Hiihtoliitto v. 1933.

79' Hiihtoliitto v. 1933. (1. IX. 1932-31. VIII. 1933.) Johtokunnan kokoonpano ja kokoukset. Hiihtoliiton johtokunnan ovat muodostaneet: puheenjohtaja Juho Hillo Lahdesta sekä jäseninä johtaja Armas PaLmros Helsingistä, pormestari Otto Lyytikäinen Lahdesta, sotilasohjaaja Yrjö Calonius Kouvolasta, konttoristi R. Kukkonen Ensosta, sotilasohjaaja K. Vierto Jyväskylästä ja lehtori R. Roni Lahdesta ynnä varajäseninä johtaja L. Kauppi Rovaniemeltä ja metsät yönjohtaja T. Niku Lahdesta. Johtokunnan varapuheenjohtajana on toiminut sotilasohjaaja Y. CaLonius ja sihteerinä sekä rahastonhoitajana lehtori R. Roni, joka 25/8-33 erosi näistä toimistaan ja pyysi eron johtokunnan jäsenyydestä. Toimintakauden aikana on johtokunta kokoontunut 7 kertaa ja on pöytäkirjoihin merkitty yhteei}sä 164 pykälää. Monet asiat on järjestetty puhelinkeskustelujen kautta. Liiton edustus SVUL:n hallituksessa ja Hittokokouksissa. SVUL:n hallitukseen ovat Hiihtoliiton edustajina kuuluneet: 1) johtaja J. HilLo, Lahti, varamies metsätyönjohtaja T. Niku, Lahti, 2) sotilasohjaaja Y. Calonius, Kouvola, varamies sotilasohjaaja K. Vierto, Jyväskylä, 3) j9htaja A. Palmros, Helsinki, varamies kauppias J. Järvinen, Helsinki. Liiton edustajina. SVUL:n liittokokouksissa ovat olleet: tohtori A. Järvinen Saarijärveltä, johtaja V. Nylund Kuopiosta, kauppias J. Järvinen Helsingistä, maanviljelijä E. Raunio Virolahdelta ja työnjohtaja E. ' ALen Hyvinkäältä. SVUL:n toimintasääntöjen mukaan edustaa liittoa kyseessä olevissa kokouksissa näitten lisäksi Hiihtoliiton puheenjohtaja tai hänen estettynä ollessa varapuheenj oh taja. Liiton jäsenmäära. Toimintakauden päättyessä 31/8-33 oli liittoon hyväksyttyjen seurojen lukumäärä 434 joissa jäseniä 25,103. Liiton toimisto. Liiton toimisto on sijainnut Lahdessa Tapionkatu 8:ssa. Toimintakauden aikana on liitolle tullut 938 kirjettä tai lähetystä ja lähetetty 884. Tähän lukuun eivät sisälly seuroille lähetetyt kiertokirjeet ja sanomaiehdille annetut kiertoartikkelit. Huomattavimpia toimistotöitä ovat aiheuttaneet hiihtomerkkiasiat (laskelmat ja luetteloinnit sekä merkkien lähetykset). Toimistoa on hoitanut liiton sihteeri. Kurssit. Seuraavat mäenlaskun neuvonta- ja arvostelutuomarikurssit on pidetty: 1) Lahdessa 21-22/1, osanottajia 10, johti johto A. Palmros, 2) Tyrvääll,ä 4-5/2, osanottajia 14, j?hti lehtori R. Roni, 3) Kuusankoskella 8-9/2, osanottajia 43, johti sotilasohj. Y. Calonius, 4) Kajaanissa 11-12/2, osanottajia 50, johti voim. op. Y. Durchman, 5) Sortavalassa 24-25/3, osanottajia 22, johti faktori T. Valkama ja 6) Virolahdella 17-18/3, osanottajia 30, johti herra. A. Lucander.

80 Mäenlaskun arvostelutuomareiden rekisteröiminen. Edellämainituilla kursseilla järjestettyjen arvostelukokeiden sekä muuten todetun pätevyyden perusteella on liittojohtokunta rekisteröinyt kansallisiksi tuomareiksi 17 sekä piirikunnallisiksi tuomareiksi 89 kokelasta. Neuvonta- ja propagandatyö. Mäkineuvonta on ollut verrattain vilkasta. Mäenlaskijaveteraanimme Paavo Nuotio on kuluneella toimintakaudella laatinut mäkipiirustuksia pariinkymmeneen paikkaan. Sitä paitsi on hän käynyt lukuisilla paikoilla antamassa suullisia neuvoja mäkien rakentamisessa. Tämän lisäksi ovat lahtelaiset mäenlaskijat käyneet pitämässä piema neuvontatilaisuuksia mäenlaskussa useissa paikoissa. Propagandaa hiihdon ja mäenlaskun hyväksi on lisäksi harjoitettu sekä kiertokirjeiden että sanomalehtikirjoitusten avulla. Erikoisena hiihtopäivänä, jota vietettiin laskiaissunnuntaina helmikuun 26 p :nä, kehoitettiin seuroja järjestämään hiihtoretkiä ja kilpailuja sekä muillakin tavoin tekemään propagandaa hiihdon ja mäenlaskun hyväksi. Propagandatyössä on erikoinen huomio kohdistettu hiihtoharrastusmerkin tunnetuksi tekemiseen. Tavaramerkit. Kuluneen toimintakauden aikana myönnettiin liiton tavaramerkin käyttö insinööri T. Vohlosen keksimälle Voitto-suksisiteelle. HirsiIän kenkätehdas' O/Y luopui tavaramerkin käytöstä toimintakauden lopulla. Hiihtomerkkijärjestelmä. Talven kuluessa pidettyjen kilpailujen ja kokeitten perusteella on eri luokkiin hyväksytty seuraavat määrät hiihtäjiä: Mestariluokkaan.... (N. Huupponen ja M. Lappalainen) I luokkaan............ II. III Harrastaj aluokkaan 2 112 249 567 1383 Eri merkkejä on toimintakauden kuluessa tilattu seuraavat määrät: Mestariluokan merkkejä...... 2 I luokan II III........ 56... 77... 193 Harrastajaluokan...... 3104 Kilpailutoiminta. Liiton seurat ovat kuluneena toimintavuonna järjestäneet seuraavat määrät kansainvälisiä ja kansallisia kilpailuja: Kansainväl. Kansall. Yhteensä 1) Hiihtokilpailuja... 3 15 18 2) Yhdistetyn kilp........ 3 7 10 3) Mäenlaskukilp.... 3 21 24 Yhteensä 9 43 52 Suomen hiihto- ja mäenlaskumestaruuskilpailut. V:n 1933 Suomen hiihto- ja mäenlaskumestaruuskilpailut toimeenpani Puijon Hiihtäjät Kuopiossa helmikuun 25 ja 26 p:nä. Mestaruudet voitettiin seuraavasti: 1) 17 km:n hiihto, 1.08.01, N. Huupponen, Lahden Hiihtoseura, 2) 50 3.32.37, Väinö Liikkanen, Kymintehtaan UTh 3) 17 4) 17 5) 5 6) 17 seura, yli 35 V., 1.07.45, Einari Mässeli, Virolahden Sampo, 18-21 1.08.19, Erkki K innunen, Kontiolahd. Karhut, naisille, 17.11, Helga Koskimies, Vehkalahd. Veikot, joukkuehiihto, 3.26.20, O. Heikkinen 1.08.16,5, F. Heikkinen 1.08.42,5 ja J. Juntunen 1.09.21 Kainuun Hiihtoseurasta, 7) Mäenlasku, 217,7 pist., V. Iivanainen, Puijon Hiihtäjät, 8) Yhdistetty, 448,9 pist., L. Valonen, Lahden Hiihtoseura, 9) Yli 35 v. mäenlasku, 212,8 pist., S. Usa, Karjalan Urheilijat. Kansainvälinen kilpailu- y.m. toiminta. Kongressihiihtoihin Innsbruckiin 6-13/2 lähetti Hiihtoliitto V. Saarisen, V. Liikkasen ja L. Valosen. 81 6

2 Joukkueen johtajana seurasi mukana johtaja J. Hillo, joka edusti Suomea kongressissa. 18 km:n hiihdossa tuli V. Liikkanen 3:nneksi ja V. Saarinen 4:ksi. Liikkasen aika oli 1.02.47,6 ja Saarisen 1.03.09,8. 50 m :n hiihdossa tuli V. Saarinen l :ksi ajalla 4.13.29 ja V. Liikkanen 4:ksi ajalla 4.23.14. Holmenkollen-kilpailuihin 1-4/3, lähetti Lahden Hiihtoseura V. Saarisen 50 km:n hiihtoon, Kalle Heikkisen 50 ja 18 km:lle, H. IIvosen yhdistettyyn ja P. Nuotion mäenlaskuun. Joukkueen johtajana toimi Lahden Hiihtoseuran sihteeri Y. Durchman. 50 km:llä tuli V. Saarinen 8:ksi, K. Heikkinen 26 :ksi. 18 km:n hiihdon voitti K. Heikkinen ajalla 1.18.09. Nuotio ja IIvonen epäonnistuivat. Meno-matkalla Norjaan osallistuivat Nuotio ja IIvonen Tukholmassa Fiskartorpin mäkikilpailuihin 26/2, jonka Nuotio voitti. Ilvonen epäonnistui. Lahdessa 11-12/3 pidettyihin Salpausselän Hiihtoihin otti osaa norjalaisia, ruotsalaisia ja jaappanilaisia. Norjalaisista osallistui 50 km:n hiihtoon Konrad Nordfjellmark tullen 5:ksi ajalla 4.14.59, Annar Ryen tullen 18 :ksi ajalla 4.31.10 ja Per Samuelshaug 6:ksi ajalla 4.18.52. Veli Saarinen voitti 50 km:n hiihdon ajalla 4.03.46. 17 km :lle, jonka voitti N. Huupponen ajalla 1.19.34, ja yhdistettyyn osallistuivat norjalaisista Hans Vinjarengen ja Olav Hoffsbakken sekä mäenlaskuun kaksi viimeksimainittua ja lisäksi Arne Christiansen. Yhdistetyn voitti Vinjarengen 459,3 pisteellä ollen hän mäenlaskussa 2:nen 224,3 pisto ja 17 km:llä 6:s ajalla 1.26.13. Christiansen voitti mäenlaskun 228,8 pisto Hoffsbakken tuli yhdistetyssä 2 :ksi 434,4 pisteellä, mäenlaskussa 9:ksi 202,9 pisto sekä 17 km:llä 15:ksi ajalla 1.29.30. Ruotsalaisista oli ilmoitettu 50 km:lle Sven Utterström, H. Vikström ja Nils Englund. Ensiksimainitulta katkesi Bergendal side, joten hänen täytyi keskeyttää hiihtonsa noin 20 km. päässä. Nils Englund makasi kuumeessa koko kilpailun ajan. Vikström sijoittui 9:ksi ajalla 4.22.00. O. Hultberg osallistui 17 km:lle tullen 18 :ksi ajalla 1.30.19, yhdistettyyn tullen 6:ksi pistemäärällä 406,10 ja mäenlaskuun sijoittuen 25:nneksi pistem. 186,5. Sven Eriksson tuli mäenlaskussa 4:ksi 214,3 pisteellä. Jaappanilaisista tuli R. Miyamura 17 km:llä 50:ksi ajalla 1.44.10, yhdistetyssä 13:ksi 335,10 pisteellä ja H. Kuriyagawa 17 km:llä 39:ksi ajalla 1.38.18 ja yhdistetyssä 11 :ksi 342,25 pisteellä. Mäenlaskussa he epäonnistuivat. Ounasvaaran talvikisoihin osallistuivat seuraavat ruotsalaiset: 50 km:lle Nils Englund, tullen 2:ksi ajalla 4.07.36 ja S. Mattsson tullen 4:ksi ajalla 4.10.26, Kalle Heikkisen voittaessa kilpailun ajalla 4.05.14, sekä mäenlaskuun G. Viklund sijoittuen 7:ksi 200,1 pist., E. Hedborn 9:ksi 188,6 pisto ja S. Johansson 4:ksi 208,3 pisteellä. Norjalaisista osallistuivat Alf Jonasen mäenlaskuun voitta en sen 218,3 pisto sekä yhdistettyyn tullen 3 :ksi 388,9 pist., A. Furru mäenlaskuun tullen 8 :ksi 197,8 pisto sekä Kuvaas mäenlaskuun, mutta epäonnistui. 24 ja 25 p:nä elokuuta pidettiin Lahdessa Pohjoismaitten, Norjan, Ruotsin ja Suomen hiihtoliittojen konferenssi. Norjaa edustivat kapteeni N. R. (j)stgaard ja toimistopäällikkö Ingv. Smith-Kielland, Ruotsia tehtailija Sixtus Janson ja reviisori Sven Nissing, Svenska Finlands Skidförbund'ia johtaja Otto Brandt ja sotilasohjaaja I var Ståhle ja hiihtoliittoa johtajat J. Hillo, Armas Palmroos ja sotilasohjaaja Y. Calonius. Hiihtoliiton vuosikokous. Liiton vuosikokous pidettiin Lahdessa 11 p:nä maalisk. Virallisesti oli edustettuna 26 seuraa ja läsnä kaikkiaan 43 henkeä. Ylimääräinen yleinen liittokokous kokoontui Lahteen 25/5-33 ja vahvisti vuosikokouksessa esillä olleet sääntömuutosehdotukset. 3

84 T ui 0 t: Hiihtoliiton Tilivuosi 1. 9. 1932- J äännös edelliseltä toimintavuodelta.... SVUL :lta v:n 1932 määrärahaa... 12,778: 75 1933......... 23,589: 15 Tavarati1i: 1) Hiihtomerkeistä.... 2) Painotuotteista......... 3) Mestaruusmitaleista........ 25,885: 55 1,891 : 50 1,050: - Postikuluja takaisin............ Neuvonta- ja propagandakulujen tili: 1) Tavaramerkeistä................ 11,527: 40 2) Mäkipiirustuksista.......... 350:- Kilpailujen tili: 1) Kilpailulupamaksuja.... 2) Suomen mestaruuskilp. kilpailumaksu 3) Innsbruckin karsintakilp. Lahdessa.. 4) Innsbruckin ' matkaa varten seuroilta ja yksityisiltä kerättyjä varoja.... K orkotuloja Helsingin Osakepankista 3,052: - 700:- 2,020: - 7,063: 04 36,367: 90 28,827 : 05 958: 30 11,877: 40 5,448:- 11,220:- 415 : 70 tilinpäätö~ 31.8.1933 31. 8. 1933. Tavaratili: Me no t: 1) Hiihtomerkeistä.... 2) Painotuotteista................ 3) Mestaruusmitaleista..... P alkka-. vuokra - ja kulunkit ili: 12,824:- 93 : 85 693 : - 1) Kanslian vuokra, valo ja lämpö 3,600: - 2) Kansliatarpeet y.m. sekalaiset menot 2,040: 45 3) Sihteerin- ja kanslia-apulaisen palkka 17,500: - Posti-, puhelin- ja sähkösanomakulujen tili: 1) Postikulut............... 3,007 : 20 2) Puhelinkulut.......... 854: - 3) Sähkösanomakulut.................. 1,476: 30 Kurssi-, n euvonta - ja pr opagandakulujen tili: 1) Mäenlaskun palkintotuomari- ja neuvontakurssit (Lahti, Tyrvää, Kajaani, Virolahti, Liikkala)... 2,037 : - 2) Hiihtomerkkipropaganda, mäkineuvonta y.m............. 7,156: 20 Kokous- ja matka kulujen tili: 1) Johtokunnan kokous- ja matkakulut 6,336: 50 2) Vuosi-, liittokokous, konferenssi y.m. kulut....... 5,013 : - 11,349: 50 85 13,610: 85 23,140: 45 4,483: 50 9,193: 20 Kilpailujen tili: 1) Innsbruckin 2) kisojen karsintakilpailut 2,213: matkakuluja.. 11,694: 70 13,907 : 70 Smk. 96,729: 39 Sekalaisten k ulujen tili: 1) Jäsenmaksu Kansainväliselle Hiihtoliitolle (FIS)......... 2) Muut kulut.......... J ää n n ö s seuraavalle toimintavuodelle 1,827: 40 7l3: 25 Smk. 2,540' 65 18,503: 54 96,729: 39

7 Edustus SVUL:n liittokokouksissa. Suomen PainiliiUo v. 1933. Liittojohtokunta. Suomen Painiliiton liittojohtokunnan muodostivat v. 1933: puheenjohtajana fil. tri Heikki Lehmusto Helsingistä ja johtokunnan jäseninä kirjaltaja Lauri Anttila Helsingistä, herra Oski Friman Viipurista, johtaja Kaarlo Lampila Helsingistä, johtaja Hannes Tanner Turusta, etsivä Arvo Tuominen Vaasasta sekä kauppias Volmar Wikström Helsingistä. Ansioitunut johtokunnan jäsen Friman kuoli lokakuun 12 p:nä, jonka jälkeen liittojohtokunta on toiminut yhtä jäsentä pienempänä. Liittojohtokunnan varapuheenjohtajaksi valittiin vuoden alussa kirjaltaja Anttila sekä sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi toimittaja Einari Mannelin. Liittojohtokunta on kokoontunut kaikkiaan 13 kertaa, pöytäkirjapykälien tehdessä 225. Johtokunnan jäsenet ovat olleet kokouksissa seuraavasti: puheenjohtaja sekä herrat Lampila ja Tanner 13 kertaa, herrat Anttila, Friman ja Tuominen 12 sekä herra Wikström 8 kertaa. Suuren työtaakan johdosta liittojohtokunta päätti perustaa toimitusvaliokunnan hoitamaan kiireellisempiä ja juoksevia asioita. Toimitusvaliokunnalla on ollut 10 kokousta, joiden kokouksista on pöytäkirjapykäliä tullut 124. Kokouksissa ovat jäsenet olleet mukana seuraavasti: Lehmusto ja Lampila 10, Anttila 8, Wikström 7 kertaa ja Tuominen 1 kerta. Edustus SVUL:n liittohallituksessa. SVUL:n liittohallituksessa on liiton vakinaisena edustajana ollut puheenjohtaja Lehmusto, varamiehenään varapuheenjohtaja Anttila. SVUL:n liittokokouksiin liitto on saanut kaksi edustajaa entisen yhden sijaan. Vakinaisina edustajina ovat olleet tri Lehmusto ja kirjaltaja Anttila, ja edellisen varamiehenä kirjaltaja Anttila, jälkimmäisen johtaja Lampila. Edustus Suomen Olympialaisessa Komiteassa. Liiton edustajana Suomen Olympialaisen Komitean kokouksessa on liiton valtakirjalla ollut toimittaja Mannelin. Liiton nimenkirjoittamisoikeus. Liiton nimen ovat kuluneen vuoden aikana olleet oikeutetut kirjoittamaan liiton puheenjohtaja Heikki Lehmusto tai varapuheenjohtaja Lauri Anttila yhdessä liiton sihteerin ja taloudenhoitajan Einari Mannelinin kanssa. Jäsenseurat. Liittoon kuului 31/12 1933 kaikkiaan 123 jäsenseuraa, joissa oli jäseniä yhteensä 7,315. Vuosikokoukset. Varsinainen vuosikokous pidettiin 14/5 kuuden jäsenseuran ollessa edustettuna. Kokouksessa käsiteltiin m.m. seuraavat asiat:. 1) vahvistettiin Suomen Painiliiton tilinpäätös vuodelta 1932, hyväksyttiin k.o. vuoden vuosikertomus sekä myönnettiin tilintarkastajien lausunnon perusteella kiitollisuudella asianomaisille vastuuvapaus ; 2) vahvistettiin liiton toimintasääntöjen 8, 11, 19 ja 22 pykäliin ehdotetut muutokset; 3) hyväksyttiin liittojohtokunnan ehdotuksen mukaan säännöt liiton ansiomerkeille ja muistomitalille, jotka päätettiin ottaa käytäntöön; 4) kuultiin johtaja K. Lampilan esitys suomalaispainijain ulkomaisista kilpailuluvista. Päätettiin asettaa Suomen mestaruuskilpailuihin osallistuminen ehdoksi

8 ulkomaille kilpailemaan pääsylle, antamalla kuitenkin liittojohtokunnalle oikeuden tarkan harkinnan perusteella tehdä poikkeuksia. Vastavuoroisuusperiaatetta pyritään noudattamaan ulkomaisissa kilpailemisissa, ja suomalaispainijoille myönnetään oikeus kilpailla yhdellä ulkomaisella kilpailumatkalla enintään 3 eri kilpailussa. Jatkovuosikokous pidettiin lokakuun 10 päivänä, 12 seuran ollessa äänioikeutettuina mukana. Kokouksen asioista mainittakoon: 1) Liiton puheenjohtajaksi valittiin edelleen yksimielisesti fil. tri Heikki Lehmusto ja johtokuntaan samoin yksimielisesti seuraavat: kirjaltaja Lauri Antti~a, johtaja Kaarlo Lampila ja maisteri Viktor Smeds Helsingistä, herra Oski Friman Viipurista, veturinkuljettaja Viktor Malm Kouvolasta ja etsivä Arvo Tuominen Vaasasta; 2) SVUL:n liittohallitukseen valittiin liiton edustajaksi puheenjohtaja, varamiehenään hra Anttila, ja SVUL:n liittokokouksiin valittiin vakinaisiksi edustajiksi puheenjohtaja ja maisteri Smeds, varamiehinään maisteri Smeds ja herra Anttila; 3) Liiton tilintarkastajiksi valittiin johtaja H. J. Nordblad ja kauppias Volmar Wikström Helsingistä, varamiehinään tuomari Kalervo Pellinen Riihimäeltä ja herra Onni Sirenius Huopalahdesta; 4) annettiin liittojohtokunnalle oikeus huolehtia ensi vuoden Suomen mestaruuskilpailujen järjestämisestä; 5) hyväksyttiin liittojohtokunnan esityksen perusteella muutokset painin taitomerkkisääntöihin sekä päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin paremman luonnoksen saamiseksi itse taitomerkkiä varten; 6) kuultiin johtaja K. Lampilan esitys pamlpropagandapäivien vietosta ja propagandamerkin aikaansaamisesta ja annettiin keskustelun perusteella liittojohtokunnan tehtäväksi viedä yksimielisesti kannatuksen saanut alote päätökseen. Kurssi- ja neuvontatyö. Varojen puutteessa ei olla voitu pitää mitään yleisvalmentajaa, mutta varsinkin ent. maailmanmestari Oski Friman on uhrannut paljon aikaa ja työtä niin neuvontakuin tuomarikoulutustyöhön, toimien myös hyvällä menestyksellä Yrjö Saarelan avustamana Urheiluopistossa ennen Euroopanmestaruuskilpailuja järjestetyn neuvonta- ja valmennusleirin valmentajana ja johtajana. Liitto on pyrkinyt kiinnittämään huomiota erikoisesti uusille painipaikkakunnille kuten Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen, JOIssa jo olympialaisneuvojana kunnostautunut Eino Leino on tehnyt niin neuvonta- kuin tuemarikoulutustyötä. Leino toimi myös Urheiluopistossa ennen Suomi-Ruotsi maaottelua järjestetyn valmennusleirin johtajana. Kurssi- ja neuvontatyö ilmenee lähemmin allaolevasta: Osanottajia 1) palkintotuomarikurssit, H:ki, 22-24/2....... 1 2) Vaasa, 15/1...... 3 3) palkintotuom.- ja neuv.kurssit, Joensuu, 8-15/1 109-4) palkintotuomarikurssit, Pori, 28-29/1....... 11 5) Enso, 11-12/2....... 9> 6) Loimaa, 15-20/2.... 6, 7) Tainionkoski, 18-19/2 16 8) Äänekoski, 12-19/2,2/3 12 9) palk.tuom.- ja neuv.kurssit, Vierumäki, 1-11/3 13 10) palkintotuomarikurssit, Helsinki, 26-28/3... 1 11) palkintotuom.- ja neuv.kurssit, Kajaani, 2-9/4 27 12) palkintotuomarikurssit, Veitsiluoto, 2-9/4... 10 13) palk.tuom.- ja neuv.kurssit, Lappeenranta, 5-7/5 25 14) palkintotuomarikurssit, Kauhajoki, 18-21/5.. 5 15) Mänttä, 4-7/8....... 18 16) Helsinki, 3/9......... 1 17) Helsinki, 16-18/10.. 7 18) Haukipudas, 21-22/10 13 19) neuvontakurssit, Vierumäki, 24/11-2/12..... 150 8!f

90 20) palkintotuomarikurssit, Seinäjoki, 2/12... 1 21) Helsinki, 13-15/12 37 Painimerkkivaatimukset. Yhteensä 340 Koska on todettu, etteivät painimerkkivaatimukset ole täysin tarkoituksenmukaisia, liittojohtokunta on vuosikokouksen valtuuttamana kokonaisuudessaan uusinut säännöt taitomerkkiä varten sekä. painattanut ne. Myöskin on uusittu entinen varsinainen painin taitomerkki, joksi on hyväksytty Veljekset Sundqvistin kultasepänliikkeen tekemä onnistunut karhu-luonnos. Vuoden kuluessa on suoritettu 4 kpl. II ja 5 kpl. II! luokan taitomerkkiä. Rekisteröidyt tuomarit. Kuluneen vuoden alussa saatiin lopullisesti valmiiksi liiton suurisuuntainen työ koko maamme tuomariston uusimiseksi. Uudistettu tuomariluettelo käsitti 296 rekisteröityä tuomaria, joiden tuomarikortit on uusittu. Näistä on I lk:n tuomareita 35, II lk:n 191 ja III lk:n 70. ' Koko tuomariluettelo on julkaistu virallisessa äänenkannattajassa Voimistelu ja Urheilu-lehdessä numeroissa 1 ja 2. - Vuoden aikana on lisäksi hyväksytty 163 uutta painituomaria, joista osa kylläkin on korotuksia ylempään luokkaan. Rekisteröityjä painituomareita löytyi vuoden 1933 lopussa kaikkiaan 452 kpl. Suomen painimestaruuskilpailut. I. K r e i k k.-r 0 0 m. p a i n i. Mestaruudet ratkaistiin kahdessa paikassa, nim. Helsingissä ja Lapualla, kaikki 25-26/2. Mestaruudet jakautuivat seuraavasti: Kärpä'ssarja: Väinö Perttunen, Veitsiluodon Vastus. Höyhensarja: Lauri Koskela, Lapuan Virkiä. Kevytsarja: Aarne Reini, Vaasan Voima-Veikot. ' Välisarja: Mikko Nordling, HKV. Keskisarja: Elis Wecksten, HAK. Raskas keskisarja: Köysti Luukko, Nurmon Jymy. Raskas sarja: Arvo Niemelä, HAK. II. V a p a a p a i n i. Turun Voima-Miehet oli saanut kaikki vapaapainisarjamestaruudet järjestääkseen 1-2/4. Mestaruuksia saivat: Kärpässarja: A. Jaskari, Nurmon J ymy. Höyhensarja: A. Ranta, Ilmajoen Kisailijat. Kevytsarja: K. Pihlajamäki, HPV. Välisarja: J. Filppula, Kyrön Voima. Keskisarja: K. Luukko, Nurmon Jymy. Raskas keskisarja: M. Lahti, Kyrön Voima. Raskas sarja: O.. Pellinen, HKV. Euroopan mestaruuskilpailut. Suomi sai ensi kerran järjestääkseen Euroopan mestaruuskilpailut kr.-room. painissa. Suomen Painiliiton johtokunta oli huolella valmistunut näiden suurkilpailujen järjestelyyn, lähettämällä jo hyvissä ajoin kaikille Euroopan painimaille 5-kieliset kutsut, lähemmät määräykset ilmoittautumisista y.m., jonka lisäksi perusteellisesti valmistauduttiin itse kilpailujärjestelyihin, vieraiden vastaanotto on, kielitaitoisten oppaiden hankkimiseen j.n.e. Edustuspainijoista koetettiin huolehtia myös mahdollisimman hyvin, järjestämällä m.m. 1-11/3 Urheiluopistoon Vierumäellä alustavasti valituille edustajille valmennus leiri Oski Frimanin johdolla. Suomen edustajiksi näihin 17-20/3 pidettyihin kisoihin valittiin kärpässarjasta raskaaseen sarjaan lueteltuna: Väinö Perttunen Veitsiluodon Vastus, Kustaa Pihlajamäki HPV, Aarne Reini VVV, Mikko Nordling HKV, Edvard Westerlund HAK, Väinö Kokkinen HKV ja Arvo Niemelä HAK. Osanottajia oli kisoissa 41 yhdeksästä eri maasta, nim. Suomesta, Ruotsista ja Virosta kustakin 7, Saksasta 6, Unkarista 4, Italiasta, Norjasta ja Tanskasta kustakin 3 sekä Tshekkoslovakiasta 1. Sveitsi, Ranska, Puola, Latvia ja Jugoslaavia olivat myös luvanneet osanottajia, mutta syistä tai toisista eivät sitten lähettäneetkään edustajiaan. 91 ('

92 Suomi osoittautui jo toisen kerran peräkkäin Euroopan parhaaksi painimaaksi, saaden toisen kiinnityksen arvokkaaseen tri Briillin pokaaliin. Pisteet jakautuivat eri maiden välille seuraavasti: 1) Suomi 14, 2) Ruotsi 13, 3) Saksa 7, 4) Unkari 3, 5) Viro ja Norja 2 sekä 7) Tanska 1 piste. Eri sarjoissa sijoittuivat miehet seuraavasti: Kärpässarja: 1) Ö. Zombori, Unkari, 2) H. Tuvesson, Ruotsi, 3) R. Voigt, Tanska. Höyhensarja: 1) K. P i h 1 aja m ä k i, Suomi, 2) I. Ehrl, Saksa, 3) S. Martinsen, Norja. Kevytsarja: 1) A. Reini, Suomi, 2) E. Karlsson, Ruotsi, 3) A. Dahl, Norja. Välisarja: 1) M. No r d 1 i n g, Suomi, 2) G. Glans, Ruotsi, 3) A. Kusnets, Viro. Keskisarja: 1) A. Cadier, Ruotsi, 2) J. Földeak, Saksa, 3) E. W e s t e r 1 u n d, Suomi. Raskas keskisarja: 1) R. Svensson, Ruotsi, 2) V. K 0 k k i ne n, Suomi, 3) O. Luiga, Viro. Raskas sarja: 1) A. Hornfischer, Saksa, 2) A. N i e m elä, Suomi, 3) C. Westergren, Ruotsi. Mainittakoon vielä, että kärpässarjassa oli Tuvessonilla, Voigtilla ja Suomen Perttusella finaalissa sama pistemäärä, mutta määrätyssä punnituksessa osoittautui suomalainen painavimmaksi ja jäi näinollen palkinnotta, saaden kuitenkin Suomen Painiliitolta ylimääräisen palkinnon. Vielä todettakoon vierailevien maiden yksimielisen kiittävät lausunnot niin kilpailu- kuin muustakin järjestelypuolesta kilpailujen aikana. Heimo-ottelu Suomi-Unkari-Eesti. Ylläolevan kolmen maan painijohtojen kesken EMkilpailujen aikana suunnitellusta kolmimaaottelusta tuli jo samana vuonna tosi. Unkarin Painiliitto järjesti ensimmäisen heimo-ottelun Budapestissa 22-24/4, jonne Suomen edustajina lähetettiin V. Perttunen, K. Pihlajamäki, A. Reini, M. Nordling, Elis Wecksten, V. Kokkinen ja A. Niemelä eli muuten Euroopanmestaruusjoukkue, paitsi sairastuneen Westerlundin tilalla Weck- sten. Joukkueen johtajina ja kongressiedustajina seurasivat mukana liittojohtokunnan jäsen, johtaja Kaarlo Lampila ja liiton sihteeri Mannelin. Suomen joukkue vieläpä ylitti odotukset, voittamalla Unkarin 5-2 ja Viron 6-1, saaden yhteensä pisteitä 19 Unkarin 13 ja Viron 11 vastaan. Maaottelu Suomi-Ruotsi. Tämän kansainvälisesti edustuspainillemme suurenmoisesti päättyneen vuoden lopetti tervetullut voitto maaottelussa Ruotsista. Noudatettiin samaa ratkaisutapaa kuin edellisenäkin vuonna, nim. että vain selkävoitot ratkaisevat. Järjestyksessä kahdeksas maaottelu pidettiin Heimolan salissa Helsingissä joulukuun 3-4 päivinä. Maatamme edustivat alemmasta sarjasta lukien: V. Perttunen, A. Vallin, L. Koskela, K. Pihlajamäki, H. Pihlajamäki, A. Reini, A. Mäki, E. Virtanen, M. Nordling, E. Wecksten, O. Pellinen, Edv. Westerlund, A. Niemelä ja Hj. Nyström. Suomi voitti ottelun 4-2. Vain 3 varsinaista selkävoittoa tapahtui: Perttunen seljätti Hylenin 12.18, Vallin Hylenin 1.35 ja K. Pihlajamäki Lindelöfin 18.46. H. Pihlajamäen loukkautuminen antoi Ruotsille 2 voittoa. Kansai nväliset kongressit. Kansainvälisen Painiliiton (la WF) kongressi pidettiin Helsingissä Euroopan painimestaruuskilpailujen yhteydessä 16/3, Suomen virallisina edustajina toimiessa Suomen Painiliiton puheenjohtaja, tri Heikki Lehmusto sekä varapuheenjohtaja, lawf:n puheenjohtaja, maist. Vikt or Smeds. Tärkeimmistä päätöksistä mainittakoon erinäisten sääntömuutoksien vahvistaminen, ensi vuoden EM-kilpailujen myöntäminen Italiaan sekä alkavien EM-kilpai- 93

94 lujen kansainvälisen juryn jäseniksi herrojen V. Smedsin, Suomi (puheenjohtajana) ja E. Råbergin, Ruotsi, sekä M. Csillagin, Unkari, määrääminen. Reimo-ottelun yhteydessä Budapestissa oli 22/4 kongressi, jossa vahvistettiin sen sekä tulevien heimoottelujen kilpailusäännöt ynnä myös eri maiden maksuperusteet kilpailujen yhteydessä. Suomen edustajina olivat herrat K. Lampila ja E. Mannelin. palkintolahjoitukset EM-kilpailuihin ja maaotteluun, m.m. johtaja V. Kokkisen lahjoittama taiteilija A. Ty nyksen muovailema pronssiveistos parhaalle maalle EM-kilpailuissa, joka jäi Suomen omaksi. Liitto on luovuttanut ensimmäiset kultamerkkinsä viime olympialaisten kultamitalimiehille Väinö Kokkiselle ja Hermanni Pihlajamäelle. 95 Muu kilpailutoiminta. Mainittujen suurkilpailujen lisäksi on erikoisesti mainittava liiton varsinkin nuorempaa painija-ainesta ja sen kouluttamista silmälläpitäen järjestämä ottelu pohjois-suomi etelä-suomea vastaan, joka pidettiin Kuusankoskella 29-30/7. Ottelu, joka päättyi pohjoisen voittoon 46-42, antoi hyvän kuvan edustuspainimme tulevaisuudesta. Pohjoisen paras mies oli A. Pikkus'aari, LV, ja etelän O. Pellinen, RKV. Liitto jakoi palkinnoiksi etupäässä painikirjallisuutta. Euroopan vapaapainimestaruuskilpailut järjesti Ranskan Painiliitto marraskuun lopulla, mutta Suomi ei voinut rahanpuutteen ja myös lähellä olevan Suomi-Ruotsi maaottelun takia ajatella osanottoa. - Neuvotteluja on käyty myös pienoismaaottelun pohjois-suomi-pohjois Ruotsi aikaansaamisesta, mutta on asia kuitenkin toistaiseksi jäänyt lepäämään. Muuten on kilpailutoiminta ollut hyvin vilkasta. Kansallisia kilpailuja on liiton luvalla toimeenpantu 57 ja kansainvälisiä 14. Lisäksi ovat useat suomalaispainijat kilpailleet ulkomaisissa kilpailuissa. Lahjoituksina liitto on saanut vastaanottaa taiteilija Bertel-N ordströmil tä kauniin Selkä voi ttopalkinnon kilpailtavaksi SM-kilpailuissa seurojen kesken, tuntemattomalta lahjoittajalta taiteilija M. Oittisen muovaileman Lonkkaheitto-pronssiveistoksen Suomi-Ruotsi maaotteluihin, johon Suomi jo sai ensimmäisen tarvittavasta kolmesta kiinnityksestä. Vielä mainittakoon monet

96 D eb et An Kulunki-, Palkka- ja Vuokratili: Palkat.......... Vuokrat................ Yleiskulut................... Painiliiton Voi tt 0-18,570:- 3,612:- 3,279: - Posti-, Puhelin- ja Sähkösanomakulujentili: Postikulu't....... 1,431: 25 Puhelinkulut............... 595: 60 Sähkösanomakulut............. 110:35 25,461: - ja 2,137: 20 Kokous- ja Matkakulujentili: Matkakulut............ 10,185: - Sekalaisia kokouskuluja......... 471: - 10,656: _ Kongressitili '.............. Sekalaistentili..................... Edustustili............,...... Unkarin matkatili................. Liittoverotili................... Korkotili.................... Ylijäämä v:lta 1933....................... An SVUL:n tili: Rahaa.,...,..,.. ' -,....... -,..... Tavaratili: Painotuotteita...................... Mestaruusmitaleja........... Painirnerkkejä............. 7,919: 25 5,218: 60 2,962: 25 49,594: 50 Kurssi-, Neuvonta- ja Propagandakulujentili: Kurssitoirninta...... 11,963:- Neuvontatyö............ 11,387: 40 P ropagandakulut.................... 1,157: 30 24,507: 70 681:- 275:45 31,719: 50 Smk. 161,132: 45 806: 85 104:- 24:- Kalustotili...,........,..... Ta s c- 34,249: 09 934: 85 1,600: - Smk. 36,783: 94 tilinpäätös 31. 1'2. 1933 T a p p i 0 tili. 97 Kredit Per Tavaratili: Painotuotteista.................... 1,423: 60 Mestaruusmitaleista....... 1,500: - Painimerkeistä......... 95_:_ 3,018: 60 t i 1 i. Kilpailujentili....... 53,077 : 10 Suomi-Ruotsi-maaottelutili............... 51,993: 75 Määrärahatili.................. 50,000: - Lahjoitustentili................ 3,043: - Per Pääomatili: Ylijäämä edellisiltä vuosilta...... v. 1933........... Srnk. 161,132: 45 5,064: 44 31,719: 50 36,783: 94 Smk. 36,783: 94 7

Työvaliokunnan kokouksissa ovat jäsenet olleet mukana seuraavasti: Merinen 29, Kivilinna ja Kupiainen 20, Harvela 14 ja Veijola 13 kertaa. 99 Pesäpalloliitto v. 1933 Liittojohtokunta. Liittojohtokuntaan ovat kuuluneet: puheenjohtajana toimittaja Erkki Merinen Helsingistä sekä johtokunnan jäseninä 3. sotilasohjaaja Lasse Elomaa Turusta, ylioppilas Pasi Harvela Kotkasta, rautatievirkailija Yrjö Heikkinen Toijalasta, ylioppilas Aaro Kivilinna Helsingistä, ylioppilas Osmo Kupiainen Viipurista sekä maisteri Olli Veijola Lahdesta. Liittojohtokunnan varapuheenjohtajana on. toiminut ylioppilas Pasi Ha'rvela sekä sihteerinä ja taloudenhoitajana toimittaja Einari Mannelin. Liittojohtokunnan juoksevia ja kiireellisempiä asioita vålmistelemaan ja hoitamaan on edelleen pidetty työvalio kuntaa, jonka puheenjohto on oll\lt liiton puheenjohtajan ja sihteerin tehtävät liiton sihteerin käsissä ja jossa jäseninä ovat olleet kulloinkin Helsingissä olleet johtokunnan jäsenet. - Työvaliokunnan lisäksi on toiminut propagandavaliokunta, puheenjohtajanaan herra Kivilinna ja jäseninä herrat Elomaa ja Heikkinen. - Liittojohtokunta on kokoontunut kaikkiaan 13 kertaa, ja pöytäkirjoihin on näistä kertynyt 209 pykälää. Työvaliokunnalla on ollut 29 kokousta, joista pykäliä on kertynyt 234. Propagandavaliokunta ei ole pitänyt kokouksissa pöytäkirjaa. Liittojohtokunnan kokouksiin ovat jäsenet osallistuneet seuraavasti: Merinen ja Kupiainen 13, Veijola ja Harvela 12, Kivilinna 11, Heikkinen 9 ja Elomaa 7 kertaa. Edustus SVUL:n liittohallituksessa. Liiton edustajina SVUL:n liittohallituksessa ovat olleet toimittaja Merinen, varamiehenään maisteri Veijola, sekä ylioppilas H arvela, varam iehenään ylioppilas Kivilinna. Edustus SVUL:n liittokokouksissa. SVUL:n liittokokouksissa ovat liittoa edustaneet puheenjohtaja Merinen, varalla varapuheenjohtaja Harvela, sekä herra Kivilinna, varalla herra Harvela. Liiton nimenkirjoittamisoikeus. Liiton nimen ovat kuluneena toimintavuonna olleet oikeutetut kirjoittamaan puheenjohtaja E, Merinen tai varapuheenjohtaja P. Harvela yhdessä liiton sihteerin ja taloudenhoitajan E. Mannelinin kanssa. Liiton jäsenistö. Liiton jäsenistö on jälleen varsin tuntuvasti kasvanut ollen se vuoden 1933 lopussa 348 seuraa ja kaikkiaan 23,083 jäsentä. Liittokokoukset. Varsinainen vuosikokous pidettiin liiton toimistossa 23/4, jolloin edustettuna oli 17 liiton jäsenseuraa. Tällöin käsiteltiin m.m. seuraavat asiat: 1) jaettiin liiton hopeinen ansiomerkki lehtori Y. Nykäselle, lehtori V. Lahtiselle, kauppias L. Ruoholalle, johtaja U. Veneskoskelle ja kauppias T. Seppälälle; 2) vahvistettiin Pesäpallolliton v:n 1932 tilinpäätös, hyväksyttiin liiton toimintakertomus v:lta 1932 sekä myönnettiin tilintarkastajien lausunnon perusteella asianomaisille tili- ja vastuuvapaus;

100 3) kuultiin maisteri Valto Järven alustus keskustelukysymykseen aluesarjojen järjestelystä. Päätettiin jakaa B-sarjan joukkueet a)- ja b)-joukkueihin, aluetoimikuntien tehdessä niistä esityksensä liittojohtokunnalle; 4) kuultiin herra Yrjö Heikkisen esitys ikämiesmestaruuskilpailujen lisäämisestä Suomen mestaruuskilpai lujen ohjelmaan, ja päätettiin alustajan ehdotuksen mukaan toimia siihen suuntaan, että vain piirit järjestäisivät vielä toistaiseksi ikämiesmestaruuskilpailuja. Ikärajaksi hyväksyttiin 30 vuotta; 5) vahvistettiin jatkovuosikokouksen 2/10 1932 paatökset muuttaa liiton toimintasääntöjen 11, 19 ja 25 py_ kälät sellaisiksi kuin ne k.o. kokouksessa oli päätetty; 6) kuultiin maisteri Olli Veijolan liittojohtokunnan nimissä tekemä alustus muutoksista pelisääntöihin. Näiden pohjalla päätettiin ottaa n.s. kaartokotitaival käytäntöön, pidentää ottelu aikaa, sallia varamiesten peliinotto, pyrkiä pallotuspolton hylkäämiseen, tehdä muutos hutunkeittoon, tuomita laittoman lyönnin, koppilyönnin tai muuhun siihen verrattavan tapauksen jälkeen liian aikaisin etenemään lähtenyt juoksija seuraavalle pesälle saapuneena kuolleeksi, korottaa pallon painorajaa miesten peleissä 120-130 grammaan, sekä muutamia pienempiä muutoksia, joiden suhteen liittojohtokunnalle jätettiin päätösvalta; 7) kuultiin ylioppilas Aaro Kivilinnan alustus yleisestä pesäpallopäivästä..tatkovuosikokous pidettiin 1110, kaikkiaan 34 seuran ollessa tällö'n edustettuina. Käsitellyistä asioista mainittakoon: 1) hyväksyttiin liittojohtokunnan laatima tulo- ja menoarvioehdotus seuraavaa vuotta varten; 2) valittiin liiton puheenjohtajaksi, senjälkeen kun entinen puheenjohtaja toimittaja Merinen oli kieltäytynyt, yksimielisesti tuomari Kullervo Pellinen Riihimäeltä; 3) valittiin ensi vuoden liittojohtokuataan seuraavat: toimittaja Erkki Merinen, maisteri Olli Veijola, ylioppilas Pasi Harvela, ylioppilas Osmo Kupiainen, ylioppilas Aaro Kivilinna ja rautatievirkailija Yrjö Heikkinen; 4) valittiin liittojohtokuntaan 3 neuvottelevaa lisäjäsentä, nim. kauppias Lauri Ruohola Tampereelta, maisteri Valto Järvi Seinäjoelta ja 3. sotilasohjaaja Lasse Elomaa Turusta; 5) liiton edustajiksi SVUL:n liittohallitukseen valittiin tuomari K. Pellinen, varalla ylioppilas P. Harvela, toimittaja E. Merinen, varalla ylioppilas O. Kupiainen, sekä maisteri O. Veijola, varalla ylioppilas A. Kivilinna; 6) SVUL:n liittokokouksiin myöskin vuotta 1934 silmälläpitäen valittiin puheenjohtaja Pellisen lisäksi herra Merinen, varalla herra Kupiainen, ja herra Veijola, varalla herra Harvela; yleisvaramies on herra Kivilinna; 7) valittiin liiton tilintarkastajiksi ensi vuotta varten maisteri T. Marttinen ja herra Yrjö Koskinen, varamiehinään herrat N. Mikkola ja V. Vilja; 8) kuultiin ylioppilas Osmo Kupiaisen alustus Suomen mestaruus kilpailuista ja niiden uudelleenjärjestämisestä. Keskustelun perusteella jätettiin liittojohtokunnalle vapaat kädet mestaruuksien järjestämiseksi; 9) kuultiin maisteri Olli Veijolan esitelmä taitomerkistä, ja päätettiin esityksen perusteella vielä jatkaa tai tomer kkikokeil uj a. Vuosikokouksen jälkeen toimitettiin mestaruus- ja aluepalkintojen jako. K u rssi- ja neuvontatoiminta. Vuoden aikana on liiton kurssitoiminta jälleen kasvanut n. puolella. Neuvonta- ja tuomarikursseja on nim. pidetty kaikkiaan 28, joiden osanottajamäärä on noussut 920 henkeen. Erikoisesti mainittakoon liiton Urheiluopistossa Vierumäellä järjestämät onnistuneet neuvojakurssit, joista ensimmäinen, kehittyneempiä varten oli 6:'-12/6 ja toinen, jossa usea edellisen kurssin m ies toimi opettajana, 1,2-17 /~. Kursseille osallistui myös 101

102 3 virolaista. -Liitto on kurssi- ja neuvontatoiminnassa ollut yhteydessä ja varsinkin opettajavoimin avustanut SNLL:oa, SAUL:oa ja Sk.-järjestöä. Virossa on myös järjestetty opetus- ja neuvohtatyötä. Postivirkamies Y. Koskinen piti Tallinnassa 7 luentoa, neuvonta- ja harjoitustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 138 naista ja miestä. Kotimainen kurssitoiminta ilmenee seuraavasta: Osanottajia 1) neuvonta- ja tuomarikurssit, H:ki, 24-29/4 49 2) 3) 4) 5) <6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) 16) 17) 18) 19) 20) 21) 22) 23) 24) 25) 26) 27) 28) H:ki, 8-31/5. 29 Turku, 18-20/5.. 50 Tervakoski, 22-24/5 25 Oulainen, 22-25/5 35 Oulainen, 22-26/5 22 Ravali, 28/5-1/6. 50 Pori, 29-31/5.... 32 Vehmaa, 31/5-4/6 27 Tampere, 1-2/6.. 61. Lieto, 1-3/6..... 60 Simpele, 3-5/6 66 Tervakoski, 4-5/6 31 Jyväskylä, 6-9/6. 42 Joensuu, 8-10/6.. 29 Karjalohja, 8-11/6 15 Antrea, 9-11/6.. 52 Vierumäki, 6-12/6 23 Vierumäki, 12-17/6 19 Seinäjoki, 14/6... 12 Kokkola, 17-19/6 34 Loimaa, 30/6-2/7 40 Kouvola, 1-2/7.. 22 Kuortane, 14/7... 4 Seinäjoki, 7-8/8.. 29 Kurikka, 16/8... 7 Lahti, 9-13/9.... 20 Kuopio, 29/9-2/10 34 Yhteensä 920 Rekisteröidyt pelituomarit. Liittojohtokunta on kuluvan vuoden kurssit~iminna.n perusteella hyväksynyt 124 uutta pelituomaria, J.onka lisäksi liittojohtokunta on kuluneeksi pehkaudeksl kuulutuksilla vahvistanut 83 pelituomaria 1 luokan tuomareiksi. - Piirittäinen pelituomariluettelo uusista tuomareista on julkaistu sivuilla 149-152. Pesäpalloilijan Vuosikirja. Liitto on edelleen kustantanut ja julkaissut pesäpalloväen omaa julkaisua, Pesäpalloilijan Vuosikirjaa~ jota on ilmestynyt 5 numeroa, jois!a y~~i.sama~~~ 0.11 Itä-Länsi-ottelun erikoisnumero. Vuosikll'Jan paatolmittajana on ollut rautatievirkailija Aarn~ Til~ström ja toimittajina herrat Aaro Kivilinna ja Mattt O~ltla. ~ehden taloudenhoitajana on toiminut liiton slhteen. Vuosikirjan kokonaissivumäärä on 208 sivua. Mestaruuskilpailut. Suomen mestaruuskilpailut pelattiin edelleen 4 sarjassa, nim. Suur-, B-, naisten ja nuorten sarjoissa. Suursarja pelattiin kahtena, Länsi- ja Itä-~~omen lohk~~.a. Lännen ja Idän paras joukkue ratkaisivat keske~aan mestaruuden ja kummankin huonoin joutui B-S~~J~a~, jonka paras Idän ja paras Lä.r::ne~ jo~~kue paasivat Suursarjaan. Myös B-sarjan Idan Ja Lannen parhaat joukkueet ratkaisivat B-sarjan mestaruuden.. Koska B-sarjan erinäisillä alueilla oli kovin r,:nsaa.sti osa~ottajia, olivat useat niistä jaetut vielä a- Ja ~-Joukkue~. hin. B-sarjan alueiden lukumäärää lisättim yhdella. Osanottajamäärä on huimasti noussut. Suursarja. 8 joukkuetta. Mestari RPL. 25/ 5 Riihimäellä RPL-PT 6-4 Helsingissä HPL-TPV 12-1 Viipurissa VPL-LMV 1-1 103 Haminassa HP-EK 7-4 28/ 5 Helsingissä HPL-PT 2-1 TOijalassa TPV-RPL 7-5 Ensossa VPL-EK 4-0 Lahdessa LMV-HP 1-2

104 11/ 6 Helsingissä RPL-HPL 7-2 Toijalassa PT- TPV 7--4 Ensossa LMV- EK 7-0 Haminassa HP- VPL 6-3 20/ 8 Viipurissa VPL-HP 6-2 Lahdessa LMV-EK 21-1 20/ 8 Helsingissä PT- TPV 1-3 Riihimäellä RPL-HPL 1-1 3/ 9 Haminassa HP-LMV 3-5 Viipurissa VPL-EK 14--4 Helsingissä PT- RPL 0-6 Toijalassa TPV-HPL 6-9 10/ 9 Lahdessa LMV- VPL 5-0 Ensossa EK- HP 3--4 Helsingissä HPL-PT 1-0 Riihimäellä RPL- TPV 2-0. Loppuottelut: 17/ 9 Riihimäellä rlpl-lmv 2-0 24/ 9 Lahdessa LMV-RPL 3-1 8/ 10 Helsingissä RPL-LMV 1-0. Voimassaolevien sääntöjen mukaan kuului PT:lle ja EK:lle siirtyminen B-sarjaan, josta 2 parasta Salo Uskelan sk. Palloilijat ja Sortavalan Palloseura siirtyivät Suursarjaan. B-sarja. 114 joukkuetta. Mestari SUsk. Huom.! Kotipaikkakunta ensin mainittu. B-sarjan loppuottelut. 1. Itä. Paras joukkue SPS. SPS-VPV 1-1 VPV-SPS 0-2 JyK-KuV 7-3 SPS-JyK 4-0. 2. Länsi. Paras joukkue SUsk. SUsk-KH 4-3 SMJ-OP 8-3 PPV-SMJ 0-2 SMJ-SUsk 0-3 3. Mestari. Salo-Uskelan sk. Palloilijat. SUsk- SPS 6-0. J. Etelä-Pohjanmaa. 22 joukkuetta, joista 7 a-, loput b-ryhmässä. 1. a-ryhmä. Aluemestari: Seinäjoen Maila- Jussit. VimPS-YJ 6-2 IK--SU 6-3 IK-KauKa 4-0 KauKa- SU 1-3 KuKu- IK 7-5 SMJ- IK 14-0 SMJ-KuKu 11-0 KuKu- YJ 5-3 KuKu- VimPS 7--4. 2. b-ryhmä. Voittaja Ylistaron sk. KauKa II-ÄI 10-0 IK II-PeT 12-3 KauVi-yJ II 0-10 AV-NJ 5-3 AV-YJ :: J-l Y~ic-AV 4-2 KauKa II- IK II 3--4 IK rcysk 3--4 LL-Ysk 1-6 Ysk-IANU 5-1 IANU-LL 8-6 PeT- SU II 9-8 KR- IK II 5-8 ÄI-TeuR 5-6 TeuR- KauKa 2-11 yj II-NJ 12-12 AV- KuKu II 20-0. II. Uusimaa. 14 joukkuetta, niistä 8 a-, 6 b-ryhmässä. 1. Aluemestari: Katajanokan Haukat. KH-HNMKY 12-2 KH- PT II 8--3 KH- HPL II 9-7 HPL II-HNMKY 5-0 HPL II- PT II luov. PT II-HNMKY 4-1 JP-RPL 13-5 KooPee-JP 2-1 KooPee-RPL II 9--4 KooPee-PoU luov. KH-KooPee 7--4 KooPee-KH 6-6. 2. b-ryhmä: VOittaja HPV. HPV-HEteI25-2 HEtel- HA Y luov. HPV-HBK 12-3 SlU-TiT 18-2 HPV- SlU 12-1. m. Kaakkois-Suomi. 22 joukkuetta, joista 7 a-ryhmässä. 1. Aluemestari: Viipurin Pallo-Veikot. VPV- UU 17-0 UU- VPV 8-0 VPV- VPL II 4-0 VPV- VPL II 11-3 VPV- VNMKY 11-2 VPV- VNMKY 8-1 VNMKY- UU 7--4 VNMKY-UU luov. VNMKY- VPL II 7-2 VNMKY- VPL II luov. VPL II- UU 5-0 UU- VNMKY 5-0 UU- VPL II 1-0 TVPKU- EK II 4-2 EK II-TVPKU 0-7 TRM-TVPKU 5-3 VPV- TRM 6-0 TRM- VPV 2-8. 2. b-ryhmä: voittaja VKV. VR-VKV 5-6 VKV- VaK 7-2 VKV- VR 12-15 VR-VaK 4-0 TaKV-VaK 2--4 VaK-VR 1-14 TaKV-VKV 4--4 VaK- TaKV 5-2 VR- TaKV 1-8 VKV- TaKV 15-7 VaK- VKV 6-9 VR- TaKV 6-11 EK III-JääK 8-1 EK III- IJ 11-3 TVPKU II-JääK 19-0 TVPKU II- EK III 4-11 TVPKU II- VuoU 20-0 105 TVPKU II- IJ 7-0 EK III- LESK 2-3 LESK-EK III 2-1 EK III-TVPKU II 4-0 IJ-VuoU 10-0 IJ-JääK 4-3 IJ- EK III 3-9 IJ- VuoU luov. KäP- P öu 10-9 KiU- PöU 0-6 PöU- KäP 5-2 KiU- KäP 4-12 PöU-KiU 27-0 KäP- KiU 30-1 J skp-koiu 0-6 KoiU- J skp 0--4 VKV- KoiU 13-2 LESK- PöU 13-7 VKV- LESK 11-0 KoiU- PöU 9--4 VKV- PöU 10-1 LESK- KoiU 5-5. IV. Savo. 11 joukkuetta. Aluemestari: Jyväskylän Kiri. SuoVa- Ve U 10-2 VeU--SuoVa 6-9 KuoKo-SuoVa 17-3 SuoVa- KuoKo 15-8 KuoKo- SiiP 7-3 SiiP- KuoKo 4-9 LieKi-JyK 1-12 JyK-LieKi 24-1 LauU-JyK 0--4 JyK- LauU 16-1 LieKi- LauU 7-8 LauU- LieKi 8-5 MA- PP 7-2 PP-MA 12-3 VaU- RanU 9-5 RanU- VaU 3-8 KuoKo- VaU 1-0 JyK- PP 10-2 PP- J yk 1-3 JyK- KuoKo luov.

106 V. Kymenlaakso. Joukkueita 10. Aluemestari: Kuusankosken Veto. LMV II-OO 5-1 OO-LMV II 2-7 KuV-KauPy 13-1 KPL-KauPy 11-2 KauPY-KPL 3-7 KuV-KPL 3-0 KauPy-KuV 2-3 KPL-KuV 6-7 MeK-SuPo 13--4 SuPo-MeK 5-8 MyKV-InTe 15-5 InTe-MyKV 10-6 KI-MeK 9-8 MeK-KI3-3 MyKV-KII-0 KI-MyKV 9-10 KuV-MyKV 10-0 KuV- LMV II 4-1. VI. Poh jois-karjala. 8 joukkuetta. Aluemestari: Sortavalan Palloseura. SPS-SP 11-5 JK- JoPS 7-7 JK~oPS 8-3 PTU- LieU 2-1 LieU- PTU 0-3 SP~aaK 4-2 JaaK-SPS 1-3 SPS-J aak 9-6 JK-PTU 6--8 PTU- JK 0-13 SPS- VäT 7-3 VäT-SPS 1-6 JK- SPS 3--4 SPS-JK 3--4.JK-SPS 3--4. Vll. Lounais-Suomi. 7 joukkuetta, joista 3 a-ryhmässä. 1. Aluemestari Salo Uskelan sk. Palloilijat. SUsk-LP 7-0 LP-SUsk 1--8 LP-TUL 2-0 SUsk-TUL 11-0. 2. b-ryhmä, voittaja Perniön Karhunpojat. VeV-PNsU 1~0 PeK-LP II 6-0 PNsU-LP II 1-1 VeV-PeK 1-2 PeK-PNsU 7-0 VeV-LP II 5~. Vill. Pohjois-Suomi. 3 joukkuetta. Aluemestari: Oulun Pyrintö. OP- RLP luov. KYV-OP 2-20 OP- KYV luov. IX. Häme. 17 joukkuetta. Aluemestari: Porin Pallo-Veikot. HTu~HPK 16--4 HTu- HTa 7-2 HTu- TeP 10-5 HaHa-HTa 1--8 HaHa-KaKei 15--8 KaKei-HaHa 3-12 JaJ- TeP 0-10 TeP-JaJ luov. TeP-HTu 3-0 KaKi-TP 7-3 TMP- KaKi 10-12 TP- TMP 6-2 ViiV- TMP 2-27 TMP-ViiV luov. PiU- TMP 11-5 PiU- TP 14-6 K aki- PiU 17-3 TPUS-PiU 3--4 HaPS-UPL 8-2 PPV-HaPS 12-2 PPV-RauU luov. KaKi-PPV 5-9 PPV-HTu 6-3. Naisten sarja. 26 joukkuetta. Mestari TP. LP-PPV 15-3 KR-SU luov. KR-SMJ luov. KH-PT 7-0 HMT-HPL 10--4 HPL-PT 15-0 KH-HMT 8-3 HPL-KH 9-2 HMT-PT 6-0 HPL-HMT 6-2 KooPee-RPL 20~ RPL-KooPee 6-9 LMV-KuV 14-1 LMV-KuV 15~ HP-KI 12--4 HP- KI6--8 TP-TMP 25-1 TP-TMP 25-0 PP- KuoKo 10-1 PP- KuoKo 10-3 LieU-NS 9-7 NS- LieU 13-8 JK- JoPS 24-3 JK- JoPS 15-1 SP-SPS 10-9 SP- SPS 1-1 TP- LP 18-0 KooPee-HPL 5-2 HPL-KooPee 8-1 LMV- PP 7-4 HPL-HP 10-1 TP- KR 15-2 JK- NS 10-9 JK-SP 9--4 VPL-JK 9-3 TP-HPL 4-2 LMV - VPL 15--8 TP-LMV 16-7 LMV- TP 5-3. Nuorten sarja. 22 joukkuetta. Mestari KPL. PPV-TV 4-1 TV-PPV 12-2 SU-TV 3-1 LMV-RPL 6-5 LMV-RPL 6-5 HNMKY- PT 5--4 HPL-HNMKY 7-1 HPL-PT 6-3 TP-MU 13-9 SU sk.-tmp 3-0 TP-SU sk. 5-3 TMP-KaKi luov. MU-VeU luov. HPL-sU sk. 7-3 KPL-LMV 2-1 KuV-KPL 9-15 107 KPL-KuV 18-3 VNMKY-PA 7-2 JoPS-JK 8-0 JoPS-JK 11-1 SPS-SP 17-0 SPS-SP luov. JoPS-SPS 4-3 JoPS- VNMKY 9-5 KPL-JoPS 5-0 HPL-TP 2-1 KPL-HPL 2-0. Muut kilpailut. Maaottelu Suomi-Eesti. Mestaruuskilpailujen lisäksi ovat liittoon kuuluvat seurat järjestäneet lukuisia muita otteluja, m.m. maljaja mailakilpailuja, joihin on osallistunut myös armeija-, suojeluskunta- ja koululaisjoukkueita. Liiton luvalla on järjestetty kaikkiaan 297 kilpailua, joista kansainvälisiä 6. Hämeenlinnassa pelattiin järjestyksessä toinen maaottelu Suomi- Viro, jossa Suomea edusti Hämeestä kokoonpantu joukkue. Ottelun tulos oli taas Suomen vakuuttava voitto 8-0. Pesäpallofilmi. Pesäpalloliiton johtokunta ryhtyi jo alkukeväästä rohkeaan yritykseen erikoisen pesäpallon opetusfilmin aikaansaamiseksi. Suunnitelmasta tulikii?- tosi - sopimus tehtiin Suomi-Filmin kanssa filmin aikaansaamisesta. Liiton kunniapuheenjohtaja maisteri Lauri Pihkala ja liiton toimekas puheenjohtaja toimittaja Merinen vastasivat ensi sijassa käsikirjoituksesta, liiton johtokunnan jäsenten ollessa kaikin tavoin mukana ja apuna filmiä valmistettaessa. Niinpä valmistuikin syksyllä laatuaan ensimmäinen pesäpallofilmi, pituudeltaan n. 1.000 metriä, joka on saanut erittäin suopean arvostelun osakseen. Filmin valmistuksessa olivat osaltaan mukana myös Suojeluskuntajärjestö ja Suomen armeijan yleisesikunta.

108 Pesäpalloilun Liittoneuvosto. Toista vuottaan on v. 1933 toiminut Pesäpalloilun Liittoneuvosto, jonka esimiehenä on toiminut Pesäpalloliiton puheenjohtaja, toimittaja Merinen ja sihteerinä PPL:n sihteeri Mannelin. Vuosikokouksessaan 17/4 Liittoneuvosto hyväksyi Pesäpalloliiton taholta ehdotetut sääntömuutokset pelisääntöihin, vahvisti yhteiseksi yleiseksi pesäpallopäiväksi koko maassa helatorstain 25/5, järjesteli eri järjestöjen mestaruuskilpailuaikojen sovittamista niin etteivät ne haittaa toisiaan, sekä keskusteli Urheiluopiston neuvojakursseijle osallistumisesta. Liittoneuvostoon liittyi uusi jäsen Suomen Voimisteluopettajaliitto, joten siihen Pesäpalloliiton lisäksi kuuluvat Suomen armeija, Suojeluskuntajä,rjestö, Suomen Akateeminen Urheiluliitto, Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, Suomen Oppikoulujen Urheilijat, Poikaurheiluliitto, Suomen Nuorison Liitto, NMKY:n Urheiluliitto, Raittiuden Ystävien Urheiluliitto ja Svenska Finlands Idrottsförbund. Lasten päiviksi 17/9 liitto huolehti pesäpallo-ottelun järjestämisestä sekä hankki tarpeelliset tuomarit. Yleisradiossa piti liittojohtokunnan jäsen A. Kivilinna esitelmän pesäpallosta 17/9, jonka lisäksi on lukuisilla kirjoituksilla maan eri lehtiin tehty propagandaa pelin hyväksi. Herra Kivilinna piti myös maamme kansakoulunopettajien kesäluentopäivillä Helsingissä 2 luentotilaisuutta ja yhden käytännöllisen neuvontatilaisuuden, joihin osallistui toistasataa opettajaa. 109 Muu toiminta. Pelisäännöt on tehtyjen muutoksien johdosta uusittu. Pesäpallovälineiden laadun parantamista silmälläpitäen on tehty useita sopimuksia valmistajien kanssa, järjestämällä hyväksyttyihin välineihin liiton suositusmerkki. Paitsi varsinaista neuvontatyötä liitto on avustanut rahallisesti vuoden mestarijoukkuetta RPL:ää seuran tekemää opetus- ja propagandamatkaa varten Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan. Erinäisiä SVUL:n piir:ijohtokuntia ja omia jäsenseuroja on myös rahallisesti tuettu kurssi toiminnassa. Liitto järjesti taas Helsingissä 1/10 tavanomaiseksi muodostuvan Itä-Länsi-ottelun, jota seuraamassa oli ennätysmäärä yleisöä, n. 4,000 henkeä. Ottelu radioitiin sekä selostettiin kovaäänisen avulla yleisölle. Länsi suoriutui tälläkin kertaa voittajana, vaikkakin vain 3-2.

110 111 De b e t An Kulunki-, Palkka- ja Vuokratili: Palkat.................. Vuokrat........................ Yleiskulut.........'...... Pesäpalloliiton Voi tt 0-23,212: 25 4,515:- 4,900: 25 Posti-, Puhelin- ja Sähkösanomakulujenti1i: Postikulut...................... 2,277: - Puhelinkulut.................... 1,130: 60 Sähkösanomakulut................. 55 : 05 ja 32,627: 50 3,462 : 65 Kurssi-, Neuvonta- ja Propagandakulujentili., 10,166: 10 Kokous- ja Matkakulujenti1i: Matkakulut................... 7,537: 50 Sekalaiset kulut............... 1,192: 50 SekalaistentiIi........................ Filmitili Eesti-Suomi Maaottelutili............. Aluetoimikunnantili................ Pesäpalloilijan Vuosikirjantili Pääomatili: Ylijäämä v:lta 1933........... 8,730: -- 3,509: 20 23,482: 30 3,925: 95 790:60 3,199: 05 12,105: 68 Smk. 101,999: 03 tilinpäätös 31. 12. 1933. T a p p i 0 t i 1 i. Per Tavaratili: P ainotuotteista........ Virall. pallomerkeistä........ Tavaramerkeistä.................. 19,443 : 28 7,656:- 8,513: 75 Kilpa ilujentili........ Korkotili......................... Määrä~ahatili K red i t 35,613: 03 16,636: 35 1,749 : 65 48,000: - Smk. 101,999: 03 An SVUL:n tili: Rahaa............. 42,607 : 80 Tavaratili: Painotuotteita Arvopaperitili Ta s c- 2,313: 93....................... 2,000: - 46,921 : 73 ----~------~--- Smk. 46,921 : 73 t i 1 i. Per Pääomatili: Ylijäämä edellisiltä vuosilta vuoäelta 1933.... 34,816: 05 12,105: 68 Smk. 46,921 : 73 46,921 : 73

Edustus SVUL:n liittokokouksissa. Suomen Pyöräilyliittoa on SVUL:n liittokouksissa edustanut liiton puheenjohtaja TiZus, varamiehenään varapuheenjohtaja Anttila. 113 Suomen PyöräilyliiUo v. 1933. Liittojohtokunta. Suomen Pyöräilyliiton liittojohtokuntaan ovat kuuluneet insinööri Eino TiZus Helsingistä puheenjohtajana, sekä johtokunnan jäseninä kirjaltaja Lauri Anttila Helsingistä, lääket. kand. Bertil Backman Tampereelta, johtaja Lauri Brander Viipurista, johtaja Raul Hellberg Porvoosta, kauppias Arvi Lehtonen Helsingistä sekä matkaposteljooni Karl Lindström Helsingistä. Liittojohtokunnan varapuheenjohtajana on toiminut kirjaltaja Anttila sekä sihteerinä ja taloudenhoitajana toimittaja Einari Mannelin. Kiireellisempiä asioita valmistelemaan ja hoitamaan on edelleen pidetty työvaliokuntaa, johon ovat kuuluneet kulloinkin Helsingissä olevat johtokunnan jäsenet. Täten on myös huomattavasti säästetty niukkoja käyttövaroja. Johtokunnalla on ollut kaikkiaan 5 kokousta, joista pöytäkirjoihin on merkitty 80 pykälää. Työvaliokunta on kokoontunut 11 kertaa, pöytäkirjapykälien noustessa 93 :een. Osanotto johtokunnan kokouksiin on ollut seuraava: Tilus, Anttila, Brander, Lehtonen ja Lindström 5, Backman ja Hellberg 3 kertaa. Työvaliokunnan kokouksiin ovat jäsenet osallistuneet seuraavasti: Tilus ja Lehtonen 11, Anttila 7, Lindström 6, Backman 4 sekä Hellberg 3 kertaa. Edustus SVUL:n liittohallituksessa. Liittoa on SVUL:n liittohallituksessa edustanut puheenjohtaja Tilus, herra Lindströmin ollessa varamiehenä. Edustus Suomen Olympialaisessa Komiteassa. Liiton edustajana Suomen Olympialaisessa Komiteassa on edelleen Qllut reviisori Yrjö Wahlroos. Edustus Stadion-säätiössä. Stadion-säätiössä on liiton edustajana edelleen toiminut johtaja Raul Hellberg. Liiton nimenkirjoittamisoikeus. Liiton nimen ovat kuluneen vuoden aikana olleet oikeutetut kirjoittamaan liiton puheenjohtaja Tilus tai varapuheenjohtaja Anttila yhdessä liiton sihteeri-taloudenhoitajan Mannelinin kanssa. Liiton jäsenistö. Liiton jäsenseurojen lukumäärä oli 31/12 1933 154; niissä oli jäseniä yhteensä 5,928. Merkkisuoritukset. Pyöräilymerkkejä on vuoden aikana suoritettu enemmän kuin koskaan aikaisemmin. 1 lien merkkisuorituksia oli 7, II lk:n 23, III lk:n 34 ja harrastajamerkin suorituksia 101, joten kokonaislukumäärä on 165. Yleinen pyöräilypäivä. Liittojohtokunta määräsi yleiseksi pyöräilypäiväksi koko maassa sunnuntain 28/5. Liiton äänenkannattajassa Voimistelu- ja Urheilu-lehdessä sekä Suomen 8 --~~-- --

114 Urheilulehdessä julkaistiin pyöräilynumerot ja jäsenseuroille annettiin kiertokirjeellä etukäteen ohjeita ja kehoitus pyöräilypäivän viettämisestä. Vuosikokoukset. Varsinainen vuosikokou s pidettiin SVUL:n huoneustossa Helsingissä 7/5, kymmenen jäsenseuran ollessa edustettuna. Tällöin käsiteltiin m.m. seuraavat asiat: 1) esitettiin liiton edellisen vuoden vuosikertomus tileineen, jotka vahvistettiin; 2) myönnettiin yksimielisesti vuoden 1932 liittojohtokunnalle täydellinen vastuuvapaus; 3) vahvistettiin alustava vuoden 1934 talousarvio; 4) vahvistettiin toimintasääntöjen 5, 8, 11, 14, 19 ja 25 pykäliin esitetyt muutokset; 5) vahvistettiin liitttojohtokunnan laatimat pyöräilykilpailusäännöt, pyöräilyennätyssäännöt, kilpapyöräi Iijäin luokitussäännöt ja pyöräilymerkkisäännöt kokeiltaviksi kesän aikana siirtäen niiden käsittelyn vielä syksyn jatkovuosikokoukseen. Jatko-vuosikokous pidettiin samassa paikassa 14/10, jolloin läsnä oli 11 jäsenseuraa ja jolloin käsiteltiin m.m. seuraavat asiat: 1) valittiin liiton puheenjohtajaksi vuodeksi 1934 insinööri ' Eino TiZus Helsingistä ja liittojohtokunnan jäseniksi kirjaltaja Lauri Anttila Helsingistä, lääket. kand. Bertil Backman Tampereelta, johtaja Lauri Brander Viipurista, johtaja Raul Hellberg Porvoosta, matkaposteljooni Karl Lindström Helsingistä sekä herra K. Tuomisto Nousiaisista; 2) valittiin liiton tilintarkastajiksi v. 1934 reviisori Yrjö Wahlroos ja herra S. Sandell Helsingistä, varamiehinään johtaja K. Lampila ja hra Th. Lönnfors; 3) valittiin liiton edustajiksi SVUL:n liittohallitukseen insinööri Tilus, varamiehenään kauppias A. Lehtonen, sekä matkaposteljooni Lindström, varamiehenään kirj altaj a Anttila; 4) valittiin SVUL:n liittokokouksiin edustajaksi puheenjohtaja Tilus, varalta varapuheenjohtaja Anttila; 5) hyväksyttiin erinäisin muutoksin yleiset kilpailuy.m. säännöt, jonka lisäksi mestaruuskilpailusäännöistä keskusteltiin, jättämällä niiden viimeistely liittojohtokunnan tehtäväksi; 6) hyväksyttiin liiton talousarvio vuodeksi 1934. Pohjoismaiset pyöräilymestaruuskilpailut. Kuluneen vuoden pohjoismaiset pyöräilymestaruuskilpailut järjestettiin Oslossa 26-27/8. Suomesta oli jälleen joukkue (5 miestä) vain maantiepyöräilyyn. Pohjoismaiden mestariksi tuli ruotsalainen B. Britz ajalla 4.22,45. Suomalaiset sijoittuivat seuraavasti: H. Munter 8 :5, 4.35,14, T. Porko kymmenes, 4.37,44; Tuomisto oli yhdestoista, Alhonen seitsemästoista, epäonninen Riutanen keskeytti. Joukkuekilpailussa oli järjestys: 1) Ruotsi 17.57,16,2) Tanska 18.17,32, 3) Suomi 18.44,47 ja 4) Norja. Suomen joukkueen johtajana oli liittojohtokunnan jäsen Raul HeZZberg, joka edusti Suomea myös Pohjoismaiden Pyöräilyliiton kongressissa. Sarjajako. Edellisen vuoden mukaan jaettiin maamme pyöräilijät nytkin A-, B-, C- ja D-sarjoihin. Sarjoihin jaettujen pyöräilijäin lukumäärä on jälleen kasvanut, ollen kokonaismäärä 391, edusta en 80 eri seuraa ja jakautuen eri sarjoihin seuraavasti: A-sarja 35, B-sarja 70, C- eli alokassarja 257 ja D- eli ikämiessarja 29. Pyöräilyneuvonta. Urheiluopistossa Vierumäellä järjestettiin laatuaan ensimmäiset pyöräilyn erikoiskurssit 21-23/6, joihin osallist~i 24 henkeä eri puolilta maata. Pyöräilyneuvontaa on näiden kurssien lisäksi tehty kirjallisesti. Etenkin on mainittava kauppias Raul Hellbergin julkaisema pyöräilykirja, jossa neuvontapuoleen on kiinnitetty 1 ~5

lhi erikoista huomiota. Varsinkin insin. Tilus ja kauppias Lehtonen ovat ahkeraan kirjoitelleet pyöräilyneuvontakirjoituksia, minkä lisäksi edellinen piti myös pyöräilyesitelmän yleisradiossa. Sattuneiden lukuisten pyöräilyonnettomuuksien johdosta liitto on lähettänyt kirjelmän Valtioneuvostolle, jossa laajalti käsitellään ja ehdotetaan pyöräilyolojen parantamista m.m. uusien pyöräily teiden rakentamisen muodossa. Kilpaitutoiminta kotimaassa. Suomessa on liiton luvalla järjestetty 13 kansalliset pyöräilykilpailut sekä yhdet kansainväliset kilpailut, jonka lisäksi on ollut lukuisia propaganda- ynnä jäsenseurojen keskeisiä kilpailuja. Suomen pyöräilymestaruuskilpailut. Tampereen Pyrinnölle ' oli uskottu 7-8/8 Suomen pyöräilymestaruuskilpailujen järjestäminen. Ylituomarina toimi liiton puheenjohtaja, insin. Tilus. Mestaruudet jakautuivat seuraavasti: 1 km. rata-ajo, yleinen sarja: H. Munter, PU, 1.36,3; 20 H. Munter, PU, 32.42,3; 4 A. Bergholm, IK 32, 6.21,1; 4 joukkueajo: IK 32, 19.30,3; 136 maantieajo, yleinen sarja: H. Munter, PU, 3.53.43,5; 1 rata-ajo, nuorten sarja: N. Bergholm, IK 32, 1.33,7; 50 maantieajo, K. Streng, Ped. POjk., 1.28.15,9; 50 ikämiessarja: V. Väänänen, Hiitolan Urheilijat, 1.31,20; 10 rata-ajo, Hj. Mäkelä, Turun UL, 18.03,5. Myrskyiän Myrsky-seuralta oikeusjutun perusteella liiton haltuun jälleen saatu Korpivaara & Hallan lahjoittama Avon-pokaali joutui maantieajon parhaana seuraana Helsingin Pyöräilyseuralle (aika 12.27.06,6). luokitusmääräykset, jotka vuosikoko.uksen hyväksyminä on painatettu. Lisäksi on puheenjohtaja valmistellut mestaruuskilpeilusääntöjä, joiden lopullinen valmistuminen jäi vielä tu~evaan vuoteen. Muu toiminta. Liitto on pyrkinyt päästä kansainvälisen pyöräilyliiton (UCl) puolella korotetun kalliin vuosimaksun johdosta UCl;n neuvottelevaksi jäseneksi, harkiten myös mahdollista eroa UCl:stä. Käydyt neuvottelut eivät vielä kuluneena vuonna johtaneet kuitenkaan mihinkään päätökseen. Uudeksi Suomen ikämiesennätykseksi on hyväksytty 23/7 Korppoossa ajettu Hj. Mäkelän, Turun UL, tulos 1.32,4 yhden km. rata-ajossa. Retkeilypyöräilyyn ja sen leviämiseen on kiinnitetty erikoista huomiota kiertokirj'ein jäsenseuroille sekä lukuisin kirjoituksin. 117 Sääntöjen uudistus. Liittojohtokunta, josta erikoisesti on mainittava liiton puheenjohtaja; on tehnyt suurtyön uusiessaan kilpailu-, ennäty;s- ja merkkisäännöt sekä kilpapyöräilijäin