Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi
Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen. Pirkanmaa 2040: teemat elävät useissa organisaatioissa Määrällisyys lähtee laadullisuudesta demografiseen kehitykseen, työn tekemiseen ja asumisen arvoihin liittyvät tekijät Alueiden väliset erot ja haasteet heijastuvat viime aikojen kehityksestä tilastojen analysointi Valtakunnan tutkimuslaitoksissa ja omalla alueella tehdyn ennuste- ja suunnitetyön hyödyntäminen
YSIKENTTÄ Väestö Tasaantuva (+) Trendi (++) Optimistinen (+++) Asuminen Työpaikat Kolme pääteemaa X kolme kehityslinjaa, joihin haettu erilaisia ennustemalleja
Alueellinen tarkastelutaso Maakunta Kunta Aluetyypittely (skenaariot) Tampere Yhtenäisen taajaman kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Ylöjärvi Sillanpäämäiset kunnat Akaa, Hämeenkyrö, Orivesi, Valkeakoski, Vesilahti Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen Ikaalinen, Juupajoki, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Urjala, Virrat
Väestön kehitysnäkymät Tasaantuva (+) Trendi (++) Optimistinen (+++) Väestö Päälinjat: Tilastokeskuksen Päälinjat: Tilastokeskuksen Tavoitteellinen suunnite väestöennuste 2007 väestöennuste 2009 toiseksi edellinen väestöennuste viimeisin virallinen väestöennuste sis. alueen toimijoiden tavoitteita pohjautuu kasvun vuosiin pohjautuu Pirkanmaan osalta analysoitu aiempaa kahta Tilastokeskuksen tasaantuvan merkitys: vahvoihin kasvun vuosiin väestöennustetta ja toteutunutta kehitystä A) väkiluku ei kasva niin voimakkaasti pääsääntöisesti kasvavat näkymät (luonnollinen väestönkehitys, muuttoliike) kuin VE 2009 edellyttää "hyvien aikojen" jatkoa kehitystoimia korostava B) väestönlisäys jakautuu tasaisemmin edellyttää muuttoliikkeen kiihtymistä maakunnan eri osiin kuin VE 2009 Pirkanmaa 2040: 565 000 (+74 000) Pirkanmaa 2040: 586 000 (+ 94 000) Pirkanmaa 2040: 627 000 (+ 136 000) Työpaikat Asuminen KP/2005 15.6.2012 5
Väestön kehitysnäkymät aluetyypittelyssä Tampere Yhtenäisen taajaman alue 300 000 200 000 280 000 260 000 240 000 180 000 160 000 220 000 200 000 180 000 140 000 120 000 160 000 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 100 000 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Tasaantuva Trendi Optimistinen Tasaantuva Trendi Optimistinen 90 000 Sillanpäämäiset kunnat Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen 80 000 100000 70 000 90000 60 000 80000 50 000 70000 40 000 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 60000 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Tasaantuva Trendi Optimistinen Tasaantuva Trendi Optimistinen
Väestönkehitys Väestön lukumäärän kehityksen lisäksi olennaista on VÄESTÖRAKENTEEN kehitys, johon vaikuttaa mm. Pysyvän väestön ikärakenne Muuttoliike (kuntien välinen ja siirtolaisuus) Muutokset perhearvoissa ja syntyvyydessä Eliniän piteneminen tai pitenemisen katkeaminen Muut tekijät
Työpaikkamäärän kehitysnäkymät Väestö Tasaantuva (+) Trendi (++) Optimistinen (+++) Työpaikat Päälinja: työhön osallistumisen Päälinja: työhön osallistumisen Päälinja: työhön osallistumisen aste 70 % aste 72 % aste 75 % Työikäisen väestön työhön Työikäisen väestön työhön Työikäisen väestön työhön osallistuminen säilyy noin nykytasolla osallistuminen parantuu osallistuminen kasvaa hallituksen tavoitteiden mukaisesti Asuminen Valittu kehityslinja sovitetaan valittuun väestöuraan Sovitetaan valittuun väestön kehitysnäkymään sekä elinkeinorakenteeseen
Työpaikkojen kehittyminen Työpaikkojen määrällisen kehityksen lisäksi olennaista on ELINKEINORAKENTEEN kehitys. Millaista väkeä alue houkuttelee, mitä he tekevät Palveluvaltaistumisen jatkuminen, teollisuuden väheneminen/sulautuminen palveluihin, alkutuotannon uusi nousu? Muutokset työnteon tavoissa ja sijainnissa Poliittinen ohjaus ja kannustintekijät (esim. työllisyysasteen parantamisen keinot, osa-aikatyö) Muut tekijät
Elinkeinot Pirkanmaalla vuonna 2040? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liike-elämän palv. Yhteiskunnalliset palvelut Tuntematon 0 % Lähteet: Mennyt kehitys 1970 2005: Tilastokeskus; vuosien 2010 2030 ennuste: HEMAASU-malli; vuosien 2035 2040 ennuste: johdettu HEMAASUsta.
Asumisen kehitysnäkymät Väestö Tasaantuva (+) Trendi (++) Optimistinen (+++) Työpaikat Asuminen Päälinjat: asumisväljyys kasvaa vain Päälinjat: asumisväljyys kasvaa Päälinjat: asumisväljyys kasvaa maltillisesti kuten tähänkin asti selvästi Asumisväljyys 2040: 40+ m2 Asumisväljyys 2040: noin 50 m2 Asumisväljyys 2040: 50+ m2 Asumisväljyys on kytköksissä asuntokuntien henkilömäärään ja asuntokannan talotyyppeihin
Asumisen kehittyminen Asuntotarve johtuu ennen kaikkea väestönäkymistä, mutta siihen kytkeytyvät myös Asumisen sijainnin arvot Asumisväljyyden kehittyminen Perherakenteiden muuttuminen Aktiivi-iän ja kotona asumisen jatkuminen Kakkosasuntojen ja kesämökkien lisääntyminen Pendelöinnin ja työtapojen muutos Muut tekijät
YSIKENTTÄ Väestö Tasaantuva (+) Trendi (++) Optimistinen (+++) Asuminen Työpaikat Kolme pääteemaa X kolme kehityslinjaa