OCCD) PPA 1 03400 VIHTI 913-46 211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTIJS Numer 1246 TEST REPORT Ryhmä 210 Vusi 1988 KARJASUOJAN PINNOITTEIDEN RYIIMÄKOETIJS GROUP TEST OF COATINGS FOR LIVESTOCK HOUSES Käyttökhde Valmiste Ketuttaja Hinta Prduct Entrant Price Rehusäiliöt EWORAL-siilpinnite Finnews Oy 66,-/kg Kivuvaarankuja 1 01640 VANTAA Seinät EWORAL-sisäpinnite.1 62,-/1 Rukintapöytä, lattiat - EWORAL-erikispinnite " 82,-/kg Silicabetni Oy Lhja Ab 08700 VIRKKALA Vertailuaineet Reference grup EPIREX-betnimaali TRANEMO-navettalalcka Alcryylimassa VAKOLA "..
2/1246 KOETUS Rehusiiljen, rukintapöytien ja lattiiden pintjen käsittelyaineet livat ketuksessa vusina 1984-1987. Ketukseen kutsuttiin seuraavia pinnitteiden valmistajia tai myyjiä: Finnews Oy, Sumen Tranem Väri Oy, Slmaster Oy, Tikkurilan Väritehtaat Oy, Tekns-Maalit Oy ja Sumen Alfa-Laval Oy. Kutsutuista Finnews ilmitti ketukseen Ewral-pinnitteet. Lisäksi Oy Lhja Ab ilmitti ketukseen prttyyppiasteella levan erikisbetnin, silicabetnin. Kska ketukseen ilmittautuneita li vähän, päätti laits hankkia ketukseen vertailuaineiksi betnipintjen maalaamiseen tarkitettua Epirex-betnimaalia ja seinien maalaamiseen tarkitettua Tranem-navettalakkaa. Ketuksen aikana seurattiin myös akryylimuvisen massan spivuutta rukintapöytien ja maithuneiden pinnitteeksi. Labratrikkeita varten pinnitettiin ke- ja vertailuaineilla betnitiiliä. Pintjen maithapn ja AIV II-säilöntäaineen sietkykyä, puhdistumista sekä pintjen liuklcautta tutkittiin labratriissa. Käytännön ketussassa seurattiin ke- ja vertailuaineilla käsiteltyjen pintjen kestävyyttä ja puhdistuvuutta turerehusiilissa, rukintapöydissä, navetan seinissä ja maithuneen lattiissa. ARVOSTELU LABORATORIOKOKEET Liukkaus Uusien pintjen liukkaus selvitettiin mittaamalla kepinnan ja kumisaappaan sekä kepinnan ja lehmän srkan välinen liikekitkakerrin. Js kitkakerrin n alle 0,30, n pinta liukas. Js kerrin n yli 0,40, n pinta pitävä. Kumisaappaan ja maalatun pinnan välinen kitkakerrin li pienimmillään 0,60. Lehmän srkan ja maalatun pinnan välinen kitkakerrin li pienimmillään 0,40. Pinnat livat uutena pitävät.
3/1246 Kemikaalien kestävyys Pintjen kemikaalien kestävyys kkeiltiin upttamalla keaineilla pinnitetut betnitälet 50% maithappn ja 50% AIV II-säilöntäaineliukseen. Happjen vaikutus pinntteislin n esitetty taulukissa 1 ja 2. Taulukk 1. Pinntteiden maithapn sietkyky, 50% ses Keaine Pinnan kunt 1 vrk 14 vrk Ewral-erikispinnite Ewral-siilpinnite Epirex-betnisnaali Tavallinen betni Silicabetni Alcryylimuvimassa maali irrnnut ei muutksia maali irrnnut pinta hieman rapautunut pinta kva hut pintakerrs lähtee kaapimalla ei muutksia - pinta hieman pehmeä betni alla kunnssa - pinta pehmeä hien aines irti pinta pehmeä hien aines irti ei muutksia
4/1246 Taulukk 2. Pinntteiden AIV - II säilöntäaineen sietkyky, 50% ses Keaine 1 vrk Pinnan kunt 14 vrk Ewral-siilpinnite Epirex Tavallinen betni Silicabetni Alcryylimuvimassa maali hieman pehmennyt maali irrnnut rapautunut 1 mm rapautunut 1,5 mm pinta ehyt, hieman pehmeä, väri samentunut pinta ehyt, betni alta pehmeä 2-3 mm rapautunut 5 mm rapautunut 10 mm pinta ehyt, justaa n. 2 mm Maaleista Ewral-siilpinnite kesti parhaiten happjen vaikutusta. Akryylimuvimassa sujasi betnia paremmin kuin maalimaiset pinnitteet. AIV II-säilöntäaine rapautti erikisbetnia enemmän kuin tavallista betnia. Puhdistuvuus Pintjen puhdistuvuutta tutkittiin pesemällä painepesurilla pinnitettuja tiiliä, jtka li pesuketta varten Hattu lehmän lannalla viidesti kuukauden aikana. Tiilet kasteltiin puli tuntia ennen varsinaista pesua. Taulukssa 3 n esitetty pintjen pesunpeus pestäessä 130 barin paineella.
5/1246 Taulukk 3. Pintjen puhdistuvuus Pinnite Pesunpeus m2/h Ewral siilpinnite 31 erikispinnite 52 erikispinnite + hiekka 52 seinäpinnite 26 Epirex-betnimaali 24 Navettalalcka 170 Tavallinen betni 23 Silicabetni 42 Lika irtsi helpimmin navettalakalla käsitellystä pinnasta ja hunimmin tavallisesta betnista. KÄYTÄNNÖN KOKEET Sillpinnitteet Tutkimuskhteilcsi valittiin neljä 10-30 vutta vanhaa j hieman rapautunutta trnisiila. Ennen pinnitusta siilt pestiin painepesurilla ja rapautuneimmat khdat harjattiin teräsharjalla tai hiekkapuhallettiin. Puhdistuksen jälkeen pinnat kuivattiin käyttämällä lämminilmapuhaltimia siilssa muutaman vurkauden ajan. Hiekkapuhalletuissa siilissa suurimmat klt seinillä paikattiin pinnitteen ja hiekan seksella ennen varsinaista käsittelyä. Klmella tilalla pinninis teetettiin maalausliikkeellä ja yhdellä tilalla talnväki pinnitti matimisesti siilt. Tutkimuskhteina li myös klme laakasiila, jista yksi li uusi ja jka pestiin haplla ennen käsittelyä. Käytössä lleet laakasiilt pinnitettiin painepesun jälkeen. Siilt pinnitettiin käyttöhjeen mukaisesti kahteen kertaan. Jkaisen tutkittavan siiln seinästä sa pinnitettiin vertailuaineella, Epirex -lcirkaslakalla. Rehusäiliöiden pintjen kunt tarkastettiin vusittain ennen uuden rehun teka. Taulukssa 4 n esitetty yhteenvet pinnissa vusittain havaituista muutksista.
6/1246 `'" 1 cti 49 V2,.h4....g cw '. ICS m 1. e Cd al cn,') CO 0 s.5 45 0 2 *-,2..., c, es r2 vl ;... :al ''' a 4.n.s...), :- 5.. % 5 0,,, c1) Z 0.4%4, :; 04 Fi i2 ä M :c.9...,.. 0 " -, ' g 'å I.h : -4, -5. a 03 :af.1..-.:.50.4. as 4, =, 444. 2 CI.4 0 i 0 c:14, 1) 0 c,1..,-, _,.,..0 :01 g å'i 0 0.3. 0 R.b4 g t el) "2 04 40 J:1 4,3 0. 04.54 ""a.5 21. 0 8 1.1=1 :,,,f.,5 ;''.cv 8,8 -... 0... 0 01 ;0 04 0 0.1. g -8, p4., cs1
7/1246 Ruldntapöydän pinnitteet Neljällä tilalla pinnitettiin 1-11 vutta vanhat kuluneet ruldntapöydät Ewral-erikispinnitteella sekä vertailuaineella Epirex betnimaalilla. Pinnitettavat ruldntapöydät pestiin painepesurilla ja pinnat kuivatettiin pinnitteen valmistajan hjeiden mukaan. Pinnitustyön teki isäntäväki itse. Kahden rukintapöydän pinta tehtiin silicabetnista. Tinen näistä pöydistä pinnitettiin vuden käytön jälkeen alcryylimassalla. Työn teki aineen maahantujaliike. Pöydän pinnan puhdistaminen ja kuivattaminen sittautui hankalaksi niissä navetissa, jissa lehmät vat sisällä kk rukintakauden tai lehmät lypsetään sisällä myös kesällä. Ruldntapöytien kunt tarkastettiin vusittain. Pirmissa havaitut muutkset n esitetty taulukssa 5.
8/1246 cc: :n 2 1 0 :fi I.. cci cn a 4... a) : r 4.z 0).. (,) 44 ä.? ;-, 0.. 0 ra 1-, cu c, 'ä.5 0 0,4 0 a m r Epirex-betnimaali Ewral er ik ispinnite...,--, 1 v parhaat: parhaat: pinta me lk hyvä, - kivien päältä vain terävämpien pinnite kulukiv ien päältä nut pis pinnite kulunut pis hunimmat: hunimmat: pinnite hils e il- - pinnite kulunut lyt pien ilt ä alu- lähes kknaan eilta irt i pis v parhaat: parhaat: pinta me lk hyvä, - pinta hilse illy t kiv ien päältä pinnite pis
9/1246. :ccs.11..2 *C t:i 4:1 5 g 0 m a tc3 ä 1.4 0 r 'å.01:1 r,:, -.4 -t -9.9 r5 9.. El..,.,.z 0,..,4 "8..? i'l («s ".4.; 2 0... al (->" -s. 0, 0... -.,..,44 0 0 m.-,e, V) CLO.0. 11, "5 0:1 01...,.., 4 ci,. ai..., 2 5 4-' g c.,, Ei, 0? 3 R...I, (,,,,..:"Ig g,9, cn Ii
10/1246 Ewral erikispinnitteella käsiteltiin myös kahden maithuneen lattiita. Lattiiden kunt n esitetty taulukssa 6. Tiselle lattialle Ewralin levitti isäntävälci ja tiselle pinnitteen maahantuja. Vertailuaineena levan akryylimassan levitti aineen maahantuja kahden maithuneen lattialle. Taulukk 6. Maithuneen lattiiden pinnitteiden kunt Ikä v Ewral-erikispinnite Alcryylimassa 1 parempi: - pinnite hilseillyt pesurin vedenpistputken ja viemärin väliltä irti - ei muutksia hunmpi: - pinnitteesta 1/3 irti 2 - pinnitteesta 1/3 irti 3 - pinnitteesta yli - pinta ehyt pulet kuriutunut - väri hieman irti vaalentunut pesurin pistputken khdalla kunt hun hyvä Seinäpinnitteet Navetan seinien pinnittamisessa li keaineena Ewral-seinäpinnite ja vertailuaineina Epirex-betnimaali ja Tranem-navettalakka. Kalkitut, maalatut, rapatut tai tiiliset seinät pestiin painepesurilla ja klt paikatrappaamalla ennen pinnitusta. Seinien kunta seurattiin klmen vuden ajan, taulukk 7.
11/1246 Taulukk 7. Seinäpinnitteiden kunt Ikä v Ewral -seinäpinnite Epirex -betnimaali Tranem -navettalakka 1 parhaat: - ei muutksia - ei muutksia - pinta hieman himmentynyt, sittain hilseillyt hunimmat: - nin 1/2 kulunut pis 2 parhaat: - ikkuniden - ikkuniden - pinta himmentynyt pielissä ksteuden aiheuttamaa hilseilyä, muuten hyvässä kunnssa pielissä ksteuden aiheuttamaa hilseilyä, muuten hyvässä kunnssa ja hilseillyt hunimmat: - lähes kknaan kulunut pis 3 m.. I. kunt hyvä hyvä hun Sekä Ewral-seinäpinnite että Epirex-betniraaali kestivät seinässä painepesua. Navettalalcka ei kestänyt kulutusta eikä painepesua.
12/1246 TIIVISTELMÄ Siilpinnitteet Ewral-siilpinniteen kestävyys li hyvä katetuissa turerehutrneissa. Kattamattmien laalcasilljen pinntteisiin tuli 2-3 vuden käytön jälkeen 2-5 mm reikiä. Vertailuaineena käytetty Epirex-betnilakka li katetussa trnissa lähes Ewralin verinen, mutta kattamattman laakasiiln seinistä se kuriutui irti 1-2 vuden käytön jälkeen. Ewralilla ja Epirexillä käsiteltyjen siiljen pintihin ei rehu juuri tarttunut. Rukintapöytä- ja lattiapinnitteet Pinntteiden levittäminen edellyttää pintjen perusteellisen puhdistamisen ja kuivatuksen, mikä nnistuu vain harvin. Tästä syystä pinnitteet irtsivat paikitellen 1-3 vuden kuluttua. Lisäksi rukintapöydissä pinnitekerrs jäi betnissa lleiden kivien khdalla niin hueksi, että se kului pis. Ewral kesti melk hyvin pöydissä, jissa se li tarttunut betniin kiinni, sen sijaan Epirex kului pöydistä lähes kknaan 3 vudessa. Maithuneiden lattiista pinnitteet alkivat irrta levyinä j vuden käytön jälkeen. Vertailuaineena käytetty 5 mm paksuinen akryylimuvimassa pysyi kiinni sekä rulcintapöydissä että maithuneen lattiassa. Klmen vuden käytön jälkeen ei sen pinnassa havaittu juurikaan muutksia. Silicabetni li lisäaineista valmisbetnia. Rukintapöydän tek siitä li hankalaa betnin npean kvettumisen vuksi. Rukintapöydässä erilcisbetni syöpyi tavallista betnia npeammin. Seinäpinnitteet Ewral-seinämaali ja vertailuaineena käytetty Epirex-betnimaali pysyivät hyvin kiinni seinäpinnissa. Ne kestivät myös pesua painepesurilla. Vertailuaineena käytetty Tranem- navettalakka ei kestänyt painepesua ja kului lähes kknaan klmessa vudessa.
13/1246 SAMMANFATTNING Beläggningsmedel för ensilagesilr Ewral-silbeläggningens hållbarhet var gd i täckta trnsilor men på ytrna av täckta plansilr fann man efter 2-3 års användning hål av diameter 2-5 mm i beläggningen. Epirex- betngfärg sm användes sm jämförelsemedel var i täckta trnsilr nästan jämngd med Ewral men från väggar av täckta plansilr avflagnade Epirex efter 1-2 års användning. Ensilaget fastnade inte i silväggar sm var behandlade med Ewral eller Epirex. Beläggningsmedel för fderbrd ch glv Det lyckades bara sällan att rengöra ch trka fderbrdens ytr ch mjölkrummets glv tillräckligt bra för behandling med Ewral-specialbeläggning eller Epirex-betngfärg. Därför avflagade beläggningsmedlen ställvis efter 1-3 år. Beläggningen på små stenar i fderbrds betngen blev ckså så tunn att den slets brt. Ewrals slitstyrka var ganska gd m Ewral hade fastnat i betngen, däremt var Epirex nästan utsliten efter 3 år. Från mjölkrummets glv började beläggningsmedlen lssna sm skivr redan efter ett års användning. Det andra jämförelsemedlet, ungefär 5 mm tjck acrylplasticmassa hölls fast i både fderbrd ch mjölkrummets glv. Efter tre års användning kunde man inte finna några förändringar i ackrylmassaytrna. Silicabetngen var färdigbetng sm innehöll tillsatsämnen. Det var svårt att gjuta fderbrd av silicabetngen, sm hårdnade snabbt. I fderbrd frättes specialbetngen snabbare än nrmal betng. Väggbehandlingsmedel Ewral-väggfärg ch jämförelsemedlet Epirex-betngfärg blev bra fast i väggytrna. De tålade ckså tvättning med trycktvättningsmaskin. Jämförelsemedlet Tranem ladugårdslack tålade inte tvättning med trycicvatten ch sfitade brt nästan helt i tre år.
14/1246 CONCLUSIONS Sul catings The durability f Ewral-silcating was gd in cvered fragesils. After 2-3 years f use there.were 2-3 mm 0 hles in the catings in uncvered trench strages. The reference material, Epirex-cncrete paint was alms wrth f Ewral in cvered sils, but frm the walls f uncvered trench strages it came ff after 1-2 years f use. The frage hardly gt stuck t the su surfaces treated with Ewral r with Epirex. Catings fr feeding table and flrs Cleaning and drying the feeding tables r milk rm flrs can very seldm be dne succesfully fr applying Ewral-special cating r the reference material, Epirex-cncrete paint. Fr that reasn the catings came ff frm certain spts after 1-3 years. In additin in the feeding tables the cating layer became s thin n small stnes in the cncrete that it wre ff. Ewral stayed quite well n the feeding tables, where it had stuck well, but Epirex wre ff the feeding tables, where it had stuck well, but Epirex wre ff the feeding tables almst cmpletely in 3 years. Layers f the catings began t cme ff the milk rm flrs as sn as after ne year f use. The reference material, abut 5 mm thick acrylic cating stayed well n the feeding table and the milk rm flr. Hardly n changes were fund in it after three years f use. The special cncrete Silica used was factry-mixed cncrete cntaining additives. Casting a feeding table f it was difficult because the mass hardened quickly. In the feeding table the special cncrete erded sner than the regular cncrete. Wall catings Ewral-wall cating and the reference material, Epirex-cncrete paint stayed well in the walls. They als std washing with a pressure washer. The reference material, Tranem-barn lacquer, did nt stand pressure wash and wre ff almst cmpletely in three years. VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS Vihti 25.3.1988
SI-yksiköiden ja vanhjen yksiköiden muunttaulukk 1N = 0,10 kp 1 kw = 1,36 hv 1W = 0,86 kcal/h 1 Nm = 0,10 kpm 1 MJ = 0,28 kwh 1 kj = 0,24 kcal 1 MPa = 9,81 kp/cm2 1 Pa = 0,10 mmh20 1 IcPa = 7,51 mmhg 1 g/kwh = 0,74 g/hvh 1 kp = 9,81 N 1 hv = 0,74 kw 1 kcal = 1,16 W 1 kpm = 9,81 Nm 1 kwh = 3,60 MJ 1 kcal = 4,19 kj 1 kp/cm2 = 0,10 MPa 1 mmh20 = 9,81 Pa 1 mmhg = 0,13 KPa 1 g/hvh = 1,36 g/kwh Etuliitteitä mega = M = 1000000 kil = k = 1000 milli = m = 0,001 milcr = = 0,000001 1) Käyttöminaisuudet ja kestävyys arvstellaan seuraavia arvsanja käyttäen: erittäin hyvä - 5 hyvä -4 tyydyttävä - 3 välttävä - 2 hun - 1 1) Bruksegenskaperna ch hållbarheten bedöms enligt följande skala: 1) The functinal perfrmance and durability ratings are: mycket gd -5 very gd -5 gd -4 gd -4 nöjaktig - 3.satisfactry - 3 försvarlig -2 fair -2 dålig -1 pr -1 Ketus- ja tutkimustulsten vanhenemisen vuksi sekä' väärinkäsitysten ja harhauttavien tietjen välttämiseksi ketus- ja tutkimusselstuksia tai erillisiä ketus- ja tutkimustulksia ei le lupa julkaista eikä kirjallisesti esittää ilman tutkimuslaitksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa.
Vihdin Kirjapain Oy, Vihti, 1988