LÄÄKKEET JA TYÖKYKY
Sisältö Johdanto: Jussi Merikallio... 4 I TERVEYDENHUOLTO EDISTÄÄ TYÖKYKYÄ Hyvä työkyky tehdään yhdessä: Arto Laine... 8 Työterveyshuolto terveyden ja työkyvyn tukijalkana: Mauri Jussila... 13 II LÄÄKKEET JA TYÖKYKY ERI SAIRAUKSISSA ASTMA: Irmeli Lindström... 18 DIABETES: Jorma Lahtela... 21 EPILEPSIA: Reetta Kälviäinen... 25 KIPU: Eija Kalso... 28 MIKROBILÄÄKKEET: Pentti Huovinen... 31 MS-TAUTI: Juhani Ruutiainen... 34 NIVELREUMA: Matti Lehto... 37 PSYKIATRINEN LÄÄKEHOITO: Tero Taiminen... 40 ROKOTTEET: Timo Vesikari... 44 SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET: Juha Hartikainen... 48 SYÖPÄ: Petri Bono... 51 TULEHDUKSELLISET SUOLISTOSAIRAUDET: Johanna Haapamäki... 54 III KEHITYS TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISEN SILMIN Lääkkeet nykyaikaisessa terveydenhuollossa: Heikki Pälve... 60 Hoitohenkilöstön työhön sisältyy lupaus paremmasta: Kirsi Sillanpää... 64 Julkaisija: Lääketeollisuuden tutkimussäätiö Päätoimittaja: Lääketieteellisen viestinnän asiantuntijalääkäri Maj-Leena Tuhkanen, Mediviestintä Taitto: Innocorp Oy Paino: Erweko Oy, 2014 2
Kansallinen astmaohjelma (1994 2004) oli monen eri tahon yhteistyön tulos ja se lanseerasi Suomeen aktiivisen lääkehoitokäytännön. Astman aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ja sairaalahoidot vähenivät ohjelman aikana rajusti siitä huolimatta, että astmaa sairastavien lukumäärä lähes kaksinkertaistui samaan aikaan. LT Irmeli Lindström, s. 19 Syöpähoidot ovat kehittyneet ja niiden haittavaikutukset vähentyneet, ja yhä useampi syöpää sairastava pystyy olemaan töissä myös syöpähoitojen aikana. Dosentti Petri Bono, s. 51 3
Että tavallinen elämä olisi mahdollista Terveys ja työkyky ovat tärkeitä sekä yksittäiselle ihmiselle että kansantaloudelle. Väestön ikääntyminen lisää tarvetta panostaa terveydenhuoltoon myös työkyvyn ylläpitämisen näkökulmasta. Hyvä terveydenhuolto muodostuu monesta tekijästä, joista yksi keskeisimmistä on uusi ja kehittyvä lääkehoito. Uusilla lääkkeillä on kyetty selättämään monia aiemmin työkyvyttömyyteen johtaneita sairauksia ja lisäämään terveyttä ja hyvinvointia. Terveydenhuolto on yksi suomalaisten tärkeimpinä pitämiä palveluja ja terveys elämän tärkeimpiä arvoja. Väestön ikääntyminen tulee väistämättä lisäämään terveyspalvelujen tarvetta samaan aikaan, kun työikäisten määrä vähenee. Vallitseva taloustilanne muistuttaa meitä verovarojen rajallisuudesta. Suomi tarvitsee työkykyisen ja hyvinvoivan väestön ja sille kehittyviä terveyspalveluja. Terveyspalveluja on kehitettävä, jotta ne vastaavat lähivuosien kasvavia tarpeita. Palvelut eivät kehity itsestään, vaan tarvitaan systemaattista työtä, uusia hoitokeinoja ja toimintatapoja. Uusien lääkehoitojen käyttöönotto on yksi keskeisimmistä tavoista kehittää terveyspalveluja ja lisätä terveyttä ja työkykyä. Eläkeikää lähestyvien työkykyä määrittää suurelta osin koettu terveys. Koettu terveys on työkyvyn avain ja tarpeenmukainen lääkehoito yksi keino parantaa työkykyä. Hoitojen ja terveyspalvelujen menetystarinoista huolimatta edelleen on lukuisia sairauksia, jotka heikentävät työ- ja toimintakykyä. Lääkehoitojen kehittämiselle on siten edelleen tarvetta, eikä nykyistenkään lääkkeiden mahdollisuuksia ole vielä täysin hyödynnetty. Niiden käyttöönottoa tulisi tehostaa. Uusia lääkehoitoja tulee kehittää, jotta vielä toistaiseksi vailla tehokasta hoitoa olevia sairauksiakin voidaan hoitaa. Monet aiemmin väistämättömästi työelämän ulkopuolelle johtaneet sairaudet ovat hoidettavissa. Useat krooniset sairaudet ovat arkipäiväistyneet hoidettavissa ole- 4
viksi asioiksi. Esimerkiksi astma ja reuma ovat edelleen vakavia sairauksia, mutta hyvällä hoidolla niiden kanssa tullaan toimeen ja pysytään työkykyisinä. Mielenterveysongelmat eivät enää leimaa potilasta, eivätkä samalla tavalla syrjäytä yhteiskunnasta kuin aikaisemmin. TUTKIMUKSEN TULOKSET KÄYTÄNNÖN HYÖDYKSI Lääketeollisuuden tutkimussäätiö on rahoittanut tämän teemajulkaisun, jossa ensimmäisen kerran tarkastellaan laaja-alaisesti ja konkreettisesti eri sairauksien kautta terveyttä ja sen vaikutusta työkykyyn. Yhtenä keskeisenä teemana on hyvän hoidon vaikutus terveyteen, hyvinvointiin ja edelleen työkykyyn. ymmärtämään kehityksen jatkamisen välttämättömyyden. Todelliset terveyshyödyt parantavat terveyspalvelujen vaikuttavuutta. Niin yksittäisten ihmisten hyvinvoinnin kuin koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta on tärkeää jatkaa terveyspalvelujen vaikuttavuuden parantamista. Jussi Merikallio asiamies Lääketeollisuuden tutkimussäätiö Julkaisu kuvaa terveyden ja työkyvyn inhimillistä merkitystä sekä väestön hyvinvoinnin yhteiskunnallista merkitystä. Kun me kuvaamme eri sairauksien hoitomenetelmien muuttumista, me näemme samalla lääkehoitojen ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvan kehitystyön tuloksia käytännössä. Lääkekehityksen terveysja muiden hyötyjen näkyväksi tekeminen auttaa meitä 5
Lääkehoidot ovat kehittyneet voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja tämä näkyy mm. siinä, että monet sellaiset sairaudet, jotka johtivat aiemmin nopeasti työkyvyttömyyseläkkeelle tai jopa menehtymiseen, ovat nykyisin hoidettavissa niin, että ihmiset säilyttävät työ- ja toimintakykynsä. Työterveyslääkäri Mauri Jussila, s. 13 6
I Terveydenhuolto edistää työkykyä 7
HYVÄ TYÖKYKY TEHDÄÄN YHDESSÄ JA SE EDELLYTTÄÄ TOIMIVIA HOITO- JA PALVELUKETJUJA Työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä on kyse monen eri tekijän muodostamasta kokonaisuudesta. Vastuu on sekä työnantajilla, työterveyshuollolla, perusterveydenhuollolla, erikoissairaanhoidolla, sosiaalitoimella että ihmisellä itsellään. Teksti: LL Maj-Leena Tuhkanen Väestö ikääntyy ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Näin todetaan sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelman raportissa (2013). Siinä sanotaan myös niin, että työkyvyttömyys on merkittävin työuraa lyhentävä tekijä ja että osatyökykyiset muodostavat huomattavan työvoimapotentiaalin, jonka käyttömahdollisuutta olisi edistettävä. Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos, työlääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Arto Laine pitää osatyökykyisyyshanketta erittäin tarpeellisena ja sen toivotaan herättävän niin päättäjät, työnantajat, terveydenhuollon väen kuin työikäiset ihmiset itsekin pohtimaan niitä kysymyksiä, joiden turvin työkykyä voidaan edistää. KAIKKIEN PANOSTA TARVITAAN Työurien pidentäminen on iso yhteiskunnallinen tavoite ja sen toteutuminen edellyttää, että työkykyä tarkastellaan entistä enemmän ennaltaehkäisyn näkökulmasta eli siitä, mitä voidaan tehdä, jotta ihminen ei menetä sairauksien ja oireiden takia työkykyään ja ajaudu pois työelämästä. Oleellista tässä on se, että koko terveydenhuollon palveluketju toimii yhteneväisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla ihmisten eduksi ja että myös hoidon, tutkimusten ja seurannan jatkuvuus turvataan. Mikään yksittäinen taho ei selviä yksin työkyvyn edistämisen vaateesta. Keskeistä on myös se, miten hoidon taso saadaan pysymään vähintään yhtä hyvänä kuin se on nyt. 8
Pelkät terveydenhuollon toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä. Sairauksien ja oireiden lisäksi työkykyyn vaikuttavat myös monet muut asiat kuten esimerkiksi osaamisen ja motivaation ongelmat sekä työelämän nopeat muutokset ja äkilliset irtisanomiset, jotka saavat ihmiset miettimään työelämästä vetäytymistä, kun tilanteen pitäisi olla toisinpäin. VÄESTÖN VANHENEMINEN TUO OMAT VAATEENSA Työkyvystä, samoin kuin sen ylläpitämisestä ja edistämisestä, on ryhdytty puhumaan enenevässä määrin vasta 1980-luvun puolivälin jälkeen. Tätä koskevassa keskustelussa ja myös käytännön arjessa on korostunut erityisesti työterveyshuollon rooli. Väestön ikääntyminen ja siitä johtuva sairauksien lisääntyminen johtaa kuitenkin väistämättä siihen, että työterveyshuollon lisäksi myös muiden erikoisalojen lääkärit joutuvat ottamaan päivittäisessä vastaanottotoiminnassaan yhä enenevässä määrin huomioon sairauksien ja oireiden sekä hoitoratkaisujen vaikutuksen työkykyyn. Sairauksien ja oireiden hyvä hoito on työkyvyn peruskivijalka. 9 Mitä tarkoittaa osatyökykyinen? Osatyökykyisyys ja osatyökyvyttömyys tarkoittavat suunnilleen samaa asiaa. Ensin mainittu korostaa jäljellä olevaa työkykyä ja jälkimmäinen työkyvyn menetettyä osaa. Osatyökykyinen-käsitettä käytetään silloin, kun vamma tai sairaus vaikuttaa ihmisen työkykyyn ja aiheuttaa siksi haasteita työmarkkinoilla. Henkilö voi olla täysin työkykyinen huolimatta pitkäaikaissairaudestaan tai vammastaan. AKTIIVISUUS ON AVAINSANA Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen on tärkeää ja se edellyttää Arto Laineen mukaan ennen kaikkea sitä, että työkykyä heikentäviin tekijöihin puututaan riittävän varhain. Sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain kesäkuussa 2012 voimaan tullut muutos, ns. 30 60 90-sääntö onkin hänen mielestään erittäin tervetullut ja se on ollut myös sosiaali- ja terveysministeriön näkökulmasta toimiva. Sen tarkoituksena on työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen ja kaikkien tarvittavien terveyttä tukevien toimien selvittäminen ja kokeileminen ennen kuin työkyky ennättää heiketä niin paljon, että joudutaan harkitsemaan eläkkeelle jäämistä. Toinen 30 60 90-säännön ydinviesti on se, että työterveyshuolto ja työnantajat voivat tehdä yhdessä työntekijän kanssa paljon sen eteen, että työssä oleminen onnistuu erilaisista sairauksista ja oireista riippumatta. 30 60 90-sääntö on osa sosiaalija terveysministeriön ajamaa työssä jatkamista ja osatyökykyisten työllistymistä edistävää toimintakonseptia. HUOMIO NUORIIN JA OPISKELUKYKYYN Sosiaali- ja terveysministeriö on lanseerannut käsitteen opiskelukyky, ja sen tavoitteena on herättää eri tahoja kiinnittämään huomiota siihen, 1) kykeneekö nuori terveytensä tai sosiaalisten asioidensa puolesta hankkimaan itselleen työelämässä tarvittavan osaamisen ja >>
>> 2) pystyykö hän ottamaan vastuuta omasta terveydestään niin, että työ- ja toimintakyky säilyy. Aihealue on tärkeä, koska nuorten ja nuorten aikuisten mielenter- veysongelmista johtuva opiskeluja työkyvyttömyys on tällä hetkellä Suomessa huolestuttavan suurta. Opiskelukyky onkin nostettu yhdeksi painopistealueeksi sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa (2013 2015), joka on osa Työelämä 2020 -hanketta. Sen tavoitteena on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä. Työurien pidentäminen edellyttää riittävän varhaista puuttumista työkykyä heikentäviin tekijöihin. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä monet muut tahot tekevät paljon töitä ihmisten työkyvyn edistämiseksi. Vastuu työkyvyn ylläpitämisestä on kuitenkin viime kädessä ihmisellä itsellään ja jokaisen palvelujen piirissä olevan henkilön on tärkeää olla aktiivinen osapuoli oman hoito- ja kuntoutussuunnitelmansa laatimisessa ja suunnittelussa sekä niiden läpiviemisessä. Samalla standardikaavalla tehdyt toimintamallit eivät sovi kaikille, vaan ne täytyy räätälöidä aina tapauskohtaisesti. Yksilöllisyys korostuu myös työkyvyssä. Lainauksia Osatyökykyiset työssä -ohjelman raportista Työkyvyttömyys on merkittävin työuraa lyhentävä tekijä. Työkyvyttömyyden ehkäiseminen ja osatyökykyisten työmahdollisuuksien parantaminen ovat sekä hallitusohjelman että sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian tavoitteena. Kuntoutusmahdollisuudet tulisi selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa silloin, kun sairaus alkaa haitata työssä selviytymistä. Suomessa jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle noin 25 000 henkilöä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden ongelmat ovat keskeiset työkyvyttömyyden syyt. Osatyökykyisten itsensä kannalta työllistyminen edistää elämänhallintaa. Se merkitsee osallisuutta ja mahdollisuutta huolehtia omasta toimeentulosta. Lähde: Osatyökykyiset työssä -ohjelma. Osatyökykyisten työllistymistä edistävien säädösmuutostarpeiden ja palvelujen arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:37 10
90 päivän sairauslomasääntö koskettaa kaikkia työikäisiä Sairauslomakäytännöissä tapahtui merkittävä uudistus kesäkuussa 2012. Silloin astui voimaan sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutos, ns. 90 päivän sääntö. Työnantajat ovat olleet siitä lähtien velvollisia ilmoittamaan työterveyshuoltoon aina silloin, kun työntekijä on ollut sairauslomalla yli kuukauden eli hyvissä ajoissa ennen kuin sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa on maksettu 90 päivää. Ennen sitä on selvitettävä työntekijän jäljellä oleva työkyky sekä työhönpaluumahdollisuudet. Tätä selvitystyötä koordinoi työterveyshuolto ja se tehdään yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa. Työntekijän on toimitettava työterveyslääkärin antama lausunto Kansaneläkelaitokselle määräajan puitteissa, muutoin sairauspäivärahan maksaminen keskeytyy. Lakimuutos laajentaa lakisääteisen työterveyshuollon kenttää merkittävästi ja sen tavoitteena on työhönpaluun varhainen tukeminen ja aktiivinen puuttuminen työkykyyn vaikuttaviin terveysongelmiin. 11
Otteita Työ ja terveys Suomessa 2012 -kirjasta Työkykyyn, terveyteen ja työhyvinvointiin sekä niihin yhteydessä oleviin tekijöihin vaikuttaminen on tärkeää työurien laadullisessa parantamisessa ja pidentämisessä. Työurien pidentämisessä tarvitaan koulutus-, työvoima-, talous-, terveys-, sosiaali- ja eläkepoliittisia ratkaisuja. Suomessa menetettiin vuonna 2010 noin 380 000 työvuotta ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi. Presenteismi, eli sairaudesta tai muutoin puutteellisesta alisuoriutumisesta johtuva tuottavuuden alentuma, aiheuttaa merkittävän työpanosmenetyksen vuosittain. Työurakeskustelussa unohtuu helposti, että neljännes ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi menetettävistä työvuosista on seurausta alle 35-vuotiaiden eläköitymisestä. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite on nostaa eläkkeellesiirtymisiän odote vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen. Lähde: Kauppinen T, Mattila-Holappa P, Perkiö-Mäkelä M, Saalo A, Toikkanen J, Tuomivaara S, Uuksulainen S, Viluksela M, Virtanen S. Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Työterveyslaitos, Helsinki 2013 12
TYÖTERVEYSHUOLTO ON TÄRKEÄ TERVEYDEN JA TYÖKYVYN TUKIJALKA Sairauksien hyvä hoito on työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Työ on puolestaan keskeinen osa hyvinvointia ja se tukee terveyttä. Moderni lääketiede ja viime vuosikymmeninä tapahtunut lääkehoidon kehitys ovat tukeneet työkyvyn säilymistä. Teksti: LL Maj-Leena Tuhkanen Työ tukee terveyttä ja hyvinvointia ja ihmisten kykyä tehdä työtä pyritään nykyisin vaalimaan aktiivisesti useiden eri tahojen toimesta. Asiaan halutaan panostaa inhimillisen näkökulman lisäksi myös siksi, että pohjoismainen hyvinvointivaltio ei ole mahdollinen ilman verotuloja ja on tärkeää, että mahdollisimman moni saa, pystyy ja haluaa osallistua aktiivisesti työelämään mahdollisimman suuren osan elämäänsä. Tampereen Työterveys ry:ssä toimiva yleislääketieteen, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Mauri Jussila on monessa mukana oleva vaikuttajalääkäri ja hän on perehtynyt työterveyshuoltoon sekä hallinnollisesta, poliittisesta että oman potilastyönsä näkökulmasta. Jussila on huolissaan siitä, että Suomessa siirtyy vuosittain noin 23 000 25 000 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Luku on suuri ja mm. se tiedetään, että moni esimerkiksi osatyökykyinen olisi pienillä tukitoimilla työllistettävissä. Se, että ihmiset jaksavat olla töissä yli nykyisen eläkeiän, edellyttää hyvää terveyttä. LÄÄKKEILLÄ ON OSUUTENSA TYÖKYVYSSÄ Lääkehoidot ovat kehittyneet voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja tämä näkyy mm. siinä, että monet sellaiset sairaudet, jotka johtivat aiemmin nopeasti työkyvyttömyyseläkkeelle tai jopa menehtymiseen, ovat nykyisin hoidettavissa niin, että ihmiset säilyttävät työ- ja toimintakykynsä. Näin on tapahtunut mm. useiden syöpäsairauksien ja reuman suhteen. Vastaava iso muutos on toteutunut myös esimerkiksi tulehduksellisten suolistosairauksien ja vaikean psoriasiksen kohdalla. Jussila nostaa >> 13
>> esille myös astman hoidon kehittymisen, joka on saanut aikaan sen, että astmaa sairastavat eivät enää juurikaan tarvitse sairauslomia tai joudu työkyvyttömyyseläkkeelle vaikeiden hengitysoireiden takia unohtamatta sairaalahoidon tarpeen ja ennenaikaisen kuolleisuuden vähentymistä. Lääkehoidossa joudutaan ottamaan huomioon aina myös mahdolliset haittavaikutukset. Jussila mainitsee tässä yhteydessä ns. kolmiolääkkeet kuten vahvat kipulääkkeet, unilääkkeet ja lihasrelaksantit. Ne saattavat vaikuttaa varsinkin hoidon alussa ennen kuin elimistö tottuu niihin esimerkiksi ajoneuvojen tai työkoneiden kuljettamiseen tai muuhun tarkkuutta vaativaan työhön ja myös tämän huomioiminen on osa hyvää hoitoa. Työkykyyn ja terveyteen panostaminen on yksi keskeinen elementti työurien pidentämisessä. Työterveyslaitos teki vuonna 2012 haastattelututkimuksen, jonka mukaan terveys oli tärkein asia, joka saisi 45 vuotta täyttäneet jatkamaan työelämässä 63 ikävuoden jälkeen. 14 TERVEYSLÄHTÖISEN TOIMINTAKYVYN TURVAAMINEN ON A JA O Työkyky on laaja käsite ja siinä korostuu erityisesti oireiden kokeminen, joka vaikuttaa puolestaan psyykkiseen, motoriseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn eli juuri niihin ominaisuuksiin, joita työelämässä tarvitaan. Sairauksien hyvä hoito ja pyrkimys oireettomuuteen tai oireiden tehokkaaseen lievittämiseen ovatkin keskeisiä myös tästä näkökulmasta tarkasteltuna. Suurin osa sairauksista ei vaikuta työhön, jos ne ovat hyvässä hoidossa. Työelämässä on paljon esimerkiksi sydäninfarktin sairastaneita ja pallolaajennuksen ansiosta työ- ja toimintakykynsä takaisin saaneita ihmisiä. Vaikka suurimmalla osalla heistä on pysyvä sydän- ja verisuonisairaus, sen oireet pysyvät yleensä hallinnassa asianmukaisella lääkityksellä. Myös useat muut sydänleikatut tai muun vaikean sairauden läpikäyneet pärjäävät edelleen työelämässä ja ovat työkykyisiä. MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ SAIRAUKSIEN VAIKUTUKSESTA TYÖKYKYYN Työkykyä uhkaavat nykyisin eniten tuki- ja liikuntaelinongelmat sekä psyykkiset oireet, erityisesti masentuneisuus. Väestön ikääntyessä myös syöpäsairaudet ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet lisääntyvät, mikä heijastuu osaltaan työterveyshuoltoon ja ihmisten työkykyyn. ADHD oli aiemmin alidiagnosoitu ja alihoidettu sairaus. Osalla aikuisista saattaa olla tästä johtuen vielä tänäkin päivänä tunnistamaton ja hoitamaton ADHD, joka voi aiheuttaa mm. käytöshäiriöitä, päihteiden väärinkäyttöä, masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. ADHD:hen on olemassa lääkehoito, joka auttaa elämänhallintaa ja tukee työkykyä. Riippuvuusongelmat näkyvät työkyvyssä. Osa lyhytaikaisista, erityisesti maa-
nantain ja perjantain poissaoloista ja maksa-arvojen kohoamisista johtuu hallitsemattomasta alkoholinkäytöstä. Alkoholi heikentää myös unen laatua ja aiheuttaa sitä kautta päiväaikaista väsymystä ja tarmottomuutta sekä työtehon ja työkyvyn laskua. Päihdeongelmiin liittyy usein myös masennusta ja ahdistusta. Alkoholinkäytön hallitsemiseksi on olemassa lääkehoito. Tupakoinnin taustalla on yleensä voimakas nikotiiniriippuvuus. Tupakoitsijoilla on muita enemmän töistä poissaoloja mm. hengitystieinfektioiden ja niistä hitaamman toipumisen takia. Tupakointi heikentää myös monien sairauksien hoitovastetta ja se voi vaikuttaa lääkkeiden metaboliaan sekä luuston kuntoon altistaen murtumille. Tupakoinnin lopettamisessa tarvitaan yleensä asianmukaisen ohjauksen ja tuen lisäksi myös nikotiinikorvaushoitoa tai vieroituslääkkeitä. Nivelrikon kohdalla yksilöllisesti räätälöity lääkitys vie parhaimmillaan kivun pois koko vuorokaudeksi, myös yöksi ja takaa hyvän vireystilan ja työkunnon päiväajaksi. Diabeteksen lääkehoito on monipuolistunut ja sitä sairastavien hoitotasapaino ja samalla vireystila ja työssä jaksaminen ovat parantuneet. Diabeteksen hyvä hoito vähentää myös komplikaatioiden kuten neuropatioiden (eli haitallisten hermomuutosten) todennäköisyyttä. Neuropatiat aiheuttavat mm. tuntopuutoksia ja lihasten toiminnan häiriintymistä ja ne saattavat olla hankalia ja aiheuttaa jopa vaaratilanteita tietyissä ammateissa kuten rakennustöissä tai pikkutarkkuutta vaativissa tehtävissä. Terveys on työkyvyn ydin. Oireiden kokeminen on selvästi yhteydessä koettuun työkykyyn. 15 Lähde: Mitä pitempi sairausloma, sitä vaikeampaa on usein työelämään palaaminen. Tämä alkaa näkyä selvästi jo kuuden kuukauden töistä poissaolon jälkeen. On olemassa vain vähän sairauksia, joissa voidaan osoittaa, että sairausloma on välttämätön ja että sillä olisi parantava vaikutus (lukuun ottamatta mm. kuumeisia infektioita ja leikkausten jälkitiloja). Kauppinen T, Mattila-Holappa P, Perkiö-Mäkelä M, Saalo A, Toikkanen J, Tuomivaara S, Uuksulainen S, Viluksela M, Virtanen S. Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Työterveyslaitos, Helsinki 2013 Terveysongelman pitkittyminen johtaa usein lumipalloilmiöön esimerkkinä kipu Hoitamattomat kivut heikentävät unta > päiväaikainen väsymys > työtehon ja työn tekemisen mielekkyyden sekä motivaation lasku > elämänlaadun aleneminen > mielialaongelmat > masentuneisuus > työkyvyttömyys
Mitkä asiat saisivat jatkamaan työelämässä 63 ikävuoden jälkeen? PROSENTTIA VASTAAJISTA, 45 VUOTTA TÄYTTÄNEET (TYÖTERVEYSLAITOS, TYÖ JA TERVEYS HAASTATTELUTUTKIMUS) Oma terveys Taloudelliset tekijät 2006 2009 2012 Mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ Työaika Työn keventäminen Hyvä ja kannustava työyhteisö Hyvä ja toimiva työympäristö Muu Ei mikään 0 10 20 30 40 50 Lähde: Kauppinen T, Mattila-Holappa P, Perkiö-Mäkelä M, Saalo A, Toikkanen J, Tuomivaara S, Uuksulainen S, Viluksela M, Virtanen S. Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Työterveyslaitos, Helsinki 2013 16
II Lääkkeet ja työkyky eri sairauksissa 17
ASTMAN HYVÄ HOITO HEIJASTUU VAHVASTI TYÖ- JA TOIMINTAKYKYYN Lääkehoidon kehittyminen on keventänyt huomattavasti astman aiheuttamaa tautitaakkaa viimeisten vuosikymmenten aikana. Astman yleistyminen on kuitenkin haaste. Joka kymmenes työikäinen sairastaa tällä hetkellä astmaa. Teksti: LT Irmeli Lindström ja LL Maj-Leena Tuhkanen Moni asia oli aiemmin huonommin kuin nykyisin. Näin voidaan todeta esimerkiksi astmasta, jonka hoito on kehittynyt huimasti viime vuosikymmeninä. Vielä noin parikymmentä vuotta sitten, jolloin nykyisin Työterveyslaitoksella toimiva keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Irmeli Lindström oli vastavalmistunut lääkäri, jokaiseen päivystykseen tuotiin ambulanssilla vähintään yksi astmaa sairastava henkilö vaikean astmakohtauksen takia. Nykyisin tämä on melko harvinaista ja valtaosa astmaa sairastavista voi elää normaalia elämää ja käydä töissä. Astman aiheuttama inhimillinen kärsimys ja myös työstä poissaolot ovat lääkehoidon kehittymisen myötä huomattavasti vähentyneet. Jotakin suurta on siis tapahtunut. OIREIDEN HALLINTA ON AVAINASIA Suomi on monessa mielessä astman hoidon mallimaa. Astma ei ole kuitenkaan voitettu sairaus. Potilasmäärät kasvavat ja joka neljännen astmaatikon pitkäjänteisessä hoidossa ja taudin hallinnassa on parantamisen varaa. Esimerkiksi tupakointi, lihavuus ja liikkumattomuus ovat tavallisia astmaa sairastavilla ja ne heikentävät astman hallintaa. Myös mm. pölyinen tai käryinen työ voi lisätä oireiden esiintymistä. Suurin osa astmaa sairastavista on kuitenkin mahdollista saada vähäoireisiksi ohjatun omahoidon turvin. Siinä korostuvat mm. 1) lääke- ja elämäntapahoidon perusasioiden riittävä tuntemus, 2) hengitettävien astmalääkkeiden oikeaoppinen käyttö, 3) astman pahenemisvaiheiden tunnistaminen ja hoito sekä 4) sai- 18
rastuneen oma sitoutuneisuus ja motivaatio pitkäjänteiseen hoitoon. TEHOKAS HOITO ON MONIN TAVOIN TÄRKEÄÄ Astma voi alkaa missä iässä tahansa eikä sen puhkeamiselle ole yläikärajaa. Astma on tulehdussairaus ja sen taustalla olevat tulehdukselliset mekanismit voivat olla hyvinkin erilaiset eri ihmisillä. Yhteistä eri astmatyypeille on se, että niihin kaikkiin liittyy taipumus keuhkoputkien supistumiseen erilaisten ärsykkeiden seurauksena. Aikuisiällä, yleensä keski-iässä, alkava astma on tavallisemmin naisten kuin miesten tauti ja se on usein luonteeltaan toisenlainen ja vaikeahoitoisempi kuin nuorella iällä alkava atooppinen eli allerginen astma. Noin 200 000 työikäistä sairastaa astmaa. Astmaoireiden hyvä hallinta edistää työkykyä. Astman hoidon ydin on sen taustalla olevan tulehduksen rauhoittaminen, mielellään jo ennen kuin keuhkojen toiminta huonontuu. Huomattavaa on, että suomalaiset tutkijat osoittivat 1980-luvulla ensi kertaa maailmassa sen, että hengitettävä kortisonilääke rauhoittaa keuhkoputken limakalvolla olevan astmaattisen tulehduksen. Moni asia on astman suhteen hyvin, mutta kehitettävääkin on. Jatkuva tieteellinen tutkimus, koulutus ja suomalaisten asiantuntijoiden verkostoituminen eri puolilla maailmaa olevien kollegojen kesken ovat Irmeli Lindströmin mielestä ensiarvoisen tärkeitä, jotta Suomen asema astman hoidon edelläkävijänä säilyy myös jatkossa. Lindström on astmatutkija ja hän väitteli äskettäin astman ennusteesta ja sairauden yhteydestä työkykyyn. >> Esimerkkinä astma Lääkekulut ovat nousseet kokonaiskustannukset ovat laskeneet Kansallinen astmaohjelma (1994 2004) oli monen eri tahon yhteistyön tulos ja se lanseerasi Suomeen aktiivisen lääkehoitokäytännön. Astman aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ja sairaalahoidot vähenivät ohjelman aikana rajusti siitä huolimatta, että astmaa sairastavien lukumäärä lähes kaksinkertaistui samaan aikaan. Vaikka lääkekustannukset lisääntyivät astmaohjelman aikana selvästi hoidon kehittymisen ja aktivoitumisen myötä, astman aiheuttamien kokonaiskustannusten arvioitiin laskeneen yli kolmasosan potilasta kohti. Astman ja allergian yhteenlasketut kokonaiskustannukset olivat Suomessa vuonna 2011 noin 1,5 miljardia euroa. Lääkekustannusten osuus oli 180 miljoonaa euroa. Työpanosten menetykset aiheuttivat puolestaan yli miljardin euron menoerän. 19
>> ALLERGINEN NUHA LIITTYY USEIN ASTMAAN Suurimmalla osalla astmaa sairastavista on jonkinasteinen krooninen, yleensä allerginen nuha. Sen hoitaminen on tärkeää mm. siksi, että se vaikuttaa oleellisesti esimerkiksi nukkumiseen, keskittymiseen sekä työssä ja koulussa pärjäämiseen samoin kuin muista jokapäiväiseen elämään kuuluvista asioista selviytymiseen. Hoitamaton nuha voi myös pahentaa astman oireita ja lisätä vakavien astmakohtausten riskiä. Myös se tiedetään, että allerginen nuha lisää astmaan sairastumisen todennäköisyyttä. LÄÄKEHOITO PARANTAA ELÄMÄNLAATUA KEUHKOAHTAUMATAUDISSA Astman lisäksi toinen yleinen keuhkojen toimintaa heikentävä sairaus on keuhkoahtaumatauti (COPD). Keuhkoahtaumatauti liittyy tavallisesti tupakointiin ja se ilmenee tyypillisesti keski-iässä tai sen jälkeen. Keuhkoahtaumatauti on astmaa huomattavasti vakavampi sairaus ja se voi tuhota pysyvästi keuhkokudosta. Se on tästä johtuen heikommin hallittavissa lääkkeillä tai muulla hoidolla kuin astma. Keuhkoahtaumatautia sairastavat jäävät erään suomalaisen tutkimuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 56 vuoden iässä. Tupakointi lisäsi samassa tutkimuksessa työkyvyttömyyden riskiä. Sen lopettaminen on tärkein keino estää kaikkia keuhkoahtaumataudista johtuvia Tupakoinnin lopettaminen on paras keino vähentää keuhkoahtaumataudin aiheuttamia haittoja. 20 haittoja. Tupakka ja sen sisältämä nikotiini aiheuttavat voimakasta riippuvuutta ja kaikkia keinoja, myös vieroituslääkkeitä, on Lindströmin mielestä käytettävä aktiivisesti tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Astman ja allergisen nuhan tavoin myös keuhkoahtaumatautia sairastavat hyötyvät säännöllisestä hyvästä hoidosta. Lähde: Haahtela T, Tuomisto LE, Pietinalho A, Klaukka T, Erhola M, Kaila M, Nieminen MM, Kontula E and Laitinen LA. A 10 year asthma programme in Finland: major change for the better. Thorax 2006; 61(8):663-670. Astmalla, allergisella nuhalla ja keuhkoahtaumataudilla on huomattavan suuri vaikutus ihmisen elämänlaatuun ja työkykyyn ja niiden hoitoon kannattaa siksi panostaa. Jantunen J, Kauppi P, Linna M, Martikainen J, Mäkelä M, Pelkonen A ja Haahtela T: Astman ja allergian kustannukset ovat suuret mutta laskussa. SLL 9/2014, s. 241-246. Koskenvuo K, Broms U, Korhonen T, Laitinen LA, Huunan- Seppala A, Keistinen T, Autti-Ramo I, Kaprio J and Koskenvuo M. Smoking strongly predicts disability retirement due to COPD: the Finnish Twin Cohort Study. Eur Respir J 2011; 37(1):26-31.
DIABETEKSEN LÄÄKE- JA ELINTAPAHOITO OVAT INVESTOINTEJA TULEVAISUUTEEN Diabeteksen hoidossa korostuu oireettomuus ja hyvä elämänlaatu sekä komplikaatioiden ehkäiseminen. Tämä tukee samalla myös työkykyä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Kaikkein suurimmat diabetekseen liittyvät ongelmat ja kustannukset johtuvat lisäsairauksista. Teksti: Dosentti Jorma Lahtela ja LL Maj-Leena Tuhkanen Diabetes lisääntyy nopeasti ja on arvioitu, että siihen sairastuneiden määrä jopa kaksinkertaistuu seuraavan 10 15 vuoden aikana. Tällä hetkellä diabetesta sairastaa noin puoli miljoonaa suomalaista ja siihen sairastuneet ovat koko ajan aiempaa nuorempia. Diabetesta tutkitaan paljon, mutta sen ehkäisyyn ei ole löytynyt riittävän tehokkaita keinoja. Se kuitenkin tiedetään, että tyypin 2 diabetes, jota tavataan pääasiassa aikuisten keskuudessa, on osittain elämäntapasairaus ja että sen synty on pitkäkestoinen prosessi. Keskeisiä riskitekijöitä ovat mm. lihavuus, liikunnan puute ja epäterveellinen ruokavalio. Sekä taudin yleisyys että hoidon tärkeys samoin kuin myös diabeteksen vaikutus työ- ja toimintakykyyn asettavat Tampereen yliopistollisen sairaalan osastonylilääkärin, sisätautiopin dosentti Jorma Lahtelan mukaan suuria vaateita niin terveydenhuollon eri toimijoille kuin diabetesta sairastaville ihmisille itselleenkin. DIABETES ON VALTIMOTAUTI Suomi on ollut monin tavoin edelläkävijä diabeteksen ehkäisyn, tunnistamisen ja hoidon suhteen. Asiaan on panostettu laajasti mm. siksi, että diabeteksen ja valtimotaudin välinen yhteys on voimakas ja siihen liittyy jatkuva riski ilman rajoja eli valtimotautien vaara alkaa kasvaa heti, kun verensokeri alkaa vähänkin nousta. Toisaalta, samat tekijät, jotka suojaavat sydäntä, aivoja ja alaraajoja valtimotaudeilta, suojaavat myös monilta diabeteksen vakavilta lisäsairauksilta ja ns. mikrovaskulaarisilta eli pienten verisuonten komplikaatioilta. >> 21