Ilmastonmuutoksen vaikutukset jokien hydrologiaan ja pohjaeläinyhteisöihin

Samankaltaiset tiedostot
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Vesistömallit: havainnot

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kala- ja vesijulkaisuja nro 169. Ari Haikonen, Jani Helminen, Sauli Vatanen, Lauri Paasivirta & Jouni Kervinen

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

JÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, veden laatu Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Iijoen työraportti

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

EURAJOEN POHJAELÄIN- JA POHJASEDIMENTTITUTKIMUS VUOSINA 2009 JA 2012

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

ISTO väliseminaari , Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Rapu Crayfish Järvet pulassa Lakes in trouble. - tutkimuksia ilmastonmuutoksen taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista

CANEMURE. Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia

[ Ι. Pantone 300 [ [ ±± ; ;± ±

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Ilmasto muuttuu kuinka muuttuu veden kierto? HSY Esko Kuusisto SYKE

Kuinka paikallisen ja valuma-aluetason pohjavesipintavesiyhteyksiä. kunnostustoimissa?

Vanajavesi Hämeen helmi

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ohje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin

Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Rakentamisen aiheuttamat valuntamuutokset asuinalueilla ja vaihtoehtoisten hulevesijärjestelmien mallinnus

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Kemijoki Oy:n toiminta-alueella Suomen ympäristökeskus Ilmatieteen laitos

Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa

16/2012 KULUMUS. YKSITOISTA UUTTA PÄIVÄNKOREN- TOLAJIA (Ephemeroptera) ETELÄ- KARJALAN ELIÖMAAKUNNALLE EINO SAVOLAINEN

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Seinäjoki/ Kunnostusojitus pohjavesialueilla. Tuomo Karvonen

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Hydrologinen kierto ja vesitase. Vesi- ja ympäristötekniikka - ENY-C Harri Koivusalo

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

Olli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto. Merialuesuunnittelun tilannekatsaus

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Turvemaiden kuivatukseen. ja ympäristönsuojeluun. liittyviä tutkimuksia Oulun. yliopistolla. Björn Klöve, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE MEAN (NCEP) 03/01/

Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

Tekes BioRefine and Water: Water Innovations and Business Eväitä jatkoon Smart Water alueella Marina Congress Center Katri Mehtonen

Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Karvianjoen yhteistarkkailu: Pohjaeläinja piilevätarkkailu 2018

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Valumavesien hallinta muuttuvassa ilmastossa

Maija Taka Pienvesitapaaminen

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?


Ilmastonmuutoksen vaikutus vesistökuormitukseen Satakunnassa

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Transkriptio:

Ilmastonmuutoksen vaikutukset jokien hydrologiaan ja pohjaeläinyhteisöihin Mustonen Kaisa 1, Mykrä Heikki 2, Sarremejane R. 1, Marttila H. 2, Veijalainen N. 2, Sippel K. 2, Muotka T. 1, Hawkins C.P. 4 (1) Biological department, University of Oulu, Finland (2) Freshwater Centre, Finnish Environment Institute, Finland (3) Water Resources and Environmental Engineering Research Group, University of Oulu, Finland (4) Department of Watershed Sciences, Western Center for Monitoring and Assessment of Freshwater Ecosystems, and the Ecology Center, Utah State University, USA

Taustaa IPCC (2013) Pohjois-Euroopassa Lämpötilan kasvu 3 7 ºC vuoteen 2100 mennessä Lämpötila tärkein jokilajiston levinneisyyttä määräävä tekijä

Taustaa Sadannan muutokset Lumipeitteen väheneminen Virtaamien muutokset Eliöstön koostumuksen muutokset IPCC (2013)

Tutkimuksen tavoitteet Ennustaa jokien pohjaeläinyhteisöjen koostumus vuonna 2100 Kalibrointi Kalibrointi Validointi 240 näytepistettä näytepistekohtainen päivittäinen ilman lämpötila ja simuloitu virtaama vuosilta1980-2099 Tunnistaa ilmastonmuutokselle herkimmät pohjaeläinlajit ja jokityypit

Ilmastomallit ja hydrologiset muuttujat 5 erilaista ilmastoskenaariota perustuen A1B CO 2 päästöskenaarioon (IPCC 2007) kalibrointijakso:1981-2010 keskiarvot Kolme ennustejaksoa 78 päivittäisiin virtaamiin perustuvaa muuttujaa (VEMALA) Skenaario 4 ( ) vastaa IPCC 2013 skenaariota RCP4.5

Vemala Haihdunta Lähtötiedot: P, T,HP Kuva Kaisa Mustonen Lumi Sadantamalli Vesisade Lumi > 0 Ei Kyllä Lumimalli Maavesimalli Ylempi varasto Perustuu Syken Vesistömallijärjestelmään (WSFS) Konseptuaalinen malli, jossa muuttujat erilaisille vesivarastoille Jatkuva kalibrointi Alempi varasto Valunta Järvet ja joet pintavesien kuljetus Huttunen et al. (2015) A national-scale nutrient loading model for Finnish watersheds VEMALA. Environmental Modeling and Assessment

Mallinnetut virtaamat jokipisteillä: VEMALA Rytipuro Kuusamo Valuma-alueen koko = 2.31 km 2 Kuva Kaisa Mustonen

Biologinen mallinnus Tämä päivä Ennustettu ympäristödata Tulevaisuus Lajiston muutos Ympäristödata Mallinnus Biologinen data Lajin esiintymistodennäköisyys (P) paikalla (i) = E (E) nyt (E) tulevaisuus Lisää tietoa täydentävissä dioissa

Ennusteita vuodelle 2100 Lämpötilan muutos C Virtaaman muutos %

Virtaaman Ennustettavuuden Muutos Virtaaman vuodenaikaisuuden Muutos

E nyt / E tulev. E muutos Lajimäärä (E) Bray Curtis (BC) E = ennustettu taksonimäärä)

Virtaaman vuodenaikaisuuden Muutos 0.1 0.3-5 5 BC E muutos Vuodenaikaisuuden muutos

% muutos 350 300 250 200 Hydropsyche siltalai Hydropsyche angustipennis 150 Baetis rhodani Simuliidae 100 Arcynopteryx compacta Philopotamus montanus Ameletus inopinatus 50 0-50 0 50 100 150 200 250 Protonemura sp. -100 Esiintymisfrekvenssi nyt Ephemerella aurivillii

Virtaaman vuodenaikaisuus Matalan vuodenaikaisuuden indikaattorit Stenelmis canaliculata Orectochilus villosus Psychomyia pusilla Oecetis sp. Ceraclea dissimilis Ephemera vulgata Erpobdella sp. Cheumatopsyche lepida Chimarra marginata Mystacides sp. Onychogomphus forcipatus Caenis horaria Korkean vuodenaikaisuuden indikaattorit Apatania sp. Capnia sp. Ameletus inopinatus Ephemerella aurivillii Dixidae Arcynopteryx compacta Leuctra nigra Psychodidae Bathyomphalus contortus Hydraena sp. Baetis muticus Capnopsis schilleri -60-40 -20 0 20 Esiintymisfrekvenssin muutos

Yhteenveto Ilmastonmuutoksen vaikutukset todennäköisesti suurimmat pohjoisessa Lajeja saattaa hävitä ja korvautua toisilla, muutoksia lajiston koostumuksessa ilman muutoksia lajimäärissä Lämpötilan muutokset luultavasti merkittävin tekijä, mutta myös muutokset hydrologiassa ja etenkin virtaaman vuodenaikaisuudessa saattavat olla merkityksellisiä Pohjoiset lajit kärsivät eniten, mutta virtaaman muutokset voivat vaikuttaa lajistoon negatiivisesti laajalla alueella

Kiitos Kuva Leif Väisänen Kuva Leif Väisänen

Käsitekaavio mallinnuksesta Maat = mean annual Temperature, MAP = mean annual precipitation

Mallin muuttujat ja tunnusluvut Malliin valitut muuttujat Keskilämpötila Mallin tunnusluvut Keskivirtaama Malli Nollamalli 7 pv maks. virtaama Turvemaa-% Järvisyys-% Havumetsät % Kalibrointi (n=115) Validointi (n=25) Mean (O/E) 1.05 1.00 SD (O/E) 0.17 0.23 Mean (O/E) 1.01 1.01 SD (O/E) 0.17 0.24 0 10 20 30 40 Tarkkuuden alenema Virtaaman ennustettavuus O/E = havaittu lajimäärä (O) / ennustettu lajimäärä (E). Nollamallissa kaikilla lajeilla esiintymis-todennäköisyys (Pi) on lajin keskimääräinen esiintymisfrekvenssi, parannus mallin tarkkuudessa suhteessa nollamalliin 29 %