Valttipelin säännöt. 3. oppitunti

Samankaltaiset tiedostot
NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT

NT VALTTAAMINEN NT 1

NT JOHDANTO JA SANGI NT

Kotitehtäviä Pelinvienti valtin kanssa

BRIDGEN HISTORIA. ETO/Bridgen peruskurssi, oppitunti 1 2

LÄHTÖKORTTI PITUUDEN MUKAAN

Kotitehtäviä Pelinvienti ilman valttia

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 8. oppitunti Raija Tuomi 1(6)

PELINVIENTI- SUUNNITELMA

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

PELINVIENTI VALTTIPELISSÄ. Kauko Koistinen

VÄRINKÄSITTELYN PERUSTEITA NT. 2. oppitunti

Partnerin pelaamaan tikkiin: pieni pyytää iso kieltää.

PELINVIENTI SANGISSA. Kauko Koistinen

Bridge on neljän hengen korttipeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. sekä tarjoaminen että pelaaminen etenevät myötäpäivään.

PELINVIEJÄN LAISTAMINEN

PUOLUSTAJA TOISENA. Kauko Koistinen

LOPPUSITOUMUKSEN VALINTA

Puolustaja kolmantena kätenä. Kolmas korkeaa! Vahdi pöydän kuvia! Ablokeeraa! Sarjasta matalin!

Puolustus on puoli ruokaa - bridgessäkin

Untuvikkokisa (6)

Bridge Movie 1996 Kauko Koistinen Bridgelehti 1996

Pelinviejän pikatikit ovat sellaisia tikkejä, jotka hän voi ottaa päästämättä

MISSÄ VIKA Heinz Guthwert (BL 02/04)

Bridgekurssi BK-Slam. Täydennystä. Ogust, 11-sääntö, Lavinthal Veijo Nikkanen 2016,

Todennäköisyyksiä ja päättelyä

Lähtökortti. Kauko Koistinen

1 Johdanto Pelin kulku Liitteet... 4

Testaa pelitekniikkasi Kauko Koistinen

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(6)

Bridgekurssi BK-Slam. Lähtökortti-ideoita. Mistä kannattaa ja mistä ei kannata lähteä Veijo Nikkanen 2016,

Untuvikkokisa (7)

Untuvikot (8)

Untuvikot (7)

Idän avattua 1NT, länsi tietää voiman riittävän täyspeliin. Kun lännellä ei ole neljän kortin yläväriä, hän tarjoaa suoraan 3NT.

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako pikatikkiä voit laskea?

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1998

Bridgen jatkokurssi 6 Pelinviejän häirintää, jatkolukemista ja helppoutta

Bridgen jatkokurssi 4 Valintatilanteita, sangipuolustuksia ja puolustussopimuksia

OPI 2000-LUVUN BRIDGEÄ

Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti

Tapiolan Trikki Untuvikot 1(7)

Bridge Movie 2000 Kauko Koistinen Bridgelehti 2000

Bridgen jatkokurssi 3 Puolustajien tiedonvaihto

Bridgekurssin tarjousharjoitusten analyysit

Bridge Movie 2001 Kauko Koistinen BL 2001

Korttisi: 109 AK73 AJ4 AK85. Olet länsi, kaikki vaarassa, avausvuorossa jakajana. Mitä tarjoat?

Untuvikot (7)

Länsi kysyy ylävärejä kahdella ristillä ja kuultuaan patavärin nostaa sen täyspeliin.

Jako 1, N/- N E S W 1 X 2 3 P P P Sitoumus: 3 by W

Väriavaus 1-tasolla lupaa vähintään 4 korttia avusvärissä ja pistettä. Avaaja valitsee avausvärinsä seuraavasti:

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT. 9. oppitunti

TARJOAMISEN PÄÄMÄÄRÄ OIKEA PELIMUOTO

Bridge Movie 1997 Kauko Koistinen Bridgelehti 1997

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 1999

Perttulantie 6, Helsinki. Kilpailubridgessä käytetään korttikoteloa, brikkaa, jossa on neljä taskua, yksi kunkin pelaajan kortteja varten.

1 Johdanto Pelin kulku... 2

JAKO 1 AK9 N/- K64 KQ52 J N E S W 1073 QJ952 1NT P 3NT P AJ8 104 P P K63 Q108 QJ10 A A542

Untuvikot (8)

Pelinviejän kannattaa toisena kätenä yleensä pelata pieni kortti koska puolustaja

Suomen Bridgeliitto Toukosimultaani 2013

Avausvärin valinta aina pisimmällä värillä kahdesta tai kolmesta neljän kortin väristä alimmalla kahdesta viiden kortin väristä ylemmällä KQJ2 KQJ32

Untuvikkokisa (9)

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: AQ Olet etelä, kaikki vaarassa, parikilpailu, partnerisi KJ KJ2

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2012

BRIDGEN. JATKOKURSSIKIRJA

Bridgekurssin harjoitusjakojen analyysit

JOHDANTO JA SANGI. p. 1/145

Q53 AK KJ4 N E S W KJ NT P 3NT P A9 862 P P Q73. Sitoumus: 3NT by E KJ1074 QJ7

NT AVAUKSET JA KOROTUKSET NT

K I R I S T Y S (Jorma Vapaa)

NT AVAAJAN 2. TARJOUS 2 YLI 1 SARJASSA NT. 7. oppitunti 1

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mikä on avaustarjouksesi?

NT PUOLUSTUS- TARJOAMINEN NT

PUOLUSTUSTARJOUKSET -KUN VASTAPUOLI ON AVANNUT TARJOUSSARJAN, JA VUOROLLAMME TARJOAMME 1. VÄLITARJOUS YKSINKERTAINEN HYPPÄÄVÄ SANGIVÄLITARJOUS

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2015

KILPAILEVAT TARJOUSSARJAT. 10. oppitunti

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti AKJ Mitä tarjoat?

Bridge Movie 2018 BL 1/2018. Kauko Koistinen Bridgelehti 2018

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2003

BRIDGEN PERUSIDEAT. 3. oppitunti 1

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Korttisi: KJ7 Olet etelä, kaikki vaarassa, partnerisi avaa jakajana yhdellä A875 J973 A5

NT ESTOTARJOUKSET NT

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Olet etelä, jakajana, kaikki vaarassa. Mita tarjoat?

Bridgekurssi BK-Slam. Bridge etiikka. Bridge etiikka ja pelaajan oikeudet Veijo Nikkanen 2016,

Salasuhteita. esimerkiksi espanjaksi nimi tarkoittaa pientä pusua.

NT VASTAUKSET ILMAN TUKEA NT. 6. oppitunti 1

NT AVAUS 1NT NT. 8. oppitunti

KÄDEN TIKKIPELIVOIMA ON PYSTYTTÄVÄ ARVIOIMAAN, JOTTA TIETÄISIMME, MONTAKO TIKKIÄ USKALLAMME TARJOTESSAMME LUVATA OTTAA

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2007

Bridge Movie 2005 Kauko Koistinen Bridgelehti 2005

- 3, 3 ja 3 NT: samoin kuin edellä (avaajalla on nyt väkisin lisäpituutta ainakin toiseen yläväriin, muutoin olisi vastattu heti tarjouksella 3!).

Balladeja kadonneista yläväreistä II Tuomo Väliaho BL 2/2005

Bridge Movie. Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2010

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2006

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2016

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti Montako menevää voit laskea?

Bridge Movie Kauko Koistinen Bridgelehti 2008

NT HÄIRITYT SARJAT NT

Testaa pelitekniikkasi 2018

Transkriptio:

NT VALTTIPELI NT

Valttipelin säännöt Valttipelissä tikit voitetaan aivan samalla tavalla kuin sangissa, niin kauan kuin kaikki tunnustavat väriä. Erona sangipeliin on, että kun pelattava väri on loppunut, tikin voi voittaa pelaamalla valttivärin kortin. Tätä sanotaan varastamiseksi tai kuppaamiseksi. Valttipelissä valttivärin kortit ovat hyvin arvokkaita. Valttipelissä tikin voittaa siis o lähtövärin suurin kortti, jos kaikki tunnustavat väriä o tikkiin pelattu suurin valtti, jos joku/jotkut varastavat tikin valtillaan. 2

Valttipelin pelinvienti Valttipelissä huomio kiinnitetään kortteihin, joilla tikkiä ei ole tulossa. Laske menevät siitä kädestä, jossa valtteja on enemmän. o Jos meneviä on liikaa kotipeliä ajatellen mieti, kuinka niistä päästään eroon: voiko ne varastaa lyhyempään valttiin tai sakata toisen värin tikkikorteille. o Valtteja voi hyödyntää sivuvärin kasvattamisessa: jos toisessa kädessä on pitkä väri, joka toisessa on lyhyt, voi yrittää kupata väri vahvaksi o Jos tikkejä tuntuu olevan muuten hyvin vähän ja sekä kädessä että pöydässä paljon valtteja ja epätasaiset kädet, voi tikkimäärää kasvattaa varastamalla sivuvärejä vuorotelle eli pelata vuorokupein. 3

Valttipelin pelinvienti Valttipelissä pitää poistaa puolustukselta valtit, heti kun se on mahdollista puolustus ei saa varastaa pelinviejän vahvoja tikkejä. Miten ja milloin poistetaan puolustuksen valtit eli valtataan? o Kun pelinviejä on ensimmäisen kerran kiinni, hänen tulee poistaa puolustajien valtit, ellei hän selvästi huomaa parempaa pelitapaa: joko varastaa meneviään lyhyempään valttiin tai ottaa tikit vuorokupein Montako kierrosta valttia on varaa pelata? o Valttikierroksia pelataan vaan sen verran, kun tarvitaan puolustajien valttien poistoon o Jos valttia ei istu puolustuksella tasan eli toisella puolustajalla on pitkä valtti, on mietittävä tarkkaan missä vaiheessa puolustuksen valtit poistaa 4

Pelinvientisuunnitelma valttien poistaminen, esim. 1 52 763 Länsi W on pelinviejä. AKJ98 Q102 Sitoumus on 4. Pohjoinen N lähtee K:lla. 972 KQJ10 Puolustus pelaa kolme kierrosta A95 K72 pataa. Mitä pelaat lännen kädestä 3. tikkiin? Kummasta kädestä lasket menevät? Monta menevää sinulla on? Miten voisit vähentää meneviäsi? Mitä pelaat 4. tikkiin? Pelaat 8: Varastat padan ja saat tikin Länneltä: siinä on yhä pitempi valtti 2 + 1 + 1 = 4 menevää Kasvattamalla pöydän ruudun ja heittämällä menevän ristin 4. ruudulle Pelaat herttaa poistaaksesi puolustuksen valtit. 5

Pelinvientisuunnitelma valttien poistaminen, esim. 1 jatkuu 52 763 Länsi W on pelinviejä. AKJ98 Q102 Sitoumus on 4. Pohjoinen N lähtee K:lla. 972 KQJ10 Puolustus pelaa kolme kierrosta A95 K72 pataa. Pelasit kaksi kierrosta valttia ja kumpikin puolustaja tunnusti. Monta valttia heillä on jäljellä? Miten jatkat pelinvientiä? 1 hertta Pelaat 3. herttakierroksen ja poistat viimeisen valtin. Sen jälkeen kasvatat ruudun. Pelinvienti muuttuu hiukan, jos pohjoinen ei tunnustakaan toiseen valttikierrokseen, vaan heittää ristin pois Monta valttia etelällä nyt on jäljellä? 2 valttia 6

Pelinvientisuunnitelma valttien poistaminen, esim. 1 jatkuu 52 763 Länsi W on pelinviejä. AKJ98 Q102 Sitoumus on 4. Pohjoinen N lähtee K:lla. 972 KQJ10 Puolustus pelaa kolme kierrosta A95 K72 pataa. Miten jatkat toisen valttikierroksen jälkeen? Miksi et poista etelän valtteja ennen ruudun kasvattamista? Mitä hyödyttää ruudun kasvattaminen jo toisen valttikierroksen jälkeen? Alat kasvattamaan ruutua: toivot että etelällä on vähintään 3 ruutua Joutuisit käyttämään valtin poistoon kaikki omatkin valttisi ja kun puolustus saa A:lla tikin, he voisivat ottaa vahvat patatikkinsä. Pöydässä on vielä yksi valtti jäljellä. Kun puolustus ottaa A:lla tikin, niin patajatkon voi varastaa pöytään ja lännen käteen jää yhä 2 valttia poistamaan etelän valtit. 7

Pelinvientisuunnitelma Värin kasvattaminen varastamalla 52 86 Länsi W on pelinviejä AKJ92 Q54 Sitoumus on 4. Pohjoinen N lähtee K:lla K7 A6532 Puolustus pelaa kaksi kierrosta 9752 AK3 pataa ja kääntää sitten 3. Kummasta kädestä lasket menevät? Monta menevää sinulla on? Miten voisit vähentää meneviäsi? Voitat 3. tikin käteesi 9:llä, mitä jatkat? Länneltä, siinä on valtteja enemmän 2 + 1-2 = 3-4 menevää Kasvatat ruudun ja heität siihen 1-2 ristiä Jatkat hertan peluuta poistaaksesi puolustuksen valtit 8

Pelinvientisuunnitelma Värin kasvattaminen varastamalla, jatkuu 52 86 Länsi W on pelinviejä AKJ92 Q54 Sitoumus on 4. Pohjoinen N lähtee K:lla K7 A6532 Puolustus pelaa kaksi kierrosta 9752 AK3 pataa ja kääntää sitten 3. Pelasit 3 kierrosta herttaa ja olet pöydässä kiinni Q:lla. Puolustuksen valtit ovat loppu. Mitä väriä jatkat? Miten käsittelet värin? Molemmat puolustajat tunnustivat 3. ruutukierrokseen. Miten jatkat? Ruutua Pelaat pienen ruudun kohti pöydän kuningasta ja jatkat kädestä ruudun pöydän ässälle. Nyt pelaat 3. kierroksen ruutua ja varastat sen käteesi. Pöytään on nyt kasvanut 2 pientä ruutua vahvoiksi. Menet ristillä pöytään ja pelaat vahvat ruutusi, joihin heität 2 ristiä pois kädestä. Saat loput tikit. 9

Pelinvientisuunnitelma lyhyempään valttiin varastaminen A2 7 Länsi W on pelinviejä. AKQJ98 102 Sitoumus on 4. Pohjoinen N lähtee K:lla ja voitat 97 J6542 1. tikin lännen ässällä. AK3 98642 Kummasta kädestä lasket menevät? Monta menevää sinulla on? Miten voisit vähentää meneviäsi? Mitä pelaat 2. tikkiin? Kuinka jatkat? Länneltä: siinä kädessä on pitempi valtti 1 + 2 + 1 = 4 menevää Varastamalla pöytään yhden padan Pelaat pataa ja varastat sen 10:llä Pelaat pöydästä 2 ja poistat puolustuksen valtit 10

Pelinvientisuunnitelma vuorovarkaus A53 862 Länsi W on pelinviejä. AQ1075 KJ986 Sitoumus on 4. Pohjoinen N lähtee K:lla. 87542 - - 109752 Kummasta kädestä lasket menevät? Kuinka suunnittelet pelinvientisi? Kuinka monta tikkiä saat? Molemmissa käsissä on paljon valtteja ja on epätasaiset kädet sekä vähän tikkejä. Aika siis miettiä vuorokuppeja. Tarkoituksenasi on kupata käden ruutuja pöytään ja pöydän ristejä käteen. A + 10 herttatikki = 11 tikkiä 11

Milloin pelataan valttipeliä Pelinvientipuolella on vähintään kahdeksan kortin yhteinen väri, jonka sopia valtiksi. o Valtteja on esim. 4 + 4, 5 + 3, 6 + 2 tai 5 + 4. Sangissa pelinviejällä ei olisi pitoa jossain värissä. o Valtit toimivat pitona valttipelissä. o Värissä vaikka xxx + xx, QJ + xx, xxxx + x Pelinviejällä ja/tai lepääjällä on epätasaiset kädet, joissa lyhyitä värejä Valttipelissä lepääjä levittää valttivärin aina oikeanpuolimmaiseksi maaksi 12

Valttipelin lähtökortti Valttipeliä vastaan kaksi parasta aloituskorttivaihtoehtoa ovat singeli (maassa vain yksi kortti, singleton) ja sarja: Singelilähdön tarkoituksena on saada varkaustikkejä, kun partneri palauttaa lähtömaatamme. Valttipelissä sarjalähtöön vaaditaan kaksi peräkkäistä korkeata korttia, tarkoitus on kasvattaa sarjan alempia kortteja Jos lähtijällä ei ole singeliä tai sarjaa, muita vaihtoehtoja on mm. lähtö pitkästä väristä tai kahden kortin väristä (duppeli). 13

Valttipelin lähtökortti Mistä ei lähdetä: Ei ässän alta voi olla, ettet saa ässälläsi koskaan tikkiä. Ei välisarjasta Lähtö väristä, jossa on ässä ilman kuningasta (ei sarjaa): Jos on pakko lähteä pitkästä maasta, jossa yksinäinen ässä siis ei kuningasta, niin lähde silloin ässällä. Lähde yksinäisellä ässällä vain tilanteessa, jossa kaikki muut lähdöt vaikuttavat huonoilta ässät on tarkoitettu muiden kuvien peittämiseen! 14

NT PUOLUSTUKSEN MERKINANNOT NT 15

Mitä merkinannot ovat? Merkinannot ovat puolustuksen tapa keskustella keskenään tikkipelivaiheessa toisin pelinviejäkin kuulee keskustelun Merkinantojen tarkoitus on helpottaa puolustamista Merkinannoilla puolustus kertoo korteistaan: maiden pituuksista sekä voimasta Merkinannot tehdään pelaamalla kortteja tietyssä järjestyksessä joten puolustaessasi muista katsoa, missä järjestyksessä partnerisi pelaa korttinsa 16

Milloin merkinantoja käytetään? Partnerin aloitettua väriä isolla kortilla näytetään yleensä pyyntö- tai kieltomerkkiä (voimamerkinanto) ts. halutaanko partnerin jatkavan väriä Pelinviejän aloittaessa tikkiin, puolustajat näyttävät yleensä värissä olevien korttien määrää kertomalla, onko maassa parillinen vai pariton määrä kortteja (pituusmerkinanto) Kun puolustaja ei voi tunnustaa maata, pelaaja yleensä ensimmäisellä sakauksellaan pyytää jotakin maata ts. tekee voimamerkinannon 17

Puolustuksen merkinannot Voimamerkinanto, kun partneri on aloittanut tikkiin: Pieni kortti pyytää. Tarpeettoman suuri kortti kieltää. Pituusmerkinanto, kun pelinviejä on aloittanut tikkiin: Pieni-iso parillinen määrä kortteja. Iso-pieni pariton määrä kortteja. 18

Puolustuksen merkinannot A KJ83 Etelä pelaa neljää pataa eli 983 tarkoituksena on saada 10 tikkiä Q93 patavalttina. Partnerin (länsi) lähtökortti on A. W 765 N S E 9752 762 62 Q842 Näyttääkö itä nyt voima- vai pituusmerkinannon? Pyytääkö vai kieltääkö itä hertan? Minkä kortin itä siis pelaa? Voima Kieltää 7 19

Puolustuksen merkinannot A KJ83 Etelä pelaa neljää pataa eli 983 tarkoituksena on saada 10 tikkiä Q93 patavalttina. Partnerin (länsi) lähtökortti on A. 765 W N S E 9752 762 62 Q842 Näyttääkö itä nyt voima- vai pituusmerkinannon? Pyytääkö vai kieltääkö itä ruudun? Miksi? Voima Pyytää Itä toivoo saavansa kupin Minkä kortin itä siis pelaa? 2 20

Puolustuksen merkinannot A W KJ83 Etelä pelaa neljää pataa eli 983 tarkoituksena on saada 10 tikkiä patavalttina. Q93 Partnerin (länsi) lähtökortti 765 on A. N S E 9752 762 62 Q842 Näyttääkö itä nyt voima- vai pituusmerkinannon? Pyytääkö vai kieltääkö itä ristiä? Minkä kortin itä siis pelaa? Voima Pyytää 2 21

Puolustuksen merkinannot 3 KJ83 Etelä pelaa neljää pataa eli 983 tarkoituksena on saada 10 tikkiä patavalttina. Q93 765 W N S E 9752 762 62 Q842 Partnerin (länsi) lähtökortti on 3. Näyttääkö itä nyt voima- vai pituusmerkinannon? Ei kumpaakaan. Partneri on lähtenyt pienellä kortilla, joten ei ole merkinantojen aika. Minkä kortin itä siis pelaa? Kolmas kovaa lyö eli itä pelaa Q:n. 22

Puolustuksen merkinannot Voimamerkinanto sakauksessa Merkinanto näytetään 1. sakauksessa muuten vaan heitetään turhia kortteja pois Pieni pyytää eli jos pelaat jostain maasta pienen (2-5) kortin, kerrot partnerille, että sinulla on voimaa tässä värissä ja toivot partnerisi kääntävän tätä väriä, kun hän on seuraavan kerran kiinni Iso kieltää eli jos pelaat ison (7-10) kortin jostain maasta, kerrot, ettei sinulla ole isoja kortteja kyseisessä maassa eikä partnerilla ole mitään syytä kääntää maata Aina ei ole mitään pyydettävää, joten joskus vain pyydetään maata, josta käännön ajattelee olevan vähiten haitallinen tai sitten vaan kieltää kaiken. 23

Puolustuksen merkinannot Voimamerkinanto sakauksessa Käytämme nyt hiukan erilaista merkinantotapaa sakauksissa kuin kirjassa opetetaan Kirjassa opetetaan ns. italialainen merkinanto: pariton pyytää ja parillinen kortti ohjaa Kirjassa opetettava merkinantosysteemi on mielestäni hiukan parempi, mutta nyt opeteltava on yksinkertaisempi Kirjan merkinantosysteemi käydään läpi jatkokurssilla Alussa on tärkeintä opetella näyttämään ja katsomaan merkinanantoja, niitä voi sitten hioa kun taidot kasvavat 24

K10853 Etelä pelaa kolmea sangia eli tavoite on 9 tikkiä ilman Q64 valttia Partnerin (länsi) lähtökortti oli Q, jonka pelinviejä oli ottanut ässällä. Itä on pelannut 1. tikkiin kieltävän 9. 63 Pelinviejä on pelannut kaksi kierrosta ruutua (A & K), johon kaikki ovat tunnustanut pienillä korteilla. 92 N Pelinviejä pelaa Q:n. W S Puolustuksen merkinannot E AKJ1052 85 Mitä maata itä toivoisi lännen jatkavan, jos hän pääsee kiinni? Herttaa Millä kortilla itä voi haluamaansa maata pyytää? Itä voi pyytää herttaa pelaamalla 3. ruututikkiin 2. Tai hän voi kieltää paran pelaamalla 9 ja kun hän on jo kieltänyt lähdöstä ristin, niin toivottavasti länsi osaa kääntää herttaa päästessään kiinni. 25

Ohjeita sakauksiin Kasvaneen tikkivärin kortteja pyritään säästämään sangipelissä Varotaan sakaamasta värejä niin lyhyiksi, että kovakortit putoaisivat, jos väriä pelataan huipusta. Esim. väreistä K4 tai Q84 ei sakata kuvilta jalkoja pois, jos turvallisimpiakin vaihtoehtoja löytyy. Jos tiedät, että pelinviejällä tai pöydässä on pitkä väri, jota sinulla itselläsi on myös monta korttia, älä sakaa sitä väriä. 26