Työtä helpottavia talliratkaisuja opintomatkaraportti 9.11.2013 Opintomatka oli Jamkin Hevosvoimaa tiedotushankkeen ja Keski-Suomen Hevosjalostusliiton järjestämä. Loppuraportin ovat koonneet Poken eläintenhoitaja opiskelijat Piia Upla, Ilona Hietaharju, Isa Liimatainen, Jenny Hallikainen, Petra Härkönen ja Sanna Eteläaho opintomatkan oppimistehtävän pohjalta, jonka kaikki opintomatkalle osallistuneet täyttivät. Kuvat on ottanut Sanna Ihanainen. Stall Lillbacka, Härmä www.stalllillbacka.com Ravitallissa asustaa 24 hevosta ja työntekijöitä on 5. Tallin omistaa Pekka Lillbacka. Ravitallilla on juoksumatto, pienkuormaaja sekä käännettävät ruokakupit ja 13m2 karsinat, lisäksi liukuovet, joilla tallin saa erotettua osastoihin yöksi. Kuva 1 Stall Lillbackan juoksumatto Rehut ja ruokinta Ratsutallilla on väkirehuautomaatti, mutta väkirehut jaetaan käsipelillä. Jokaisessa karsinassa on ruokintaa helpottava ruokakuppi. Erillistä säilytystilaa rehuille ei ole, joten väkirehut ovat käytävän laidoilla ja miinuksena on, että hevosten on helppo saada rehuja, jos pääsevät vapaaksi. Rehuvarasto olisi hyvä ratkaisu, koska rehuja löytyy runsaasti. Karkearehujen jako tapahtuu kottikärryillä heinähäkkeihin karsinoihin. Tarhoissa on rehutelineet, joihin rehut jaetaan kottikärryillä. Pienkuormaajaa voisi tietysti hyödyntää rehujen jaossa työn helpottamiseksi. Karkearehujen varastointi on toisella puolella tietä isommassa varastossa. Sisällä on normaalit vesiautomaatit, ulkona kantovesi. Kuva 2 Kääntyvä ruokakuppi Kuva 3 Rehuvarasto
Tallinympäristö Käytävät ja ovet ovat leveät, tallin kummassakin päädyssä on ulko-ovi, joskin toinen ei ole vielä valmis. Karsinan ovet olivat hieman ahtaat. Karsinoiden sijoittelu ja rakennusmateriaali oli hyvä ja kaikki karsinat olivat yhdellä seinällä. Teräselementtirakenteet, joissa oli liukuovet helpolla lukituksella. Valkoinen seinämateriaali ja isot ikkunat toivat valoa ja avaruutta talliin. Seinämateriaalissa huono puoli oli se, että lika näkyy hyvin. Tarhojen sijainti talliin nähden oli hyvä, mutta tarhat olivat mutaiset. Varustehuone oli siisti ja loimet olivat nätisti. Osa loimista oli laitettu karsinoiden eteen, mutta ne eivät kuitenkaan olleet tiellä. Kuva 4 Karsinamalli Tallin siivous ja lannan käsittely Karsinat siivotaan pienkuormaajan kauhalla talikkoa apuna käyttäen ja kuivikkeet kipataan pienkuormaajalla sisälle. Kuivikkeet saadaan ympäröiviltä sahoilta konteissa ja sieltä pienkuormaajaa apuna käyttäen sisään. Lisäksi yhdessä karsinassa käytössä on olkipelletti. Lantavarastona on päältä avattava kontti, jonne lanta kipattiin pienkuormaajan kauhalla, kontti on tilava ja hyvällä kohdalla. Tallilla ei juuri ole varastoja. Varusteet olivat käytävällä, heinät ulkona katoksessa. Kuva 5 Lantavarasto Liiketalous Pekka Lillbacka omistaa kaikki hevoset ja käyttää kilpailuttamiseen ammattiohjastajia. Ravitalli on Lillbackan harrastetalli, jota ei tarvitse markkinoida. Toiminnan suurena motiivina on saada hevosista elämyksiä ja onnistumisen tunteita.
Turvallisuus: Tallilla ei ole pelastussuunnitelmaa. Tallilla on ollut joskus aikoinaan tulipalo, joka lienee syttynyt pienkuormaajasta. Isojen väliovien ansiosta paloeritykset hyvät, eikä tulipalo päässyt leviämään kaikkialle. Tallille tulisi tehdä pelastussuunnitelma ja kaikki liukuovet tulisi laittaa käyttökuntoon. Käyntihetkellä toinen päätyovista oli tukittu. Paloturvallisuuden kannalta riskialttiita kohteita ovat vaneriseinät, joiden välissä on villa ja puurunko. Lämmityskattila oli keskellä tallia, mutta se on poistumassa, koska tallin lämmitysjärjestelmä siirtyy maalämpöön. Jokapäiväistä työturvallisuutta ovat turvakengät, kypärien ja ratsastusturvaliivien käyttö. Nämä myös vakuutusyhtiö vaatii vakuutusta varten. PERHEKOTI TOISKA, Koskenkorva, www.toiska.net Perhekoti Toiska on lastensuojeluun erikoistunut perheyritys, joka tarjoaa sijaishuoltoa, avopalveluja ja eläin- ja luontoavusteista toimintaa Ilmajoella. Se tarjoaa paikan kuudelle 13-21- vuotiaalle nuorelle luonnonläheisessä maatilaympäristössä ja toiminnasta vastaa asiantuntevat ja ammattitaitoiset aikuiset. Henkilökunnasta löytyy esimerkiksi ET-psykoterapeutti, työnohjaaja, Centered Riding-, mindfullness-, tunnetaito- ja neuropsykiatrian valmentaja. Liiketalous Perhekoti Toiska tarjoaa perhearvot vastineeksi laitosmaailman arvoille niille nuorille, joille perhesijoitus on parempi vaihtoehto. Tärkeitä asioita ovat mm. turvallisuus, arvokasvatus, nuoren oma perhe ja läheiset, toiminnallisuus, yhteisöllisyys, tavoitteellisuus ja inspiroiva ympäristö. Päätyökseen nuoret huolehtivat koulunkäynnistä, mutta arkirutiineista, kuten esimerkiksi tallitöistä koko yhteisö vastaa yhdessä. Asiakaskuntana ovat pääosin nuoret, perhekotipaikkoja markkinoidaan kunnalle. Vuosimaksu on 80 000 /v/lapsi, joka kattaa myös hevostoiminnan. Talliympäristö Toiskan talli on moderni, turvallinen ja Suomen Ratsastusliiton (SRL) hyväksymä harrastetalli. Suunnittelussa on otettu huomioon lastensuojelun erityistarpeet ja tilat löytyy maasta käsittelyyn ja tunnetaitovalmennukseen hevosten kanssa. Hevoset ulkoilevat paratiisitarhassa (Paddock paradise), eli tallilla on vain yksi iso tarha (paratiisitarha), jossa kaikki hevoset laiduntavat yhdessä. Tarha on hyvässä kunnossa ja se siivotaan päivittäin. Jätevedet käsittelee kunnan jätevesilaitos. - isot ovet, leveät käytävät - käytävämatto - valmiselementtikarsinat liukuovilla (3x3m/3x3,5m) - karsinoiden seinissä ilmanvaihtoaukot, lankkuseinä sinkityllä teräsrungolla
- avattavat ruokaluukut - paratiisitarha: hevosia ei taluteta tarhaan eikä sieltä pois, kulkevat kujaa pitkin - varustehuoneessa isot kaapit, varustekärry, hyvät kuivaustelineet kuivaushuoneessa - siistit ja viihtyisät sosiaaliset tilat - tallissa riittävä valaistus, joka karsinan kohdalla oma valo - ilmastointi kunnossa - ongelmia / puutteita o käytävämatot vaikea siivota o hevoset järsivät karsinoiden lankkuja o ruokaluukut tarvitsevat stopparin Kuva 6 Solarium ja pesupaikka Kuva 7 Karsinamalli Kuva 8 Paddock paradise Turvallisuus Tallissa on paljon ovia ja pohjapiirustus on yksinkertainen ja selkeä. Työntekijöillä on asiallinen työvaatetus ja hevosia käsitellään lajinomaisesti. Työtehtävät ovat monipuolisia ja vaihtelevia ja työntekijöillä on hyvä asenne, mikä auttaa jaksamaan. Paloturvallisuutta heikentävät puiset rakenteet. Tallin siivous ja lannan käsittely Tallilta löytyy pienkuormaaja, kottikärryt, talikkoja ja lakaisukone. Kuivikkeena käytetään turvetta ja kuivikkeen määrä karsinoissa on sopiva. Lanta kuljetetaan toimivaan ja tilavaan lantalaan pienkuormaajalla. Varustehuone on siisti ja varustekaapit käteviä.
Ruokinta ja rehut Jokaisella hevosella on ruuat omissa ämpäreissä joista ne kipataan ruokaluukkuihin. Väkirehut säilytetään etutallissa rehubokseissa. Karkearehujen ruokinta on talliin heinäverkoilla ja tarhaan eri kasoihin 2x päivässä. Automaattiset vesikupit ovat hyviä ja toimivia. Kuva 9 Rehuboksit Kuva 10 Kääntyvä ruokakuppi KAUPPILAN TALLI, Kurikka, www.netikka.net/kauppilat Kauppilan talli on vuonna 2007 perustettu n. 25 hevosen täysihoitotalli Kurikassa, Tuiskulankylässä. Tallilla on 15 karsinapaikkaa, laumapihatto ja lämpöeristettyjä pihattoyksiöitä. Talli tarjoaa laadukasta täysihoitoa, isot tilat valmentautumiseen, hyvät maastot ja lisäksi tallin yhteydessä on hevostarvikeliike. Tallin omistaa Sirpa Kauppila miehensä Antero Kauppilan kanssa. Kuva 11 Pihattoyksiöt Talliympäristö Tallista löytyi erikoisuutena mm. slow feeder-heinäautomaatti, joka annostelee yö- ja aamuheinät hevosille suoraan karsinaan. Lisäksi talli on panostanut pihattotoimintaan jossa hevosilla on oma lämmin yksiö lämmitetyllä vesikupilla sekä vapaa pääsy tarhaan jaloittelemaan. Pihattolaisille oli myös omat tilat varusteita ja kuntoon laittoa varten, joten tallialueella pystyi toimimaan sujuvasti. Talliympäristö oli tehty siistiksi, viihtyisäksi ja tilavaksi. Karsinat olivat isot, käytävät leveät ja tilat yleensäkin esteettiset ja miellyttävät. Valoa ja ilmatilaa riitti tallissa, vaikka koneellista ilmanvaihtoa ei ollutkaan. Kentät, maneesi ja tarhat olivat tallin välittömässä yhteydessä, muutamien kymmenien metrien säteellä. Heinät ja vedet oli helppo jakaa tarhoihin, sekä hevoset kuljettaa talliin ja takaisin. Hevosilla oli omat tarhansa rinnakkain, joten ne eivät päässeet telomaan itseään, mutta saivat olla kontaktissa muihin hevosiin. Myös muutamia laumoja oli samassa tarhassa, oletettavasti riippuen asiakkaiden toiveista.
Parannusehdotuksia olivat tarhojen pohjustus: etuala tarhoista oli hiekkaa/mursketta, mutta muuten nurmea. Syksyllä pohja on varmasti hankala käsitellä, mutta kesällä ja talvella ongelmaton. Kivituhka ja hyvä ojitus auttaisivat asiaa, mutta vaativat isohkot investoinnit. Suojakaistoja ei ollut tarhojen välissä, joten aitojen yli tappelua on vaikea välttää, jos sitä esiintyy. Lisäksi osa tarhoista oli lähellä valtaojaa. Tallin siivous ja lannan käsittely Karsinoiden siivouksen tehokkuuteen ja kuivikkeen säästämiseen oli panostettu, yhteen karsinaan meni n. 10 minuuttia. Lannat laitettiin isoon kauhaan joka siirrettiin pienkuormaajalla lantalaan. Leveällä harjalla käytävän puhdistukseen ei mennyt kauaa. Lannan loppusijoitus suuntautui puutarhakäyttöön. Muut tilat pysyivät siistinä tallilaisten avulla, kun kaikki siivosivat jälkensä (varustehuone, rehuvarasto yms.). Lantala oli suhteessa lannan määrään pieni, ja sitä joutui usein tyhjentämään. Siisteystaso yleensä oli korkea ja paikat hyvässä kunnossa. Rehut ja ruokinta Väkirehut tallissa jaettiin kottikärryillä, karsinoiden edessä olivat pienet ämpärit ruualle valmiina. Pihatoissa oli myös ämpärit ruokaa varten. Tarhoissa astiat olivat autonrenkaiden sisällä, jotta ne pysyivät paikoillaan. Väkirehut säilytettiin varastossa ja isossa siilossa. Slow feeder-automaatti annosteli heinät aamukaurojen mukana aamulla. Heinä oli pyöröpaaliheinää, jota säilytettiin ulkona tallin läheisyydessä. Avattu paali oli rehuvarastossa ja toinen ulkona tarhoihin vientiä varten. Heinät kuljetettiin isolla kottikärryllä hevosille tarhoihin jossa ne laitettiin maahan tai slow feeder-laatikoihin. Tallissa oli normaalit vesikupit, pihatoissa lämmitetyt. Ulkona vesi oli saaveissa, täydennys hoidettiin ämpäri- tai letkutäytöllä. Kuva 12 Slow feeder- heinäautomaatti Kuva 13 Slow feeder -heinähäkki Väkirehujen jako todettiin työlääksi ja siihen voitaisiin hankkia kunnollinen rehunjakokärry. Rehuvarasto oli myös hieman sekaisin, pientä loogista järjestelyä voitaisiin kaivata. Slow feedereiden täyttö vaikutti hankalalta, koska ne sijaitsivat korkealla seinässä ja sivulla oli monta salpaa, nopeampaa aukaisusysteemiä voisi miettiä. Heinän ja veden kuljetukseen voisi käyttää tehokkaammin mönkijää, koska tallilla oli sellainen jo käytössä. Tarvittavat määrät ovat kuitenkin suuria, mönkijän kärryllä työaikaa menisi vähemmän ja vähennettäisiin fyysisesti raskasta työtä kuten esimerkiksi veden kantaminen ja isojen kärryjen työntäminen.
Kuva 14 Rehuvarasto Kuva 15 Pelastussuunitelma maneesin seinällä Turvallisuus Pelastussuunnitelma oli näkyvillä tallissa selkeästi. Uuden osan paloluokitus on hyvä, sisäpuolta metalliverhoiltu. Käytävät ovat leveät poistumiseen. Tallissa työskennellessä työturvallisuus oli hyvällä mallilla, oikeaoppiset ohjeistukset ja hyvät tilat takaavat turvallisen työskentelyn. Työssäjaksaminen tällaisessa ammatissa on tärkeä seikka, koska jokapäiväinen, raskas fyysinen työ on uuvuttavaa. Tässä tallissa jaksaminen oli kuitenkin hyvällä mallilla ja Kauppila panosti suuresti eläinten ja omistajien hyvinvointiin. Pelastussuunnitelman osilta ei löydetty huomautettavaa. Työturvallisuuteen voitaisiin vaikuttaa parantamalla pihattopuolen valaistusta ja mahdollisesti käytäväleveyttä. Lantalan alueella oli hieman ahdas sijoittelu, koska Avant, mönkijä ja muut koneet olivat siellä. Aluetta voitaisiin järjestää uudelleen siistimmin ja tilavammin. Lomitusjärjestelmää voisi myös hyödyntää lomaa tarvittaessa. Liiketalous Liiketoiminnan kannalta katsottuna tallin asiakaskunta oli yksityisiä ratsastajia, jotka tuottivat säännöllistä tuloa. Markkinointiväylänä toimi puskaradio, eikä sen enempää vaadittu, koska talli oli jatkuvasti täynnä. Tämä kertoo myös tarjottavan palvelun laadusta. Palautetta saatiin suoraan ratsastajilta kyselemällä, sillä tallilla vallitsi mukava ryhmähenki ja asioista keskusteltiin. Asiakkaat kertoivat mielipiteitään myös ulkopuolisille kyselijöille avoimesti. Ihanteellinen tilanne, jota voitaisiin kuitenkin parantaa esimerkiksi palautelaatikolla, jos paikalle ei satu yhtä aikaa omistajan kanssa. Tämän tallin harjoittama liiketoiminta oli käymistämme kohteista ainoa taloudellisesti kannattava. Aiemmin vaadittiin 30 asiakaspaikkaa, nykyään vähempikin riittää hinnoittelun ja tasaisen kysynnän vuoksi. Heinä, kaura ja konetyöt tehdään tallilla itse, joten näistä ei synny ulkopuolisia kuluja. Kuivikkeet, lisärehut, kengityspalvelut yms. joudutaan hankkimaan muualta.