JÄSENTIEDOTE. LiJ)JD)SUKUTUTKIJAT ray. SALON SEUDUN JÄSENTIEDOTE

SALON SEUDUN LiJ)JD)SUKUTUTKIJAT ray. JÄSENTIEDOTE 112008 Hallitus ja toimihenkilöt v. 2008 Puheenjohtajan tervehdys 3 Kevään 2008 toiminta kalenteri 4 Kerhohuone Salon pääkirjastossa 5 Retki Turun maakunta-arkistoon 9.2.2008 6 Retki Sammattiin ym. 17.5.2008 6 Jäsensihteeri tiedottaa 7 Sukututkimuskursseja 7 Tiedotuksia ja uutisia 8 Sukutapahtuma Helsingissä 9 Esa Jyrkkiö: Kuka on kuvan tuntematon sotilas? 10 Pertti Saarinen: Kaksi kirjettä isonvihan ajalta 12 Toivo Haatio: Lisäselvitys Elias Lönnrotin esivanhempiin ja rakuuna Erik Lostenin lapsiin Toivo Haatio: Elias Lönnrotin esipolvikaavio 18 Teppo Karppinen: Kirjailija Unto Seppäsen sääminkiläiset sukujuuret 17 28 Kansikuva: B. Reinholdin maalaus Elias Lönnrotista teoksessa Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto. Porvoo - Helsinki, WSOY 1955, s. 484. JÄSENTIEDOTE

SALON SEUDUN SUKUTUTKI AT RY Hallitus v. 2008 Harri Lintula Katrinkuja 4 puheenjohtaja 24280 SALO puh. (02) 731 8173 Vesa Hänninen Siipoontie 3, as. 4 varapuheenjohtaja 09810 NUMMI puh. 040 565 3760 Risto Aarikka puh. (02) 733 1221, 044 773 3287 atk-vastaava risto.aarikka@salo.salonseutu.fi Kai Ekbom Birgitta Hiiskola Esa Jyrkkiö Irma Varttinen jäsensihteeri Hilkka Veistinen kirjastovastaava Toimihenkilöt v. 2008 kai.ekbom@dnainternet.net puh. (02) 422 832, 0400 977 454, puh. 040 702 1319 birgitta.hiiskola@gmail.com puh. 050 322 3909 esa.jyrkkio@ salo.salonseutu.fi irma.varttinen@dnainternet.net puh. (02) 733 8319 puh. (02) 731 9755, 040 767 2724 hilkka.veistinen@nic.fi Riitta Tuomi Rummunlyöjänkatu 15 A 1 sihteeri 24100 SALO puh. (02) 737 1331, 044 337 1331 riitta.tuomiebaana.net Seija Rannikko-Iltanen Jokikaustantie 385 taloudenhoitaja 25240 HAJALA puh. (02) 728 3191, 044 558 7820 seija.rannikko-iltanen@mbnet.fi Kaija Salminen puh. (02) 731 9626, 040 578 4324 jäsentiedotteen toimittaja kaija.salminen@iki.fi SSS:n kotisivut os. http://suvut.genealogia.fi/sssry/index.htm. harri.lintula@salo.salonseutu.fi vesa.hanninen@nummi-pusula.fi PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvää Uutta Vuotta, sukututkijat! Harrastuksemme näyttää olevan edelleen myötätuulessa, sillä viime vuoden aikana joukkoomme on liittynyt yli 20 uutta jäsentä. Osasyynä lienee ollut myös se, että olemme pyrkineet pitämään esitelmäaiheemme sellaisina, että aloittelijakin niistä hyötyisi. Pyrimme jatkamaan samalla linjalla, kun nyt teemme helmikuussa retken Turun maakunta-arkistoon ja tutustumme huhtikuussa Halikon kotiseutuarkistoon vanhan puheenjohtajamme Veikko Vennosen johdolla. Aloitamme myös jäsenistön pyynnöstä vapaamuotoisen vanhojen käsialojen tulkintapiirin lauantaikerhopäivien yhteydessä, jonne tervetulleita ovat kaikki menneiden aikojen hieroglyfien kanssa pähkäilevät. Useammat silmäparit ehkä keksivät koukeroiden selityksen, ja lisätukea saamme sitten Vesa Hänniseltä alan asiantuntijana ainakin maaliskuun kokouksessa ja huhtikuussa kerhotilassa. Ilanduttavaa on myös todeta, että olemme saaneet oikein runsaasti aineistoa jäsentiedotteeseemme, josta tuli nyt entistä muhkeampi lukupaketti. Toivo Haation kokoamat lisätiedot Elias Lönnrotin esipolvista sopivat nyt erityisen hyvin esiteltäviksi, koska kevätretkemmekin suuntautuu Sammatin maisemiin, ja Tauno Tukkinen Karjalohjalta kertoo sitten helmikuun vuosikokouksessa punakaartilaisista. Hauska sattuma on myös, että Haation artikkelissa mainitaan Elias Lönnrotin isoisän Kiteen Puhoksen sahalle muuttanut veli Johan Sylvander, ja Teppo Karppisen tarinassa kouvolalaisen kirjailijan Unto Seppäsen juurista toistuvat Kiteen Puhokseen muuttaneet useaan kertaan. Hallituksemme uusi jäsen Esa Jyrkkiö tulee esitellyksi jäsenistölle vielä tässä kuussa, kun hän Lauri Hollménin ja Reijo Nordellin kanssa tulee kertomaan uudesta Salon Lukkarinmäki -kirjasta. Taloudenhoitajana aloittaa nyt Seija Rannikko-Iltanen, kun Liisa Nuormala halusi lopettaa. Kiitokset Liisalle tehtävän hienosta hoidosta! Vieläkin mieltäni lämmittää se, että hän pari vuotta sitten itse ilmoittautui vapaaehtoiseksi toimeen. Ei muuta kuin innolla mukaan toimintaan! Kokoukset, retket ja vanhojen käsialojen lukupiiri odottavat osallistujiaan. Kirjastossamme olevat yli 300 teosta odottavat lainaajiaan ja uudet, loppuvuodesta hankkimamme Sammatin, Karjalohjan ja TI. Kosken seurakuntien mikrofilmit tutkijoitaan. 2 3

KEVÄÄN 2008 TOI M I NTAKALENTERI KERHOHUONE SALON PÄÄKIRJASTOSSA Kuukausikokous Laurinsalissa to 24.1.2008 klo 18 19.30 Arkistoretki Turkuun la 9.2.2008 Opastus klo 10 11 Vuosikokous Laurinsalissa ke 13.2.2008 klo 18-19.30 Kuukausikokous Laurinsalissa ti 18.3.2008 klo 18-19.30 Kuukausikokous Halikon kunnantalossa to 10.4.2008 klo 18 19.30 Kevätretki Sammattiin, Karjalohjalle ja Mustiolle la 17.5.2008 klo 9.30 17 Paikkarin torppa. F. Ahlstedtin piirros A. Liljelundin maalauksen mukaan. Lähde: Oma maa, osa 3, s. 299. Lukkarinmäki - maaseudusta arvaamattoman omaleimaiseksi kaupunginosaksi. Lauri Hollmén, Esa Jyrkkiä ja Reijo Nordell kertovat kirjastaan Salon Lukkarinmäki ja sen syntyvaiheista. Opastettu vierailu Turun maakuntaarkistoon. Mandollisuus tehdä omia tutkimuksia ohjatusti. Ks. s. 6. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen Tauno Tukkinen esittelee v:n 1918 punakaartilaisista kertovaa lähdeaineistoa. Vesa Hännisen opastuksella perehdytään vanhojen käsialojen tulkintaan. Hän antaa myös "kotitehtäviä", joita selvitetään kerhotapaamisessa lauantaina 26.4. klo 10 12. Tutustuminen Halikon kunnan kotiseutuarkistoon. Oppaana toimii pitäjänneuvos Veikko Vennonen. Käynti arkistoon Halikon kunnantalon parkkipaikan puoleisesta päädystä. Retkikohteina Sammatin kirkko ja hautausmaa, Paikkarin torppa (kuvassa), Mustion linna ja Tammiston arboretum. Ks. s. 6. Yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita kerhohuoneelle Salon kaupunginkirjaston sukututkimustiloihin, os. Vilhonkatu 2. Siellä voitte tutkia ja lainata yhdistyksen kirjoja, lehtiä ja mikrokortteja (luettelo mikrokorteista on www-sivuillamme) käyttää Salon kaupunginkirjaston mikrofilmejä ja -kortteja sekä Salo-kokoelman kirjallisuutta käyttää kirjaston Internet-konetta (mm. HisKi ja Digiarkisto) ja digitoivaa mikrofilmiskanneria tuoda omia tutkimusongelmia yhdessä pohdittavaksi. Vähintään yksi yhdistyksen jäsen on paikalla antamassa apuaan. KEVÄÄN 2008 KERHOAIKATAULU to 17.1. la 2.2. to 14.2. la 1.3. to 13.3. la 29.3. to 10.4. la 26.4. to 8.5. klo 17-19 klo 10-12 Atk-neuvontaa (Risto Aarikka) klo 17-19 klo 10-12 klo 17-19 klo 10-12 klo 17-18 Huom. aika! klo 10-12 Käsialaneuvontaa (Vesa Hänninen) klo 17-19 VANHOJEN KÄSIALOJEN LUKUPIIRI ALOITTAA LA 2.2.2008 Jokaiselle sukututkijalle on tullut vastaan tilanteita, ettei saa selvää vanhalla käsialalla ja vanhalla ruotsin kielellä kirjoitetuista teksteistä. Syksyllä heräsi ajatus, että porukalla nuo koukerot voisivat selvitä paremmin, ja päätettiin käynnistää kokeiluluontoisesti vanhojen käsialojen lukupiiri ("käsialakerho"), joka kokoontuu kerhotapaamisten yhteydessä lauantaisin 2.2., 1.3., 29.3. ja 26.4.2008 klo 10-12. Kaikki halukkaat voivat tulla mukaan omien epäselvien tekstiensä kanssa. Vesa Hänninen pitää käsialoista esityksen kuukausikokouksessa tiistaina 18.3. ja selvittää tekstien tulkintaa lauantaina 26.4., mutta muuten yritämme selvitä omin voimin. Asiasta voi tiedustella Kaija Salmiselta, puh. 040 578 4324 tai sähköposti kaija.salminen@iki.fi. TERVETULOA MUKAAN! 4 5

RETKI TURUN MAAKUNTA-ARKISTOON JÄSENSIHTEERI TIEDOTTAA Teemme lauantaina 9.2.2008 retken Turun maakunta -arkistoon, jossa opastetun kierroksen jälkeen voi tehdä omia sukututkimuksia. Arkisto varaa käyttöömme lukulaitteita ja kaksi tutkijanhuonetta, joissa on mandollista saada myös "kädestä pitäen" -opastusta. Mukaan mahtuu korkeintaan 20 ensiksi ilmoittautunutta! Retkiaikataulu Lähtö linja-autoasemalta pikavuorolla klo 8.35 tai kimppakyydeillä erikseen sovittuna. Opastettu kierros klo 10-11, sen jälkeen omia tutkimuksia. Arkisto suljetaan klo 14. Lounas ja kahvit omatoimisesti. Arkistossa on kahviautomaatti. Retken hinta Ei osallistumismaksua. Matkakulut jokainen hoitaa itse. Ilmoittautuminen Birgitta Hiiskola ottaa vastaan ilmoittautumisia 2.2.2008 saakka puh. 040 702 1319. TERVETULOA! KEVÄTRETKI SAM MATTI I N YM. 17.5.2 008 Hyvää alkavaa vuotta kaikille! Toivotan uudet ja vanhat jäsenet tervetulleiksi mukaan toimintaan. Achren, Reino Espoo Kaski, Aino Salo Pitkänen, Marja- Salo Liisa Koskinen, Veijo Perniö Järvi, Seppo Salo Heikkilä, Raimo Salo Laakso, Leena Salo Vainio, Päivi Espoo Ruutana, Tuula Vammala Marjanen, Aira Halikko Mäkilä, Hilkka Sauvo Nurmi, Leena Halikko Ohessa ovat yhdistykseen syksyn 2007 aikana liittyneet uudet jäsenet. Vuoden 2007 lopussa jäseniä oli kaikkiaan 326. Tämän jäsentiedotteen mukana saat pankkisiirtolomakkeen, jolla maksetaan vuoden 2008 jäsenmaksu 10. Syksyn jäsentiedote lähetetään vain jäsenmaksunsa maksaneille. Toivomme, että jokainen jäsen hoitaisi maksunsa eräpäivään mennessä. Jäsenmaksujen avulla pystymme ylläpitämään ja kehittämään toimintaamme. Terveisin Irma, jäsensihteeri Koko perheen kevätretki suuntautuu Länsi-Uudellemaalle. Tutustumme Sammatin vanhaan puukirkkoon ja hautausmaahan, Elias Lönnrotin syntymäkotiin Paikkarin torppaan, Mustion linnaan sekä Tammiston arboretumiin Karjalohjalla. Kohteisiin voi tutustua etukäteen Internetissä os. Sammatin kirkko Paikkarin torppa Mustion linna Tammiston arboretum Retkiaikataulu Lähtö torin turistibussipysäkiltä 17.5.2008 klo 9.30 Retkireitti: Salo - Sammatti - Mustio - Karjalohja - Salo Lounas Sammatin kievarissa (alkukeitto, salaattipöytä, lämminruoka, kahvi ja jälkiruoka). Mand. päiväkahvi omalla kustannuksella esim. Mustiolla Paluu Saloon n. klo 17 http://www.evl.fi/srk/sammatti/ http://www.nba.fi/fi/paikkarintorppa http://www.mustionlinna.fi/ http://www.tammistontila.fi/ Retken hinta Sis. matkat, pääsyliput, opastukset ja lounaan 30 jäseniltä 40 ei-jäseniltä Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset Birgitta Hiiskolalle 9.5.2008 mennessä puh. 040 702 1319. TERVETULOA! SUKUTUTKIMUSKURSSE A IMMTalroISEW SALON KANSALAISOPISTO Moision koulu, Uskelank. 13, Salo SUKUTUTKIMUKSEN JATKO - KURSSI (22 h) 25. - 26.1. ja 8. - 9.2.2008 PE 18.00-20.15, LA 9.00-15.00 Op. oik. yo Pirjo Heinonen. Opintomaksu 20 Ilmoittautuminen 10.1. klo 10 alkaen tai viimeistään 21.1. Internetissä os. http://www.salo.fi/kansalaisopisto tai puh. 778 4561 tai 778 4569. Ohjelma: Kirkollisten asiakirjojen kertaus, uusiin lähteisiin tutustuminen, torpparien elämän tarkastelu ja vierailu maakunta-arkistoon. HALIKON KANSALAISOPISTO Koulukeskus, Kuruntie 7, Halikko SUKUTUTKIMUKSEN PERUS- KURSSI (24 h) 10.1. - 10.4.2008, Ik 216 TO 18.30-20.00 Op. FK Päivi Ylimaa-Häyrinen Opintomaksu 18 Ilmoittautuminen 8.1.2008 mennessä puh. 050 522 1220 Ohjelma: sukututkimus kirkollisten asiakirjojen avulla, vanhoihin käsialoihin perehtyminen ja tietotekniikan käyttö sukututkimuksessa. 6 7

TIEDOTUKSIAJA UUTISIA SUKUTUTAPAHTU MA HELSINGISSÄ Uusi hallituksen jäsen ja taloudenhoitaja Syyskokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Harri Lintula. Hallitukseen valittiin uudeksi jäseneksi Esa Jyrkkiä Salosta. Erovuoroinen Kaija Salminen jatkaa jäsentiedotteen toimittamista hallituksen ulkopuolella. Yhdistyksen taloudenhoitaja vaihtuu. Liisa Nuormalan jälkeen tehtävää hoitaa Seija Rannikko- Iltanen Halikosta. Tilaa Sukuviesti edullisena yhteistilauksena! Vuosikerran hinta on 27. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Yhdistyksen taloudenhoitaja Seija Rannikko-Iltanen ottaa vastaan tilauksia. Kaikki vuoden 2007 lehtitilaukset on uusittu. Mikäli joku kuitenkin haluaa perua tilauksensa, on siitä syytä ilmoittaa taloudenhoitajalle mandollisimman pian. Lahjoituksia yhdistykselle Hellä Kirstilän kuolinpesä on lahjoittanut yhdistyksellemme huomattavan määrän mikrofilmirullia ja -kortteja, kirjoja, lehtiä, kaksi mikrofilmien lukulaitetta, karttoja ja valokuvia. Lisäksi Tommi Hakala Salosta on lahjoittanut yhdistykselle lukuisia kirjoja. Lahjoitusten jälkeen kirjakokoelmamme käsittää yli 300 teosta. Salon Seudun Sukututkijat ry. esittää parhaat kiitoksensa lahjoittajille. SUKULA-kirjasto-ohjelma otettu käyttöön Mikko Aaltosen suunnittelema ja Murunda Oy:n sponsoroima kirjasto-ohjelma Sukula on otettu virallisesti käyttöön syksyn koekäytön ja ohjelman testauksen ja tarkistusten jälkeen. Riitta Tuomi on rekisteröinyt tietokantaan kaikki yhdistyksen kirjat. Lehtien numeroiden rekisteröinti toteutetaan myöhemmin. Sukula-ohjelmalla voidaan nyt lainata ja palauttaa kirjoja tietokoneen avulla aikaisemman vihkosysteemin sijasta. Kirjojen ja lehtien lainaus ja palautus tapahtuvat entiseen tapaan Salon pääkirjaston sukututkimustiloissa kerhotapaamisten yhteydessä. Postitse aineistoa ei toimiteta. Laina-aika on 4 viikkoa. Mikrofilmihankintoja Yhdistys on ostanut kokoelmiinsa lisää mikrofilmejä. Uusimmat hankinnat ovat Sammatin, Karjalohjan ja TI. Kosken mikrofilmit. Yhdistys teki retken Valtakunnalliseen Sukutapahtumaan Karjalataloon 21.10.2007. Ohessa retken kuvasatoa. Karjalatalon alakerran sukukirjatarjontaa. Takaalalla Ritarihuoneen edustaja Gunilla Peräsalo. Suomen Sukututkimusseuran runsas kirjaesittely kiinnosti osallistujia. Valokuvat: Kaija Salminen Strangin ja Spangarin sukuseuran esittelyaineistoa. 8 9

KUKA ON KUVAN TUNTEMATON SOTILAS? Suomalaisia Venäjän armeijoissa Venäjän vallan aikana suomalaisia miehiä palveli värvättyinä sotilaina emämaan armeijassa eri vaiheissa. Krimin sodan eli Oolannin sodan aikana v. 1854-1867 Suomeen perustettiin yhdeksän ruotuväkipataljoonaa. Venäjän keisarin henkikaartissa oli Suomen 10 Esa Jyrkkiä Siviilipukuinen veteraani on Frans Anjalin (1864-1944), mutta kuka on sotilaspukuinen kaartilainen, josta tiedetään vain sukunimi Vienonen? tarkk'ampujapataljoona v. 1829-1905. Se osallistui Balkanilla Venäjän ja Turkin väliseen sotaan v. 1877-1878, mistä kertoo laulu: "Paljon on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa". Haminassa toimi kadettikoulu vuosina 1819-1903. Suomen oma sotaväki v. 1881-1901 Vuonna 1874 Venäjällä säädettiin laki yleisestä asevelvollisuudesta. Suomen autonomisesta asemasta johtuen Suomea koskeva vastaava laki säädettiin vasta v. 1878 ja se astui voimaan v. 1881. Lain mukaan koko henkilöstön oli oltava Suomen kansalaisia. Asevelvollisuus koski kaikkia suomalaisia miehiä. Kutsunnassa arvottiin, ketkä joutuivat vakinaiseen väkeen ja ketkä suoraan reserviin. Vakinaisessa väessä palvelusaika oli kolme vuotta. Vakinaisen väen vahvuus oli "enintään 5000 aliupseeria ja miestä". Reserviin arvotut joutuivat 90 päivää kestävään koulutukseen, joka jakaantui kolmelle vuodelle 45, 30 ja 15 päivän jaksoihin. Reserviläisten koulutusta varten perustettiin kasarmi- ja harjoitusalueita. Eräs niistä oli Halikon Märynummella. Osa kasarmirakennuksista on nykyisinkin käytössä Halikon sairaalan osana. Kuvan tietoja Kuvassa on kaksi iäkästä Suomen sotaväen veteraania. Vuoden 1930-luvun lopulla todennäköisesti Lukkarinmäessä otettu kuva oli ehdolla Salon Lukkarinmäki - kirjaan, sillä siinä siviilipuvussa esiintyvä veteraani on Frans Anjalin (1864-1944), joka toimi vuosikymmeniä Oluttehtaan malturina ja asui tehtaan alueella. Sotaarkiston tietojen mukaan hän on ollut kutsunnassa vuonna 1886, hyväksytty sotapalvelukseen sekä arvonnassa siirretty reserviin. Miesten rinnassa on hopeinen Veteraaniristi. Sen kääntöpuolella on kaiverrus 1881-1936. Asepuvussa olevan aliupseerin henkilöllisyyttä yritettiin selvittää, mutta kun siinä ei onnistuttu, kuvaa ei otettu kirjaan. Myöhemmin kuitenkin eräästä albumista löytyi kuva asepukuisesta nuoresta miehestä, joka selvästi oli sama henkilö. Kuvan kääntöpuolella on nimi Vienonen. Salon seudulla on useitakin Vienonen-nimisiä sukuja. Kanden suvun jäseniin on oltu yhteydessä, mutta heillä ei ole tietoa Kaartissa palvelleesta sukulaisesta. Niinpä vedotaan nyt jäsenistöön: jos teillä on tietoa tästä kaartilaisesta, ottakaapa yhteyttä kirjoittajaan, puh. 050 3223 909 tai sähköpostitse os. esa.jyrkkio@salo.salonseutu.fi. 11

KAKSI KIRJETTÄ ISONVIHAN AJALTA Moni on kuullut tai lukenut kekseliäästä sissipäällikkö Tapani Löfvingistä, joka isonvihan aikana vakoili ja teki joukkoineen vastarintaa venäläisille miehittäjille Varsinais -Suomen alueella. Salonseutulaisille lukijoille on jäänyt ehkä mieleen tapahtuma, jossa v. 1715 Tapani toi kirjeen Halikon väliaikaiselle kappalaiselle, Arvid Paulinille. Kandeksannen polven esi-isäni Erich Fingerroos kirjoitti v. 1714 maaherra Stiernstedtin avustamana kuninkaalle kirjeen, jossa kertoi oloista isonvihan aikana ja anoi suolan ja veneen ostolupaa. Tapani Löfvingin ja Erich Fingerroosin välillä oli yhteys, joka selviää Löfvingin päiväkirjasta. Näistä kandesta mainitusta kirjeestä voi päätellä lisää tapahtumien kulusta. 12 Pertti Saarinen Erich Fingerroos ilmestyy historiankirjoihin Halikon Viurilassa. Ensimmäinen merkintä on v. 1700 SAY:ssä, jossa merkintänä on kirjuri. Ensimmäisen puolison Agnetha Philipintytär Busijr'in nimi ilmestyy vuotta myöhemmin. Erichin ammatiksi on merkitty myös korpraali ja pehtori (inspector), sitten vuoden 1706 jälkeen Halikon kirkonkirjoihin on merkitty kruununnimismies. Lapsia perheeseen syntyi ainakin seitsemän, ja kolmen osalta löytyy merkintä Halikon syntyneiden luettelosta: Gustaf, s. 1707. Kummina oli mm. korkea-arvoinen paroni Gustaf Lorentzinpoika Creutz, joka omisti Perniössä Teijon ruukin ja Melkkilän kartanon. Gustafin isä oli ollut Turun ja Porin läänin maaherrana. Ericus, s. 1709. Kummeina olivat mm. kirkkoherra Andreas Aejmelaeus ja Joensuun kartanon pehtori Ernest Ernestinpoika Grabbe. Petrus, s. 1711. Kummeina olivat mm. Maija Fingerroos ja Christina Grabbe. Elettiin isonvihan aikaa, ja venäläiset miehittivät vuodesta 1709 lähtien Suomea edeten vähitellen länteen päin, niin että Turku miehitettiin v. 1713. Suurin osa virkamiehistä ja puolet papistosta sekä osa saariston asukkaista pakeni sotaa ja venäläisten sortoa Ruotsiin. Ryssät rääkkäsivät varsinkin paikalleen jääneitä pappeja, jotka edustivat kirkollisten asioiden lisäksi myös Ruotsin virkakoneistoa. Erich Fingerroos ehkä näki tilanteen uhkaavaksi, koska muutti v. 1711 lopulla Vehmaan Kosken säterikartanon arrentaattoriksi eli vuokraajaksi. Erichin ja Agnethan nimi esiintyy Vehmaan rippikirjassa jakson aikana kahteen kertaan osoittaen, että he tai ainakin Erich oli ollut välillä poissa. Selitys tälle löytyy kirjeestä, jonka maanpaossa oleva Turun ja Porin läänin maaherra Johan Stiernstedt kirjoitti kuninkaalle 15.10.1714. Kirje sisälsi arrentaattori Erich Fingerroosin Tukholmassa 9.10.1714 kirjoittaman muistion. Kirjeessä on mainittu hänen (Hennes) kuninkaallinen majesteettinsa, mikä osoittaa, että kirje oli osoitettu myös kuningas Kaarle Xll:n sisarelle Ulrika Eleonoralle. Hän toimi kuninkaan sijaisena tämän ollessa vielä pakomatkalla Turkissa Pultavan v. 1912 häviön jälkeen. Kirjeessä Erich lähestyy kuningasta Tukholmassa olevien pakolaisjoukkojen puolesta ja katsoi vertaisikseen murheellista pakolaisaikaa elävät, jotka kärsivät suuresta hädästä. Fingerroosin mukaan heinäkuussa 1713 julman vihollisen uhan äidyttyä pahaksi oli väki joutunut pötkimään pakoon. Köyhyyden ruikutus ei sellaisenaan riittänyt, vaan esivaltaa piti vakuuttaa siitä, että pakeneminen oli oikeutettua ja että kirjoittaja tiesi varmasti, mistä puhui. Kirjoituksen todistusvoimaa vahvistaakseen Fingerroos lisäsi tekstiin omia kokemuksia ja ke rtoi, miten hänen ollessaan suolaa ostamassa vihollinen oli hyökännyt riehuen tyrannimaisesti ja kohdellen väkeä epäkristillisesti. Tuon maininnan jälkeen hän siirtyi jälleen pakolaismiehiä yhdistäviin piirteisiin maini- (Jatkuu sivulla 14) Erich Fingerroosin Armolliselle Kuninkaalle lähettämän kirjeen osoite: Till Kongl: Mags:ts war Allernådigste Konung. Kirje alkaa maaherran kirjoittamalla osalla seuraavasti: "Uppå Hennes Kongl Höghets...". Kirje on osoitettu näin Kaarle Xll:n sisarelle Ulrika Eleonoralle, joka toimi kuninkaan sijaisena, kun tämä oli poissa. Kaarle XII oli Pultavan häviön (v.1709) jälkeen Turkissa ja palasi Ruotsiin vasta v. 1716. 13

(Jatkoa sivulta 13) ten, että Suomeen jääneet vaimot ja lapset elivät alituisessa vaarassa ja heidät pitäisi pelastaa epäkristilliseltä ja tyrannimaiselta viholliselta Jumalan, luonnonlain ja rakkauden vuoksi. Kirjeessä myös nimetään Vehmaalta ja Taivassalosta yhdeksän muuta henkilöä, jotka olivat palaamassa Suomeen. Kirjeessä erityisesti anottiin lupaa ostaa vanha kajuuttavene ja yhteensä 30 tynnyriä suolaa mainittujen henkilöiden perheille ja muille tarvitseville. Suolasta kun oli huutava pula. Mainittu oli myös, että sitä ei tulla viholliselle myymään. Puutetta oli lisännyt myös se, että kauppias Johan Bertilinpoika Taivassalon Lampoisten kylästä oli pidätettynä. Maaherra Johan Stiernstedt oli paossa Tukholmassa v. 1713 21. Erich Fingerroosin nimeä ei ole pakolaisluetteloissa, joten hänen pakomatkansa on ollut lyhyehkö. Paluuseen ja suolan ostoon liittyvän anomuksen käsittely tosin kesti ainakin kaksi viikkoa kirjeen merkintöjen mukaan. Erich oli edellisen virkansakin puolesta yhteydessä Turun virkamiehiin, ja maaherra Stiernstedt oli ilmeisesti ennestään tuttu. Toisaalta voi olettaa, että tähän suolan hankinnan puoltamiseen liittyi vastapalvelutarve: vakoilutietojen hankinta ja Tapani Löfvingin auttaminen. Erich oli Vehmaan Koskella taas ainakin vuonna 1715 ja oli pakotettu tulemaan toimeen vihollisten kanssa. Säterikartano on saanut nimensä vieressä olevan Puttanjoen kosken mukaan. Sissipäällikkö Tapani Löfving piti päiväkirjaa ja niiden perusteella hän kirjoitti muistelmateoksen, jonka hän luovutti ennen kuolemaansa Porvoon lukion lehtori Alopaeukselle. Se on edelleen talletettuna Porvoon lukion kirjastoon. Päiväkirjasta on parikin lyhennettyä suomennosta sekä päiväkirjaan perustuva Kyösti Vilkunan kirjoittama nuorten seikkailukirja. Tästä päiväkirjasta ilmenee, että Tapani oli yhteydessä maaherra Stiernstedtiin, joka ilmeisimmin on ohjannut Tapanin myös Erich Fingerroosin luo. Päiväkirjan mukaan Tapani ja Erich tapasivat Vehmaalla ainakin viidesti vuosina 1715 ja 1716. Erich antoi tietoja, joita oli saanut vihollisesta ja majoitti Tapania ja tämän miehiä Kosken säterikartanossa. Päiväkirjassa Tapani Löfving muun muassa kirjoittaa:»14. päivänä syyskuuta 1715 lähdin ensin Teersalon Göran Mattsonille, sitten Kainuun, Riihilään, Kauppikseen, sieltä veneellä Lahtstrandiin (Landenrantaan) ja sitten herra Fingerroosin luo ja jäin sinne yöksi. 15. päivänä venäläiset keilasivat herra maanvuokraajan kanssa ja minä pystytin keiloja. Venäläiset pitivät minua mustalaisena tai tattarina. Jäin silti yöksi. Seuraavana 16. päivänä keilattiin edelleen. Sitten 17. päivänä lähdin fic Malm-nimisen koululaisen kanssa Lemulle ja ostin Fingerroosilta hevosen kandeksalla riikintaalerilla. Sain Mahala-Mickeliltä sekä vaatteita että satulan lainaksi ja ratsastin yötä myöten Lemun Järäisiin.»»Kunnianarvoisa ja Hyvinoppinut Herra Pastori. Tapani oli saanut kuulla, että Paulin oli uhannut antaa ruotsalaiset ja varsinkin Löfvingin ilmi venäläisille ja testasi tällä kirjeellä pastorin luotettavuutta. Paulin kyseli monin tavoin Löfvingiltä asioita ja osoitti lopuksi luotettavuutensa antamalla rahaa. Sen jälkeen Tapani paljasti itsensä ja palautti rahat. Tapaus on ollut ilmeisen jännittävä, koska se on kuvattu yksi- Tämän jälkeen 18. päivänä Tapani kävi Turussa ja osti kirjepaperia. 19. päivänä hän matkusti Paimion kautta Halikkoon, jossa hän esiintyi Erik-herran renkinä ja toi Halikon pastori Paulinille itse kirjoittamansa kirjeen, joka oli seuraava: Kun minut on komennettu tälle paikkakunnalle vakoilemaan ja hankkimaan tietoja vihollisten toimista ja kun olen tällä vihollisen vallitsemalla seudulla joutunut hätään ja puutteeseen, niin rohkenen kääntyä Herra Pastorin puoleen pyytäen Herra Pastorilta lainaksi kahtakymmentä riikintaaleria Venäjän rahassa, koska täällä näkyy ainoastaan sellainen raha kelpaavan. Tässä mukana seuraa vakuutus siitä, että Herra Pastori on viipymättä saava takaisin saman summan Ruotsin rahassa. Samalla pyydän huomauttaa Herra Pastorille, että hän ei huolisi kovin paljon asiasta ilmaista tälle rengille, sillä hän on suuri koiransilmä ja epäluotettava mies. -- Vaikka en varsinaisesti olekaan tuttu Herra Pastorin kanssa, niin uskallan jäädä odottamaan edellä mainittua lainaa, josta, sen vakuutan, maksu on mitä pikimmin seuraava. Kemiön pappilassa, 18 p:nä syysk. 1715. Kunnianarvoisan ja Hyvinoppineen Herra Pastorin kuuliainen palvelija Ernest Grabbe.» tyiskohtaisesti kirjettä myöten päiväkirjassa. Saman kuun 23. - 26. päivinä Tapani taas majaili Vehmaalla Erich Fingerroosin luona. Silloin oli varmasti kertoiltu tarkkaan, mitä Halikossa tapahtui, koska myös Vehmaan kirkkoherra tuli paikalle ja lupaili apuaan ja myös rahaa lainaksi jos oli tarpeen. 14 15

Tapani tuli Halikkoon oltuaan kolme päivää aikaisemmin Erich Fingerroosin luona, ja se paljastaa, että juuri sieltä oli Paulinin uhkauksista saatu tietää. Isännäksi oli mainittu Erik-herra ja kirjeen allekirjoittajaksi oli merkitty Ernest Grabbe, joka oli Erich Fingerroosin ystäviä, koska hän oli myös tämän lapsen kummina Halikossa. Sekä Erichillä että Ernest Grabbella oli yhteyksiä Halikon pappilaan. Ernest Ernestinpoika Grabbe (k. 1725) oli Halikon Joensuun säterikartanon pehtori, ja puoliso oli Christina Stenbergius. Christinan lapsi edellisestä avioliitosta oli Helena Reuther, jonka puoliso Johan Kristerinpoika Sevon (s. 1673) oli Paimiosta. Christinan isä oli Halikon kirkkoherra Mikael Stenbergius (k. 1681). Veli Eri - cus Stenbergius oli myös nimetty Halikon kirkkoherran virkaan, vaikkakin oli tuolloin pakomatkalla. Näin voi olettaa, että Joensuun kartanon pehtori Grabbe lienee ollut myös yksi tietojen välittäjistä. Hänellä ehkä oli yhteyksiä verkostoon, johon myös Erich Fingerroos kuului. Oletettavasti myös Vehmaan kirkkoherra kuului tähän joukkoon. Ernest Grabbella oli yhteyksiä Paimioon tytärpuolensa Helenan kautta, jonka mies oli mainittu Johan Kristerinpoika Sevon - Heikki Heikinpoika Sevonin veljenpoika. Saattaa olla, että Grabbe on ollut jotenkin vaikuttavana tekijänä kun myöhemmin syksyllä vuonna 1716 Erich solmi toisen avioliittonsa Heikki Heikinpoika Sevonin lesken, Elisabet Bockin kanssa. Ainakin on uskottavaa, että matkattaessa Halikosta Turkuun päin käytettiin Paimiossa jotakin tuttua paikkaa levähtämiseen, joten Sevonit ovat olleet tuttuja. Sitten myöhemmin Erichin kaksi lasta Johan ja Brita Maja avioituivat myös Sievolan talosta nimensä saaneeseen (Sievonius - Sevonius - Sevon) sukuun isänsä toisen puolison - äitipuolensa Elisabet Bockin lasten Elisabetin ja Kristiernin kanssa. Brita Majan puoliso Kristiern peri Vistan Pietilän sekä osti serkultaan Margaretilta puolet Sievolan talosta. Erich muutti toisen puolisonsa kanssa v.1730 Vehmaalta tyttärensä luo Paimion Sievolaan, jossa hän v.1731 kuoli ja haudattiin arvostettuna henkilönä Paimion kirkon kuoriin. Lähteitä 1. Eri seurakuntien historiakirjat: Halikko, Mynämäki, Paimio, Vehmaa 2. Suomen Asutuksen Yleisluettelo (SAY), Halikko. 3. Tapani Löfvingin päiväkirja 1689-1720. Toim. Folke Nyberg. Formato, Porvoo, 2001. 4. Vilkuna, Kustaa H. J. Viha - perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta. Helsinki, SKS, 2005. 5. Maaherra Stiernstedtin kirje kuninkaalle, Tukholma 15.10.1714, sisältäen Erich Fingerroosin muistion Tukholma 9.10.1714, maaherrojen kirjeet Kuninkaalliselle Majesteetille, Turun lääni. Riksarkivet 18-RA, Kansallisarkiston mikrofilmi FR-45. LISÄSELVITYS ELIAS LÖNNROTIN ESIVANHEMPIIN SEKÄ RAKUUNA ERIK LOSTEN I N LAPSIIN Elias Lönnrotin isänpuoleisen haaran kantaisän, Karjalohjan Lohjantaipaleen Prunkan rakuuna Erik Lostenin, vanhemmista sekä hänen lapsistaan esiintyy erilaisia olettamuksia, joihin tämän selvityksen on tarkoitus antaa lisävalaistusta. Erik Lostenin vanhemmat Erik Lostenin syntymävuodeksi eri asiakirjoissa on yhtäpitävästi esitetty vuotta 1717. Sen sijaan tarkkaa syntymäaikaa ei rippikirjoista eikä sotilasrullista löydy. Karjalohjan historiakirjat ovat isonvihan jälkeiseltä ajalta erityisesti 1720-luvulta varsin puutteelliset ja vasta 1730-luvulta eteenpäin on muodostettavissa jollakin lailla yhtenäinen kuva karjalohjalaisista. Tunnetuin Elias Lönnrotin esipolvitaulu lienee Aarne Anttilan kirjassaan 'ELIAS LÖNNROT elämä ja toiminta' julkaisema lehtori Granit-Ilmoniemen tutkimuksiin perustuva esipolvitaulu. 1) Tätä esipolvitaulustoa on lähes sellaisenaan toistettu myöhäisemmissä julkaisuissa. Granit-Ilmoniemi mainitsee Erik Lostenin äidiksi naimattoman Toivo Haatio naisen, Katri 011intyttären (s. 1680, k. 1753). Toisena vaihtoehtona on Karjalohjan kasteluettelon vuoden 1717 ainoa poika Erik, joka on syntynyt 24.1.1717. Tämän poikalapsen vanhemmat ovat Henric Ericsson ja hänen puolisonsa Maria Jacobsdotter. Lisäksi on mandollista, että Erik olisi muualta kuin Karjalohjalta. Ensiksi mainittu Carin Olofsdotter seuraa kyllä Lostenin perheen mukana rippikirjoissa ja on merkitty kuolleeksi Lohjantaipaleella vuoden 1753 alussa 73 vuotiaana. 2) Kuitenkaan ei ole todennäköistä, että hän voisi olla Erik Lostenin äiti. Granit-Ilmoniemi toteaa artikkelissaan 7.9.1921 Uudessa Suomessa (Lisävalaistusta Elias Lönnrotin sukuperään), että hänen oletuksensa Katri Ollintyttären Sammatin suhteen perustuvat ja Karjalohjan kirkonkirjojen tutkimiseen. Hänellä ei ole ollut tiedossaan esim. Erik Lostenin patronyymiä. Tarkasteltaessa Uudenmaan jalkaväkirykmentin Karjaan komppania pääkatselmusrullia havaitaan, että Erik on yhteneväisesti aina merkitty syntyneeksi vuonna (Jatkuu sivulla 20) 16 17

3 18 4/8 5/8 6/8 7/8 Lasten. Erik S. 24.01.1717 Karjalohja, Lohjentaipale. k. 1762. Gabrielsdotter, Margareta _2.1716 Sammatti, Lohilampi. k. 06.10.1790 Sammatti, Kiikala, Kottari, Tolpo, Marten S. 1714 Turku, k. n. 1752 Pohja, Antskog Pellavankutoja. Cairenius. Margareta Johanintytär s. 12.11.1714 Karjalohja, Pipola. k. 08.08.1802 Pyhäjärvi U.I. (nyk. Karkkila), Johansson, Johan s. 1674 Suomusjärvi, Laperla, Isoperfie. k. 1748 Suomusjärvi, Laperla, Isoperhe. Rusthollari, Suomusjärvi, Laperla, Isoperhe. Jacobsdotter, Anna s, 1677 Sammottr, Junni. k. 19.02.1766 Suomusjarvi, Laperia, Isoperhe. Johansson, Erik s. 1718 Pusula, Koisjarvi, Vesikkala. k. 01.03.1800 Pusula, Koisjarvi, Vesikkala, vanhuus. Rusthollari, Pusula, Koisjarvi, Vesikkala. Johansdotter, Brita s. 1713 Sammatti, Kiikala, a, k. 1780 Pusula, Koisjärvi, Vesikkala: pistokset haudattu 29.10.1780 Pusula; kirkon alle. 00 02.11.1736 Sammatti. 00 02.10,1737 Turku, suomal. srk. oo 16,10.1705 Karjalohja, oo 13.07,1740 Pusula, 1/4 2/4 3,4 4/4 Lönnrot, Matts (ent. Losten) s. 01.02.1740 Karjalohja, Lohjantaipale, Prunkka. k. 26.10.1821 Sammatti, Kiikala, Pyöli haudattu 11.11.1821. Pitäjänraattili, torppari. Tolpo, Anna Lena s. 1747 Pohja, Antskog. k. 24.06.1831 Sammatti, Kiikala: vanhuuden heikkous haudattu 26.06.1831. Wahlberg, Anders Johansson s. 14.09.1715 SuomusjaM, Laperta, Isoperh. k. 1777 Sammatti, Kiikala. Junni: pistokset haudattu 21.09.1777. Ruslhollari, Sammatti, Junni. Encsdotter, Maria s. 03.06.1740 Pusula, Koisjarvi, Vesikkala. k. 28.12.1831 Inkoo, Ingarekita, Hinders, Malm tp. 00 1764. 00 08.04,1764 Pusula, 1/2 2/2 Lönnrot, Fredrik Juhana s. 09.12.1765 Sammatti, Ktikala, Kanen. k. 18.10.1851 Kajaani. Pitajanraatati, oo 04.07.1793 Sammatti, Kiikaia, Wahlberg, Utriika s. 02.05.1773 Sammatti, Kiikala, Junni. k 21.03.1859 Sammatti, Haarjarvi tp. 1/1 Lönnrot, Elias s. 09.04.1802 Sammatti, Haarjarvi, Paikkari tp. k, 19,03.1884 Sammatti. Haarjärvi, Lammi, vanhuus haudattu 03 04.1884 Sam Professori, kanslianeuvos. ath, ELIAS LÖNNROTIN ESIVANHEMMAT Lähde: Anttila, Aarne: Elias Lönnrot - elämä ja toiminta. SKS, Helsinki, 1931. Täydentänyt Toivo Haatio. 18 19

(Jatkoa sivulta 17) 1717 ja sukunimellä Losten. Poikkeuksen muodostaa vuoden 1743 syyskuussa kirjoitettu pääkatselmusrulla 3), jossa patronyymiksi annetaan selkeästi Henricsson. Rippikirjoja tarkasteltaessa voidaan todeta, että Lohjantaipaleen Passin tilallisen poika Eric poistuu Passin kirjoista samaan aikaan kuin Eric Losten ilmestyy Lohjantaipaleelle puolisoineen.4) Vaihtoehto, jonka mukaan Erik ei olisi Karjalohjalta, ei ainakaan kummitutkimuksen kautta saa tukea. Päinvastoin, kummit sitovat Erik Lostenin entistä tiiviimmin Karjalohjan Lohjantaipaleen ja Sammatin Lohilammen vaikutuspiiriin. Erik Lostenin vuonna 1738 syntyneen ensimmäisen lapsen 5) kummeina ovat Lohjantaipaleen Prunkan talollinen Abraham Johansson veljensä Henricin kanssa. Lisäksi kummeina mainitaan Lohjantaipaleen rakuuna Johan Utter ja sotilas Carl Lodman sekä Christina Lunderberg ja Christina Wichtman. Christina Lunderberg on Sammatin pitäjänapulaisen Jeremias Heermannin puoliso. Myös muiden lasten kummit ovat Lohjantaipaleen Prunkalta ja Lohjantaipaleen sotilaita täydennettynä Karjalohjan kirkon palvelijalla. Näinollen voidaan todeta, että Erik Losten, s. 24.1.1717, on Karjalohjan Lohjantaipaleen Passin talollisen Henric Ericssonin ja tä- puolison Jacobsdotterinmän Maria rin poika. Päätelmä, johon myös Granit-Ilmoniemi ensisijaisesti viittaa. Henric ja Maria vihittiin Karjalohjalla vuonna 1700 ja he saivat neljännesvuosisadan aikana yhteensä 12 lasta. Näiden vaiheet ovat pääpiirtein tunnettuja joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Vanhin sisaruksista, Johan, jatkaa Passin talollisena, tytär Maria naidaan naapuritaloon Prunkalle emännäksi, Anna muuttaa emännäksi lnkooseen, Elisabeth naapuriin Katlaaseen emännäksi ja pojista Erik siis naapuriin Prunkan ratsutilalle rakuunaksi naituaan Lohilammen tyttären. Erik Lostenin sotilasurasta on kerrottu mm. edellä mainitussa Aarne Anttilan teoksessa, mutta hänen kuolemastaan ei ole olemassa muuta kuin epämääräisiä viittauksia. Anttilan teoksessa hänen todetaan muistitiedon mukaan palanneen kotiseudulleen Pommerin sodasta ja tuoneen perunoita. Perunat mainitaan lähes jokaisen sotilaan yhteydessä. Kuolinvuotena esiintyy joko 1760 tai 1762 ilman lisäselvityksiä. Karjalohjan kuolleiden luettelossa ei ole mainintaa Erikin kuolemasta, eivätkä rippikirjatiedotkaan tue tietoja hänen paluustaan Pommerista. Anttilan mukaan Lostenin nimeä ei löydy Pommerin sodassa kaatuneiden tai vangittujen listalta. Uudenmaan jalkaväkirykmentin pääkatselmusrullia ei ole olemassa säännöllisesti, mutta vuoden 17676) tiedot ovat varsin yksityiskohtaiset ja kuvaavat myös selvästi suuria tappioita, joita Pommerin sodassa koettiin. Harvinaista oli se, että sotilas selvisi sodan alusta loppuun ja se yleensä erikseen mainittiin. Erik Lostenin osalta löytyy maininta hänen vangitsemisestaan 24.11.1757 ja hänen korvaamisestaan ruodussa 9 vuotta myöhemmin. On epätodennäköistä, että Erik olisi palannut Pommerista ja hänen kuolinvuotensa (1762) olisi näin ollen merkitty rippikirjaan olettaen hänen menehtyneen sotareissullaan. Erik Lostenin lapset Erik Lostenilla ja hänen puolisollaan Sammatin Lohilammen tyttärellä Margareta Gabrielsdotteril- Ia oli kaikkiaan kuusi lasta. Lapsien myöhemmistä vaiheista on jonkin verran tietoa, mutta yleisesti on otaksuttu että lapsista Eric ja Maria olisivat kuolleet lapsina 7). Lapsista kaksi tunnetuinta, Matts s. 1.2.1740 ja Gabriel, s. 29.4.1745, muuttivat myöhemmin nimensä: Matts alkoi käyttää nimeä Lönnrot ja on Elias Lönnrotin isoisä, ja Gabriel alkoi käyttää nimeä Sylvander ollen Sammatin Kiikalan Ali-Kottarin rusthollarina. Heidän vaiheitaan ei tässä yhteydessä käsitellä enempää. Muiden lasten osalta voidaan todeta, että myös he ehtivät aikuisikään ja heidän kohtalonsa ovat tunnettuja. Vanhin lapsista, Eric s. 8.5.1738, jonka on siis oletettu kuolleen nuorena, esiintyy kuitenkin muiden poikien seurassa vuonna 1754 alkaneessa rippikirjassa ja tämän jälkeen häntä voidaan seurata pääosin perheen yhteydessä vuoteen 1762 asti, jolloin hän 13. kesäkuuta on merkitty rakuunaksi 26.12.1761 kuolleen Henric Hurtigin tilalle. Sotilasnimenä hänellä on Eric Pipare ja asuinpaikkana Karjalohjan Pipolassa Piparin torppa. Nuorin pojista, Johannes s. 14.9.1749, esiintyy n. vuoteen 1780 asti Sammatin Kiikalan Kottarilla veljensä Gabriel Sylvanderin luona. Elias Lönnrot kertoo matkoillaan Karjalassa tavanneensa tämän isoisänsä veljen pojan, joka oli tällöin ruukin seppänä Pälkjärvellä. Myös Kiteellä sijaitsevan Puhoksen sahan historiasta löytyy mielenkiintoisia mainintoja seppä Johan Sylvanderista. Sahan perusti kruununvouti, 'Karjalan kuningas', Gabriel Wallenius n. vuonna 1780. Vuodelta 1781 säilyneessä käräjäpöytäkirjassa on tietoja sahan rakentajista ja sahankirjuriksi valittiin Lars Cavonius sekä sepäksi Johan Sylvander. Nimet Wallenius, Cavonius ja Sylvander ovat tässä yhteydessä mielenkiintoisia keskinäisten yhteyksiensä vuoksi. Gabriel Walleniuksen isä, Tottijärven kappalainen Josef Wallenius on Sammatin Lohilammen rusthollin emännän Maria Elisa- (Jatkuu sivulla 22) 20 21

(Jatkoa sivulta 21) beth Wallenian, Sammatin kappalaisen Ivar Walleniuksen tyttären, serkku. Maria on toisaalta Johan Sylvanderin kummi. Tämä yhteys selittänee Johan Sylvanderin muuton Sammatista Puhokseen. Vastaavasti Cavonius-suku on tunnetusti lähtöisin Sammatin Kaukolan Lassilta ja mainittu Lars muutti rippikirjan mukaan Sammatista juuri vuonna 1780. Lars Cavonius oli myöhemmin vuodesta 1791 Hollolan nimismiehenä. Jäljellä ovat vielä nuorimmat tyttäret Maria, s. 29.12.1753 sekä Christina, s. 24.10.1756. Maria asuu äitinsä mukana äidin kotitalossa Lohilammella SUKUTAULUN KOLME POLVEA I sukupolvi - Taulu 1-1760-luvun loppupuolelle ja muuttaa sieltä äitinsä siskon emännöimään Karjalohjan Makkarjoen rustholliin. Makkarjoella Maria synnyttää vuonna 1776 aviottoman tyttären ja kuolee lapsivuoteeseen. Tyttären isänä mainitaan rusthollin poika Joakim. Christina muuttaa veljensä Mattsin luota (jossa myös hänen äitinsä tuona aikana asui) n. vuonna 1770 Lohjan Karstun Joenpellolle. Valitettavasti Lohjan kirjojen osittaisen tuhoutumisen johdosta ei hänen myöhempiä vaiheitaan ole voitu seurata. Edellä olevan perusteella kuitenkin voidaan Erik Lostenin lasten vaiheet aikuisikään saakka katsoa selvitetyksi. Erichsson, Hendrich s. 1666, k. 1746, haudattu 03.09.1746 Karjalohja. Talollinen, Karjalohja, Lohjantaipale, Passi. 1. puoliso Jacobsdotter, Maria s. 1681 Karjalohja, k. 1743 Karjalohja, haudattu 06.02.1743 Karjalohja. Karjalohjan Ilmoniemestä. Vihitty: 1700 Karjalohja. Isä: Hendricsson, Jacob s. 1645. Tilallinen, Karjalohja, Ilmoniemi, Rasva. Äiti: Henricsdotter, Lisbetha Nummen Millolasta. Muuttaa Ilmoniemestä Passille v. 1700. II. Lapset: 1. Johan (katso taulu 2) s. 24.09.1701 Karjalohja, k. 15.04.1760 Karjalohja, haudattu 22.06.1760 Karjalohja; 2. Henrich s. 03.10.1703 Karjalohja 3. Maria s. 12.03.1706 Karjalohja, k. 20.11.1790 Karjalohja, haudattu 28.11.1790 Karjalohja. Puoliso Henricsson, Johan s. 1697, k. 1742 Karjalohja, haudattu 23.05.1742 Karjalohja. Talollinen, Karjalohja, Lohjantaipale, Hakala. Vihitty: 01.11.1723 Karjalohja. 4. Margheta s. 16.04.1708 Karjalohja. Margheta on kuollut nuorena. Tarkka kuolinpäivä on epäselvä. 22 5. Anna s. 25.12.1709 Karjalohja. Puoliso Johansson, Abraham. Tilallinen, Inkoo, Wäster Solbacka. Vihitty: 02.01.1735 Karjalohja. 6. Elisabeth s. 22.12.1711 Karjalohja, k. 1736 Karjalohja, haudattu 28.03.1736 Karjalohja. Puoliso Andersson, Johan s. 30.05.1699 Karjalohja, k. 1740 Karjalohja, haudattu 24.02.1740 Karjalohja. Tilallinen, Karjalohja, Lohjantaipale, Kattla. Vihitty: 07.11.1733 Karjalohja. 7. Jacob s. 19.04.1713 Karjalohja. 8. Sophia s. 26.02.1715 Karjalohja. 9. Erik (katso taulu 3) s. 24.01.1717 Karjalohja, k. 1762. 10.Margheta s. 05.08.1719 Karjalohja, k. 1719 Karjalohja. 11.Jeremias s. 21.08.1721 Karjalohja, k. 27.10.1721 Karjalohja, haudattu 01.11.1721 Karjalohja. 12. Gustaf s. 30.10.1724 Karjalohja. II sukupolvi - Taulu 2 - Henricsson, Johan (taulusta 1. lsä: Erichsson, Hendrich) s. 24.09.1701 Karjalohja, k. 15.04.1760 Karjalohja; haudattu 22.06.1760 Karjalohja. Talollinen, Karjalohja, Lohjantaipale, Passi 1. puoliso Johansdotter, Carin s. 16.02.1701 Karjalohja. Vihitty: 31.10.1723 Karjalohja. Isä: Jacobson, Johan s. 1648. Talollinen, Karjalohja, Lohjantaipale, Prunkka. Äiti: Nilsdotter, Kirstin s. 1656. Ill Lapset: 1. Maria (katso taulu 4) s. 11.09.1725 Karjalohja, k. 22.11.1807 Lohja, haudattu 29.11.1807 Lohja. 2. Anna (katso taulu 5) s. 24.09.1730 Karjalohja, k. 14.12.1805 Karjalohja. 3. Henric s. 13.04.1735 Karjalohja, k. 19.12.1754 Karjalohja, haudattu 02.02.1755 Karjalohja. II sukupolvi - Taulu 3 - Losten, Erik (taulusta 1. Isä: Erichsson, Hendrich) s. 24.01.1717 Karjalohja, k. 1762. Sotilas. Lohjantaipaleen Prunkan ruotusotilaana Uudenmaan jalkaväkirykmentin Karjaan komppaniansa. 1744 komennettuna Ruotsiin Karlskronan laivasatamaa rakentamaan. 1747, 1751, 1754 Viaporin linnoitustöissä, 1758 Pommerissa komppaniansa mukana taistelemassa preussilaisia vastaan, toi sieltä perunoita kotiseudulleen. Kuolemasta ei ole tarkkoja tietoja (Anttila). Kuolinaika 1762 on merkitty rippikirjaan, mutta muita merkintöjä ei kirjassa ole. 1. puoliso Gabrielsdotter, Margareta s. helmikuu 1716 Sammatti, k. 06.10.1790 Sammatti. Vihitty: 02.11.1736 Sammatti. (Jatkuu sivulla 24) 23

(Jatkoa sivulta 23) Ill sukupolvi - Taulu 5 - Isä: Enqvist, Gabriel Nilsson s. 01.01.1689 Sammatti. Rusthollari, Sammatti, Lohilampi. Äiti: Andersdotter, Maria s. 1690. Lohilammen palvelijatar. Vanhemmat eivät olleet aviossa. Ill Lapset: 1. Eric Eriksson (katso taulu 6) s. 08.05.1738 Karjalohja, k. 28.10.1805 Karjalohja, haud. 10.11.1805 Karjalohja. Torppari, Karjalohja, Kourjoki, Rahikkala tp. 2. Matts (katso taulu 7) s. 01.02.1740 Karjalohja, k. 26.10.1821 Sammatti, haudattu 11.11.1821. Pitäjänräätäli, torppari. 3. Gabriel (katso taulu 8) s. 29.04.1745 Karjalohja, k. 11.08.1809 Sammatti. Rusthollari, Sammatti, Kiikala, Ali-Kottari. 4. Johannes s. 14.09.1749 Karjalohja. Seppä, Kitee, Puhoksen saha. 5. Maria (katso taulu 9) s. 29.12.1753 Karjalohja, k. 1776 Karjalohja; lapsivuode, haudattu 21.08.1776 Karjalohja. 6. Christina s. 24.10.1756. Muutti n. 1770 Lohjan Karstun Joenpeltoon. Asui äitinsä kanssa Matts Lönnrotin luona. III sukupolvi - Taulu 4 - Johansdotter, Maria (taulusta 2. Isä: Henricsson, Johan) s. 11.09.1725 Karjalohja, k. 22.11.1807 Lohja, haudattu 29.11.1807 Lohja. 1. puoliso Ericsson, Eric s. 20.11.1716 Perniö, k. 28.03.1769 Uskela. Rusthollari, Uskela, Kaukola, Knaapi. Vihitty: 04.10.1748 Karjalohja. Isä: Mårthensson, Eric. Äiti: Matzdotter, Kristin Rakuunapäällikkö. Muutti 1800 Lohjan Pullille. IV Lapset: 1. Maria s. 30.01.1750 Uskela, k. 14.03.1827 Sammatti. 2. Ester s. 27.12.1751 Muurla, k. 08.04.1839 Uskela. 3. Helena Catharina s. 23.02.1755 Muurla, k. 22.04.1809 Uskela. 4. Erik s. 14.04.1756 Uskela, k. 10.12.1825 Lohja. Rusthollari, Lohja, Pulli. 5. Israel s. 21.04.1759 Uskela, k. 21.08.1834 Lohja. 6. Justina s. 16.01.1762 Uskela, k. 13.12.1837 Uskela. 7. Ulrica s. 05.08.1763 Uskela, k. 18.09.1845 Uskela. 8. Anna s. 06.12.1766 Uskela. 9. Hedvig s. 15.12.1768 Uskela, k. 12.02.1839 Uskela. 2. puoliso Enqvist, Gabriel Gabrielsson s. 14.09.1723 Sammatti, k. 16.10.1804 Lohja, haudattu 25.10.1804 Lohja. Vihitty: 22.03.1770 Salo. Isä: Enqvist, Gabriel Nilsson s. 01.01.1689 Sammatti. Rusthollari. Äiti: Johansdotter, Brita s. 1696 Hyvinkää. Muuttaa puolisonsa kanssa n. 1800 Uskelasta Lohjan Pullille. 24 Johansdotter, Anna (taulusta 2. Isä: Henricsson, Johan) s. 24.09.1730 Karja -lohja, k. 14.12.1805 Karjalohja. 1. puoliso Enqvist, Petter Gabrielsson s. 11.01.1731 Sammatti, k. 24.03.1810 Karjalohja. Talollinen, Karjalohja, Lohjantaipale, Passi. Vihitty: 26.06.1755 Karjalohja. Isä: Enqvist, Gabriel Nilsson s. 01.01.1689 Sammatti. Rusthollari. Äiti: Johansdotter, Brita s. 1696 Hyvinkää. IV Lapset: 1. Maria s. 04.06.1756 Karjalohja, k. 11.05.1779 Karjalohja. 2. Stina s. 29.05.1759 Karjalohja. 3. Johan s. 14.07.1761 Karjalohja, k. 02.05.1839 Karjalohja, haudattu 20.05.1839 Karjalohja. Talollinen, Karjalohja, Lohjantaipale, Passi. 4. Henric s. 18.11.1762 Karjalohja, k. 22.11.1837 Karjalohja, haudattu 26.11.1837 Karjalohja. Torppari, Karjalohja, Lohjantaipale, Passi, Hörkö tp. 5. Greta s. 02.07.1765 Karjalohja. 6. Gabriel s. 02.12.1767 Karjalohja, k. 20.12.1822 Karjalohja, haudattu 12.01.1823 Karjalohja. Ill sukupolvi - Taulu 6 - Pipare, Eric Eriksson (taulusta 6. Isä: Losten, Erik) s. 08.05.1738 Karjalohja, k. 28.10.1805 Karjalohja, haudattu 10.11.1805 Karjalohja. Torppari, Karjalohja, Kourjoki, Rahikkala tp. 1. puoliso Jacobsdotter, Maria s. 1743, k. 27.10.1803 Karjalohja, haudattu 13.11.1803 Karjalohja. IV Lapset: 1. Anna s. 20.12.1763 Karjalohja, k. 10.03.1838 Karjalohja, haudattu 18.03.1838 Karjalohja. 2. Eric s. 22.10.1765 Karjalohja. 3. Henric s. 15.04.1768 Karjalohja. 4. Lisa s. 27.11.1770 Karjalohja. 5. Abram s. 30.06.1772 Karjalohja, k. 22.02.1832 Karjalohja, haudattu 26.02.1832 Karjalohja. Torppari, Karjalohja, Kourjoki tp. 6. Eric s. 11.07.1774 Karjalohja. 7. Christina s. 22.01.1777 Karjalohja, k. 23.09.1781 Karjalohja, haudattu 30.09.1781 Karjalohja. 8. Gretha s. 11.01.1779 Karjalohja. 9. Christina s. 28.07.1784 Karjalohja. (Jatkuu sivulla 26) 25

(Jatkoa sivulta 25) III sukupolvi Lönnrot, Matts, (taulusta 6. Isä: Losten, Erik) s. 01.02.1740 Karjalohja, Lohjantaipale, Prunkka, k. 26.10.1821 Sammatti, Kiikala, Pyöli, haudattu 11.11.1821. Pitäjänräätäli, torppari. Mustapää Matti asettui naimisiin mentyään asumaan enonsa Johan Gabrielinpoika Enqvistin maalle Lohilammelle. Tulipalon jälkeen asettui aluksi veljensä Gabriel Sylvanderin omistamaan Kiikalan kylän Ali- Kottarin taloon ja rakensi sen kaukaiselle ulkopalstalle Pyöliin pienen uudistorpan. Muutti nimensä Lönnrotiksi noin v. 1769-70. 1. puoliso Tolpo, Anna Lena s. 1747 Pohja, k. 24.06.1831 Sammatti, haudattu 26.06.1831. Vihitty: 1764. Isä: Tolpo, Marten s. 1714 Turku. Pellavankutoja. Äiti: Cairenius, Margareta Johanintytär s. 12.11.1714 Karjalohja. IV Lapset: 1. Greta s. 05.10.1776 Karjalohja, k. 07.09.1783 Sammatti. 2. Fredrik Juhana s. 09.12.1765 Sammatti, k. 18.10.1851 Kajaani. Pitäjänräätäli, Elias Lönnrotin isä. 3. Helena s. 20.03.1783 Sammatti. 4. Erik s. 29.07.1780 Karjalohja, k. 13.02.1844 Lokalahti. Muurarimestari. 5. Anna Cristina s. 15.09.1768 Sammatti, k. 04.03.1849 Nummi. Piika. 6. Elias s. 08.10.1786 Sammatti, k. 06.09.1844 Nurmijärvi, haudattu 15.09.1844 Nurmijärvi. Muurarimestari. 7. Gustaf Henrik s. 16.12.1773 Karjalohja, k. 25.08.1849. Räätäli, torppari. 8. Gabriel s. 10.04.1771. Ill sukupolvi - Taulu 8 - Sylvander, Gabriel (taulusta 6. Isä: Losten, Erik) s. 29.04.1745 Karjalohja, k. 11.08.1809 Sammatti. Rusthollari, Sammatti, Kiikala, Ali-Kottari. Tuli Kottarille 1773 Lohilammelta. Osti Sammatin Kiikalasta Ali-Kottarin ratsutilan. 1. puoliso Kottelin, Stina Jacobsdotter s. 05.05.1749 Sammatti, k. 06.03.1833 Sammatti. Vihitty: 26.10.1773 Sammatti. Isä: Johansson, Jacob s. 12.01.1720 Sammatti. Rusthollari, Sammatti, Kiikala, Kottari. Äiti: Jacobsdotter, Lena s. 1729. IV Lapset: 1. Helena s. 05.10.1774 Sammatti, k. 05.04.1842 Suomusjärvi. 2. Johannes s. 05.10.1776 Sammatti, k. 27.01.1858 Sammatti. Rusthollari, Sammatti, Kiikala, Ali-Kottari. 3. Gabriel s. 07.02.1779 Sammatti. Rusthollari, Uskela, Yli-Äijälä. 4. Christina s. 17.11.1781 Sammatti, k. 22.04.1856 Karjalohja. 5. Eva s. 17.06.1784 Sammatti, k. 20.02.1788 Sammatti. 26 - Taulu 7-6. Greta Ulrica s. 15.01.1787 Sammatti, k. 11.02.1855 Karjalohja, haudattu 13.03.1855 Karjalohja. 7. Eva s. 15.10.1789 Sammatti, k. 02.10.1860 Karjalohja. 8. Christopher s. 09.06.1792 Sammatti, k. 27.09.1869 Sammatti. Itsellinen, Sammatti, Kiikala, Ali-Kottari. Ill sukupolvi - Taulu 9 - Eriksdotter, Maria (taulusta 6. Isä: Losten, Erik) s. 29.12.1753 Karjalohja, k. 1776 Karjalohja; lapsivuode, haudattu 21.08.1776 Karjalohja. Esiintyy vielä Lohilammella rippikirjassa 1761-67. Muutti Makkarjoen rustholliin, jossa emäntänä on Marian äidin sisko. Oli Makkarjoella vielä 1776, jolloin kuoli lapsivuoteeseen. Isäksi on merkitty Makkarjoen rusthollin poika Jockim. 1. avopuoliso Bergman, Jochim Abramsson s. 21.09.1754 Karjalohja, k. 14.02.1788 Karjalohja; kuolio, haudattu 24.02.1788 Karjalohja. Isä: Bergman, Abraham Abramsson s. 19.04.1713 Karjalohja. Rusthollari, Karjalohja, Makkarjoki. Äiti: Enqvist, Maria Gabrielsdotter s. 30.08.1727 Sammatti. IV Lapset: 1. Stina s. 16.08.1776 Karjalohja. Avioton tytär. Kuoli mandollisesti synnytyksessä. Lähteet 1) Aarne Anttila: E LIAS LÖNNROT - elämä ja toiminta. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki, 1931, s. 21-25 2)HMA Karjalohjan kirkonarkistot, rippikirja 1747 1754, AI 4, TK 688 3)Uudenmaan jalkaväkirykmentti, Pääkatselmusrulla 1743 (UJR 354 (1743, 1767, 1785, 1790) 54952)) 4)HMA Karjalohjan kirkonarkistot, rippikirja 1734 1746, A 13, TK 688 5)HMA Karjalohjan kirkonarkistot, syntyneet 1688 1745, C 1, TK 692 6)Uudenmaan jalkaväkirykmentti, Pääkatselmusrulla 1767 (UJR 354 (1743, 1767, 1785, 1790) 54952)) 7)Mm. Jarl Pousar mainitsee tämän useissa monisteissaan. Esim. http:// www.sls.fi/pdf/1-64kallan1-02.pdf, Källan 2, 2002 Elias Lönnrots Släktningar 8)HMA Karjalohjan kirkonarkistot, rippikirjat 1754 1767, A I3, TK 688 9)Elias Lönnrot: Matkat 1828-1844. Weilin + Göös, Espoo, 1980 10)http://www.kitee.fi > Esittely > Historiaa > Vanha Puhos 11)Helsingin Yliopisto: Ylioppilasmatrikkeli 1640 1852. Internet tietokanta http://matrikkeli.helsinki.fi/ ylioppilasmatrikkeli/ 12)HMA Karjalohjan kirkonarkistot, syntyneet 1746 1793, C 2, TK 692. 27

KIRJAILIJA UNTO SEPPÄSEN SÄÄMINKI - LÄISET SUKUJUURET Teppo Karppinen Seppänen-nimisiä sukuja esiintyy melko runsaasti savolaiskarjalaisella alueella ja nähtävästi sieltä asutuksen leviämisen myötä Kainuussa ja Pohjanmaalla. Omien esivanhempieni joukossa on Seppäsiä niin Savosta kuin Karjalastakin. Karjalan kannaksen huolettomien talonpoikien ja ajuriukkojen elämänpiirin kuvaajana tunnetun kirjailijan Unto Seppäsen nimisuvun juuret johtavat Säämingin pitäjän länsilaidalla olevaan Pihlajalahteen (nykyisin Savonlinnaa). Se on Savonlinnan eteläpuolella olevan laajan Pihlajaveden pitkä lahtimuodostuma Sulkavan ja Rantasalmen rajalla. Landen pohjoisrannalla ovat vanhat Pihlajalanden ja Punnolan kylät ja etelärannalla Otavaniemen kylä, jotka ovat olleet Seppästen asuinkyliä. Ne olivat Turun rauhan (1743) jälkeen rajakyliä, kun Ruotsin ja Venäjän raja halkaisi kylät kahteen valtakuntaan. Rajajärjestelyjen seurauksena mm. vanha Punnolan kylä putosi myöhemmin maakirjoista. Seppästen talot jäivät Venäjän puolelle. Seppäset kuuluvat Säämingin asuttajasukuihin ja nimistöä löytyy kautta koko pitäjän. Säämingin varhaisimmista veroluetteloista 28 vuosilta 1540-1561 heistä löytyvät useimmat juuri Pihlajalanden alueelta. Vuonna 1561 on Seppäsistä talonisäntinä yksi maininta Haapalan eli Kerimäen neljänneskunnan Moijin kymmenyskunnassa eli Antti Seppäinen, 2 vm. (= veromarkkaa) mutta Idänlanden eli litlanden eli Sulkavan neljänneskunnan Otavaniemen kymmenyskunnassa peräti kolmen talon isäntänä on Seppänen. 1. Tuomas Heikinpoika Seppäinen, 4 vm. (v. 1541 oli Sipi Seppä ja v. 1546-1550 Tuomas Seppäinen), 2. Antti ja 011i Paavonpoika Seppäinen, 6 vm. (v. 1541 olivat Antti ja Paavo Seppäinen ja v. 1546-1550 samat) ja 3. Erkki Juhonpoika ja Mikko Seppäinen, 6 vm. (v. 1541 olivat Juho Seppäinen, 1546-1550 Erkki Juhonpoika Seppäinen ja vuonna 1541 Heikki Seppänen). Säämingin maakirjatalojen isäntäluettelon mukaan v. 1664 Seppäsiä oli isäntinä Otavaniemen n:o 2 yhden veromarkan kruununtalossa Tuomas Heikinpoika Seppänen ja Pihlajalanden kandesta kruununtalosta n:o 1 mainitaan Erkki Seppäsen talo autiona ja kruununtalossa n:o 2 isäntänä oli Perttu Mikonpoika Seppänen. Kouvolan kirjastossa on Unto Seppäsen muistohuone, joka on sisustettu mandollisimman tarkkaan kirjailijan työhuoneen mukaiseksi (ks. s. 35). Suuret nälkävuodet 1690- luvulla harvensivat väkeä, isosien isäntienkin nääntyessä nälkään ja tauteihin perhekuntineen. Vuosina 1708-1710 raivosi pitäjässä ruttoepidemia. Kun näistä vitsauksista oli jotenkuten päästy eroon, olikin jo edessä isonvihan aika, mikä varsinkin vuosina 1712-1714 lisäsi hävitystä ja ihmishenkien menetyksiä Säämingissä Olavinlinnan liepeillä. Niinpä Otavaniemen taloon tuli isännäksi Jumppasten suku ja Pihlajalanden n:o 1:n isännyys oli muilla ainakin vuoteen 1747 saakka. Seppästen kantatalona säilyi Pihlajalanden n:o 2 Seppälä. Sieltä erkani 1770- luvulla yksi sukuhaara Savonlinnan kaupungin itäpuolelle Kaartilanrannan taloon n:o 6, josta siellä aikaisemmin isännöinyt Seppäsen suku oli joutunut verorästien vuoksi muuttamaan pois Heikinpohjan lampuodiksi. Pihlajalanden Seppälän kantatalon isännyys oli Seppäsillä vielä 1800-luvun lopussa. Läheiseen Punnolan taloon n:o 6, myöhemmin Pihlajalahti n:o 6, Seppälä tuli isännäksi 1700- luvun alkuvuosina Lauri Seppänen, jonka jälkipolviin Unto Seppänenkin selvitysteni mukaan kuuluu. Edellinen isäntä Pekka Pekanpoika Karppinen löytyy vuonna 1702 tehdystä nälkään, tauteihin tai kurjuuteen menehtyneiden sääminkiläisten talonisäntien luettelosta. Tilat olivat kruununtiloja, joista Pihlajalanden Seppälä maksoi veronsa jalkaväelle ja Punnolan Seppälä ratsuväelle. Varsin mandollista on, että kummankin Seppälän isännät eli Pihlajalanden Perttu Mikonpoika ja Punnolan Lauri olivat samaa sukujuurta. (Jatkuu sivulla 30) 29

U Seppänen Lauri 1671-1743 Lauri 1710-1763 i i 1 III Lauri Pekka Antti 011i Matti 1732-1804 1735-1812 1740-1785!749-1786 1755-1809 IV Antti Lauri Pekka Sofia 1766-1808 1768-1808 1770-1845 1780-1816 Kiteelle muu neet V Kaisa Juhana Abraham Sofia Matti Abraham 1804-1810- 1813-1882 1809-1892 1822- I 1 i VI Lapsia: Lapsia: Lapsia: Lapsia: Wille Otto R. Lapsia: Seppänen Maria Maria Nykänen 1838-1899 1847- Anna G. Maria Stina Karoliina Magdaleena Antti VII Kustaa Enok Stiina Katriina August Robert Kalle Anna Kaisa Matti Vilhelmiina 1856-1875-1917 Juho Pekka Liisa VIII Unto 1904-1955 Lauri Seppäsen jälkipolvikaavio. Unto Seppäsen esipolvia Lauri Seppänen. Syntynyt noin v. 1670 Säämingissä. Isäntänä Punnola 6:ssa eli myöhemmässä Pihlajalanden n:o 6 Seppälässä. Säämingin historian isäntäluettelon mukaan talo oli jo 1700-luvun alussa Seppästen suvun hallinnassa. Kuoli Pihlajalandessa 27.12.1743. Haudattu kirkkoon. Puolison nimi ei ole tiedossa, mutta oli mandollisesti talollinen Seppäsen leskeksi mainittu Kaisa Toivonen, joka kuoli Punnolassa 29.5.1763 ja ikämerkinnän mukaan oli syntynyt noin v. 1680. 30 Lapsia olivat ainakin esivanhempiini kuulunut Marketta Seppänen (n. 1708 11.9.1776 Punnolassa), joka oli aviossa torppari Aatami Nyrhisen (n.1697 14.4.1761) kanssa ja poika Lauri. I I Lauri Laurinpoika Seppänen. Syntynyt Pihlajalandessa noin v. 1710. Isäntänä isänsä jälkeen. Kuoli Säämingin pappilassa Pihlajaniemellä käräjien aikana 12.3.1763. Puoliso Säämingissä 3.1.1731 Kaisa Aniainen. Synt. noin v. 1713. Talollisentytär Säämingin Pellossalosta. Kuoli Punnolassa 21.5.1763. Perheen kuudesta pojasta sukua jatkoi viisi poikaa, joista vanhin Lauri Laurinpoika (s.1732) jatkoi ensin isännyyttä sukutalossa, mutta jäi varhain leskeksi ja muutti uudelleen avioiduttuaan lampuodiksi Mönkkölän hoviin Kallislanden kylään ja sieltä kymmenen vuoden kuluttua Loikansaareen (molemmat Pistolekorsin suvun kartanoita). Sukutalon isännyyttä jatkoi sitten toiseksi vanhin pojista Pekka Laurinpoika. Kaksi seuraavaa eli Antti (s. 1740) ja 011i (s. 1749) olivat myöhemmin naapuritalon Pihlajalahti n:o 7 Reinikkalan osakkaita. Antin suku ei jatkunut mieskantaisesti, mutta 011in jälkipolvet isännöivät n:o 7 Reinikkalan toista, Seppälänimistä taloa 1900-luvulla. Nuorin poika Matti (s. 1755) näyttää seuranneen vanhinta veljeä Mönkkölään ja Loikansaareen ja hänen jälkipolvensa asuivat myöhemmin kirkon lähellä Aholandessa ja Pihlajaniemessä lampuoteina, torppareina ja siltavoutina. Ill Pekka Laurinpoika Seppänen. Syntyi Punnolassa, kastettu 2.3.1735. Punnolan Seppälän (Ala-Seppälä) isäntänä isänsä jälkeen. Kuoli Punnolassa 2.3.1812. Puoliso Sulkavalla 11.9.1763 Eeva Kukkonen. Syntyi Sulkavalla 28.9.1739. Vanhemmat olivat Antti Erkinpoika Kukkonen ja Maria Halttunen Sulkavan Kaitaisesta. Eeva kuoli Punnolassa 10.4.1808. Perheen kolmesta pojasta vanhin, Antti (1766 1808), avioitui Rantasalmella Kristiina Laitisen kanssa ja muutti myöhemmin Rantasalmen Parkumäelle ja suku jatkui siellä. Toiseksi vanhin, Lauri Pekanpoika Seppänen (1768-1833) jatkoi sukutalon isännyyttä kuolemaansa saakka. Puoliso oli Magdaleena Kettunen, talollisentytär Säämingin Tolvanniemestä. Perheeseen syntyi kymmenen lasta, joista kaksi poikaa ja kaksi tytärtä saavuttivat aikuisiän, ja kaikki muuttivat isän kuoleman jälkeen Kiteelle kuten leskiäitikin. Sukutalo sai uudet omistajat Nykäsen suvusta, kun veljeksistä nuorin eli Pekka Pekanpoika muutti myös pois talosta ja perheen muuttoliike Kiteen Puhokseen alkoi. Varhaisin (v. 1835) Kiteelle muuttaneista Lauri Pekanpojan lapsista oli tytär, Kaisa Seppänen (s. 1804), joka avioitui serkkunsa eli isänsä sisaren Sofia Pekantytär Seppäsen (s. 1780) pojan Pekka Matinpoika Seppäsen (Pihlajalanden sukuhaarasta) kanssa, saatuaan siihen "Hänen Keisarillisen Majesteettinsa luvan". Parilla oli jo ennakkona vuonna 1832 syntynyt tytär Maria Helena. Ennakkoa näyttää olleen myös Pekka Matinpojan vanhemmalla veljellä Matti Matinpojalla, joka sai kirkkorangaistuksen "liian aikaisesta sänkyyn menemisestä". Hän oli myöhemmin arvostettu (Jatkuu sivulla 32) 31

(Jatkoa sivulta 31) herastuomari. Muut Lauri Pekanpojan lapset, Juhana (s. 1810), puoliso Anna Mutka Kerimäeltä, Abraham (1813 1882), puoliso Helena Törrönen Säämingistä ja Sofia (s. 1819) muuttivat Kiteelle vuonna 1838 ja mainitaan sahamiehinä Puhoksen sahalla kuten myös Sofian aviomies Niilo Nykänen. Kaikki olivat naimisissa ja saivat lapsia Kiteellä. IV Pekka Pekanpoika Seppänen. Syntyi Pihlajalandessa 1.2.1770. Asuivat rippikirjan mukaan kotitalossa Ala-Seppälässä noin vuoteen 1830, mutta olleet välillä ainakin Kallislandessa vuonna 1822, jossa nuorin poika Abraham syntyi. Ehkä Pekka oli jonkin ammatin harjoittaja, koska mainitaan esim. Kallislandessa itsellisenä. Vaimo Maria kuoli jo vuonna 1824. Ala-Seppälästä muuttivat noin vuonna 1832 Säämingin kirkon läheiseen Pihlajaniemen kylään lampuodiksi Antti Pesosen Seppälänmäen taloon (ehtoollismerkintöjä vuosina 1833-39) ja sieltä sitten poikiensa kanssa Kiteen Puhoksen sahalle. Kuoli Kiteellä 12.8.1845. Puoliso Säämingissä 25.5.1808 Maria Juuti. Syntyi Säämingin Pirhiänniemessä 4.12.1788. Vanhemmat: talollinen Valentin Juuti (1764 1825) ja lngeborg Martintytär Karhu (1762 1824) Säämingin Pirhiänniemestä. Kuoli Punnolassa 31.7.1824. Isä jäi huolehtimaan kolmesta pienestä pojasta, joista nuorin oli vain 2- vuotias. [Juuti-suvun varhaiset esipolvet 1500-luvulle saakka, ks. T. Karppinen: JUUTI-sukua Savossa. Taulu 152.] Pojat olivat: Matti (s. 1809), Antti (s. 4.8.1818) ja Abraham (s. 12.11.1822 kuollut ennen 1877). Erittäin epäselvän lastenkirjamerkinnän mukaan Antti muutti jo varhain Pietariin eikä hänen myöhempiä vaiheitaan ole tutkittu. Abraham muutti isänsä ja veljensä Matin kanssa Kiteelle. Mainitaan siellä sahamiehenä ja avioitui Kiteellä 10.2.1852 Anna Karoliina Hirvosen kanssa. Abrahamin perheeseen syntyivät Kiteellä lapset: 1. Anna Gustava, s. 23.9.1854, 2. Antti, s. 2.6.1859, joka oli työmiehenä Kiteellä ja Värtsilässä. Puoliso 1892 Kristiina Reijonen. 3. Kalle, s. 13.3.1863, ammatiltaan maalari, joka muutti Helsinkiin v. 1894. V Matti Pekanpoika Seppänen. Syntyi Punnolassa 15.5.1809. Matti on merkitty Säämingin rippikirjoihin isänsä mukana Pihlajaniemen Seppälänmäelle ja hänellä on ehtoollismerkinnät vuosina 1832 37. Avioliiton solmimisen aikoihin hän oli sahaseppänä Michail Tichanoffin Enonkosken sahalla (Säämingin rippikirjoissa), mutta on edelleen Säämingin kirkonkirjoissa Enonkoskella, jossa hänet mainitaan Pihlajaniemeltä tulleena. Rippikirjan mukaan sekä isä että poika perheineen ottivat muuttokirjan nro 103/1842 Kiteen Puhokseen sahan sepäksi. H. Purhosen kirjoittamassa Unto Seppäsen elämäkerrassa kerrotaan hänen isoisoisästään Matti Seppäsestä: "Unto Seppäsen iso-isoisä "Ruukin pappa" eli Matti Seppänen on tiettävästi muuttanut joskus 1700-luvulla Säämingistä Kiteen pitäjän Puhoksen kylään, Puhoksen ruukkiin, jossa hän toimi seppänä. Aikaisemmin hän oli palvellut Savon Rykmentissä räätälinä, jolloin hänellä on ollut ruotsalainen nimi, Smed tai Smedson. Kerrotaan, että Puhoksella ollessaan hän toisen sepän kanssa takoi naulat Suomen ensimmäiseen höyrylaivaan Ilmariseen vuonna 1833. Ruukin pappa kuoli 57- vuotiaana ". Tässä on varmaan yhdistelty eri henkilöiden tietoja, jotka mandollisesti liittyvät sukuun, mutta eivät missään tapauksessa tähän Matti Seppäseen. Hän oli perheen lapsista vanhin eikä ole voinut olla räätälinä sotaväessä kuten ei isänsäkään, joka myös muutti myöhemmin Puhokseen. Ei löydy myöskään viitteitä lähisukulaisista, jotka olisivat olleet räätälinä tai sotilaana. Myös "Smed tai Smedson" nimille ei löydy mitään perusteita. Nimenä Seppänen, Seppäin(en) esiintyy yhtäjaksoisesti jo varhaisimmista lähteistä alkaen. Matti asui "Ilmarisen" rakentamisen aikaan Pihlajaniemellä ja oli seppänä Enonkosken sahalla. Ei hän myöskään voinut muuttaa Kiteelle ennen syntymäänsä ja haudattujen luettelon mukaan hän kuoli Puhoksessa työmiehenä vanhuuteen 83-vuotiaana. Kuoli 30.9.1892 Kitee, Puhos. Puoliso Säämingissä 15.4.1837 Ulrika Otteljana Frilander. Säämingin rippikirjojen mukaan hän oli syntynyt 1815, ja tämä vuosi seuraa häntä myöhemmissäkin merkinnöissä ilman tarkempaa päivämäärää ja syntymäpaikkaa. Hänet tavataan vain Säämingin rippikirjassa v. 1831 42 Aholanden kartanossa protokollasihteeri Abraham Fabritiuksen (1786 1873) ja rouva Natalia Pistolekorsin (1805 1868) palveluskunnan joukossa. Isäntäväki asui kuitenkin Tukholmassa vuoteen 1842 asti. Ulrika pääsi Säämingissä ripille 26.10.1833 ja ehtoollismerkintöjä on vuosilta 1833 37. Siellä mainitaan myös hänen avioitumisensa Matti Seppäsen kanssa. Häntä ei ole löytynyt Hiski-haulla Savon alueelta eikä muualtakaan Suomesta. Läheisessä Rantasalmen pitäjässä asui tuohon aikaa Frilander-nimisiä perheitä, mutta samoihin aikoihin Rantasalmen Teemassalossa syntynyt Ulrika Maria Frilander näyttää olevan eri henkilö. Ulrika Otteljana kuoli loisenleskenä vanhuuden heikkouteen Puhoksessa 31.5.1893. (Jatkuu sivulla 34) 32 33

(Jatkoa sivulta 33) Perheen lapsia: 1. Wilhelm Wiljam (Wille) syntyi 22.5.1838 Enonkoskella. Mainitaan työmiehenä Puhoksessa ja avioitui Kiteellä 29.8.1856 Fredrika (Riikka) Parkkosen kanssa. Hän syntyi 8.5.1836 Rääkkylässä. Vanhemmat olivat Antti Parkkonen ja Valpuri Raatikainen. Wille Seppänen kuoli Puhoksessa 13.5.1899 [rk 1891-99]. Perheen poika August syntyi 7.5.1856 Kiteellä ja mainitaan maalarina Puhoksessa. 2. Amanda Karoliina, syntyi 18.7.1840 Kiteellä. Avioitui. 3. Basilius, syntyi 18.7.1844 Kiteellä. Myöhemmät vaiheet eivät ole tiedossa. 4. Otto Robert, syntyi 14.7.1847 Kiteellä. 34 VI Otto Robert Seppänen. Syntyi (kastettu) 14.7.1847 Kitee, Puhoksen saha. Vihittäessä mainitaan konepajatyöläisenä ja myöhemmin Pietarissa rautasorvarina. Puoliso Viipurin tuomiokirkkosrk. 7.9.1873 Matilda Venäläinen. Syntyi Viipurissa 24.12.1856 (tuomiokirkkosrk). Hänen tarkka syntymäaikansa ilmoitetaan Pietarin Pyhän Marian seurakunnan kirjoissa ja paikaksi mainitaan Kitee. Vihittäessä mainitaan piikana kaupungista. Vanhemmat: Tuomas Venäläinen ja Eeva Kristiina Turunen, jotka oli vihitty 5.8.1854 Viipurin tuomiokirkkosrk:ssa. Tuomas mainitaan puuseppänä ja Eeva (s. 1823), piikana Viipurin kaupungissa. (Venäjällä opiskelleita suomalaisia käsittelevässä kirjassa mainitaan Robert Seppänen ja hänen äitinään Matilda Väänänen, joka varmaan on virheellinen nimi.) Kiteen Puhoksessa vaikuttaneista Seppänen-nimisistä suurin osa näyttää olevan näitä saman suvun Seppäsiä. He ovat pysyneet myös Kiteen kirkonkirjoissa vaikka ovat asuneetkin muualla. Niinpä Kiteen rippikirjaan vuosilta 1891-1900 on merkitty loisten sivuille numerolla 98, "Otto Roopertti Seppänen 1847 ja waimo Matilda Wenäläinen 27.12.1856 ja huomautus: Pietarissa". VII Robert Arnold Seppänen. Syntyi 28.6.1875 Viipuri. Slaavilaisen filologian maisteri. Kuoli 21.8.1920 Kanneljärvi. Puoliso Tilda Nikkanen. VIII Unto Kalervo Seppänen. Kirjailija. Syntyi 15.4.1904 Helsinki. Kuoli 22.3.1955 Helsinki. Lähteitä Hannu Purhonen: Unto Seppänen Kannaksen kuvaaja. Myllylahti Oy Suomussalmi 2002. Kirkonkirjoja: Sääminki, Rantasalmi, Kitee. Suomen kansallisbiografia, osa 8. Päätoim. Matti Klinge. Helsinki, SKS, 2006. SSS:N JÄSENTIEDOTE Salon Seudun Sukututkijat ry:n jäsenlehti Toimittaja Kaija Salminen Nopolank. 1 24240 SALO Puh. (02) 731 9626 tai GSM 040 578 4324 S-posti kaija.salminen@iki.fi Painopalkka Karhukopio Oy, Salo UNTO SEPPÄNEN 1904-1955 Unto Seppänen oli kouvolalainen kirjailija ja kulttuurihenkilö, joka työskenteli Kouvolan Sanomien päätoimittajana ja pakinoitsijana. Häntä pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden merkittävimmistä sotaa edeltäneen karjalaisuuden kuvaajista. Seppäsen muistohuone (ks. kuva s. 29) valmistui Kouvolan kirjaston vihkiäisiin v. 1971. Se on entisöity kirjailijan työhuoneeksi mandollisimman tarkkaan hänen sisarensa Irja Seppänen-Poran avulla. Kirjailijan perilliset ovat lahjoittaneet huoneen kirjat ja muun irtaimiston Kouvolan kaupungille tutkijoiden ja kirjallisuuden harrastajien käyttöön. Huoneessa on kirjoja noin 3 000 luetteloitua nidettä, joista useimmat Seppänen on saanut arvostelijankappaleena. Käsikirjoituksia on 77 vihkoa. Pyöreä torni, "Unnon torni", on kuvattuna peräseinällä kirjoituspöydän yläpuolella. Unto Seppänen rakennutti sen venäläisen huvilanomistajan entisen kalkkuna- ja kyyhkyskopin aineksista itselleen kirjoitushuoneeksi. Siellä hän kirjoitti kesäisin ennen talvisotaa julkaistut teoksensa. Huoneen seinillä on valokuvia mm. Seppäsen näytelmän Kolme päivää esityksestä Kansallisteatterissa sekä neljä piirrosta, jotka kirjailija on tehnyt nuoruudenteoksestaan Iloisten ukkojen kylä. Oviseinällä oleva maalaus esittää kirjailijan isää Robert Seppästä, joka toimi Viipurissa venäjän kielen opettajana, virallisena kielenkääntäjänä, toimittajana ja suomentajana. Robert Seppänen on kääntänyt muun muassa Leo Tolstoin teoksia. Kotiseutu oli Unto Seppäselle rakas. Hän keräsi ja säilytti työhuoneensa somistuksena vanhoja kansanomaisia esineitä, kuten puupuntareita ja tuohisaappaat. Kuivatut kanervat muistuttivat koko talven Karjalan kanervanummista. Lähde: http://www.kouvola.fi Jäsentiedotteen jakelusta vastaa Irma Varttinen Puh. (02) 733 8319 Jäsentiedote ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, tammi ja syyskuussa, ja se sisältyy yhdistyksen jäsenmaksuun. Jäsentiedotteen 2/2008 aineiston tulee olla toimittajalla viimeistään 1.8.2008. 35