SUKUPUOLENTUTKIMUS OPINTO-OPAS 2010-2011 HELSINGIN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA
Sisällysluettelo Tervetuloa opiskelemaan sukupuolentutkimusta!...2 Mitä on sukupuolentutkimus?...3 Tutkimus...3 Opiskelu...4 Vaikuttaminen...4 Tiedotus...5 Kristiina-tutkimusseminaari...5 Henkilökunta...6 Opiskelu........8 Sukupuolentutkimus sivuaineena...8 Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma...9 Jatko-opinnot...10 Sukupuolentutkimuksen opintojen rakenne.....11 Opintoneuvonta...12 Vaihto-opiskelu...12 Vastakarva sukupuolentutkimuksen ainejärjestö.....13 Sukupuolentutkimuksen tutkintovaatimukset 2009 2011.....14 Perusopinnot...14 Aineopinnot...16 Syventävät opinnot......30 Opetus lukuvuonna 2010 2011......33 Sukupuolentutkimusaiheisia kursseja muissa oppiaineissa...36 Opetusta verkossa...36 Kurssikuvaukset...37 Opintojen suorittaminen...45 Tenttiminen......46 Tenttipäivät 2010 2011......47 Sukupuolentutkimuksen tentaattorien yhteystiedot....48 Nais- ja sukupuolentutkimus muissa yliopistoissa....49 Tieteelliset seurat........50 Sukupuolentutkimuksenverkosto Hilma......51 Tasa-arvotiedon keskus Minna...52 1
Tervetuloa opiskelemaan sukupuolentutkimusta! Sukupuolentutkimuksen oppiaineessa analysoidaan monin eri tavoin sukupuolen ja seksuaalisuuden kulttuurista merkitystä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sukupuolentutkimus on kasvanut naisliikkeestä ja feministisen ajattelun perinne on keskeinen osa sitä. Opintojen kuluessa tutustutaan monipuolisesti feministiseen ajatteluun historiallisena, filosofisena, kulttuurisena ja poliittisena ilmiönä. Nykyiseen sukupuolentutkimuksen alaan kuuluvat myös olennaisesti eri seksuaalisuuksia pohtiva queer-tutkimus sekä miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus. Feministinen tutkimus on koko historiansa ajan ollut poliittisesti provokatiivista ja älyllisesti haastavaa, ja opiskelu tarjoaa mahdollisuuden ottaa osaa tähän seikkailuun. Sukupuolentutkimus on avoin oppiaine kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ja sopii erinomaisesti sivuaineeksi mihin tahansa aineyhdistelmään. Sivuaineena sukupuolentutkimus luo opiskelijalle valmiuksia eritellä sukupuolen vaikutuksia omalla alallaan. Sukupuoli on yksi merkittävimmistä valtajärjestelmistä kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja taidot tulkita sukupuolen merkityksiä kulttuurissa ovat erittäin hyödyllisiä. Pääaineena sukupuolentutkimusta voi opiskella hakemalla nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan kandidaatintutkinnon jälkeen. Kaksivuotisessa ohjelmassa opiskellaan sukupuolentutkimuksen syventävät opinnot ja kirjoitetaan pro gradu tutkielma tiiviisti ohjatussa seminaariryhmässä. Sukupuolentutkimuksen tohtorintutkintoon tähtäävä jatko-opiskelu tapahtuu oppiaineen professorin, yliopistonlehtorien ja dosenttien ohjauksessa. Sukupuolentutkimuksen verkosto Hilman vuonna 2009 toteuttama työelämäselvitys osoittaa, että nais- ja sukupuolentutkimuksesta valmistuneet maisterit ja tohtorit sekä ainetta sivuaineena lukeneet ovat sijoittuneet hyvin työmarkkinoilla. Alan asiantuntemuksella on kasvavaa kysyntää tasa-arvotyössä sekä kansainvälisissä tehtävissä. Myös media-alalle sekä tutkimuksen pariin sijoittuu alalta valmistuvia. Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen opiskelijoilla on oma ainejärjestö Vastakarva, joka järjestää monenlaista toimintaa kaikille sukupuolentutkimuksen opiskelusta kiinnostuneille. Lisätietoja sivulla 13. Sukupuolentutkimuksen tutkintovaatimukset ja tämän lukuvuoden opetusohjelman laaja kirjo selviävät tästä opinto-oppaasta. Tutustukaa opinto-oppaaseen huolellisesti! Muutoksista, lisäyksistä, erilaisista tapahtumista ja vierailuluennoista kerrotaan lisäksi oppiaineen Alma-sivuilla ja Kristiina-listalla, jolle jokaisen opiskelijan ja alasta kiinnostuneen kannattaa liittyä. Sukupuolentutkimuksen opiskelijana voit myös liittyä Suomen naistutkimuksen seuran (SUNS) jäseneksi. Opintojen kannalta hyödyllistä tietoa saa myös valtakunnalliselta Sukupuolentutkimuksen ja tasa-arvoasioiden tiedotuslistalta, jolle kannattaa ehdottomasti liittyä. Sukupuolentutkimuksen oppiaineen henkilökunta toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi opintojen pariin! 2
Mitä on sukupuolentutkimus? Sukupuolentutkimus on oppiala, jonka tutkimusongelmat, käsitteellinen ajattelu ja metodologinen keskustelu ovat alun perin lähtöisin naisliikkeen parista. Feministisen ajattelun historia on vuosisatoja vanha, mutta yliopistolliseksi oppialaksi naistutkimus muotoutui läntisessä maailmassa feminismin toisen aallon myötä noin 40 vuotta sitten. Tutkimusalan lähtökohtana on kriittinen suhtautuminen patriarkaaliseen, heteroseksistiseen ja sukupuolten hierarkkista suhdetta ylläpitävään järjestykseen sekä perinteisiin sukupuolia ja seksuaalisuuksia muodostaviin normeihin. Nais-/sukupuolentutkimus on perusluonteeltaan monitieteistä ja sen parissa on paljon erilaisia tutkimussuuntia. Erityisiä tutkimusaiheita ovat olleet esimerkiksi sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät kysymykset, poliittisten, sosiaalisten ja kulttuuristen järjestelmien sukupuolijaot, sukupuolten järjestykseen liittyvä valta ja väkivalta, arkielämän sukupuolittuneet käytännöt, median sukupuolirepresentaatiot, kokemusmaailman sukupuolisuus sekä seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden erilaiset mahdollisuudet ja sukupuolikulttuurin muutos. Kansainvälinen feministisen teorian perinne ja teoriakeskustelu ovat vaikuttaneet myös laajalle muihin tieteisiin. Feministisen ajattelun parissa on luotu uusia myös arkikieleen levinneitä käsitteitä kuten lasikatto tai heteronormatiivisuus. Tämän hetken sukupuolentutkimuksessa keskustellaan esimerkiksi sellaisilla termeillä kuin identiteetti, queer, affektit, maskuliinisuus, ruumiillisuus, tila, representaatiot, materiaalisuus, subjekti ja toimijuus. Naistutkimuksellinen keskustelu on perinteisesti ollut provokatiivista ja kietoutunut tietoon muistakin epäoikeudenmukaisuuksien alueista, kuten rotuun, koloniaaliseen historiaan ja yhteiskuntaluokkiin liittyvistä eroista. Feministinen teoria, politiikka, sekä feministisen ajattelun historia muodostavat perustan koko ajan muuttuvalle ajankohtaiselle ja vireälle yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimukselle sukupuolinäkökulmasta. Helsingin yliopistossa naistutkimusta on voinut opiskella 1980-luvun alusta lähtien, ja vuodesta 1987 alkaen tutkintoihin vapaasti valittavana sivuaineena. Kristiina-instituutti perustettiin 1991 humanistiseen tiedekuntaan tarjoamaan ja koordinoimaan naistutkimuksen opetusta. Syksyllä 2003 alkoi naistutkimuksen maisteriohjelma ja joulukuussa 2003 humanistinen tiedekunta hyväksyi naistutkimuksen jatkotutkintovaatimukset. Keväällä 2009 oppiaineen nimi päätettiin muuttaa naistutkimuksesta sukupuolentutkimukseksi. Vuoden 2009 loppuun asti sukupuolentutkimuksen opetuksesta vastasi Kristiina-instituutti. Vuoden 2010 alusta lähtien sukupuolentutkimuksen oppiaine on osa Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitosta. Tutkimus Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineen tutkimukselliset painopistealat ovat tällä hetkellä feministinen teoria, feministinen poliittinen teoria, queertutkimus ja feministinen kulttuurintutkimus. Sukupuolentutkimus on poikkeuksellisen tutkimusintensiivinen yksikkö. Oppiaineen parissa toimii professori Tuija Pulkkisen 3
johtama Suomen Akatemian huippututkimusyksikköryhmä Politics of Philosophy and Gender (PPhiG) (2006 2011), jonka parissa kehitetään sukupuolen poliittista ajattelua erityisesti kolmella ensimmäisellä painopistealalla. Dosentti Kirsi Saarikankaan johtama tutkimusprojekti Luonnon, maiseman ja sukupuolen esittäminen ja aistiminen (2007 2011) ja yliopistonlehtori Leena-Maija Rossin tutkimushankkeet toimivat monipuolisesti erityisesti kolmannella ja neljännellä painopistealueella. Kaikki painopistealat tarjoavat tutkimuksellisesti orientoituneelle opiskelijalle erinomaisen ympäristön syventää ajatteluaan. Lisäksi oppiaineessa työskentelee ulkopuolisella rahoituksella muitakin tutkijoita ja oppiaineella on useita monialaisia dosentteja. Sukupuolentutkimuksen oppiaineessa opetus on aina kiinteässä yhteydessä tutkimukseen. Niin sanotun kaksoisstrategian mukaisesti sukupuolentutkimuksellista työtä tehdään Helsingin yliopistossa myös monilla eri laitoksilla varsinaisen sukupuolentutkimuksen oppiaineen ulkopuolella. Alan kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö on myös erityisen vilkasta. Vuoden 2010 marraskuussa oppiaine järjestää valtakunnalliset Naistutkimuspäivät. Koko yliopiston nais- ja sukupuolentutkimuksellisella yhteisöllä on mahdollisuus keskusteluun uusimmasta tutkimuksesta Kristiina-tutkimusseminaarissa parittomien viikkojen tiistaisin klo 16 18. Tervetuloa! Ks. tarkemmin viereisellä sivulla. Opiskelu Sukupuolentutkimuksen perusopinnot luovat yhteisen perustan alan teemoihin ja kysymyksenasetteluun. Aineopinnoissa valinnaisuus kasvaa ja mahdollistaa yhteisen seminaarin ja teoriaopintojen lisäksi keskittymisen eri teemoihin. Opiskelija voi valita kolme haluamaansa opintojaksoa joko yhdeltä teema-alueelta tai yhdistellen kahdesta tai kolmesta eri alueesta. Valinnaisia teema-alueita ovat: Feministinen filosofia ja politiikan teoria Queer-tutkimus Sukupuoli ja kulttuuri Sukupuoli, politiikka ja kansalaisuus Sukupuolen alueellisuus ja globaalisuus Syventävät opinnot tarjoavat puolestaan mahdollisuuden syventyä opiskelemaan tiettyä aihepiiriä. Syventävien opintojen tarkoitus on tukea pro gradu -tutkielman tekoa ja vahvistaa opiskelijoiden teoreettista ja metodologista osaamista. Maisteriopiskelijoilla syventäviin opintoihin kuuluu myös harjoittelua tai muuta työelämäorientaatiota. Vaikuttaminen Sukupuolentutkimus on ala, jolla on vahva yhteiskunnallinen merkitys. Tämä todentuu jatkuvasti yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa keskusteluissa; tutkimustiedolla on runsaasti kysyntää yliopiston ulkopuolella. Yliopiston kolmas tehtävä, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, onkin sukupuolentutkimukselle paitsi luonteva toimintatapa, myös elintärkeä toiminnan edellytys. 4
Sukupuolentutkimus on huomattavan itserefleksiivinen ja -kriittinenkin ala. Samalla yksi naistutkimuksesta juontuva hyvä käytäntö on onnistuneesta työstä palkitseminen. Vuoden Kristiina palkinto myönnetään vuosittain sukupuolentutkimuksen tunnetuksi tekemisestä ja naisten aseman parantamiseksi tehdystä työstä. Palkinto on myönnetty vuodesta 2001 lähtien. Vuosittain palkitaan myös Helsingin yliopistossa valmistunut, erityisen ansioitunut sukupuolentutkimuksellinen pro gradu tutkielma, jonka tekijä voi olla joko sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan tai johonkin muuhun oppiaineeseen tutkielmansa kirjoittanut maisteri. Palkinnot jaetaan keväisin järjestettävän sadonkorjuujuhlan yhteydessä. Vuoden Kristiina-palkinnon ja Kristiina-tutkimusseminaarin myötä Kristiina-nimi yhdistyy edelleen sukupuolentutkimukseen. Oppiaineen yksikkö Helsingin yliopistossa oli ennen vuoden 2010 laitosuudistusta nimeltään Kristiina-instituutti Ruotsin kuningatar Kristiinan (1626 1629) mukaan. Tiedotus Sukupuolentutkimuksen oppiaineen Kristiina-tutkimusseminaarista, muista vierailevista luennoitsijoista ja tapahtumista tiedotetaan oppiaineen kotisivuilla sekä sähköpostilistalla (kristiina-lista@helsinki.fi). Listalle voi liittyä lähettämällä viestin: subscribe kristiinalista osoitteeseen majordomo@helsinki.fi Oppiaineen esittelytilaisuus pidetään 8.9.2010 klo 14 15 Topeliassa, salissa A205. Kristiina-tutkimusseminaari Kristiina-tutkimusseminaari on perustettu jatkamaan Kuningatar Kristiinan nimen kunniakasta historiaa Helsingin yliopistossa. Tasokkailla julkisilla esitelmillä ja keskusteluilla Kristiina-tutkimusseminaari pitää yllä sukupuolentutkimuksen alalla kansainväliseen tutkimusyliopistoon olennaisesti kuuluvaa tieteellisen keskustelun ulottuvuutta. Tutkimusseminaaria vetää oppiaineen professori. Kristiina-tutkimusseminaarissa esiintyy sekä koti- ja ulkomaisia vierailijoita että Helsingin yliopiston omien laitosten naistutkijoita. Seminaari on sukupuolentutkimuksen oppiaineen parissa toimivien tutkijoiden intellektuaalinen kokoontumisareena ja samalla olennainen osa laitoksen toimintaa ja tohtorinkoulutusta. Tutkijoiden ja jatkoopiskelijoiden lisäksi tutkimusseminaarien jatkuvaan toimintaan tai yksittäisiin istuntoihin ovat tervetulleita kaikki alan tutkimuksellisista kysymyksistä kiinnostuneet. Seminaariin kutsutaan esitelmöimään mielenkiintoisinta uutta tutkimusta tekeviä tutkijoita ja esitellystä työstä käydään intensiivinen ja kriittinen keskustelu, joka tarjoaa näkökulman alan moniäänisyyteen. Seminaari tuo älyllisiä kipinöitä ja oivalluksen hetkiä jokapäiväiseen yliopistopuurtamiseen ja siihen osallistuminen kuuluu jokaisen nais- ja sukupuolentutkimuksesta kiinnostuneen kalenteriin. Seminaari kokoontuu lukukausien aikana parittomien viikkojen tiistaisin klo 16 18. Ohjelmasta ilmoitetaan oppiaineen kotisivuilla ja ilmoitustaululla. 5
Henkilökunta Sukupuolentutkimus Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta PL 59 (Unioninkatu 38 E, 2. krs) 00014 Helsingin yliopisto puhelin 191 23387 (toimisto) sukupuolentutkimus@helsinki.fi www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus Opetushenkilökunta Tuija Pulkkinen, VTT, professori, p. 191 23798, (tuija.pulkkinen@helsinki.fi), vastaanotto ti 10 12. Leena-Maija Rossi, FT, yliopistonlehtori, p. 191 23229, (leena-maija.rossi@helsinki. fi), vastaanotto ke 13 14 tai sop. mukaan. Minna Uimonen, VTT, yliopistonlehtori, p. 191 24217, (minna.uimonen@helsinki.fi), vastaanotto ke 10 12. Hallintohenkilökunta Outi Pajala, FM, amanuenssi, p. 191 23387, (outi.pajala@helsinki.fi), vastaanotto ti 13 16. Aino-Maija Hiltunen, FM, suunnittelija, Hilma-verkosto, p. 191 24323, (ainomaija@hiltunen@helsinki.fi). Tuija Modinos, FM, koordinaattori, Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset huippuyksikkö, p. 191 22876, (tuija.modinos@helsinki.fi). Maija Urponen, VTM, koordinaattori, Naistutkimuksen valtakunnallinen tohtorikoulu, p. 191 24325, (maija.urponen@helsinki.fi). Tutkijat Kirsi Saarikangas, FT, varttunut tutkija, p. 191 22759, (kirsi.saarikangas@helsinki.fi). Hanna Johansson, FT, tutkijatohtori, p. 191 21671, (hanna-kaisa.johansson@helsinki.fi). Eva Maria Korsisaari, FT, tutkijatohtori, p. 191 24105, (eva.korsisaari@helsinki.fi) Antu Sorainen, FT, tutkijatohtori, p. 191 24964, (antu.sorainen@helsinki.fi). Laura Werner, FT, tutkijatohtori, (laura.werner@helsinki.fi). Tohtorikoulutettavat Anna Elomäki, YTM, p. 191 23088, (anna.elomaki@helsinki.fi). Mila Engelberg, FM, (mila.engelberg@helsinki.fi). Ingalill Ihrcke-Åberg, FM, (ingalill.ihrcke@helsinki.fi). Kirsi Kinnarinen, FM, p. 191 23296, (kirsi.kinnarinen@helsinki.fi). Jacek Kornak, FM, p. 191 24965, (jacek.kornak@helsinki.fi). Heini Kinnunen, FM, (heini.kinnunen@helsinki.fi). 6
Anna Moring, FM, p. 19124321, (anna.moring@helsinki.fi). Venla Oikkonen, FM, p. 191 23091, (venla.oikkonen@helsinki.fi). Mervi Patosalmi, YTM, p. 191 24127, (mervi.patosalmi@helsinki.fi). Johanna Pakkanen, FL, (johanna.pakkanen@helsinki.fi). Soili Petäjäniemi-Brown, FM, (soili.petajaniemi@helsinki.fi). Suvi Ratinen, FM, (suvi.ratinen@helsinki.fi). Heta Rundgren, FM, (heta.rundgren@gmail.com). Anne Soronen, FM, p. 191 23798, (anne.soronen@helsinki.fi). Maija Urponen, VTM, p. 191 24325, (maija.urponen@helsinki.fi). Eeva Urrio, VTM, p. 191 23077, (eeva.urrio@helsinki.fi). Qingbo Xu-Susiluoto, FM, (quingbo.xu-susiluoto@helsinki.fi). Tuntiopettajat Mila Engelberg, (mila.engelberg@helsinki.fi). Kirsi Eräranta, (kirsi.eraranta@helsinki.fi). Marja-Liisa Honkasalo, (marja-liisa.honkasalo@helsinki.fi). Elsi Hyttinen, (elsi.hyttinen@utu.fi). Marja-Leena Hänninen, (marja-leena.hanninen@helsinki.fi). Sanna Karhu, (Sanna.Karhu@helsinki.fi). Tiina-Emilia Kaunisto, (tiinaemilia.kaunisto@gmail.com). Heini Kinnunen, (heini.kinnunen@helsinki.fi). Paula Kuosmanen, (paula.kuosmanen@helsinki.fi). Anna Moring, (anna.moring@helsinki.fi). Venla Oikkonen, (venla.oikkonen@helsinki.fi). Soili Petäjäniemi-Brown, (soili.petajaniemi@helsinki.fi). Heini Puurunen, (heini.puurunen@helsinki.fi). Saara Tuomaala, (saara.tuomaala@helsinki.fi). Maija Urponen, (maija.urponen@helsinki.fi). Niina Vuolajärvi, (niina.vuolajarvi@helsinki.fi). Emmi Vähäpassi, (emmi.vahapassi@helsinki.fi). Dosentit Harri Kalha, FT, taidehistorian ja naistutkimuksen dosentti, (harri.kalha@helsinki.fi). Aili Nenola, FT, dosentti, professori emerita, (aili.nenola@helsinki.fi). Anna Rotkirch, VTT, yhteiskuntapolitiikan ja naistutkimuksen dosentti, (anna. rotkirch@vaestoliitto.fi), Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto. Kirsi Saarikangas, FT, taidehistorian ja naistutkimuksen dosentti, p. 191 22759, (kirsi.saarikangas@helsinki.fi). Helena Saarikoski, FT, folkloristiikan ja naistutkimuksen dosentti (saarikoski.helena@ gmail.com). Laura Stark, FT, kulttuurien tutkimuksen ja naistutkimuksen dosentti, (laura.stark@ campus.jyu.fi), historian ja etnologian lts, Jyväskylän yliopisto. Liisa Tainio, FT, suomen kielen ja naistutkimuksen dosentti, p. 191 29842, (liisa. tainio@helsinki.fi), opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto. Mikko Tuhkanen, FT, Pohjois-Amerikan tutkimuksen ja naistutkimuksen dosentti, (tuhkanenm@ecu.edu), Department of English, East Carolina University. Terhi Utriainen, FT, uskontotieteen ja naistutkimuksen dosentti, p. 191 29842, (terhi.utriainen@helsinki.fi), maailmankulttuurien laitos, Helsingin yliopisto. Elina Vuola, TT, teologisen etiikan, uskonnonfilosofian ja naistutkimuksen dosentti, p. 191 24266, (elina.vuola@helsinki.fi), maailmankulttuurien laitos, Helsingin yliopisto. 7
Opiskelu Sukupuolentutkimus sivuaineena Sukupuolentutkimusta voivat opiskella sivuaineena kaikki Helsingin yliopistossa opintooikeuden saaneet. Sivuaineopintojen osuus kandidaatin tutkinnossa on vähintään joko kahdet sivuaineen perusopinnot (2 x 25 opintopistettä) tai yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op). Sukupuolentutkimuksessa voi suorittaa perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op). Sukupuolentutkimuksen syventäviä opintoja voi suorittaa sivuaineena 40 op + 20 op (sivuainetutkielma). Humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden on mahdollista tehdä kahden aineen yhteinen pro gradu -tutkielma (40 op), mikäli opiskelija suorittaa syventävät opinnot molemmissa aineissa, pää- ja sivuaineessa. Tällöin sukupuolentutkimuksen syventävien opin suoritetaan 40 opintopisteen laajuisena. Kansainvälisille opiskelijoille sekä vaihto-opiskelijoille on olemassa oma englanninkielinen Interdisciplinary Gender Studies -sivuainekokonaisuus. Opintokokonaisuus on avoin myös suomalaisille opiskelijoille. Lisätietoa saat WebOodin englanninkielisestä opintokokonaisuuden esittelytekstistä, opintokokonaisuuden omasta opinto-oppaasta sekä oppiaineen amanuenssilta. Suomen kaikkien yliopistojen opiskelijat voivat hakea opiskelemaan sukupuolentutkimusta Kristiina-instituutissa joustavan opiskeluoikeuden kautta (ns. JOO-sopimus. Lisätietoja osoitteesta www.joopas.fi). JOO-opinto-oikeutta haetaan humanistiselta tiedekunnalta. Hakuaika on kaksi kertaa vuodessa päättyen 31.10 ja 30.4. Hakulomakkeita saa yliopiston opiskelijaneuvonnasta (Fabianinkatu 33) ja humanistisen tiedekunnan kansliasta (Fabianinkatu 33, 2. krs). Henkilöt, jotka eivät ole kirjoilla missään suomalaisessa yliopistossa tutkintoa suorittavina opiskelijoina, voivat hakea oikeutta ns. erillisiin opintoihin. Opinto-oikeuksia myönnetään pääsääntöisesti vain ammattipätevyyden lisäämiseksi. Opinto-oikeutta haetaan humanistiselta tiedekunnalta hakulomakkeella, jonka saa tiedekunnan kansliasta (Fabianinkatu 33, 2. krs). Erilliset opinnot ovat maksullisia opiskelijalle. Hakuaika on kerran vuodessa ja se päättyy keväällä. Lisätietoja hakumenettelystä saa tiedekunnan sivuilta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen hum-info@helsinki.fi. 8
Sukupuolentutkimus pääaineena: Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma Pääaineena sukupuolentutkimusta voi opiskella hakemalla nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan kandidaatintutkinnon jälkeen. Nais- ja sukupuolentutkimuksen kaksivuotiseen maisteriohjelmaan haetaan vuosittain maalishuhtikuussa. Maisteriohjelma on tehokas tapa suorittaa maisterintutkinto ja se mahdollistaa syventävän perehtymisen sukupuolentutkimukseen. Maisteriohjelmassa suoritetaan syventävät opinnot ja kirjoitetaan pro gradu -tutkielma tiiviissä ryhmäohjauksessa. Maisteriohjelmasta valmistuvat työllistyvät tehtäviin, joissa edellytetään kykyä eritellä sukupuolen kulttuuris-yhteiskunnallisia vaikutuksia ja sukupuoliin liitettäviä merkityksiä. Valmiiden maisterien työnantajia ovat esimerkiksi erilaiset järjestöt, julkishallinto, kulttuurilaitokset ja media. Maisterintutkinto takaa myös jatko-opintokelpoisuuden, joten yhtenä työelämämahdollisuutena on myös yliopistollinen ura tai tutkijan tehtävät. Lisätietoja maisteriohjelmasta antavat yliopistonlehtorit ja amanuenssi. Tietoja hausta humanistisen tiedekunnan sivuilta www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/. Maisteriohjelman sisältö ja rakenne Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma sisältää perehtymistä ja syventymistä sukupuolentutkimuksen teorioihin ja keskeisiin tutkimusalueisiin sekä erikoistumisen johonkin teemaan tutkielman muodossa. Pro gradu tutkielman tekeminen aloitetaan heti ensimmäisenä vuonna ja se on keskeinen osa opintoja. Tutkielman tekeminen etenee tuetusti maisteriohjelmalaisten graduseminaarissa, jota professori ohjaa. Ensimmäisenä vuonna opiskelu painottuu tarvittavien, osin valinnaisten kurssien ja opintojaksojen suorittamiseen. Toisena vuonna täydennetään opinnot pro gradu -tutkielman alueelta. Opintojen rakenne jäsentyy opiskelijakohtaisesti riippuen kahdesta seikasta: 1) onko opiskelija suorittanut sukupuolentutkimuksen perus- vai sekä perus- että aineopinnot, ja 2) mikä opiskelijan tutkielman aihe on. Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelman opintosuunnitelma räätälöidään kullekin opiskelijalle yksilöllisesti, hänen kiinnostuksen kohteensa ja jo suorittamansa opinnot huomioiden. Opintoohjelmaan voi tarvittaessa sisältyä erityisopintoja muiltakin laitoksilta. Maisteriohjelma tarjoaa tiiviin tavan suorittaa tutkinto. Ohjelmasta valmistuu kahden vuoden kokopäiväisellä opiskelulla filosofian maisteriksi. Hakukelpoisuus Sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan hyväksytään vuosittain enintään kuusi opiskelijaa. Hakijalla tulee olla alempi korkeakoulututkinto. Haku on avoin kaikista Helsingin tiedekunnista ja oppiaineista valmistuneille kandidaateille ja myös muissa yliopistoissa kandidaatin tutkinnon suorittaneille. AMK-tutkinto ei anna hakukelpoisuutta. Lisäksi hakijalla tulee olla suoritettuna sukupuolentutkimuksessa tai naistutkimuksessa vähintään perusopinnot. Ulkomaisten opintojen perusteella hakevien opinnot arvioidaan erikseen sisällön puolesta. Hakuilmoitus maisteriohjelmaan julkaistaan helmikuussa 2011. Tutkinnonsuorittamisoikeuden myöntämisestä päättää valintalautakunta oppiaineen lausunnon perusteella. Päätökseen vaikuttavat hakijan suorittamien opintojen soveltuvuus sukupuolentutkimuksen maisteriohjelman pohjaksi, hakijan opintomenestys sekä opintosuunnitelman toteuttamiskelpoisuus kaksivuotisen ohjelman puitteissa. Suunnitellessasi hakua maisteriohjelmaan, varaudu kahden vuoden täysipäiväiseen tiiviiseen opiskeluun. 9
Jatko-opinnot Sukupuolentutkimuksesta väittelevät valmistuvat filosofian tohtoreiksi. Jatko-opiskelijaksi hyväksymisestä päättää humanistisen tiedekunnan jatko-opiskelijoiden valintalautakunta kaksi kertaa vuodessa. Syyslukukauden 2010 hakuaika päättyy 22.10. Vuoden 2011 hakuajat voi tarkistaa tiedekunnan sivuilta. Kullakin hakukierroksella käsiteltäväksi tarkoitetut hakemukset liitteineen on jätettävä humanistisen tiedekunnan kansliaan viimeistään haun päättymispäivänä. Lisätietoja ja hakuohjeet humanistisen tiedekunnan kotisivuilta www.helsinki.fi/hum. Jatko-opintoja suunnittelevan on aina otettava hyvissä ajoin, viimeistään edellisen lukukauden aikana, yhteyttä professoriin. Professorin kanssa keskustellaan mahdollisen väitöshankkeen sisällöstä sekä oppiaineen ohjausresursseista ja hankkeen rahoitusmahdollisuuksista. Nämä keskustelut eivät vielä sido oppiainetta. Myös muualta kuin humanistisesta tiedekunnasta valmistuneet voivat hakea sukupuolentutkimuksen jatko-opiskelijoiksi. Jatkokoulutus koostuu tohtorinkoulutuskursseista, väitöskirjatyön edistämisestä jatkokoulutusseminaarissa sekä osallistumisesta tieteenalan konferensseihin. Lukuvuonna 2010 2011 kokoontuu kaksi jatkokoulutusseminaaria: oppiaineen professorin vetämä englanninkielinen seminaari sukupuolentutkimuksen pääaineopiskelijoille sekä yliopistonlehtorin vetämä monitieteinen jatkokoulutusseminaari, joka on avoin sukupuolentutkimuksellisista aiheista jatko-opintoja missä tahansa oppiaineessa suorittaville opiskelijoille. Oppiaineessa järjestetään jatko-opintotasoisia kursseja, joille voi osallistua myös muiden oppiaineiden jatkokoulutettavia. Ks. sivu 34 35. Naistutkimuksen valtakunnallinen tohtorikoulu järjestää lukuvuosittain seminaareja eri teemoista ja tutkimuskysymyksistä. Lisätietoja tohtorikoulun kotisivuilta www.naistutkimuksentohtorikoulu.fi. Pohjoismainen sukupuolentutkimuksen alan tohtorikurssitarjonta on myös laajaa. Ajankohtaisista jatkokoulutuskursseista saa parhaiten tietoa seuraamalla valtakunnallista sukupuolentutkimus ja tasa-arvolistaa (st-lista). 10
Sukupuolentutkimuksen opintojen rakenne WNA100 Naistutkimuksen perusopinnot (25 op) WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi WNA120 Feministisen ajattelun historia ja klassikot WNA130 Sukupuolen teoretisoinnin perusteet WNA140 Sukupuoli ja representaatio WNA150 Sukupuoli ja kansalaisuus WNA200 Naistutkimuksen aineopinnot (35 op) WNA210 Feministisiä teorioita WNA220 Tutkimusmenetelmä- ja kirjoitusseminaari Valinnaiset jaksot 5 op 5 op 5 op 5 op 5 op 5+5 op 10 op 15 op Feminististä filosofiaa ja politiikan teoriaa Queer-tutkimus Sukupuoli ja kulttuuri Sukupuoli, politiikka ja kansalaisuus Sukupuolen alueellisuus ja globaalisuus MNA300 Naistutkimuksen maisteriopinnot (120 op) MNA310 Feministinen tutkimus omillaan: oppihistoriaa ja kritiikkiä 5 op MNA311 Feministinen teoria 1 5 op MNA313 Feministinen teoria 2 5 op MNA312 Feministinen tieto-oppi 5 op MNA320 Tutkielmaan liittyvät metodologiset opinnot 10 op MNA330 Tutkielmaan liittyvät temaattiset opinnot 10 op MNA331 Tieteellinen kirjoittaminen ja argumentaatio 5 op MNA332 Asiantuntijuutta syventävää harjoittelua/opintoja 5 op MNA333 Temaattisia/tieteenalakohtaisia tai omaa erikoisaluetta tukevia opitoja 8/18 op MNA340 Graduseminaari 10/20 op MNA341 HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 op MNA800 Pro gradu -tutkielma 40 op WNA300 Naistutkimuksen syventävät opinnot sivuaineena (60 op) WNA310 Feministinen tieteenkritiikki ja oppialan itseymmärrys 5 op WNA311 Feministinen teoria 1 5 op WNA313 Feministinen teoria 2 5 op WNA312 Feministinen tieto-oppi 5 op WNA320 Tutkielmaan liittyvät metodologiset opinnot 5 op WNA330 Tutkielmaan liittyvät temaattiset opinnot 5 op WNA340 Graduseminaari 10 op WNA800ST Tutkielma 20 op Arvosteluasteikko Opintojen arvosteluasteikko on viisi portainen, lukuun ottamatta pro gradu -tutkielman arviointia, jossa käytetään seitsemänportaista latinankielistä asteikkoa approbatur laudatur. Arvosanat ovat: 5 erinomainen 4 kiitettävä 2 tyydyttävä 1 välttävä 3 hyvä 0 hylätty 11
Opintoneuvonta Opintoneuvontaa oppiaineessa antavat yliopistonlehtorit (perus- ja aineopinnot) ja professori (syventävät opinnot). Opintojen käytäntöön liittyvissä asioissa auttaa myös amanuenssi. Aikaisempien tutkintovaatimusten mukaan suoritettujen opintojen korvaavuuksista ja niiden sisältämisestä uusiin tutkintovaatimuksiin neuvoo amanuenssi. Opintokokonaisuuksien rekisteröinti ja opintojen vanheneminen Opiskelijoita pyydetään täyttämään kokonaisuuden rekisteröintilomake heti saatuaan kokonaisuuden kaikki osasuoritukset suoritettua. Lomakkeen saa oppiaineen kotisivuilta tai toimistosta, jonne ne myös palautetaan. Palauta kokonaisuuslomake hyvissä ajoin ja varaudu odottamaan kokonaisuusmerkintää noin viikko. Merkinnän saatuasi muista täyttää opintokokonaisuuden palautelomake, joka löytyy oppiaineen sivuilta. Palautteet toimivat apuna opetuksen ja opintokokonaisuuksien suunnittelussa ja kehittämisessä. Vuonna 2005 tai sen jälkeen tutkinnonsuoritusoikeuden humanistiseen tiedekuntaan saaneen opiskelijan on hyvä tiedostaa, että humanistisessa tiedekunnassa suoritetut kokonaisuudet vanhenevat 10 vuodessa. Suoritusajankohdaksi katsotaan viimeiseksi suoritetun jakson tai kokonaisuuden suorituspäivämäärä. Humanistisen tiedekunnan oppiaineissa suoritetut opintojaksot, jotka ovat keskeneräisen kokonaisuuden osasuorituksia ja joiden suorittamisesta on kulunut yli viisi vuotta, edellytetään päivitettäväksi oppiaineen harkinnan mukaan. Ennen vuotta 2005 tutkinnonsuoritus-oikeiden humanistiseen tiedekuntaan saaneiden opiskelijoiden opinnot eivät vanhene. Oppiaine voi kuitenkin vaatia yli 10 vuotta vanhojen kokonaisuuksien tai yli 5 vuotta vanhojen opintojaksojen päivittämistä. Lisätietoja sukupuolentutkimuksen opintojen vanhenemisesta antaa amanuenssi sekä yleisesti opintojen vanhenemisesta humanistisen tiedekunnan opintoneuvonta. Vaihto-opiskelu Oppiaineella on runsaasti kansainvälistä yhteistyötä muun muassa Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa. Instituutilla on kahdenvälinen Erasmus-sopimus useiden yliopistojen kanssa. Sukupuolentutkimuksen opiskelijat kaikista tiedekunnista voivat hakea opiskelijavaihtoon seuraaviin yliopistoihin: Granadan yliopisto (Espanja), Utrechtin yliopisto (Alankomaat), Toulouse-Le Mirail n yliopisto (Ranska), Humboldt yliopisto (Berliini, Saksa). Vaihtoaika Erasmus-ohjelmassa on 5 6 kuukautta. Etusijalla ovat sellaiset opiskelijat, joilla on riittävän kielitaidon lisäksi nais- ja/tai sukupuolentutkimusopintoja ja joiden tutkintoon kohdeyliopiston kurssitarjonta soveltuu. Vapaita vaihtopaikkoja kannattaa kysellä hakuajan ulkopuolellakin. Lisätietoja oppiaineen Alma-sivuilta. 12
Oppiaineen kautta voi lähteä myös Nordplus-opiskelijavaihtoon kaikkiin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin. Vaihtokohteita ovat Islannin yliopisto, Reykjavik (Islanti), Oslon yliopisto (Norja), Tukholman yliopisto (Ruotsi) ja Kööpenhaminan yliopisto (Tanska). Vaihtoaika Nordplus-ohjelmassa on 5 6 kuukautta. Lisätietoja oppiaineen Almasivuilta. Vaihto-opiskeluun liittyvissä asioissa neuvoo oppiaineen amanuenssi. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta sovitaan yliopistonlehtorin kanssa. Vastakarva sukupuolentutkimuksen ainejärjestö Your local feminist conspiracy! Kaipaatko feminististä vertaistukea maailmanparannukseen? Vastakarva on olemassa sinua varten, hyvä sukupuolentutkimuksen opiskelusta kiinnostunut opiskelija. Ulkoilutamme, viemme teatteriin, tarjoamme teetä omassa salongissa keskustelun kera, biletämme, välitämme toiveesi ja terveisesi laitokselle ja olemme avoimia ehdotuksillesi. Tule tekemään toiminnasta sellaista kuin sinä haluat! Mukaan toimimaan ovat lämpimästi tervetulleita kaikki sukupuolet. Tiedot kokoontumisista saa kätevimmin liittymällä tiedotuslistalle: lähetä viesti subscribe vastakarva-l osoitteeseen majordomo@helsinki.fi. Vapaata keskustelua käydään keskustelulistalla, jonne voit liittyä lähettämällä viestin: subscribe vastakarva-keskustelu osoitteeseen majordomo@helsinki.fi. Nettisivuillamme osoitteessa:www.helsinki.fi/jarj/vastakarva on lisää tietoa järjestöstä ja sähköpostilistoista. Facebookista löydät Vastakarvan ryhmän hakusanalla Vastakarva. Tule siekailematta mukaan! Emme pure. Lisätietoja saa puheenjohtaja Anna Tomilta (anna.tomi@helsinki.fi). 13
Sukupuolentutkimuksen tutkintovaatimukset 2009 2011 Sukupuolentutkimus on vapaa sivuaine kaikille yliopistossa opiskeleville. Sukupuolentutkimuksen perusopinnot ovat kaikille opiskelijoille yhteiset. Aineopintovaiheessa opiskelija valitsee pakollisten teoreettisten opintojen lisäksi kolme valinnaista opintojaksoa temaattisesti jäsennellyiltä opintopoluilta. Maisteriohjelmassa ja syventävissä opinnoissa tuetaan tutkielman tekoa lujittamalla sukupuolentutkimuksellista teoria- ja metodologiatuntemusta. Osan tutkintovaatimuksiin kuuluvista artikkeleista voi lukea verkosta Opiskelijakirjaston Oppix-tietokannasta. Tutkintovaatimusten artikkelit on koottu myös oppiaineen käytävältä löytyviin kansioihin. Sukupuolentutkimuksen perusopinnot (25 op) 401716 Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö on yliopistonlehtori Leena-Maija Rossi. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille perustiedot sukupuolentutkimuksen keskeisistä käsitteistä ja historiasta sekä tavoista teoretisoida sukupuolta sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä. Opinnot aloitetaan suorittamalla WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi sekä WNA120 Feministisen ajattelun historia ja klassikot. WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi (5 op) 401717 Jaksossa esitellään sukupuolentutkimuksen ja feministisen ajattelun historiaa ja keskeisiä teoreettisia juonteita. Tavoitteena on esitellä sukupuolentutkimuksen keskeiset tutkimuskäsitteet ja johdatella tutkimuskysymyksiin: Kuinka sukupuolen kulttuuris-yhteiskunnalliset merkitykset muotoutuvat? Mitä merkitsee sukupuolen politiikka? Kuinka sukupuolentutkimuksessa toteutuvat monitieteisyys ja tieteidenvälisyys, mitä tarkoittaa feministinen tieteen- ja tietämisen kritiikki? Johdantokurssin suorittaneilla tulisi olla ymmärrys feminismien moninaisuudesta sekä perustason tietoa myös yhtä lailla sukupuolta ja seksuaalisuutta kriittisesti tarkastelevasta queer-tutkimuksesta kuin sukupuolen- ja naistutkimuksen historiasta, suhteesta naisliikkeeseen sekä miestutkimuksesta. Suoritustavat: Luentokurssi ja pienryhmätyöskentely. Vastuuhenkilö: Minna Uimonen WNA120 Feministisen ajattelun historia ja klassikot I (5 op) 401718 Tavoitteena on feministisen ajattelun historian ja klassikoiden perustuntemus. Kurssilla tutustutaan feminismin historian ajatteluperinteeseen 1790-luvulta 1970-luvulle klassikoiksi muodostuneiden teosten välityksellä. Mill, Naisen asema TAI Woolf, Oma huone. Friedan, Naisellisuuden harhat TAI Mitchell, Naisliike. Firestone, The Dialectic of Sex TAI Millet, Sexual Politics. Suoritustavat: Luentokurssi ja pienryhmätyöskentely tai kirjatentti. Vastuuhenkilö: Tuija Pulkkinen WNA130 Sukupuolen teoretisoinnin perusteet (5 op) 401719 Opintojaksossa tutustutaan keskeisiin sukupuolta ja sen muotoutumista käsitteleviin teorioihin ja käsitteisiin sekä niiden lähihistoriaan. Opintojakso tukee osaltaan koko perusopintokokonaisuuden tavoitteita harjaannuttaa opiskelijat tarkastelemaan ja havaitsemaan sukupuolen kulttuurisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä. Keskeisiä teemoja opintojaksossa ovat: subjektin kerrostuneisuus, ruumiillisuus, seksuaalisuus, sukupuolierojen muotoutuminen sekä toimijuus ja valta. Beasley, Gender and Sexuality. Cranny-Francis, Waring, Stavropoulos, Kirkby (toim.), Gender Studies: Terms and Debates, s. 42 58. Kinnunen & Puuronen (toim.), Seksuaalinen ruumis s. 44 90. Anttonen, Lempiäinen, Liljeström (toim.), Feministejä Aikamme ajattelijoita, s. 9 184. Vastuuhenkilö: Minna Uimonen 14
WNA140 Sukupuoli ja representaatio (5 op) 401720 Tavoitteena on oppia erittelemään sukupuolten ja seksuaalisuuden representaatioita kulttuurisesti ja sosiaalisesti merkityksellisinä esityksinä. Opintojaksossa perehdytään representaation käsitteeseen yhtä lailla merkityksellistämisenä, edustamisena, esittämisenä kuin tuottamisenakin. Jaksossa analysoidaan sukupuolten ja seksuaalisuuksien esitysten ja edustusten merkitystä yksilöiden ja ryhmien identiteetin rakentumiselle. Rossi, Heterotehdas. Televisiomainonta sukupuolituotantona. Saarikangas, Arki, koristeet ja moderni arkkitehtuuri, teoksessa von Bonsdorff & Seppä (toim.), Kauneuden sukupuoli, s. 211 241. Koivunen, Isänmaan moninaiset äidinkasvot, luku Naiskuvat, naisten elokuvat, s. 24 56. Seppänen, Visuaalinen kulttuuri, s. 34 141. Squires, Gender in Political Theory, luku Representation, s. 194 225. Dyer, Älä katso! Viihde, seksuaalisuus ja rotu halun kohteena, s. 11 20 ja 177 266. hooks, Art on my Mind, s. xi 21, 49 132, 202 220. Edeltävät opinnot: WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi (5 op) Vastuuhenkilö: Leena-Maija Rossi WNA150 Sukupuoli ja kansalaisuus (5 op) 401721 Opintojaksossa opitaan perusasiat sukupuolentutkimuksen tavasta tarkastella ja problematisoida sukupuolten erilaisiin yhteiskunnallisiin asemiin ja oikeuksiin liittyviä kysymyksiä sekä yksityisen ja julkisen rajan ylittämistä. Opintojaksossa tutustutaan sukupuolen ja kansalaisuuden välisiin yhteyksiin erityisesti Suomen ja Euroopan konteksteissa. Kirjallisuuden kautta käsitellään naisten asemaa suhteessa hyvinvointivaltioon ja politiikkaan, naisten yhteiskunnallista toimintaa sekä tarkastellaan kansalaisuutta ja kansallisuutta sukupuolittuneita eroja rakentavina prosesseina. Jaksossa osoitetaan sukupuolittuneeseen kansalaisuuteen liittyvien kysymysten historiallisuus. Lisäksi tutustutaan nais- ja miesidentiteettien moninaisuuden ja naisten keskinäisen epätasa-arvon kysymyksiin. Sulkunen, Naisten järjestäytyminen ja kaksijakoinen kansalaisuus. Teoksessa Alapuro ym. (toim.), Kansa liikkeessä, s. 157 172. Väisänen, Kuka kelpaa kansalaiseksi? Teoksessa Saastamoinen & Kuusela (toim.), Kansalaisuuden ääriviivoja, s. 116 136. Lister et al. (toim.), Gendering Citizenship in Western Europe. Brah, Diaspora, raja ja transnationaaliset identiteetit, teoksessa Kuortti, Lehtonen, Löytty (toim.), Kolonialismin jäljet, s. 71 102. Tuori, Erontekoja Rodullistetun sukupuolen rakentuminen monikulttuurisessa naispolitiikassa, teoksessa Kuortti, Lehtonen, Löytty (toim.), Kolonialismin jäljet, s. 156 174. SEKÄ kaksi seuraavista: Kaarninen, Nykyajan tytöt. Lehtonen, Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa. Lähteenmäki, Mahdollisuuksien aika. Tolonen et al. (toim.), Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli. Gordon et al. (toim.), Suomineitonen, hei! Edeltävät opinnot: WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi (5 op) Vastuuhenkilö: Minna Uimonen 15
16 Sukupuolentutkimuksen aineopinnot (35 op) 401722 Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö on yliopistonlehtori Leena-Maija Rossi. Aineopinnoissa perehdytään feministisen teorian keskusteluperinteisiin ja sukupuolentutkimuksen ajankohtaisiin teemoihin. Pakollisia opintoja ovat tutkimusmenetelmä- ja kirjoitusseminaari (10 op) ja Feministisiä teorioita -jakso (10 op), joiden lisäksi suoritetaan valinnaisesti 15 op temaattisia jaksoja. Aineopintojen valinnaiset jaksot on ryhmitelty opintopolkuihin Feminististä filosofiaa ja politiikan teoriaa; Sukupuoli ja kulttuuri; Queertutkimus; Sukupuoli, politiikka ja kansalaisuus sekä Sukupuolen alueellisuus ja globaalisuus. Opiskelija voi valita vapaasti valittavat opintojaksot joko yhdestä tai useammasta opintopolusta. AINEOPINTOJEN PAKOLLISET OPINTOJAKSOT WNA210 Feministisiä teorioita (5 op + 5 op) Opintojaksossa suoritetaan kaksi viidestä (a e) osiosta. Jaksossa tutustutaan keskeisiin feministisen tutkimuksen ja seksuaalisuuden tutkimuksen traditioihin ja keskusteluihin. Jakso on pakollinen kaikille sukupuolentutkimuksen aineopintojen opintokokonaisuuden suorittaville. Edeltävinä opintoina WNA100 Sukupuolentutkimuksen perusopinnot (25 op). WNA210a Ruumiillisuus, sukupuoliero, seksuaalisuus (5 op) 401724 Opintojaksossa perehdytään sukupuolieron keskusteluperinteeseen ja feministiseen ruumiillisuuden ja materiaalisuuden teoretisointiin. Jaksossa tarkastellaan mannermaista, yhdysvaltalaista ja kotimaista sukupuoliero- ja ruumiillisuuskeskustelua. Ahmed, The Cultural Politics of Emotion. Barad, Meeting the universe halfway : quantum physics and the entanglementof matter and meaning, s. 39 94. Haraway, Simians, Cyborgs, and Women, s. 183 201. Irigaray, Sukupuolieron etiikka, s. 5 73, 117 238. Jokinen, Väsynyt äiti, s. 9 42, 85 105. Kristeva, Puhuva subjekti, s. 111 136, 137 162. Saarikangas, Äitiyden esittäminen ja Post-Partum Document, teoksessa Heinämaa, Reuter & Saarikangas (toim.), Ruumiin kuvia, s. 102 126. JA yksi seuraavista: Braidotti, Transpositions. On Nomadic Ethics. Grosz, Time Travels. Feminism, Nature, Power. Young, Throwing Like a Girl and Other Essays in Feminist Philosophy and Social Theory. Vastuuhenkilö: Minna Uimonen WNA210b Sukupuoli, seksuaalisuus ja heteronormatiivisuuden kritiikki (5 op) 401725 Jaksossa perehdytään sukupuolta ja naissubjektia dekonstruoineisiin keskusteluihin sekä queer-tutkimuksen juuriin. Tarkastellaan postmodernia, feminististä ja queer-teoreettista keskustelua sukupuolten ja seksuaalisuuksien rakentumisesta ja luonnollistamisesta. Foucault, Seksuaalisuuden historia, 1. osa Tiedontahto ja 2. osan Nautintojen käyttö johdanto, s. 11 137. Pulkkinen, Eroon seksistä pohjois maisittain eli Foucault-käännösten politiikkaa. Tiede&edistys 1/1999, s. 61 64. Butler, Hankala sukupuoli s. 48 97, 122 150, 170 248. de Lauretis, Itsepäinen vietti, s. 171 282. Sedgwick, Epistemology of the Closet, s. 1 35, 65 90. Pulkkinen, Postmoderni politiikan filosofia, s. 87 117, 135 239. Laqueur, Making Sex, s. 24 113, 149 243. Vastuuhenkilö: Leena-Maija Rossi WNA210c Erojen ja vallan risteymiä (5 op) 401726 Opintojaksossa opitaan analysoimaan sukupuolen ja muiden subjektiutta ja identiteettiä muokkaavien tekijöiden yhteisvaikutuksia ja leikkauspintoja. Tarkastellaan identiteettikategorioiden ja niitä määrittävien luokittelujärjestelmien (esimerkiksi seksuaalisuuden, rodun, etnisyyden, luokan ja ruumiillisen toimintakyvyn) keskinäisiä risteymiä ja historiallista muotoutumista suhteessa toinen toisiinsa, eli intersektionaalisuutta.
Crenshaw, Mapping the Margins. Intersectionality, Identity Politics, and Violence against Women of Color. Brah & Phoenix, Ain t I A Woman? Revisiting Intersectionality. Journal of International Women s Studies, Vol. 5, No. 3, s. 75 86. Nash, Re-thinking Intersectionality. Feminist Review 89, s. 1 15. Davis, Intersectionality as buzzword. A sociology of science perspective on what makes a feminist theory successful. Feminist Theory, Vol. 9, No. 1, s. 67 85. McClintock, Imperial Leather, s. 1 131, 299 388. JA yksi seuraavista: Ahmed, Strange Encounters. Skeggs, Class, Self, Culture. McRuer, Crip Theory: Cultural Signs of Queerness and Disability. Somerville, Queering the Color Line. Keskinen ym. (toim.), Complying with Colonialism. Vastuuhenkilö: Leena-Maija Rossi WNA210d Feministisen teorian nykyklassikot (5 op) 405100 Opintojaksossa tutustutaan keskeisiin oman aikamme feministisen teorian klassikoiksi muodostuneisiin teksteihin ja saavutetaan näin feministisen nykyteorian klassikoiden perustuntemus. Irigaray, This Sex which is not One, s. 23 33. Kristeva, Puhuva subjekti, s. 163 185. Grosz, Volatile Bodies, s. 160 183. Butler, Bodies that Matter, s. ix xii ja 1 4. Haraway, Simians, Cyborgs, and Women, s. 149 182. (Suomeksi Manifesti kyborgeille teoksessa Haila & Lähde (toim.), Luonnon politiikka, s. 208 265.) de Lauretis, Itsepäinen vietti, s. 35 76. Wittig, The Straight Mind. Rubin, The Traffic in Women, teoksessa Reiter (toim.), Toward an Anthropology of Women, s. 157 210. Scott, The Evidence of Experience, teoksessa Abelove, Barale & Halperin (toim.), The Lesbian and Gay Studies Reader, s. 397 415. Cavarero, Relating Narratives, s. 55 77. Suoritustavat: Luentokurssi ja pienryhmätyöskentely tai kirjatentti. Edeltävät opinnot: WNA232 Feministisen ajattelun historia ja klassikot II kohdan suorittaminen ennen tätä kohtaa on suositeltavaa. Vastuuhenkilö: Tuija Pulkkinen WNA210e Miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus (5 op) 401737 Opintojaksossa perehdytään miesten ja maskuliinisuuksien tutkimuksen historiaan, keskeisiin käsitteisiin ja nykykeskusteluihin Suomessa ja kansainvälisesti. Haywood, Mac & Ghaill, Men and Masculinities: Theory, Research and Social Practice. Bederman, Remaking Manhood through race and civilisation, teoksessa Manliness and Civilization: A Cultural History of Gender and Race in the United States, 1880 1917. s. 1 44. Halberstam, The good, the bad, and the ugly: Men, Women and Masculinity, teoksessa Gardiner (toim.), Masculinity Studies & Feminist Theory, s. 344 367. Teoksesta Kimmel, Hearn & Connell (toim.), Handbook of Studies on Men and Masculinities seuraavat luvut: Morrel & Swart, Men in the Third World: Postcolonial Perspectives on Masculinity. s. 90 113. Gerami, Islamist Masculinity and Muslim Masculinities. s. 448 457. Morgan, Class and Masculinity. s. 165 177. McKay, Mikosza & Hutchins, Gentlemen, the Lunchbox Has Landed: Representations of Masculinities and Men s Bodies in the Popular Media. s. 270 288. Gershchick, Masculinity and Degrees of Bodily Normativity in Western Culture. s. 367-378. Hearn, Lattu ja Tallberg, Minne mies menossa? Miehiä koskevan tutkimuksen kehitys Suomessa. Naistutkimus - Kvinnoforskning 1/2003. s.18 29. SEKÄ yksi seuraavista: Aalto & Kolehmainen (toim.), Isäkirja. Jokinen (toim.), Mies ja muutos. Jokinen (toim.), Yhdestä puusta. Vastuuhenkilö: Kirsi Kinnarinen 17
WNA220 Tutkimusmenetelmä- ja kirjoitusseminaari (10 op) 401727 Opintojakso harjaannuttaa tieteellisen argumentoinnin tarkasteluun ja tiedonhakuun, tutustuttaa feministisen tiedon tuottamisen menetelmiin sekä päästää tieteellisen tekstin kirjoittamisen alkuun. Seminaari koostuu tutkimusmenetelmiä, -etiikkaa ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteita käsittelevästä osuudesta ja kurssin aikana tuotettavien seminaaritöiden tarkastelusta. Monitieteisyys own kurssin keskeinen juonne ja se toteutuu niin luettavien tutkimustekstien skaalassa kuin seminaariryhmän koostumuksessa ja siitä juontuvassa työskentelytavassa. Seminaarissa opitaan esittämään omat tutkimuskysymykset, menetelmät ja tulokset monitieteiselle yleisölle. Vastuuhenkilö: Minna Uimonen AINEOPINTOJEN VALINNAISET OPINTOJAK- SOT Aineopintojen valinnaisista opintojaksoista suoritetaan yhteensä 15 opintopistettä. Opintojaksot on ryhmitelty viiteen temaattiseen opintopolkuun: Feminististä filosofiaa ja politiikan teoriaa; Sukupuoli ja kulttuuri; Queer-tutkimus; Sukupuoli, politiikka ja kansalaisuus sekä Sukupuolen alueellisuus ja globaalisuus. Opiskelija voi valita vapaasti valittavat opintojaksot joko yhdestä tai useammasta opintopolusta. Feminististä filosofiaa ja politiikan teoriaa WNA221 Feministinen poliittinen teoria 1 (5 op) 405101 Opintojakson tavoitteena on feministisen poliittisen teorian historian keskeisten teosten tuntemus. Okin, Women in Western Political Thought. Pateman, The Sexual Contract. Landes (toim.), Feminism, the Public and the Private, s. 45 132, 135 163, 277 301, 314 337, 421 495. Vastuuhenkilö: Tuija Pulkkinen WNA222 Feministinen poliittinen teoria 2 (5 op) 405102 Tavoitteena on feministisen poliittisen teorian keskeisten kysymyksenasettelujen tuntemus. Scott, Only Paradoxes to Offer. French Feminists and the Rights of Man. Butler & Scott (toim.), Feminists Theorize the Political, s. 3 21, 280 296, 341 384, 445 475. Vastuuhenkilö: Tuija Pulkkinen WNA223 Feministinen poliittinen teoria 3 (5 op) 405103 Tavoitteena opintojaksossa on feministisen politiikan teorian ja käytännön yhteyden ymmärrys. Cornell, The Imaginary Domain: Abortion, Pornography and Sexual Harassment. Philips (toim.), Feminism and Politics, s. 161 460. Vastuuhenkilö: Tuija Pulkkinen WNA232 Feministisen ajattelun historia ja klassikot II (5 op) 401730 Opintojakson tavoitteena on syventävä tutustuminen feminismin historian ajatteluperinteeseen 1850-luvulta 1970-luvulle klassikoiksi muodostuneiden teosten kautta. Valitse yksi seuraavista: de Gouges, Déclaration de droits e la Femme et de la Citoyenne. Wollstonecraft, Vindication of the Rights of Women. Engels, Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä. Kollontai, Naisen asema taloudellisessa yhteiskuntakehityksessä. SEKÄ yksi seuraavista: De Beauvoir, Toinen sukupuoli. Mead, Sukupuoli ja luonne kolmessa primitiivisessä yhteiskunnassa. SEKÄ yksi seuraavista: Brownmiller, Against our Will. Men, Women and Rape. Rich, Of Woman Born. Abbott & Love, Sappho was a Right-On- Woman. Vastuuhenkilö: Tuija Pulkkinen 18
WNA234 Feministinen tieto-oppi ja tieteenkritiikki (5 op) 401732 Opintojakson tavoitteena on oppia tuntemaan feministisen tieteenkritiikin perusteet ja ymmärtämään näin sukupuolentutkimuksen tarjoaman kriittisen näkökulman tärkeys oman alan tieteelliselle tutkimukselle. Jakso antaa opiskelijalle valmiuksia osallistua tietoopillisiin keskusteluihin ja kiistoihin sukupuolentutkimuksen tarjoamasta kriittisestä näkökulmasta. Jaksossa tutustutaan tieteellistä tutkimusta ohjaaviin tieto-opillisiin peruskysymyksiin objektiivisen tiedon mahdollisuudesta ja tutkimuksen arvosidonnaisuudesta. Erityisesti tarkastellaan tieteellisen tiedon sidoksia sukupuolittuneisiin taustaoletuksiin, käsitteisiin ja tutkijoiden sukupuoleen. Husu & Rolin, Tiede, Tieto ja Sukupuoli. Tanesini, An Introduction to Feminist Epistemologies. Kohlstedt (toim.), History of Women in the Sciences: Readings from Isis. Vastuuhenkilö: Venla Oikkonen WNA260 Feministinen filosofia (5 op) 401752 Jakso on valinnainen aineopintojen opintokokonaisuuden suorittaville. Suoritetaan joko kohta a), b) tai c) a) Feministinen teoria ja filosofiset traditiot Jaksossa tutustutaan oman aikamme feminististen teoreetikoiden filosofisiin lähtökohtiin ja kiistakysymyksiin. Braidotti, Metamorphoses, s. 11 116. Butler, Undoing Gender, s. 40 56, 174 203, 232 250. Grosz, Time travels: Feminism, Nature and Power, s. 1 52. Grosz, Chaos, Territory, Art: Deleuze and the Framing of the Earth, s. 1 24. Battersby, Phenomenal Woman: Feminist Metaphysics and the patterns of Identity, s. 1 11, 15 35, 38 57. Edeltävät opinnot: Suositellaan suoritettavaksi ennen tätä kohtaa opintojakso WNA210d Feministisen teorian nykyklassikot (5 op). Vastuuhenkilö: Tuija Pulkkinen b) Feministinen teoria ja filosofian historia Opintojakso esittelee filosofian ja feministisen ajattelun yhtymäkohtia siten, että pääpaino on filosofian historiassa. Heinämaa, Reuter & Yrjönsuuri (toim.), Spiritus Animalis: kirjoituksia filosofian historiasta, Heinämaan, Wernerin, Alasen ja Reuterin artikkelit, s. 180 273. SEKÄ kolme seuraavista: Oksala & Werner (toim.), Feministinen filosofia. Songe-Møller, Philosophy without Women. Irigaray, Speculum de l autre femme. (Speculum of the Other Woman.) Le Dœuff, Cheveux longs, idées courtes, teoksessa L imaginaire philosophique, s. 135 166. (The Philosophical Imaginary, s. 100 128.) Edeltävät opinnot: Suositellaan suoritettavaksi ennen tätä kohtaa WNA130 Sukupuolen teoretisoinnin perusteet (5 op). Vastuuhenkilö: Eva Maria Korsisaari c) Feministinen teoria ja fenomenologia Tavoite: Opintojakso esittelee filosofian ja feministisen ajattelun yhtymäkohtia siten, että pääpaino on ruumiinfenomenologiassa. Valitaan kolme seuraavista: Oksala ja Werner (toim.), Feministinen filosofia. Irigaray, Éthique de la différence sexuelle. (Sukupuolieron etiikka) Weiss, Body Images, Embodiment as Intercorporeality. SEKÄ yksi seuraavista: Heinämaa, Ele, tyyli ja sukupuoli. Merleau- Pontyn ja Beauvoirin ruumiinfenomenologia ja sen merkitys sukupuolikysymykselle. Heinämaa, Toward a Phenomenology of Sexual Difference: Husserl, Merleau-Ponty, Beauvoir. Vastuuhenkilö: Eva Maria Korsisaari 19