100 947 Kiinteistövakuudelliset 183 604 Muut vähittäisvastuut 345 343 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 3 956 3 339 Muut erät 305 390 Luottoriski yhteensä 6 144 5 728 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 960 934 Yhteensä 7 103 6 663 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski
9 9 Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 64,1 60,9 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 64,1 60,9 Vakavaraisuussuhde 64,1 61,2 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman *18,6 15,1 vakavaraisuussuhde (CET1) *syyskuussa 2015 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä oli 568 tuhatta euroa (533). Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin ja vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin, jolloin omien varojen vähimmäismäärä oli 746 tuhatta euroa. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 180 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin.
10 10 Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj ja Helsingin OP Pankki Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2015 2014 2013 Oman pääoman tuotto (ROE), % 8,3 3,6 2 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1 0,4 0,2 Omavaraisuusaste, % 13,8 11,4 9 Kulu-tuotto-suhde, % 51,9 77,4 88,1 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu
11 11 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto vahvistaa ryhmätasoiset sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vahvistaa riskienhallintaa koskevat sisäiset menettelytavat ja toimintaohjeet sekä vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Lisäksi hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet sekä vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinkantokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakassuhteen aktiivisella hoidolla, asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti luottosalkun laatuun sekä asiakas- ja toimialakohtaisiin keskittymiin. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2015 yhteensä 4 898 tuhatta euroa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 41 prosenttia asiakasriskejä kattavista
12 12 Likviditeettiriski Markkinariskit omista varoista. Sellaisia asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien yhteismäärä ylitti 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista, ei ollut tilikauden lopulla. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Osuuspankki ei ole tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan korkokatteen vaihtelulta ja koronlaskun vaikutukselta tai pitkään jatkuvalta matalalta korkotasolta euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtoihin. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin.
13 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2015 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 0,8 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 100 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 3,8 prosenttia eli hieman edellisvuotista alhaisempi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2015 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita asiamiehen kautta. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 33 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 819. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedossa 42.
14 14 Henkilöstö Pankin henkilökuntaan kuului tilikauden päättyessä 5 henkilöä. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Hallintoneuvosto Halsuan Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 10.3.2015. Kokoukseen osallistui 6 osuuspankin jäsentä. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 8 ja enintään 16 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 14. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2015 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle.
15 15 Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 3 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 12. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Salmela Kari, ( 1993 2017 ), vanhempi konstaapeli, Halsua Varapuheenjohtaja Pollari Jarmo, ( 2007 2017 ), yrittäjä, Halsua Muut jäsenet Hotakainen Jarmo, ( 1992 2017 ), maanviljelijä, Halsua Hotakainen Simo, ( 1994 2015 ), luokanopettaja, Halsua Jylhä Petri, ( 2010 2016 ), kehityspäällikkö, Halsua * Kanala Arsi, ( 2008 2015 ), maanviljelijä, Halsua Karhukorpi Rauno, ( 2000 2015 ), maanviljelijä, Halsua Karjalainen Hilkka, ( 2008 2015 ), talouspäällikkö, Halsua *
16 16 Karvonen Jarkko, ( 2008 2015 ), maanviljelijä, Halsua Koskela Sari, ( 2007 2017 ), vammaishoitaja, Halsua Kupari Marketta, ( 2004 2017 ), vastaanottoavustaja, Kaustinen Mikkonen Hannu, ( 2002 2017 ), yrittäjä, Halsua Patana Keijo, ( 1998 2016 ), yrittäjä, Halsua Rajala Olavi, ( 2006 2016 ), kalusteasentaja, Halsua * Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja, Muut jäsenet Patana Pasi, maatilateknikko, maanviljelijä, Halsua Hotakainen Ritva, lastentarhaopettaja, päivähoidon ohjaaja, Halsua Ala-Korpi Juha, maatilateknikko, maanviljelijä, Halsua Kiviaho-Lahti Maija, merkonomi/hieroja, yrittäjä, Halsua (16.11.2015 asti) Kunelius Toivo, ammattikoulu, sikatalousyrittäjä, Halsua Pöyhönen Heidi, KTM, toimitusjohtaja, Veteli Toimitusjohtaja Pöyhönen Heidi, KTM, 34 vuotta, pankin palvelukseen 2012, toimitusjohtajaksi 2012. Tilintarkastajat BDO Oy (KHT-yhteisö), vastuutarkastaja Hannu Riippi 10.3.2015 saakka, josta lähtien vastuutarkastajana Taneli Mustonen. Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan sisäinen tarkastus suoritti osuuspankin tarkastuksen 24.11.2015. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalous kasvaa edelleen pitkäaikaista keskiarvoa hitaammin. Euroalueella talouden kohtuullinen kasvu jatkuu. Euribor-korot jäävät hieman vuoden 2015 loppua matalammiksi. Kotitalouksien kulutus ja investointien piristyminen pitävät yllä pientä talouskasvua Suomessa. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 2.392.280,74 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 348.585,29 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 0,75 prosenttia ja Tuotto-osuudelle 3,25 prosenttia, eli yhteensä 45.698,51 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 302.886,78 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.
17 HALSUAN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2015 Korkotuotot 520 090,93 Korkokulut 59 995,08 KORKOKATE 460 095,85 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 184 039,30 Muista yrityksistä 184 039,30 Palkkiotuotot 153 631,88 Palkkiokulut 19 331,98 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 3 833,12 Arvopaperikaupan nettotuotot 3 457,14 Valuuttatoiminnan nettotuotot 375,98 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 105 703,69 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 123 308,51 Liiketoiminnan muut tuotot 1 880,85 Hallintokulut 427 880,93 Henkilöstökulut 222 004,03 Palkat ja palkkiot 187 002,16 Henkilösivukulut 35 001,87 Eläkekulut 27 113,53 Muut henkilösivukulut 7 888,34 Muut hallintokulut 205 876,90 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 16 754,97 Liiketoiminnan muut kulut 81 510,91 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 62 252,07 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 424 762,34 Tilinpäätössiirrot 34 766,61 Tuloverot 41 410,44 Tilikauden verot 40 478,03 Laskennallinen vero 932,41 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 348 585,29 1.1. - 31.12.2014 556 534,29 77 970,23 478 564,06 35 918,04 35 918,04 151 024,15 19 697,95 6 902,46 6 381,18 521,28 379,80 119 129,19 2 913,06 433 093,69 255 043,89 214 373,18 40 670,71 31 018,63 9 652,08 178 049,80 7 800,33 159 224,05 24 518,68 150 496,06 72 795,97 10 000,58 6 433,49 3 567,09 67 699,51 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 348 585,29 67 699,51
18 HALSUAN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2015 31.12.2014 VASTAAVAA Käteiset varat 139 201,58 95 052,78 Saamiset luottolaitoksilta 13 057 685,67 13 564 125,38 Vaadittaessa maksettavat 3 060 510,73 3 576 421,93 Muut 9 997 174,94 9 987 703,45 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 17 660 939,96 17 571 720,13 Muut 17 660 939,96 17 571 720,13 Saamistodistukset 1 165 876,34 1 618 854,64 Muilta 1 165 876,34 1 618 854,64 Osakkeet ja osuudet 3 259 177,81 2 667 867,20 Johdannaissopimukset 1,67 5,53 Aineelliset hyödykkeet 304 682,59 355 033,21 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 170 684,30 206 666,92 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 107 664,91 117 794,91 Muut aineelliset hyödykkeet 26 333,38 30 571,38 Muut varat 20 864,44 21 600,49 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 76 324,78 81 354,87 VASTAAVAA YHTEENSÄ 35 684 754,84 35 975 614,23 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 30 448 098,52 31 574 769,70 Talletukset 30 435 827,35 31 558 992,45 Vaadittaessa maksettavat 29 201 136,01 29 770 447,12 Muut 1 234 691,34 1 788 545,33 Muut velat 12 271,17 15 777,25 Muut 12 271,17 15 777,25 Muut velat 44 299,08 51 067,01 Muut velat 38 410,08 45 711,01 Pakolliset varaukset 5 889,00 5 356,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 199 243,19 172 354,33 Laskennalliset verovelat 1 220,78 1 578,95 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 30 692 861,57 31 799 769,99 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 335 398,62 300 632,01 Poistoero 4 808,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 330 590,62 300 632,01 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 1 807 961,52 1 348 961,52 Jäsenosuudet 84 500,00 80 100,00 Lisäosuudet 18 761,52 18 861,52 Tuotto-osuudet 1 704 700,00 1 250 000,00 Muut sidotut rahastot 455 952,39 461 114,70 Vararahasto 440 776,28 440 776,28 Käyvän arvon rahasto 15 176,11 20 338,42 Vapaat rahastot 254 919,98 254 919,98 Muut rahastot 254 919,98 254 919,98 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1 789 075,47 1 742 516,52 Tilikauden voitto (tappio) 348 585,29 67 699,51 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 4 656 494,65 3 875 212,23 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 35 684 754,84 35 975 614,23 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 0,00 3 760,00 Takaukset ja pantit 0,00 3 760,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 621 135,38 284 817,05 Muut 621 135,38 284 817,05 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 621 135,38 288 577,05