nro 10/2014 SISÄLLYSLUETTELO KH 147 KH 148 Kokouksen järjestäytyminen Lausunto Vihdin Veden jätevesihuollon vaihtoehdot -hankkeen YVA-selostuksesta KH 149 Osavuosikatsaus 2/2014 KH 150 KH 151 KH 152 KH 153 KH 154 Edustajien nimeäminen Uudenmaan liiton maakuntaparlamenttiin Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset Muut asiat n kunnan lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta
Sivu 2 Nro 10/2014 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo 18.00-20.05 Läsnä olevat jäsenet Muut läsnä olevat Laaksonen Merja, puheenjohtaja Kaisla Heikki, jäsen, saapui klo 18.02 147 käsittelyn aikana Karell Anders, jäsen Koroma-Hintikka Maria, jäsen Louekoski Vesa-Matti, jäsen Martin Kirsi, jäsen Pitkänen Kirsti, jäsen Sneck Minna, jäsen Svanfeldt Stefan, jäsen Tanskanen Veikko, jäsen Alho Arja, KV:n puheenjohtaja Penttinen Arto, KV:n 2. varapuheenjohtaja Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja Löfbacka Mikko, hallintojohtaja Nordman Tina, sivistystoimenjohtaja, poistui klo 19.30. 149 käsittelyn jälkeen Öberg Benita, perusturvajohtaja, poistui klo 19.55. 154 käsittelyn jälkeen Skyttä Jorma, tekninen johtaja, poistui klo 19.30. 149 käsittelyn jälkeen Eerola Erkki, taloussuunnittelija, poistui klo 19.10. 153 aikana Asiat 147-154 Allekirjoitukset Merja Laaksonen puheenjohtaja Mikko Löfbacka pöytäkirjanpitäjä Veikko Tanskanen pöytäkirjantarkastaja Maria Koroma-Hintikka pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo 6.10.2014 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Mikko Löfbacka hallintojohtaja
Sivu 3 KH 147 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Päätös: päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita pöytäkirjantarkastajiksi Veikko Tanskasen ja Maria Koroma- Hintikan. päätti ottaa käsiteltäväkseen pöydille jaetun asian 154 n kunnan lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. päätti, että asia 153 (muut asiat) käsitellään seuraavana ja sen jälkeen asia 149 (osavuosikatsaus 2/2014). = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 4 KH:576 /2013 KH 148 LAUSUNTO VIHDIN VEDEN JÄTEVESIHUOLLON VAIHTOEHDOT - HANKKEEN YVA-SELOSTUKSESTA YMPJARAKL 13.11.2013 122 Oheismateriaali Uudenmaan Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus pyytää n kunnalta lausuntoa Vihdin Veden jätevesihuollon vaihtoehdot -hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) -ohjelmasta 2.12.2013 mennessä. YVAohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. YVA-menettelyn tavoitteena on saada vertailutietoa eri puhdistamoratkaisuvaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. YVA tuottaa aineistoa Vihdin Veden ja Vihdin kunnan päätöksenteon tueksi ja aluehallintovirastolta myöhemmin haettavia vesi- ja ympäristölupia varten. Tällä hetkellä Vihdin jätevedet puhdistetaan Vihdin kirkonkylässä ja Nummelassa. Kirkonkylän puhdistamolta tulevat puhdistetut jätevedet johdetaan Hiidenveteen ja Nummelan jätevedet Risubackajokeen njoen vesistöön. Vihdin vesi suunnittelee jätevesien käsittelyn keskittämistä Nummelan puhdistamoon tai johtamista Espoon Blominmäkeen. Jätevesien käsittelyä on tarpeen uudistaa Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallintooikeuden tekemien päätösten mukaisesti lupaehtojen tiukentuessa, asutuksen keskittyessä tulevaisuudessa Nummelaan ja kirkonkylän puhdistamon kapasiteetin ollessa riittämätön. Vaasan hallinto-oikeuden tekemän päätöksen (24.6.2009) mukaan Vihdin Veden on selvitettävä mahdollisuudet johtaa puhdistetut jätevedet muualle kuin Risubackajokeen. Jos se ei ole mahdollista, on selvitettävä puhdistustehon parantamismahdollisuudet niin, etteivät Risubackajokeen johdettavat jätevedet lisää haitallisten aineiden pitoisuuksia vesistössä. Korkeimman hallinto-oikeuden antaman päätöksen (11.5.2010) mukaan Vihdin Veden tulee huolehtia siitä, että puhdistetut jätevedet johdettaisiin mahdollisimman pian sellaiseen vesistöön, joka soveltuu tarkoitukseen njoen vesistöä paremmin. Uudenmaan ympäristökeskuksen Vihdin kirkonkylän puhdistamolle myöntämässä ympäristöluvassa (2009) edellytetään, että puhdistamon toimintaa on tehostettava, mikäli aluetta ei liitetä suunniteltuun seutuviemäriin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on mukana kuusi vaihtoehtoa. Tarkasteltavana on jätevesien johtaminen käsiteltäväksi Espoon Blominmäen puhdistamoon tai jätevesien käsittelyn keskittäminen Nummelaan pinta- tai kalliopuhdistamoon siten, että vedet johdetaan joko njoen vesistöön tai Hiidenveteen. Tarkasteluajankohta on vuosi 2030 ja arvioinnissa on huomi- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 5 Ympäristötarkastajan ehdotus: oitu tuon ajankohdan oletettu maankäyttö, asukasmäärä ja jäteveden määrä. Tarkastelu sisältää jäteveden siirtoputket vaikutuksineen. Vuonna 2012 Nummelan puhdistamolta vesistöön kohdistuva kuormitus oli kokonaisfosforin (Kok-P) osalta 0,12 kg/d, kokonaistypen (Kok-N) osalta 49 kg/d ja biologisen hapenkulutuksen (BOD7atu) osalta 7,5 kg/d. Puhdistusteho oli Kok-P:n ja BOD7atu:n kohdalla yli 99 % (vähimmäisvaatimus 95 %) ja Kok-N:n osalta keskimäärin 81 % (vähimmäisvaatimus 70 %). Vuoden 2030 tilannetta tarkastellaan siten, että kaikki jätevedet desinfioidaan ja Kok-P:n ja BOD7atu:n puhdistusteho pysyy ennallaan. KOK-N:n osalta tutkitaan vaihtoehtoja, joissa puhdistusteho on 80 % tai 90 %. Hyvästä puhdistustehokkuudesta huolimatta Nummelan puhdistamolta vesistöön kohdistuva kuormitus on vuonna 2030 arviolta 5913 kg fosforia ja 14 053-28 105 kg typpeä. Suuri osa jätevesien mukana kulkeutuvista ravinteista on perustuotannolle, esimerkiksi leville, suoraan käyttökelpoisessa epäorgaanisessa muodossa ja aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä. Rehevöitymiseen liittyviä ilmiöitä ovat mm. veden sameneminen, vesikasvien lisääntyminen, vesistöjen umpeenkasvu, ranta-alueiden rihmalevien kasvu, suurien leväkukintojen esiintyminen, talviaikainen happikato sekä kalaston ja muun eliöstön muutokset. Arviointiohjelma on ollut nähtävänä 2.10.2013-2.12.2013 n kirjastossa ja hankkeesta on pidetty esittelytilaisuus 10.10.2013 Vihdin kunnantalolla. Arviointiohjelman valmistumisesta on kuulutettu hankkeen vaikutusalueen lehdissä. Tarkempaa lisätietoa YVA-ohjelmasta on saatavana internetissä osoitteessa www.ymparisto.fi/vihdinjatevesihuoltoyva. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina lausuntopyyntö - YVA-ohjelma osoitteessa www.ymparisto.fi/vihdinjatevesihuoltoyva Esittelijä: ympäristötarkastaja Anu Hynninen, puh. 044 386 1270, s-posti: anu.hynninen@siuntio.fi YVA-ohjelmassa on esitetty ympäristön nykytila, hankkeen perustiedot, arvioitavat vaihtoehdot sekä suunnitelma tiedottamisesta ja aikatauluista selkeästi ja perusteellisesti. YVA-ohjelma sisältää pääosin tarvittavat tiedot selvitettävistä vaikutuksista ja selvitysten tekemisestä. n ympäristö- ja rakennuslautakunta kannattaa vaihtoehtoa 1, jossa jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Espoon Blominmäen puhdistamolle. Lisäksi jätevesien käsittelyä tulee viipymättä tehostaa kunnes Blominmäen puh- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 6 distamo valmistuu vuonna 2021. Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset tukevat esitettyä vaihtoehtoa todetessaan, että jätevesien käsittelyssä ensisijainen vaihtoehto on jätevesien johtaminen pois njoen vesistöstä. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan jätevedet eivät saa lisätä haitallisten aineiden pitoisuuksia vesistössä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 on asetettu tavoitteeksi vesien suojelu, parantaminen ja ennallistaminen niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä vuonna 2015. Vesienhoidon järjestämistä varten on laadittu alueelliset vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa on asetettu tavoitteiksi mm. jätevesien keskittäminen siirtoviemäreitä rakentamalla; typen poiston tehostaminen erityisesti silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa; ja yhdyskuntajätevesien käsittelyn tehostaminen erityisesti, kun jätevedet kohdistuvat pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai tila uhkaa heiketä ja joissa vesistön tilaa voidaan parantaa yhdyskuntien jätevesien tehostetun puhdistuksen avulla. Risubackajoen alapuolella sijaitseva Karhujärvi on luokiteltu pintavesien käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävään ja njoen keski- ja alaosat tyydyttävään tilaan. Valtioneuvoston periaatepäätös, alueellinen vesienhoitosuunnitelma ja siihen liittyvä toimenpideohjelma velvoittavat muiden päätösten ohella poistamaan njoen vesistöön ja Karhujärveen kohdistuvan jätevesikuormituksen tai ainakin vähentämään sitä merkittävästi. Karhujärvi on erityisen herkkä ulkopuolelta tulevalle ravinnekuormitukselle, sillä pitkään jatkunut liikaravinteisen veden virtaaminen on muuttanut järven veden hyvin reheväksi. Järvessä on esiintynyt säännöllisesti leväkukintoja ja happikatoja. Karhujärvellä on tehty aktiivisia toimia vedenlaadun parantamiseksi ja järven kunnostamiseksi vuosikymmenten ajan. Työn tärkeimpinä tavoitteina ovat olleet haitallisten aineiden veteen pääsyn vähentäminen sekä ihmisten ja eläinten kannalta tärkeän elinympäristön tilan kohentaminen. Järven tilan kohentamiseksi tulee ulkoista ravinnekuormitusta saada merkittävästi vähennettyä. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Karhujärveen tulevasta typpikuormituksesta on noin 15-25 %. Nummelan puhdistamon vesien purkureitin alaosa eli njoki on Natura-aluetta, jonka suojeluperusteina ovat luontotyypit ja luontodirektiivin lajit. njoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla ja samalla alueen ainoa ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityissuojeltava jokivesistö. Nummelan jätevedenpuhdistamo on suurin njoen yksittäinen pistekuormittaja. YVA-menettelyn yhteydessä on laadittava selvitys hankkeen vaikutuksista njoen Natura-alueeseen luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti riittävällä tarkkuudella siten, että selvityksen perusteella voidaan arvioida hei- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 7 kentävätkö Vihdin jätevedet yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa njoen luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettuja luontoarvoja. Mikäli Nummelan ja kirkonkylän jätevedet käsitellään vuonna 2030 keskitetysti, kasvaa vesistöön kohdistuva vuosittainen fosforikuormitus arviolta 5913 kg:aan ja typpikuormitus 14 053 28 105 kg:aan (80 90 % puhdistusteholla). Päivittäinen typpikuormitus nousee keskittämisen myötä noin 49 kg:sta noin 77 kg:aan, jos typpi puhdistetaan 80 % teholla. Suuri osa jätevesien mukana kulkeutuvista ravinteista on perustuotannolle, esimerkiksi leville, suoraan käyttökelpoisessa epäorgaanisessa muodossa, jolloin niiden lisääntyminen johtaa helposti rehevöitymiseen. Typen on todettu olevan erityisesti kasvukauden loppuvaiheessa njoen vesistön järvissä minimiravinne, joka säätelee perustuotannon kasvua. Merialueella typpi on lähes aina minimiravinne koko Suomen eteläisellä rannikkoalueella. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Pikkalanlahteen kohdistuvasta typpikuormituksesta on noin 8-10 %. Nummelan jätevedenpuhdistamon aiheuttama jätevesikuormitus Risubackaojaan, Karhujärveen ja njoen Natura-alueeseen tulee saada loppumaan Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten sekä valtakunnallisten ja alueellisten vesienhoitoperiaatteiden mukaisesti mahdollisimman pian ja jätevedet tulee johtaa käsiteltäväksi Espoon Blominmäkeen, jonka purkupisteessä merialueella jätevesien vaikutukset hukkuvat pääosin muuhun vaihteluun. n kunnan johtaessa omat jätevetensä jatkossa siirtoviemärin kautta Kirkkonummen ja Espoon viemäriverkostoon ei Nummelan jätevesien purkamista herkkään njoen vesistöön voida enää hyväksyä. Mikäli siirtoviemärin rakentaminen ei jostain syystä toteudu, tulee ravinteiden pääsyä vesistöön rajoittaa merkittävästi. Typen poistotehon on oltava puhdistamolla vähintään 90 % ja lisäksi Vihdin Veden on rakennettava Karhujärven pohjoispuolelle riittävän suuria kosteikkoalueita, joiden avulla ehkäistään liukoisessa muodossa olevien ravinteiden kulkeutuminen Karhujärveen ja njoen Natura-alueelle. Ympäristövaikutusten arviointiin tulee sisällyttää muiden selvitysten ohella kosteikkoalueiden rakentamisen vaikutusten arviointi. Päätös: Ehdotuksen mukaan = = = YMPJARAKL 10.9.2014 80 Oheismateriaali Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää n kunnalta lausuntoa Vihdin Veden jätevesihuollon vaihtoehdot -hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) -selostuksesta 2.10.2014 mennessä. YVA- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 8 selostus on hankkeesta vastaavan laatima asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. YVA tuottaa aineistoa Vihdin Veden ja Vihdin kunnan päätöksenteon tueksi ja aluehallintovirastolta myöhemmin haettavia vesi- ja ympäristölupia varten. Tällä hetkellä Vihdin jätevedet puhdistetaan Vihdin kirkonkylässä ja Nummelassa. Kirkonkylän puhdistamolta tulevat puhdistetut jätevedet johdetaan Hiidenveteen ja Nummelan jätevedet Risubackajokeen njoen vesistöön. Vihdin vesi suunnittelee jätevesien käsittelyn keskittämistä Nummelan puhdistamoon tai niiden johtamista Espoon Blominmäkeen rakennettavaan kalliopuhdistamoon puhdistettavaksi. Jätevesien käsittelyä on tarpeen uudistaa, sillä kirkonkylän puhdistamon kapasiteetti on riittämätön, käyttöja kunnossapitoa halutaan tehostaa, asutus keskittyy Nummelaan ja puhdistamoille on asetettu entistä tiukemmat lupaehdot. Vaasan hallinto-oikeuden tekemän päätöksen (24.6.2009) mukaan Vihdin Veden on selvitettävä mahdollisuudet johtaa puhdistetut jätevedet muualle kuin Risubackajokeen. Jos se ei ole mahdollista, on selvitettävä puhdistustehon parantamismahdollisuudet niin, etteivät Risubackajokeen johdettavat jätevedet lisää haitallisten aineiden pitoisuuksia vesistössä. Korkeimman hallinto-oikeuden antaman päätöksen (11.5.2010) mukaan Vihdin Veden tulee huolehtia siitä, että puhdistetut jätevedet johdettaisiin mahdollisimman pian sellaiseen vesistöön, joka soveltuu tarkoitukseen njoen vesistöä paremmin. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan Vihdin Veden tulee jättää viimeistään 30.9.2014 ympäristölupaviranomaiselle hakemus Nummelan puhdistamon toiminnan lopettamista koskevien määräysten antamiseksi tai hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ja jätevesien käsittelyn tehostamiseksi. YVA-menettelyn takia Vihdin Vesi on saanut lisäaikaa luvan hakemiseen. Uudenmaan ympäristökeskuksen Vihdin kirkonkylän puhdistamolle myöntämässä ympäristöluvassa (2009) edellytetään, että puhdistamon toimintaa on tehostettava, mikäli aluetta ei liitetä suunniteltuun seutuviemäriin. Kirkonkylän puhdistamon lupaehdot on tarkistettava viimeistään vuonna 2016. Vihdin jätevesihuollon YVA-selostuksessa tarkastellaan seitsemää hankevaihtoehtoa ja yhtä nollavaihtoehtoa (0+). Tarkastelluissa hankevaihtoehdoissa jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Espoon Blominmäen puhdistamoon tai jätevesien käsittely keskitetään Nummelaan pinta- tai kalliopuhdistamoon siten, että puhdistetut jätevedet johdetaan njoen vesistöön, Hiidenveteen tai Enäjärveen. Vaihtoehtoja tarkastellaan vuoden 2030 tilanteessa ja arvioinnissa on huomioitu ajankohdan oletettu maankäyttö, asukasmäärä ja jäteveden määrä. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 9 YVA-lain (468/1994) ja -asetuksen (713/2006) mukaan YVA-menettelyssä tulee tarkastella hankkeen vaikutuksia ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Vihdin jätevesihuollon YVA-menettelyssä keskeisimpinä vaikutuksina on pidetty toiminnan aikaisia vesistövaikutuksia ja niiden kohdentumista eri vesistöihin. YVA-selostuksen mukaan merkittävimmät kielteiset vesistövaikutukset syntyvät, mikäli puhdistetut jätevedet johdetaan Enäjärveen. Tällöin veden laadun huononeminen heikentää virkistyskäyttömahdollisuuksia Enäjärvessä, Poikkipuoliaisessa, Tervalammessa, Huhmarjärvessä ja Palojärvessä. Lisäksi sinileväkukintojen yleistyminen voi aiheuttaa terveysriskejä Enäjärvessä. Jätevesien johtaminen muihin purkuvesistöihin aiheuttaa YVAselostuksen mukaan ainoastaan vähäisiä kielteisiä vaikutuksia. Tähän asti Vihdin jätevedet on johdettu Risubackajoen kautta njoen vesistöön. Vuonna 2013 Nummelan puhdistamolta njoen vesistöön kohdistuva kuormitus oli kokonaisfosforin (Kok-P) osalta 0,20 kg/d, kokonaistypen (Kok-N) osalta 46 kg/d ja biologisen hapenkulutuksen (BOD7atu) osalta 5,9 kg/d. Puhdistusteho oli Kok-P:n ja BOD7atu:n kohdalla yli 99 % (vähimmäisvaatimus 95 %) ja Kok-N:n kohdalla keskimäärin 82 % (vähimmäisvaatimus 70 %). Vuoden 2030 tilannetta tarkastellaan siten, että kaikki jätevedet desinfioidaan ja Kok-P:n ja BOD7atu:n puhdistusteho pysyy ennallaan. Kok-N:n osalta tutkitaan vaihtoehtoja, joissa puhdistusteho on 80 % tai 90 %. Mikäli Nummelan ja kirkonkylän jätevedet käsitellään vuonna 2030 keskitetysti, kasvaa njoen vesistöön kohdistuva päivittäinen fosforikuormitus 0,20 kg:sta 0,63 kg:aan ja vuosittainen fosforikuormitus 73 kg:sta 230 kg:aan. Keskittämisen myötä typen päivittäinen kuormitus kasvaa 46 kg:sta 77 kg:aan ja vuosikuormitus 16 790 kg:sta 28 105 kg:aan (80 % puhdistusteholla). Mikäli typen puhdistuksessa saavutetaan 90 % puhdistusteho, vähenee päivittäinen kuormitus 38,5 kg:aan ja vuosikuormitus 14 053 kg:aan. Karhujärven tilaan ravinnelisäyksellä on YVA-selostuksen mukaan lievä rehevyyttä lisäävä ja veden laatua heikentävä vaikutus. Fosforipitoisuuden kasvu voi lisätä perustuotantoa etenkin Karhujärven pohjoisosassa. Järven ennestään rehevyyttä ilmentävään kasvillisuuteen, pohjaeläimiin tai kalastoon kuormituksen kasvulla ei luultavimmin ole havaittavaa vaikutusta. Ratkaisevaa ei asian kannalta ole se, onko typen puhdistusteho 80 vai 90 %. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 10 YVA-selostuksessa esitetyistä hankevaihtoehdoista Risubackajoen ja Karhujärven kannalta myönteisiä ovat vaihtoehdot 1, 3A, 3B, 4A ja 4B, joissa Risubackajokeen kohdistuva jätevesikuormitus lakkaa. Tämä näkyy välittömästi Risubackajoen veden laadun paranemisena ja ravinnepitoisuuksien alenemisena. Karhujärvessä typpipitoisuudet laskevat etenkin sen pohjoisosassa, missä vähenemä on 1350 µg/l:sta 850 µg/l:aan. Eteläosassa typpipitoisuudet laskevat 1150 µg/l:sta 750 800 µg/l:aan. Fosforin osalta vähennys on 71 75 µg/l:sta 67 73 µg/l:aan. Myönteiset vaikutukset ulottuvat njoen keskiosaan saakka. Arviointiohjelma on ollut nähtävänä 4.8.2014 2.10.2014 n kunnankirjastossa ja hankkeesta on pidetty esittelytilaisuus 21.8.2014 Vihdin kunnantalolla. Arviointiselostuksen valmistumisesta on kuulutettu hankkeen vaikutusalueen lehdissä. Tarkempaa lisätietoa YVA-selostuksesta on saatavana internetissä osoitteessa www.ymparisto.fi/vihdinjatevesihuoltoyva. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina lausuntopyyntö - YVA-selostus osoitteessa www.ymparisto.fi/vihdinjatevesihuoltoyva Esittelijä: ympäristötarkastaja Anu Hynninen puh. 044 386 1270, s-posti: anu.hynninen(at)siuntio.fi Ehdotus: n ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää n kunnanhallitukselle, että se kannattaa vaihtoehtoa 1, jossa jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Espoon Blominmäen puhdistamolle. Lisäksi jätevesien käsittelyä tulee viipymättä tehostaa kunnes Blominmäen puhdistamo valmistuu vuonna 2021. Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset tukevat esitettyä vaihtoehtoa todetessaan, että jätevesien käsittelyssä ensisijainen vaihtoehto on jätevesien johtaminen pois njoen vesistöstä. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan jätevedet eivät saa lisätä haitallisten aineiden pitoisuuksia vesistössä. Hyvästä puhdistustehokkuudesta huolimatta Nummelan puhdistamolta vesistöön kohdistuvan kuormituksen on arvioitu lisääntyvän 28 105 kg:aan typpeä ja 230 kg:aan fosforia vuonna 2030. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 on asetettu yleiseksi tavoitteeksi vesien suojelu, parantaminen ja ennallistaminen niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä vuonna 2015. Yksityiskohtaisempia tavoitteita ovat muun muassa rannikko- ja sisävesien rehevöitymisen pysäyttäminen ja niiden tilan parantaminen sekä ihmisen terveydelle ja eliöyhteisöille haitallisten aineiden aiheuttaman uhan poistaminen. Yhdyskuntajätevesien osalta on esitetty, että niiden käsittelyä on tehostettava erityisesti, kun jätevedet kohdistuvat pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai joiden tila uhkaa heiketä ja joissa Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 11 vesistön tilaa voidaan parantaa yhdyskuntien jätevesien tehostetun puhdistuksen avulla. Vesienhoidon alueellista järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet, joille on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat. Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien avulla pyritään saavuttamaan vesienhoidolle asetetut tavoitteet. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetään muun muassa, että jätevesien käsittelyä tulee keskittää siirtoviemäreitä rakentamalla. Risubackajoen alapuolella sijaitseva Karhujärvi on pintavesien ekologisen luokituksen mukaan välttävässä ja njoen keski- ja alaosat tyydyttävässä tilassa. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaan vesistöjen tilan heikkeneminen ja rehevöityminen tulee pysäyttää, haitallisten aineiden terveydelle ja eliöyhteisöille aiheuttama uhka poistaa ja hyvä tila saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Vihdin jätevesien johtaminen njoen vesistöön ja Karhujärveen on valtioneuvoston periaatepäätöksen ja alueellisten vesienhoitosuunnitelmien sekä -tavoitteiden vastaista. Suuri osa jätevesien mukana kulkeutuvista ravinteista on perustuotannolle suoraan käyttökelpoisessa epäorgaanisessa muodossa, jolloin niiden lisääntyminen johtaa nopeasti vesistöjen rehevöitymiseen. Rehevöitymiseen liittyviä ilmiöitä ovat mm. suurien leväkukintojen esiintyminen, veden sameneminen, vesikasvien lisääntyminen, vesistöjen umpeenkasvu, rantaalueiden rihmalevien kasvu, talviaikainen happikato sekä kalaston ja muun eliöstön muutokset. Karhujärvi on erityisen herkkä ulkopuolelta tulevalle ravinnekuormitukselle. Pitkään jatkunut liikaravinteisen veden virtaaminen on muuttanut järven veden hyvin reheväksi ja leväkukintoja ja happikatoja on esiintynyt säännöllisesti. Karhujärvellä on tehty aktiivisia toimia vedenlaadun parantamiseksi ja järven kunnostamiseksi vuosikymmenten ajan. Työn tärkeimpinä tavoitteina ovat olleet ravinteiden ja muiden haitallisten aineiden vähentäminen vesistössä sekä järven tilan kohentaminen. Karhujärven tilan kohentamiseksi on ensisijaisen tärkeää saada ulkoinen kuormitus riittävän alhaiseksi. Ilman ulkoisen kuormituksen vähenemistä eivät järvessä tehtävät toimenpiteet tuota tulosta. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Karhujärveen tulevasta typpikuormasta on noin 21 %. Minimiravinteella tarkoitetaan ravinnetta, jota on kasvin vaatimuksiin nähden vähiten saatavissa, ja joka siten säätelee ensisijaisesti vesialueen rehevyyttä. Karhujärvessä minimiravinteena toimii joko fosfori tai typpi ja fosfori yhdessä. Fosforipitoisuuden kasvu jätevesimäärän lisääntyessä kiihdyttää perustuotantoa ja leväkukintoja Karhujärven pohjoispäässä sekä voi aiheuttaa järven pohjoispään umpeenkasvua. Merialueella typpi on lähes aina minimiravinne koko Suomen eteläisellä rannikkoalueella. Nummelan jäte- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 12 vedenpuhdistamon osuus Pikkalanlahteen kohdistuvasta typpikuormituksesta on noin 8-10 %. Nummelan puhdistamon vesien purkureitin alaosa eli njoki on Natura-aluetta, joka on erittäin tärkeä sekä luontotyyppien että lajien suojelun kannalta. njoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla ja samalla alueen ainoa ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityissuojeltava jokivesistö. Nummelan jätevedenpuhdistamo on suurin njoen vesistön yksittäinen pistekuormittaja. Nummelan jätevedenpuhdistamon aiheuttama jätevesikuormitus Risubackaojaan, Karhujärveen ja njoen Natura-alueelle tulee saada loppumaan Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten sekä valtakunnallisten ja alueellisten vesienhoitoperiaatteiden mukaisesti ja jätevedet tulee johtaa käsiteltäväksi Espoon Blominmäkeen, jonka purkupisteessä merialueella jätevesien vaikutukset hukkuvat pääosin muuhun vaihteluun. n kunnan johtaessa omat jätevetensä siirtoviemärin kautta Kirkkonummen ja Espoon viemäriverkostoon ei Nummelan jätevesien purkamista herkkään njoen vesistöön voida hyväksyä. Käsittely: Kokkonen ehdotti Berglundin kannattamana, että lausunnon loppuun lisätään seuraava lause ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että jatkossa lupakäsittelyssä tulisi huomioida myös kemikaali- ja lääkejäämien poistaminen. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös: n ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää n kunnanhallitukselle, että se kannattaa vaihtoehtoa 1, jossa jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Espoon Blominmäen puhdistamolle. Lisäksi jätevesien käsittelyä tulee viipymättä tehostaa kunnes Blominmäen puhdistamo valmistuu vuonna 2021. Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset tukevat esitettyä vaihtoehtoa todetessaan, että jätevesien käsittelyssä ensisijainen vaihtoehto on jätevesien johtaminen pois njoen vesistöstä. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan jätevedet eivät saa lisätä haitallisten aineiden pitoisuuksia vesistössä. Hyvästä puhdistustehokkuudesta huolimatta Nummelan puhdistamolta vesistöön kohdistuvan kuormituksen on arvioitu lisääntyvän 28 105 kg:aan typpeä ja 230 kg:aan fosforia vuonna 2030. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 on asetettu yleiseksi tavoitteeksi vesien suojelu, parantaminen ja ennallistaminen niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vä- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 13 hintään hyvä vuonna 2015. Yksityiskohtaisempia tavoitteita ovat muun muassa rannikko- ja sisävesien rehevöitymisen pysäyttäminen ja niiden tilan parantaminen sekä ihmisen terveydelle ja eliöyhteisöille haitallisten aineiden aiheuttaman uhan poistaminen. Yhdyskuntajätevesien osalta on esitetty, että niiden käsittelyä on tehostettava erityisesti, kun jätevedet kohdistuvat pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai joiden tila uhkaa heiketä ja joissa vesistön tilaa voidaan parantaa yhdyskuntien jätevesien tehostetun puhdistuksen avulla. Vesienhoidon alueellista järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet, joille on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat. Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien avulla pyritään saavuttamaan vesienhoidolle asetetut tavoitteet. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetään muun muassa, että jätevesien käsittelyä tulee keskittää siirtoviemäreitä rakentamalla. Risubackajoen alapuolella sijaitseva Karhujärvi on pintavesien ekologisen luokituksen mukaan välttävässä ja njoen keski- ja alaosat tyydyttävässä tilassa. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaan vesistöjen tilan heikkeneminen ja rehevöityminen tulee pysäyttää, haitallisten aineiden terveydelle ja eliöyhteisöille aiheuttama uhka poistaa ja hyvä tila saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Vihdin jätevesien johtaminen njoen vesistöön ja Karhujärveen on valtioneuvoston periaatepäätöksen ja alueellisten vesienhoitosuunnitelmien sekä -tavoitteiden vastaista. Suuri osa jätevesien mukana kulkeutuvista ravinteista on perustuotannolle suoraan käyttökelpoisessa epäorgaanisessa muodossa, jolloin niiden lisääntyminen johtaa nopeasti vesistöjen rehevöitymiseen. Rehevöitymiseen liittyviä ilmiöitä ovat mm. suurien leväkukintojen esiintyminen, veden sameneminen, vesikasvien lisääntyminen, vesistöjen umpeenkasvu, rantaalueiden rihmalevien kasvu, talviaikainen happikato sekä kalaston ja muun eliöstön muutokset. Karhujärvi on erityisen herkkä ulkopuolelta tulevalle ravinnekuormitukselle. Pitkään jatkunut liikaravinteisen veden virtaaminen on muuttanut järven veden hyvin reheväksi ja leväkukintoja ja happikatoja on esiintynyt säännöllisesti. Karhujärvellä on tehty aktiivisia toimia vedenlaadun parantamiseksi ja järven kunnostamiseksi vuosikymmenten ajan. Työn tärkeimpinä tavoitteina ovat olleet ravinteiden ja muiden haitallisten aineiden vähentäminen vesistössä sekä järven tilan kohentaminen. Karhujärven tilan kohentamiseksi on ensisijaisen tärkeää saada ulkoinen kuormitus riittävän alhaiseksi. Ilman ulkoisen kuormituksen vähenemistä eivät järvessä tehtävät toimenpiteet tuota tulosta. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Karhujärveen tulevasta typpikuormasta on noin 21 %. Minimiravinteella tarkoitetaan ravinnetta, jota on kasvin vaatimuksiin nähden vähiten saatavissa, ja joka siten säätelee ensisijaisesti vesialueen rehe- Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 14 vyyttä. Karhujärvessä minimiravinteena toimii joko fosfori tai typpi ja fosfori yhdessä. Fosforipitoisuuden kasvu jätevesimäärän lisääntyessä kiihdyttää perustuotantoa ja leväkukintoja Karhujärven pohjoispäässä sekä voi aiheuttaa järven pohjoispään umpeenkasvua. Merialueella typpi on lähes aina minimiravinne koko Suomen eteläisellä rannikkoalueella. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Pikkalanlahteen kohdistuvasta typpikuormituksesta on noin 8-10 %. Nummelan puhdistamon vesien purkureitin alaosa eli njoki on Natura-aluetta, joka on erittäin tärkeä sekä luontotyyppien että lajien suojelun kannalta. njoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla ja samalla alueen ainoa ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityissuojeltava jokivesistö. Nummelan jätevedenpuhdistamo on suurin njoen vesistön yksittäinen pistekuormittaja. Nummelan jätevedenpuhdistamon aiheuttama jätevesikuormitus Risubackaojaan, Karhujärveen ja njoen Natura-alueelle tulee saada loppumaan Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten sekä valtakunnallisten ja alueellisten vesienhoitoperiaatteiden mukaisesti ja jätevedet tulee johtaa käsiteltäväksi Espoon Blominmäkeen, jonka purkupisteessä merialueella jätevesien vaikutukset hukkuvat pääosin muuhun vaihteluun. n kunnan johtaessa omat jätevetensä siirtoviemärin kautta Kirkkonummen ja Espoon viemäriverkostoon ei Nummelan jätevesien purkamista herkkään njoen vesistöön voida hyväksyä. Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että jatkossa lupakäsittelyssä tulisi huomioida myös kemikaali- ja lääkejäämien poistaminen. KH 148 Oheismateriaali Vihdin veden jäteveden ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tutkittu seuraavat jäteveden puhdistamisen vaihtoehdot: VE 0+, Puhdistamot Nummelassa ja Vihdin Kirkonkylässä VE 1, Jätevedet Espoon puhdistamoon VE 2A, Pintapuhdistamo Nummelassa, puhdistetut jätevedet Risubackajokeen VE 2B, Kalliopuhdistamo Nummelassa, puhdistetut jätevedet Risubackajokeen VE 3A, Pintapuhdistamo Nummelassa, puhdistetut jätevedet Hiidenveteen VE 3B, Kalliopuhdistamo Nummelassa, puhdistetut jätevedet Hiidenveteen VE 4A, Pintapuhdistamo Nummelassa, puhdistetut jätevedet Enäjärveen VE 4B, Kalliopuhdistamo Nummelassa, puhdistetut jätevedet Enäjärveen Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 15 Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina lausuntopyyntö - YVA-selostus osoitteessa www.ymparisto.fi/vihdinjatevesihuoltoyva Ehdotus: n kunnanhallitus päättää lähettää seuraavan lausunnon Vihdin veden jätevesihuolloin YVA-selostukseen, jossa se kannattaa vaihtoehtoa 1, jossa jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Espoon Blominmäen puhdistamolle. Lisäksi jätevesien käsittelyä tulee viipymättä tehostaa kunnes Blominmäen puhdistamo valmistuu vuonna 2021. Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset tukevat esitettyä vaihtoehtoa todetessaan, että jätevesien käsittelyssä ensisijainen vaihtoehto on jätevesien johtaminen pois njoen vesistöstä. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan jätevedet eivät saa lisätä haitallisten aineiden pitoisuuksia vesistössä. Hyvästä puhdistustehokkuudesta huolimatta Nummelan puhdistamolta vesistöön kohdistuvan kuormituksen on arvioitu lisääntyvän 28 105 kg:aan typpeä ja 230 kg:aan fosforia vuonna 2030. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 on asetettu yleiseksi tavoitteeksi vesien suojelu, parantaminen ja ennallistaminen niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä vuonna 2015. Yksityiskohtaisempia tavoitteita ovat muun muassa rannikko- ja sisävesien rehevöitymisen pysäyttäminen ja niiden tilan parantaminen sekä ihmisen terveydelle ja eliöyhteisöille haitallisten aineiden aiheuttaman uhan poistaminen. Yhdyskuntajätevesien osalta on esitetty, että niiden käsittelyä on tehostettava erityisesti, kun jätevedet kohdistuvat pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai joiden tila uhkaa heiketä ja joissa vesistön tilaa voidaan parantaa yhdyskuntien jätevesien tehostetun puhdistuksen avulla. Vesienhoidon alueellista järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet, joille on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat. Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien avulla pyritään saavuttamaan vesienhoidolle asetetut tavoitteet. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetään muun muassa, että jätevesien käsittelyä tulee keskittää siirtoviemäreitä rakentamalla. Risubackajoen alapuolella sijaitseva Karhujärvi on pintavesien ekologisen luokituksen mukaan välttävässä ja njoen keski- ja alaosat tyydyttävässä tilassa. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaan vesistöjen tilan heikkeneminen ja rehevöityminen tulee pysäyttää, haitallisten aineiden terveydelle ja eliöyhteisöille aiheuttama uhka poistaa ja hyvä tila saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Vihdin jätevesien johtaminen njoen vesistöön ja Karhujärveen on valtioneuvoston periaatepäätöksen ja alueellisten vesienhoitosuunnitelmien sekä -tavoitteiden vastaista. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 16 Suuri osa jätevesien mukana kulkeutuvista ravinteista on perustuotannolle suoraan käyttökelpoisessa epäorgaanisessa muodossa, jolloin niiden lisääntyminen johtaa nopeasti vesistöjen rehevöitymiseen. Rehevöitymiseen liittyviä ilmiöitä ovat mm. suurien leväkukintojen esiintyminen, veden sameneminen, vesikasvien lisääntyminen, vesistöjen umpeenkasvu, rantaalueiden rihmalevien kasvu, talviaikainen happikato sekä kalaston ja muun eliöstön muutokset. Karhujärvi on erityisen herkkä ulkopuolelta tulevalle ravinne-kuormitukselle. Pitkään jatkunut liikaravinteisen veden virtaaminen on muuttanut järven veden hyvin reheväksi ja leväkukintoja ja happikatoja on esiintynyt säännöllisesti. Karhujärvellä on tehty aktiivisia toimia vedenlaadun parantamiseksi ja järven kunnostamiseksi vuosikymmenten ajan. Työn tärkeimpinä tavoitteina ovat olleet ravinteiden ja muiden haitallisten aineiden vähentäminen vesistössä sekä järven tilan kohentaminen. Karhujärven tilan kohentamiseksi on ensisijaisen tärkeää saada ulkoinen kuormitus riittävän alhaiseksi. Ilman ulkoisen kuormituksen vähenemistä eivät järvessä tehtävät toimenpiteet tuota tulosta. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Karhujärveen tulevasta typpikuormasta on noin 21 %. Minimiravinteella tarkoitetaan ravinnetta, jota on kasvin vaatimuksiin nähden vähiten saatavissa, ja joka siten säätelee ensisijaisesti vesialueen rehevyyttä. Karhujärvessä minimiravinteena toimii joko fosfori tai typpi ja fosfori yhdessä. Fosforipitoisuuden kasvu jätevesimäärän lisääntyessä kiihdyttää perustuotantoa ja leväkukintoja Karhujärven pohjoispäässä sekä voi aiheuttaa järven pohjoispään umpeenkasvua. Merialueella typpi on lähes aina mi-nimiravinne koko Suomen eteläisellä rannikkoalueella. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Pikkalanlahteen kohdistuvasta typpikuormituksesta on noin 8-10 %. Nummelan puhdistamon vesien purkureitin alaosa eli njoki on Natura-aluetta, joka on erittäin tärkeä sekä luontotyyppien että lajien suojelun kannalta. njoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla ja samalla alueen ainoa ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityissuojeltava jokivesistö. Nummelan jätevedenpuhdistamo on suurin njoen vesistön yksittäinen piste-kuormittaja. Nummelan jätevedenpuhdistamon aiheuttama jätevesikuormitus Risubackaojaan, Karhujärveen ja njoen Natura-alueelle tulee saada loppumaan Vaasan hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten sekä valtakunnallisten ja alueellisten vesienhoitoperiaatteiden mukaisesti ja jätevedet tulee johtaa käsiteltäväksi Espoon Blominmäkeen, jonka purkupisteessä merialueella jätevesien vaikutukset hukkuvat pääosin muuhun vaihteluun. n kunnan johtaessa omat jätevetensä siirtoviemärin kautta Kirkkonummen ja Espoon viemäriverkostoon ei Nummelan jätevesien purkamista herkkään njoen vesistöön voida hyväksyä. Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 17 n kunta katsoo, että jatkossa lupakäsittelyssä tulisi huomioida myös kemikaali- ja lääkejäämien poistaminen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 18 KH:328 /2014 KH 149 OSAVUOSIKATSAUS 2/2014 Liite 1 Vuonna 2014 tammi-huhtikuun ja tammi-elokuun tilanteista tehdään normaalin talousseurannan sijasta osavuosikatsaus. Osavuosikatsausten tekemisestä kahdesti vuodessa on sovittu talousarvion yhteydessä. Osavuosikatsaus on talouden ja toiminnan toteutumisen raportoinnin ja seurannan väline. Osavuosikatsauksella raportoidaan talouden toteutumista normaalia kuukausittaista talousseurantaa syvällisemmin. Tämän lisäksi osavuosikatsauksessa raportoidaan toiminnan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta seurantajaksolla. Kunnan osavuosikatsauksen prosessia ja raporttia on kehitetty vuodelle 2014. merkitsee kuukausittaisen talousseurannan tiedoksi. Osavuosikatsauksen kunnanhallitus hyväksyy ja lähettää edelleen tiedoksi kunnanvaltuustolle. Osavuosikatsaus on väline kunnanhallitukselle raportoida talouden ja toiminnan toteumasta edelleen kunnanvaltuustolle. Osastojen antamien ennusteiden ja tulorahoituksen ennusteiden mukaan kunnan tulos vuodelle 2014 on muodostumassa alijäämäiseksi -822 171 euroa. Tuloksen ennuste on noin 300 000 euroa talousarvion mukaista tulosta alijäämäisempi. Tarkempi analyysi tähän johtaneista syistä löytyy osavuosikatsauksesta. Talousarviossa pysyminen on oleellista talouden tasapainotuksessa. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten johdosta johtoryhmä on käsitellyt toimenpiteitä, joilla saavutetaan talousarvion 2014 tulos. Toimenpiteinä kunnanjohtaja on päättänyt asettaa hankinta- ja sijaiskiellon. Muita mahdollisia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi etsitään. Liitteet ja oheismateriaali - liitteenä osavuosikatsaus 2/2014 Ehdotus: Käsittely: Päätös: päättää 1. merkitä liitteenä olevan osavuosikatsauksen 2/2014 tiedoksi 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee osavuosikatsauksen tiedoksi. Esittelijä teki muutetun päätösehdotuksen lisäten ehdotukseen, että alkuperäisen ehdotuksen lisäksi kunnanjohtaja oikeutetaan tekemään osavuosikatsaukseen teknisiä muutoksia. päätti 1. merkitä liitteenä olevan osavuosikatsauksen 2/2014 tiedoksi Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 19 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee osavuosikatsauksen tiedoksi 3. oikeutti kunnanjohtajan tekemään osavuosikatsaukseen teknisiä muutoksia. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto
Sivu 20 KH:494 /2014 KH 150 EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN UUDENMAAN LIITON MAAKUNTAPARLAMENTTIIN Uudenmaan maakuntaparlamentti järjestetään tänä vuonna 20. 21.11.2014. Vuoden 2014 maakuntaparlamentin teemana on selvittää mihin ja miten Uudenmaan kannattaa erikoistua. Maakuntaparlamentti on Uudenmaan liiton kaksipäiväinen vaikuttajafoorumi. Foorumin ensimmäinen päivä järjestetään Helsingissä ja tilaisuus jatkuu Tallinnan laivalla. Parlamenttiin on osallistunut vuosittain noin 300 Uudenmaan kuntapäättäjää ja muuta vaikuttajaa. Vuonna 2013 maakuntaparlamentissa n kunnan edustajat olivat kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. Ehdotus: Käsittely Päätös: päättää valita kunnan edustajat Uudenmaan liiton maakuntaparlamenttiin 20. 21.11.2014. Stefan Svanfeldt ehdotti, että kunnan edustajiksi valitaan kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. päätti yksimielisesti valita kunnan edustajiksi Uudenmaan liiton maakuntaparlamenttiin 20. 21.11.2014 kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Laaksosen ja kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotuvan. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto