Liikenne ja matkailu 01 Suomalaisten matkailu 01, syksy (1.9.-1.1.01) Matkat Espanjaan ja päivämatkat naapurimaihin lisääntyivät syys-joulukuussa 01 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suomalaiset tekivät loppuvuodesta 01 kotimaan maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yönyliristeilyt Ruotsiin ja Viroon vähenivät lähes neljänneksen edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Päivämatkat Ruotsiin ja erityisesti Venäjälle sen sijaan lisääntyivät edellisvuodesta. Myös Espanjaan matkustettiin enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta matkat Aasian maihin vähenivät. Vapaa-ajanmatkat syys-joulukuussa 00-01* Vuoden 01 viimeisellä kolmanneksella 1 -vuotiaat suomalaiset tekivät yli 1 miljoonaa matkaa, kun mukaan lasketaan kaikki kotimaan ja ulkomaan vapaa-ajanmatkat sekä työ- ja kokousmatkat. Yöpymisen sisältäneiden matkojen lisäksi matkamäärässä ovat mukana myös ulkomaan päivämatkat. Kotimaassa yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin syys-joulukuussa 7,6 miljoonaa. Näistä ilmaismajoitusmatkoja oli 6,0 miljoonaa. Matkoja, joiden aikana yövyttiin maksullisessa majoituksessa, Helsinki 06.0.01 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
tehtiin 1,6 miljoonaa ja suosituimmat matkakohteet sijaitsivat Uudellamaalla, Lapissa ja Pirkanmaalla. Maksullisen majoituksen sisältäneitä matkoja tilastoitiin lähes prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden syys-joulukuussa. Matkojen määrä Uudellemaalle ja Lappiin lisääntyi kuitenkin yli 0 prosenttia. Lämmin ja kaunis syyskuu oli kotimaanmatkailun osalta loppuvuoden suosituin matkustuskuukausi, sillä silloin tehtiin runsaat puoli miljoonaa maksullisen majoituksen sisältänyttä matkaa. Ulkomaille tehtiin syys-joulukuussa, miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, sisältäen yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat. Marraskuu on ollut perinteisesti kuukausi jolloin risteilymatkat ovat suosittuja. Viime syksynä marraskuu menetti risteilykuukauden ykköspaikkansa lokakuulle. Naapurimaamme Viro ja Ruotsi houkuttavat suomalaisia vapaa-ajanmatkailijoita vuodenajasta riippumatta. Loppuvuodesta Viroon suuntautui kuitenkin vain 66 000 matkaa, joka on 19 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Näistä matkoista prosenttia oli matkoja, jotka sisälsivät yöpymisen maissa, prosenttia oli päiväristeilyjä ja 19 prosenttia laivayöpymisen sisältäneitä risteilyjä. Marraskuu oli kauden suosituin kuukausi käväistä Virossa. Ruotsiin syyskuukausina suuntautui 1 000 vapaa-ajanmatkaa, joka on prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Näistä matkoista prosenttia oli vain laivayöpymisiä sisältäneitä risteilyjä ja prosenttia matkoja, jotka sisälsivät yöpymisiä maissa. Joka seitsemäs matka oli päivämatka. Loppuvuoden aikana myös Ruotsiin matkustettiin mieluiten marraskuussa. Matkailussa itänaapuriimme Venäjälle on vuoden aikana tapahtunut suuri muutos. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja Venäjälle tehtiin syyskuukausina 1 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Päivämatkat, jotka eivät sisällä yöpymistä, sen sijaan liki kolminkertaistuivat vuoden neljällä viimeisellä kuukaudella. Espanja on suomalaisten kestosuosikki myös syyskuukausina ja matkoja sinne tehtiin prosenttia enemmän kuin viimevuoden vastaavana ajankohtana. Kanariansaarille näistä suuntautui 117 000 matkaa. Manner-Espanja on myös vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten loppuvuoden lomailukohteena ja Manner-Espanjaan sekä Baleaarien saarille tehtiinkin loppuvuonna. Joulukuu oli loppuvuoden suosituin kuukausi matkustaa Kanarialle ja lokakuu Manner-Espanjaan. Turkkiin matkoja suuntautui 7 000, joka on prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Keski-Euroopassa suosiotaan nosti Saksa, jonne matkoja tehtiin 9 000, joka on 1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kun tarkastellaan vain yöpymisen kohdemaassa sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja, tehtiin niitä vähemmän kuin viime vuoden syys-joulukuussa eli 1,7 miljoonaa. Lokakuu oli näiden matkojen osalta hiuksen hienosti suosituin kuukausi, sillä silloin tehtiin 6 000 ulkomaan matkaa, joiden aikana yövyttiin kohdemaassa. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneiden vapaa-ajanmatkojen määränpäänä oli Viro vajaalla neljäsosalla matkoista, Välimeren pohjoispuolen rannikko runsaalla viidesosalla matkoista ja Kanariansaaret 7 prosentilla matkoista. Vapaa-ajanmatkojen lisäksi kotimaassa tehtiin 1, miljoonaa työ- ja kokousmatkaa. Ulkomaille suuntautui 0,7 miljoonaa työ- ja kokousmatkaa (ml. kohdemaassa yöpymisen sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat). Kotimaan työmatkojen määrä lisääntyi prosenttia ja ulkomaan työmatkojen määrä prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksesta, jota varten haastateltiin loka-, marras-, joulukuussa 01 sekä tammikuussa 01 yhteensä 0 iältään 1 -vuotiasta suomalaista. Vuoteen 011 saakka tiedot kerättiin 1 7-vuotiailta.
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos syys-joulukuu 01*. Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, syys-joulukuussa 01* Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet syys-joulukuussa 01* Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain syys-joulukuussa 01* ja 01.6 Liitetaulukko. Ulkomaanmatkat syyn ja kohteen mukaan syys-joulukuussa 01*7 Liitetaulukko 6. Matkat Viroon ja Ruotsiin syys-joulukuussa 01* ja 017 Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 01
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaisten matkat ja niiden muutos syys-joulukuu 01* Matkatyyppi Matkoja yhteensä Vapaa-aika Työ Kotimaa Maksullinen majoitus Ilmaismajoitus Ulkomaa 1) Kotimaa Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka (ml. päiväristeily) Ulkomaa 1) Syyskuu 10 1 966 0 1 6 96 9 69 Lokakuu 90 1 1 1 1 9 6 106 Marraskuu 0 1 16 1 1 0 6 97 119 Joulukuu 09 1 99 7 1 606 9 0 90 Syys-joulukuu yhteensä 1 1 7 67 1 6 6 00 0 1 700 0 Vuosimuutos, % 9-1/01* - 9-1/01 Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 196 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 1 1 1 71-1 0-1 -6 - - 1
Liitetaulukko. Kotimaan vapaa-ajanmatkat kohdemaakunnittain, syys-joulukuussa 01* Kohdemaakunta Matkoja yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland Matkat maksullisessa majoituksessa Matkat 9-1/01* 1 6 1 176 1 11 67 1 Osuus, % 11 9 1 Matkat ilmaismajoituksessa Matkat 9-1/01* Osuus, % 6 00 9 06 7 16 1 9 16 0 19 6 1 1 16 9 7 Kotimaan vapaa-ajanmatkat yhteensä Matkat 9-1/01* 7 67 1 0 61 0 190 69 11 1 11 7 9 60 1 17 Osuus, % Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 9 16 6 6 6 0 1 9 6 Liitetaulukko. Kotimaanmatkoilla käytetyt kulkuvälineet syys-joulukuussa 01* Kotimaanmatkan kulkuväline Vapaa-aika Matkoja yhteensä Auto Bussi Juna Lentokone Muu Matkat 9-1/01* Työ Matkat 9-1/01* Osuus, % Osuus, % 7 67 9 61 9 7 1 1 Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1 9 69 0 10 6 1 10
Liitetaulukko. Ulkomaan vapaa-ajanmatkat (yöpyminen kohdemaassa) kohteittain syys-joulukuussa 01* ja 01 Kohde Matkoja yhteensä Pohjoismaat Venäjä ja Baltia Itä- ja Länsi-Eurooppa Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Amerikka Afrikka Aasia ja Oseania Ruotsi Venäjä Viro Britannia Saksa Espanja (ilman Kanariansaaria) Espanjan Kanariansaaret Italia Kreikka Turkki Syys-joulukuu 01* 01 Osuus, % Osuus, % Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1 700 79 0 7 6 19 1 9 9 1 117 6 7 1 60 16 1 19 9 7 7 1 77 0 70 9 6 7 79 0 10 1 7 1 9 1 1 6 19 0 6 7 6
Liitetaulukko. Ulkomaanmatkat syyn ja kohteen mukaan syys-joulukuussa 01* 1) Kohde Matkoja yhteensä Pohjoismaat Venäjä ja Baltia Itä- ja Länsi-Eurooppa Etelä-Eurooppa ja Itäisen Välimeren maat Amerikka Afrikka Aasia ja Oseania Ruotsi Venäjä Viro Britannia Saksa Espanja (ilman Kanariansaaria) Espanjan Kanariansaaret Italia Kreikka Turkki Ulkomaanmatkan syy Vapaa-aika Sukulaisten ja ystävien tapaaminen 0 10 10 79 6 Loma 1 9 7 66 7 77 6 6 7 117 6 Muu henkilökohtainen syy 191 69 6 1 Vapaa-ajanmatkat yhteensä 0 7 1 1 66 19 1 9 9 1 117 6 Työ Työmatkat yhteensä Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 7 7 1 60 71 17 17 10 1 6 Liitetaulukko 6. Matkat Viroon ja Ruotsiin syys-joulukuussa 01* ja 01 Matkatyyppi Matkoja yhteensä 1) Vapaa-aika Työ 1) Yöpyminen kohdemaassa Risteily Päivämatka (ml. päiväristeily) 1) Viro Matkat 9-1/01* 7 66 1 10 10 Matkat 9-1/01 7 1 6 1 19 Muutos, % 9-1/01* - 9-1/01-1 -19-17 - - Ruotsi Matkat 9-1/01* 691 1 0 66 Matkat 9-1/01 7 60 0 99 7 Muutos, % 9-1/01* - 9-1/01 Merkkien selitykset: [] tietoa ei ole saatu, se on epävarma tai salassapitosäännön alainen, [*] ennakkotieto. Vuodesta 01 lähtien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukujen kanssa tiedonkeruumenetelmän muutoksen 1) Sisältää päivämatkat, risteilyt ja matkat joissa yövyttiin kohdemaassa 6 7 17 16 - -7 1-6 17 7
Laatuseloste: Suomalaisten matkailu 01 Tilastotietojen relevanssi Suomalaisten matkailu -tutkimus sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja vuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määristä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat kotimaassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille. Tutkimuksen tietoja käytetään suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamisessa. Tiedot on tarkoitettu erityisesti valtionhallinnon, matkailualan yritysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden käyttöön. Valtionhallinnon osalta tietoja käytetään lähinnä Suomen Pankin maksutaselaskelmissa. Tutkimuksen tietoja raportoidaan myös Eurostatille eli Euroopan yhteisön tilastovirastolle matkailutilastoasetuksen (EU) N:o 69/011 mukaan. Tilastokeskus kerää tilaston tiedot otospohjaisella puhelinhaastattelututkimuksella. Otoshenkilöt edustavat Suomessa vakituisesti asuvaa 1 -vuotiasta väestöä. Tiedot kerätään vapaaehtoisuuteen perustuen. Yksilökohtaiset tutkimustiedot ovat tilastolain (0/00, 1 ) mukaan luottamuksellisia. Matkailun määritelmään liittyy olennaisesti tavanomaisen elinpiirin käsite. Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organisation, UNWTO) mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä korkeintaan yhden vuoden. Matkakohteiden luokituksessa käytetään Tilastokeskuksen kunta- ja valtioluokitusta tilastovuodelta. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Suomalaisten matkailu -tutkimus koostuu kahdesta osasta. Kuukausitutkimuksessa kerätään tietoa suomalaisten tekemistä matkoista, niiden lukumääristä ja ominaisuuksista. Kerran vuodessa tehdään ns. vuositutkimus, jonka avulla selvitetään tutkimusvuoden aikana matkoja tehneiden henkilöiden määriä. Tutkimus on otospohjainen puhelinhaastattelututkimus, jossa käytetään tietokoneavusteista haastattelulomaketta. Matkatutkimuksen haastattelut tehdään keskitetysti Tilastokeskuksen puhelinhaastattelu- eli CATI-keskuksesta. Tiedot kerätään tutkimusvuoden helmikuun ja tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuun välisenä aikana. Haastattelut käydään heti kuukauden päätyttyä viikon aikana. Matkustaneita henkilöitä selvittävän vuositutkimuksen tiedot kerätään tutkimusvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Aiemmin Tilastokeskuksen kenttähaastattelijat tekivät vuositutkimuksen haastattelut puhelimitse eri puolilla Suomea. Tilastovuodesta 01 lähtien tutkimuksen vuosiosa liitettiin osaksi CATI-keskuksessa käytävää kuukausihaastattelua. Kummassakin osatutkimuksessa perusjoukkona on väestötietojärjestelmän 1 -vuotias Suomessa vakituisesti asuva väestö. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät kuitenkin pysyvästi laitoksessa olevat henkilöt. Otokset poimitaan systemaattisella otannalla, ja ne edustavat perusjoukkoa kattavasti iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen. Matkatutkimuksen otoskoko on vuodesta 01 lähtien yhteensä noin 00 henkilöä vuodessa. Tilastovuotta koskevat tiedot saadaan 1 erillisellä otoksella. Kuukausittainen otoskoko on vuodesta 01 lähtien 0 henkilöä, kun se sitä ennen oli 00 henkilöä. Samaa otosta käytetään myös kuukausittaisen kuluttajabarometrin tiedonkeruussa. Haastatteluissa kohdehenkilöiltä kysytään tietoja haastattelukuukautta edeltävän kuukauden aikana päättyneistä matkoista. Tammikuun haastattelujen yhteydessä kysytään lisäksi edeltävän vuoden matkailusta. Vuositutkimuksessa vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat kyllä/ei-muotoa. Haastatteluissa käydään läpi erilaisia matkaryhmiä, ja kohdehenkilöiltä kysytään, oliko hän tehnyt tämän matkaryhmän matkoja viitevuoden aikana. Vastaustiedot korotetaan painokertoimilla perusjoukon tasolle. Vuodesta 01 lähtien kunkin kuukauden painokerroin korotetaan kuukauden väestömäärälle (väestörakenteen ennakkotiedot). Ositteena ovat
vastaajan ikäluokka, sukupuoli ja asuinalue (suuralue). Ennen vuotta 01 ositteena käytettiin vain sukupuolta. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Matkatutkimuksen tietosisältöä laajennettiin erityisesti vuosina 199 1997 vastaamaan EY:n matkailutilastodirektiivin (9/7/EY) vaatimuksia. Vuonna 1996 tutkimuksen piiriin sisällytettiin yöpymisen sisältävien matkojen lisäksi ulkomaille tehdyt päivämatkat, joten nykyisessä laajuudessaan tutkimus antaa varsin kattavan kuvan suomalaisten matkailusta. Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät enää ainoastaan kotimaan päivämatkat. Vuoden 01 lomakeuudistuksen jälkeen vastaaja ei enää itse päätä matkan tyyppiä, vaan se päätellään annetuista vastauksista. Matkoilta kysytään kaikki käytetyt yöpymismuodot, joten maksullisen majoituksen matkat saadaan lajiteltua automaattisesti oikein. Tämä vähentää virheitä ja mahdollistaa tarkemman tilastoinnin. Matkatutkimuksen vastauskato vuositasolla on keskimäärin 9 prosenttia. Kato on yksi merkittävämpiä virhelähteitä, sillä kadon suuruus vaikuttaa välittömästi painokertoimien suuruuteen. Mitä suurempi kato on, sitä suuremmiksi painokertoimet muodostuvat. Otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua kuvataan matkojen ja matkoja tehneiden henkilöiden vuosiestimaateille laskettujen 9 prosentin luottamusvälien avulla. Taulukko 1. Suomalaisten matkailu -tutkimuksen luottamusvälit matkaryhmittäin vuonna 01 Matkatyyppi N Summa Keskihajonta 9% luottamusväli alaraja yläraja Kotimaan vapaa-ajanmatkat maksullisessa majoituksessa 067 6 1 6 9 6 1 Kotimaan vapaa-ajanmatkat ilmaismajoituksessa 6 17 19 97 17 19 6 0 Työ- ja kokousmatkat kotimaassa 1 1 9 106 7 19 Ulkomaan vapaa-ajan päivämatkat (ml. päiväristeilyt) 6 6 1 77 96 Ulkomaan vapaa-ajanristeilyt 11 1 66 6 1 1 1 Ulkomaan vapaa-ajanmatkat, yöpyminen kohdemaassa 1 0 719 16 7 966 Ulkomaan työ- ja kokousmatkat 1 1 71 7 1 70 1 Tulokset esitetään tuhannen tarkkuudella. Ennen vuotta 01 alle 10 000 olevia lukumääriä ei julkistettu, vaan ne merkittiin epävarmaksi tiedoksi. Vuodesta 01 lähtien alle 0 000 merkitään epävarmaksi tiedoksi. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tietoja matkojen määristä julkaistiin vuoteen 011 asti kuukausittain viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä. Vuodesta 01 lähtien tietoja julkaistaan neljän kuukauden välein 7 viikon sisällä jakson päättymisestä. Vuositiedot julkaistaan Suomalaisten matkailu -tutkimuksen kotisivuilla 1 kuukauden kuluttua vuoden päättymisestä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot julkaistaan vain Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Suomalaisten matkailu -vuosijulkaisua tuotettiin painettuna tilastovuoteen 00 asti. Vuositietoja matkoista on saatavilla matkaryhmittäin ja kohdealueittain Internet-sivujen tietokantapalvelussa. Matkaryhmittäiset aikasarjat alkavat vuodesta 1991 ja kohdealueittaiset vuodesta 000. 9
Tilastojen vertailukelpoisuus Säännöllisesti matkatutkimusta on tehty vuodesta 1991 alkaen. Vuosina 1991 199 Tilastokeskus tuotti matkatutkimusta Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toimeksiannosta. Nämä vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia, sillä käytössä olivat yhdenmukaiset menetelmät. Vuonna 199 tutkimus siirtyi kokonaan Tilastokeskukselle. Samana vuonna aloitetut sisältö- ja menetelmämuutokset ovat vaikuttaneet tietojen vertailukelpoisuuteen vuosien 199 1999 välillä. Matkatutkimuksen tietosisältö sekä laskenta- ja tiedonkeruumenetelmät pysyivät ennallaan vuosina 000 009. Vuosina 010 ja 01 tapahtuneiden tiedonkeruun muutosten takia luvut lähtien eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisiin vuosiin. Vuoden 000 alussa tutkimusta alettiin tehdä joka kuukausi yhdessä Kuluttajabarometrin kanssa keskitetysti. Tätä ennen tutkimuksen tiedot kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä, neljännesvuosittain vuosina 1996 1999 ja sitä ennen kolmannesvuosittain. Vuonna 000 matkan enimmäispituus muuttui 90 päivästä 6 päivään Maailman matkailujärjestön (UNWTO) ohjeiden mukaisesti. Tietojen vertailtavuutta heikentää jonkin verran myös se, että alkaneiden matkojen sijaan tilastovuodesta 000 alkaen kohdehenkilöiltä on kysytty tietoja tutkimusjaksolla päättyneistä matkoista. Tiedonkeruuta muutettiin vuonna 010 siten, että haastattelukuukauden tutkimusjaksoa on lyhennetty kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen, eli tiedustelu koskee vain haastattelukuukautta välittömästi edeltäneen kuukauden aikana päättyneitä matkoja aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Aikaisemmin lopulliset tiedot kunkin kuukauden matkojen määristä saatiin kahden eri otoksen keskiarvona, muutoksen jälkeen luvut perustuvat yhteen otokseen. Vuodesta 01 lähtien matkailutilastot laaditaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 69/011 mukaan. Samalla kohdejoukko laajeni 1 7-vuotiaista 1 -vuotiaisiin, otettiin käyttöön tarkemmat painokertoimet ja haastattelulomakkeelle tehtiin merkittäviä muutoksia. Uudistuksen takia tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Ikäryhmän laajentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia prosenttia. Painokertoimen tarkentaminen kasvatti matkaryhmittäisiä summia prosenttia. Muuttuneiden kysymysten vaikutusta saatuihin tuloksiin on vaikea määritellä. Matkatyypin päättely annetuista vastauksista (vastaajan oman luokittelun sijaan) on siirtänyt osan matkoista toiseen ryhmään. Tarkentuneella ohjeistuksella on pyritty vähentämään tavanomaiseen elinpiiriin kuuluvan liikkumisen määrää tilastossa. Tiedot matkustaneista henkilöistä ovat vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Vuositutkimusta matkustaneista henkilöistä tehtiin 1991 011 työvoimatutkimuksen yhteydessä ja sen jälkeen matkatutkimuksen liitteenä. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Suomalaisten matkailu -tutkimus tilastoi matkailun kysyntää. Matkailun tarjontaa Suomessa kuvataan kuukausittain ja vuosittain julkaistavassa Tilastokeskuksen Majoitustilastossa. Se sisältää tietoja mm. hotellien majoituskapasiteetista ja sen käytöstä sekä yöpymisistä majoitusliikkeissä matkailijan asuinmaan mukaan eriteltyinä. Suomen ja ulkomaiden välistä matkustajaliikennettä tilastoivat meriliikenteen osalta Liikennevirasto ja lentoliikenteen osalta Finavia. Näistä tilastoista ei kuitenkaan käy ilmi matkailijoiden kotimaa. Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) julkaisee vuosittain nettisivuillaan tilaston Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat ja markkinaosuudet, josta selviää matkatoimistojen kautta ostettujen matkojen määrä kohdemaittain. 10
Liikenne ja matkailu 01 Lisätietoja Taru Tamminen 09 1 Mervi Härkönen 09 1 Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala liikenne.matkailu@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Suomalaisten matkailu, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 09 1 0 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-079 = Suomen virallinen tilasto ISSN 179 7 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 00 0 0 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi