1 PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS HÄLYTYS-, HAITTA- JA TYÖAIKAKORVAUSTEN MAKSAMISESTA 1 Sopimuksen tarkoitus 2 Soveltamisala Tämän sopimuksen tarkoitus on turvata välttämätön henkilöstön saanti yllättäviin tai kiireellisiin työtilanteisiin ja siten varmistaa potilas-/asiakasturvallisuus ja/tai toimintojen jatkuminen mahdollisimman vähäisin häiriöin. Tällä sopimuksella sovitaan paikallisesti toisin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 24 :stä. Muissa kuin tässä sopimuksessa sovituissa tilanteissa noudatetaan Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. Tätä sopimusta sovelletaan Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän palveluksessa oleviin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ja Kunnallisen teknisen sopimuksen piiriin kuuluviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin. Sopimusta ei kuitenkaan sovelleta toiminnan luonteesta johtuen liikelaitoksena toimivan pelastuslaitoksen henkilökuntaan, vaan tältä osin neuvotellaan tarvittaessa erillinen paikallinen virka- ja työehtosopimus. Hälytys-/haittarahan maksamisen yleiset edellytykset on sovittu tämän sopimuksen 8 pykälässä. 3 Hälytys-/haittaraha 50 euroa Suuruudeltaan 50 euroa oleva hälytys-/haittaraha maksetaan seuraavissa tilanteissa: 1. Töihin kutsutaan vapaa-ajalta Viranhaltija/työntekijä kutsutaan/hälytetään työnantajan toimesta työhön vapaa-ajaltaan. Kutsun pitää edellyttää enintään viiden tunnin kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista. Hälytys-/haittarahaa ei makseta, mikäli kutsu edellyttää työhön saapumista enintään tuntia ennen työvuoroluettelon mukaista työvuoron alkamista. Hälytys-/haittarahaa ei myöskään makseta, mikäli viranhaltija/työntekijä on kutsun saadessaan varalla. Tilanteessa, jossa viranhaltija/työntekijä on hälytetty työvuoroon ja hän joutuu tekemään välittömästi peräkkäisen toisen työvuoron (kohta 4), maksetaan vain yksi hälytys-/haittaraha.
2 Työaika merkitään alkamaan siitä, kun viranhaltija/työntekijä työpaikalle saavuttuaan ryhtyy työhön. 2. Työvuorojen vaihtaminen lyhyen ajan sisällä Työnantajan aloitteesta viranhaltijan/työntekijän työvuoroja vaihdetaan äkillisesti. Tämä koskee tilanteita, joissa viranhaltijan/työntekijän kanssa sovitaan ao. päiväksi suunnitellun työvuoron vaihtamisesta toiseksi, esim. iltavuoron vaihtaminen yövuoroksi tai sitä edeltäväksi aamuvuoroksi ja muita näihin vastaavia tilanteita, joissa työvuoron alkamisajankohta aikaistuu tai myöhentyy noin työvuoron pituuden verran. Äkillisyys tarkoittaa, että sopiminen tapahtuu enintään 12 tuntia ennen suunnitellun/muutetun työvuoron alkamista. 3. Vapaapäivän vaihtaminen työpäiväksi lyhyen ajan sisällä Työnantajan aloitteesta viranhaltijan/työntekijän vapaapäivä vaihdetaan äkillisesti normaalipituiseksi työpäiväksi/työvuoroksi tai normaalipituiseksi varallaoloajaksi. Äkillisyydellä tarkoitetaan sitä, että sopiminen tapahtuu enintään edellisen vuorokauden aikana ennen vapaapäivänä tehtävän työvuoron tai varallaolon alkamista. Soveltamisohje kohdat 3 4: Lähtökohtana on periaate, että vahvistettua työvuorolistaa noudatetaan ja vapaapäivältä viranhaltija/työntekijä hälytetään vasta, kun muut vaihtoehdot on selvitetty. Vapaapäiviä vaihdettaessa tulee huomioida työaikalain viikkolepoaikaa koskevat määräykset. Lähtökohtana on myös se, että toiminnallisista syistä hyväksyttyä työtuntijärjestelmää voidaan työnjohdollisesti muuttaa. Tällä sopimuksella korvataan lyhyen ajan sisällä tapahtuvien muutosten aiheuttamaa haittaa viranhaltijalle/työntekijälle. Hälytysraha ei ole vuorokohtainen, ts. jos saman hälytyksen takia joudutaan vaihtamaan useampi työvuoro, hälytysraha maksetaan vain kerran. Esim. tilanteessa, jossa viranhaltijan/työntekijän suunniteltu aamu- tai iltavuoro vaihdetaan äkillisesti yövuoroksi ja seuraava päivä on suunniteltu vapaapäiväksi, maksetaan vuorojen vaihtamisesta vain yksi hälytysraha.
3 4. Toiseen peräkkäiseen työvuoroon jääminen Viranhaltija/työntekijä joutuu työnantajan aloitteesta jäämään toiseen työvuoroon välittömästi edellisen työvuoron perään tai hänen kanssaan sovitaan, että hän jää normaalipituiseen varallaoloon. Työhön jäämisestä sovitaan työvuoron aikana. Jälkimmäinen työvuoro voi olla osittain päällekkäinen (työvuoroa jäljellä noin puolet sen pituudesta) edeltävän työvuoron kanssa ja työtarpeen oletetaan kestävän asiasta sovittaessa työvuoron loppuun. Työtarpeen päättyessä mahdollisesti sovittua aikaisemmin, hälytys-/haittaraha maksetaan siitä huolimatta, ettei edellä tarkoitettu päällekkäisyys täysin täyty. Työvuoron tekemisen tulee perustua jälkimmäiseen työvuoroon suunnitellun työntekijän sairastumiseen tai muun äkillisen poissaolon paikkaamiseen tai pakottavaan potilashoidolliseen tilanteeseen, jossa työvuoroon joudutaan lisäämään työntekijöitä suunnitellusta määrästä. Potilasturvallisuuden ja työsuojelun näkökulmasta kahden peräkkäisen työvuoron teettämisen tulee olla poikkeuksellinen toimenpide, johon voidaan mennä vasta, kun kaikki muut vaihtoehdot on selvitetty. Työaikalain vuorokausilepoaikaa koskevat määräykset huomioiden peräkkäisten työvuorojen yhteispituus voi olla enintään 15 tuntia. 5. Työvuoron jatkaminen ennalta arvaamattomassa tilanteessa Viranhaltija/työntekijä joutuu työnantajan aloitteesta jatkamaan suunniteltua työvuoroaan eikä sen tarkka päättymisajankohta ole asiasta päätettäessä tiedossa/ennakoitavissa. Tämä tilanne koskee kesken olevaa toimenpidettä tai muuta vastaava tilannetta, jossa jouduttaisiin hälyttämään työhön muuta henkilökuntaa, ellei ao. työntekijä jatkaisi työvuoroaan. Ylityksen tulee olla kuitenkin vähintään kaksi tuntia ja sen tulee johtua pakottavista toiminnallisista syistä. Työntekijän jäädessä ilman pakottavaa syytä työhön toimenpiteen tms. päätyttyä ja em. tuntimäärän ylittyessä tästä syystä ei perustetta tässä tarkoitetun hälytys-/haittarahan maksamiseen ole.
4 Hälytys-/haittarahan maksamisen yleiset edellytykset määräytyvät tässäkin tilanteessa tämän sopimuksen 6 pykälässä sovittujen periaatteiden mukaan 6. Peruuntunut toimenpide tai aiheettomaksi osoittautunut hälytys Mikäli viranhaltija/työntekijä on 4 ja 5 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa työnantajan toimesta hälytetty vapaaltaan ja hän on ehtinyt tulla työpaikalle, mutta toimenpide tms. peruuntuu tai kyse on aiheettomaksi osoittautuneesta hälytyksestä, maksetaan hänelle 50 euron suuruinen haittaraha. 4 Hetkellisten jonotilanteiden purkaminen/töiden äkillinen ruuhkautuminen 180 euroa Suuruudeltaan 180 euron hälytys-/haitta-/työaikakorvaus maksetaan, mikäli viranhaltija/työntekijä kutsutaan/hälytetään työnantajan toimesta työhön vapaa-ajaltaan toiminnan ruuhkautuessa erittäin poikkeuksellisen tilanteen johdosta (esim. suuret onnettomuustilanteet, liukkaiden kelien aiheuttamat kaatumiset, yms. vastaavat tilanteet, joissa kiireellisen hoidon tarpeessa on selkeästi tavanomaista enemmän potilaita), kyseessä ei siis voi olla säännöllisesti toistuva tilanne. Käytännössä tällaiseen työhön on saavuttava pääsääntöisesti 30 minuutin kuluessa. Työhön kutsumisen tarpeen arvioi päivystävä lääkäri. Töihin tulee pystyä lähtemään viiveettä ja 30 minuutin saapumisaika on ohjeellinen eikä sen vähäinen ylittyminen estä korvauksen maksamista. Mikäli kutsu edellyttää työhön saapumista enintään tuntia ennen työvuoroluettelon mukaista työvuoron alkamista hälytys-/haitta-/työaikakorvausta ei makseta. Korvausta ei myöskään makseta, mikäli viranhaltija/työntekijä on kutsun saadessaan varalla tai jos hälytys on tullut tietoon työvuoron aikana. Tässä pykälässä tarkoitettu korvaus maksetaan 180 euron suuruisena, mikäli tehty työaika jää alle kahden tunnin. Jokaiselta sen jälkeen päättyneeltä puolelta tunnilta maksetaan 20 euron suuruinen lisäkorvaus. Em. korvausten lisäksi ei makseta epämukavan työajan korvauksia. Tehdyt tunnit eivät mene myöskään aikahyvityksen vuoksi vajaaksi suunniteltujen listojen täyttöön. 5 Erikoistilanteiden hälytys-, haitta- ja työaikakorvaus 250 euroa Suuruudeltaan 250 euron hälytys-, haitta- ja työaikakorvaus maksetaan, mikäli viranhaltija/työntekijä kutsutaan/hälytetään työnantajan toimesta työhön vapaa-ajaltaan erittäin kiireelliseen hälytysluonteiseen työhön. Tällöin kyse on välittömästi potilaan henkeä uhkaavasta tai vakavasti terveyttä vaarantavasta tilanteesta, mistä johtuen työhön
5 lähtemisen tulee tapahtua välittömästi ja työpaikalle on saavuttava käytännössä 20 minuutin kuluessa. Työhön kutsumistarpeen arvioi päivystävä lääkäri. Tässä tarkoitetussa työssä on käytännössä kyse potilaan hengen tai terveyden pelastavasta kiireellisestä leikkauksesta, pallolaajennuksesta, tutkimuksesta tai niihin rinnastettavasta toimenpiteestä tai kriittisestä hätätilanteesta tai sen syntymisen ehkäisemisestä. Tätä kohtaa sovelletaan myös kiireellisesti tehtäviin elinsiirtoleikkauksiin. Kustakin töihin kutsuun perustuvasta työkerrasta maksetaan kertakorvauksena 250 euroa. Työkerta voi sisältää myös useampia toimenpiteitä joko samalle tai eri potilaalle/potilaille. Mikäli työ kestää yli kaksi tuntia, maksetaan kultakin ylittävältä päättyneeltä puolelta tunnilta 20 euron suuruinen korvaus. Tilanteessa, jossa viranhaltija/työntekijä on hälytetty vapaa-ajaltaan tämän pykälän mukaiseen kiireelliseen hälytystyöhön ja tämän työvuoron tai hälytystyön jatkuessa tulee uusi hälytys/vastaava toimenpide, maksetaan vain yksi hälytys-, haitta- ja työaikakorvaus (250 euroa + 20 euroa kultakin päättyneeltä kaksi tuntia ylittävältä puolelta tunnilta). Korvattavaan työkertaan sisältyy varsinaisen toimenpiteen lisäksi tarvittavat esivalmistelutoimenpiteet sekä toimenpiteen jälkeiset instrumenttien tms. puhdistus- ja huolto- tai vastaavat jälkitoimenpiteet. Sovitun kertakorvauksen katsotaan sisältävän korvauksen tehdystä työajasta (lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyö), korvauksen vapaa-aikaan kohdistuneista rajoituksista sekä töihin kutsun aiheuttamasta haitasta. 6 Puhelinkonsultaatio/ 10 euron hälytys-/haittaraha 7 Työaikakirjanpito Vapaa-aikaan kohdistuvasta häiriöstä klo 22:00 06:00 välisenä aikana tai vapaapäivinä maksetaan 10 euron suuruinen hälytys-/haittaraha viranhaltijalle/työntekijälle, jota ei ole määrätty olemaan varalla ja jolta pyydetään ao. alan asiantuntijana neuvoa puhelimitse. Samaan tuntiin sisältyvistä puheluista maksetaan vain yksi korvaus. Maksamisen edellytyksenä on, että yhteydenotto on tapahtunut työvuorossa/päivystysvuorossa olleen yksikön tai jonkin osa-alueen toiminnasta vastuullisen viranhaltijan/työntekijän toimesta työssä syntyneen äkillisen ongelmatilanteen ratkaisemiseksi. Tämän sopimuksen 4 5 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa tehdyistä työtunneista pidetään erillistä työaikakirjanpitoa, joka liitetään varsinaisten työaika-asiakirjojen yhteyteen. Työaika
6 merkitään tällöin alkamaan siitä, kun viranhaltija/työntekijä työpaikalle saavuttuaan ryhtyy työhön. 8 Hälytys-/haittarahan maksamisen yleiset edellytykset Perusteena hälytys-/haittarahan maksamiselle on aina viranhaltijalle/työntekijälle hälytyksestä aiheutunut häiriö. Epäselvissä tilanteissa hälytys-/haittarahan maksamisesta päättää asianomainen esimies. Hälytys-/haittarahan maksamisesta päätettäessä tulkinnanvaraisessa tilanteessa painoarvoa asetetaan sille, mitä työntekijän kanssa on sovittu tässä sopimuksessa tarkoitetuissa tilanteissa. Soveltamisohje Yksiköissä tulee esimiesten ohella myös vuorovastaavien olla riittävän perehtyneitä tämän sopimuksen sisältöön. Hälytys-/haittarahasopimuksen toimivuutta arvioidaan sekä työantajan että ammattijärjestöjen taholta, samoin seurataan säännönmukaisesti sopimuksen nojalla tehtyjä hälytysrahan maksamista koskevia ratkaisuja. Hälytys-/haittaraha on siis tarkoitettu korvaamaan äkillisen tilanteen työntekijälle aiheuttamaa häiriötä, mikä seikka tulee ottaa huomioon harkittaessa tämän sopimuksen soveltamista. Häiriöitä voivat olla muutokset esim. lastenhoidon järjestelyissä, suunniteltujen vapaa-ajan menojen peruttamiset, yms. Häiriöistä ei ole tarpeen pyytää työntekijältä selvitystä, mutta tapahtunut tilanne huomioiden on oletettavaa, että sellaisia on työntekijälle aiheutunut. Hälytys-/haittarahaa ei makseta esim. tilanteissa, jossa osa-aikaiselle viranhaltijalle/työntekijälle työnantaja on velvollinen työsopimuslain mukaan tarjoamaan lisätyötä hänen suunniteltuna vapaapäivänään. Hälytysrahaa ei myöskään makseta ns. keikkalaiselle (palvelussuhde alle 13 päivää), mikäli hän jatkaa työvuoroaan/tekee toisen työvuoron lisä/ylityönä alun perin sovitun työvuoron jälkeen. Hälytysrahaa ei makseta, mikäli tehty työaika jää alle sopimuksen mukaisen säännöllisen työajan (täytettynä mahdollisilla aikahyvityksillä). 9 Matkakorvaukset 10 Voimassaolo Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan vähimmäiskorvaus hälytysluonteisen työn aiheuttamista lisääntyneistä matkakuluista.
7 Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2017 lukien ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa kunnallisessa pääsopimuksessa sovitulla tavalla kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Joensuussa.. 2016 POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Ilkka Pirskanen toimitusjohtaja Johanna Bjerregård Madsen henkilöstöjohtaja TEHY ry SUPER ry JHL ry JUKO JS JYTY ry