Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa laaditaan työmarkkinoita käsitteleviä raportteja ja analyyseja. Seuranta- ja ennakointitiedon tarve on korostunut talouden nopeiden ja osin yllätyksellisten muutosten vuoksi. Ei tarvita pelkästään erilaista numerollista tietoa, vaan erityisen tarpeellista on tiedoista tehtävien yhteenvetojen, johtopäätösten ja analyysien laatiminen. Tämä raportti yhdistää numerollista seurantaa ja siitä tehtävää analyysia. Raportin tiedot saadaan työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä työnvälitystilastosta. Työnvälitystilasto saadaan työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekistereiden tiedoista. Tilaston laatuselosteen linkki on tässä: http://www.tem.fi/files/42562/laatuseloste_maalis2015.pdf. Raportti koostuu viidestä osiosta: 1. Kaakkois-Suomen uusien avoimien paikkojen seuranta Tässä osiossa esitellään Kaakkois-Suomen paikkakehitystä. Seurannassa halutaan tuoda esiin paitsi paikkojen rakennetta eli millaisia paikkoja on eniten jne., myös miten tilanne on muuttunut. Numerotaulukoissa esitellään muutosta edellisen vuoden vastaavaan aikaan ja myös kahden vuoden muutosta. Tietoja esitellään lähinnä ammattiryhmittäin. Työvoimaa tilatessaan työnantaja ilmoittaa työtehtävän ammattinumeron. Tämä on hyvä pohja saada esiin se, millaisia tarjolla olevat työpaikat ovat ja miten työvoiman kysyntä näillä perusteilla muuttuu. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 2. Nuoret (15 29 -v.) työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa käsitellään nuorten ajankohtaista työttömyystilannetta. Tietoja esitellään neljännesvuosittain. Selvityksessä halutaan tuoda esiin paitsi nykyistä työttömyystilannetta myös tilanteen muutosta. Ajankohtaisia tietoja verrataan edellisten vuosien tilanteeseen. Olemme tässä laajentaneet nuorten ryhmää yleisen pidetyn 15-24 -vuotiaiden sijasta 15-29 -vuotiaisiin. Tämä mm. sen vuoksi, että usein koulutus vie paljon aikaa ja muutoinkin työmarkkinoille sisään pääseminen tapahtuu osalla nuoria vasta sen jälkeen kun he ovat täyttäneet 25 vuotta. Nuorten työttömyyttä tarkastellaan mm. ammattiryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 3. 50 vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Iäkkäiden työttömyyttä käsittelevässä raportissa seurataan miten 50 vuotta täyttäneiden työttömyystilanne on viime aikoina kehittynyt Kaakkois-Suomessa. Raportissa tarkastellaan iäkkäiden työttömyyden rakenteellisia piirteitä ja työttömyyden kehitystä. 50 vuotta täyttäneiden työttömyyttä tarkastellaan mm. ammattiryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa.
4. Työssä käyvät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa raportoidaan työssä käyvän työnhakijajoukon rakenteellisia piirteitä Kaakkois-Suomessa. Raportissa tarkastellaan sitä, millaisista henkilöistä työssä käyvien uutta työtä hakevien joukko koostuu ja miten rakenne on muuttunut viime aikoina. Työnhakijoiden tilannetta tarkastellaan mm. ikä-, ammatti- ja koulutusrakenteen pohjalta. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 5. Pitkäaikaistyöttömät Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa tarkastellaan pitkäaikaistyöttömyyden rakenteellisia piirteitä: millaisista henkilöistä joukko koostuu ja miten rakenne on muuttunut ajan myötä Kaakkois-Suomessa. Pitkäaikaistyöttömien tilannetta tarkastellaan mm. ikä-, ammatti- ja koulutusrakenteen pohjalta. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. Raportin on 23.5.2016 päivittänyt suunnittelusihteeri Anitta Lehtinen.
Sisällys 1. KAAKKOIS-SUOMEN UUSIEN AVOIMIEN PAIKKOJEN SEURANTA... 4 1.1. Yleistilanne... 4 1.2. Uudet avoimet työpaikat ammattiryhmittäin... 5 2. NUORET 15 29 -VUOTIAAT TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA... 10 1.1. Yleistilanne... 10 2.2. Nuorten 15-29 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne... 14 2.3. Nuorten 15-29 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne... 16 3. 50 VUOTTA TÄYTTÄNEET TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA... 19 3.1. Työttömyys pääikäryhmittäin... 19 3.2. 50 -vuotiaat ja sitä vanhemmat työttömät työnhakijat... 20 3.2.1. Iäkkäiden työttömyyden yleinen kehitys... 20 3.2.2. Iäkkäiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne... 24 3.2.3. Iäkkäiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne... 26 4. TYÖSSÄ KÄYVÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA... 29 4.1. Yleistilanne... 29 4.2. Työssä olevien työnhakijoiden ammattirakenne... 31 4.3. Työssä olevien työnhakijoiden koulutusrakenne... 34 5. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA... 37 5.1. Yleistilanne... 37 5.2. Pitkäaikaistyöttömien ammattirakenne... 40 5.3. Pitkäaikaistyöttömien koulutusrakenne... 42
1. KAAKKOIS-SUOMEN UUSIEN AVOIMIEN PAIKKOJEN SEURANTA 1.1. Yleistilanne Uusia, työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettuja työpaikkoja avautui Kaakkois-Suomessa kuluvan vuoden tammi maaliskuussa 2454 keskimäärin kuukaudessa, 12 % vähemmin kuin vuosi sitten ja samaa tasoa kuin vastaavana aikana vuonna 2014. Koko maan TE -toimistoihin ilmoitettiin kolmen ensimmäisen kuukauden aikana keskimäärin kuukaudessa 54 630 uutta avointa työpaikkaa, prosentin verran enemmin kuin vuosi sitten ja 6 % enemmin kuin vastaavana aikana vuonna 2014. Kaakkois-Suomen paikkojen osuus koko maan paikoista oli tammi maaliskuussa 4,5 prosenttia kun se vuotta aiemmin oli 5,1 %. Alueittain Kaakkois-Suomen uusia avoimia paikkoja tarkasteltaessa nähdään, että Kymenlaakson osuus paikoista oli 57 % ja Etelä-karjalan osuus 43 %. Kymenlaaksossa paikat vähenivät vuoden takaisesta 20 % jakautuen siten, että Kouvolan seutukunnassa paikat vähenivät 75:llä ja Kotka-Haminan seutukunnassa 266:lla keskimäärin kuukaudessa. Etelä-Karjalassa paikkatarjonta kasvoi 2 % edellisestä vuodesta. Lappeenrannan seutukunnassa uusien avoimien paikkojen määrä kasvoi 51:llä mutta Imatran seudulla väheni 30:llä. Taulukko: Uudet avoimet työpaikat seutu- ja maakunnittain Kaakkois-Suomessa Alue 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2015/2016 Muutos 2014/2016 2016 2015 2014 lkm % lkm % Kaakkois-Suomi 2 454 2 774 2 458-320 -11,5-4 -0,2 081 Kouvola 929 1 004 803-75 -7,5 126 15,7 082 Kotka-Hamina 469 735 658-266 -36,2-189 -28,7 08 KYMENLAAKSO 1 398 1 739 1 461-341 -19,6-63 -4,3 091 Lappeenranta 842 791 736 51 6,4 106 14,4 093 Imatra 214 244 261-30 -12,3-47 -18,0 09 ETELÄ-KARJALA 1 056 1 035 997 21 2,0 59 5,9 Paikkoja tarjottiin Kaakkois-Suomessa nyt hieman lyhempi kestoisina kuin vuotta aiemmin. Ensimmäisen vuosineljänneksen uusista avoimista paikoista oli alle kuukauden kestäviä paikkoja 15 % (vuonna 2016 8 %). 1 3 kuukaudeksi työllistäviä paikoista oli 21 % (27 %) ja 3 6 kuukaudeksi työllistäviä 22 % (18 %). Yli vuoden kestäviä uusista paikoista oli 34 % kun niitä vuotta aiemmin oli 42 %.
1.2. Uudet avoimet työpaikat ammattiryhmittäin Kaakkois-Suomen uusista avoimista työpaikoista oli eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden (32 %) ja muiden työntekijöiden (20 %) paikkoja. Kaavio: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat 1 ammattinumeron tarkkuudella ensimmäisellä vuosineljänneksellä keskimäärin kuukaudessa 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1 000 1 Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät 2 10 12 204 130 183 139 96 403 483 792 2016 2015 2014 Tarkasteltaessa uusia avoimia paikkoja yhden ammattinumeron tarkkuudella, havaitaan, että eniten lisääntyivät maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. (+117) sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden (+17) paikat. Edellisestä vuodesta vähenivät eniten asiantuntijoiden (-255) ja palvelu- ja myyntityöntekijöiden (-121) paikat keskimäärin kuukaudessa. Kahden ammattinumeron tarkkuudella Kaakkois-Suomen uusia avoimia paikkoja tarkasteltaessa havaitaan, että eniten tammi maaliskuun paikoista oli myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja (21 %). Liikeelämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja oli 11 %, maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. paikkoja 7 % ja katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden paikkoja samoin 7 % kaikista Kaakkois-Suomen uusista avoimista paikoista. Kaavio: Kaakkois-Suomen TE -toimistoon vuoden 2016 tammi maaliskuussa ilmoitetut uudet avoimet työpaikat keskimäärin kuukaudessa (suurimmat ammattiryhmät) 0 100 200 300 400 500 600 52 Myyjät, kauppiaat ym. 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. 96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek. 51 Palvelutyöntekijät 92 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) 106 87 86 71 60 182 161 152 141 263 510
Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä lisääntyivät paikat edelliseen vuoteen verrattuna 19 ammattiryhmässä yhteensä 350:llä keskimäärin kuukaudessa. Eniten lisääntyivät maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. paikat (+116), myyjien ja kauppiaiden ym. paikat 79:llä ja maa-, metsä- ja kalatalouden avustavien työntekijöiden paikat lisääntyivät 42:lla keskimäärin kuukaudessa. Kaavio: Uusien avoimien työpaikkojen määrän muutos ensimmäisellä vuosineljänneksellä v. 2015 2016 keskimäärin kuukaudessa Kaakkois-Suomessa, eniten kasvaneet ammattiryhmät 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisasiant. 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät 44 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat 81 Prosessityöntekijät 92 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät 52 Myyjät, kauppiaat ym. 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. 13 13 14 14 16 42 79 116 0 20 40 60 80 100 120 140 Suurimmat määrälliset vähennykset edelliseen vuoteen verrattuna olivat liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden uusissa paikoissa (-262), hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden paikoissa (-163) sekä siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikoissa (-106) keskimäärin kuukaudessa. Kaavio: Uusien avoimien työpaikkojen määrän muutos ensimmäisellä vuosineljänneksellä v. 2015 2016 keskimäärin kuukaudessa Kaakkois-Suomessa, eniten supistuneet ammattiryhmät 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek. 51 Palvelutyöntekijät 41 Toimistotyöntekijät 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat X0 Yrittäjät - 262-163 - 106-30 - 22-21 - 20-8 - 300-250 - 200-150 - 100-50 0 Ammateittain viiden ammattinumeron tasolla avoimiksi ilmoitettuja paikkoja tarkasteltaessa ilmenee, että eniten oli myyjien (333), myyntineuvottelijoiden (135), muiden palvelutyöntekijöiden (121) ja puistotyöntekijöiden (114) uusia avoimia paikkoja keskimäärin kuukaudessa. Suurimmat kasvut vuoden takaisesta olivat myyjien (+156) ja puistotyöntekijöiden (+55) paikoissa. Suurimmat supistumiset olivat myyntineuvottelijoiden (-217), muiden toimisto- ja laitossiivoojien (-87), henkilökohtaisten avustajien (-72) sekä myyntiedustajien (-72) paikoissa.
Kouvolan seudulla tammi maaliskuussa keskimäärin kuukaudessa avautuneesta 929 paikasta oli 29 % muiden työntekijöiden ja 29 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja. Vuoteen 2015 verrattuna lisääntyivät eniten maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikat (+97), eniten vähenivät asiantuntijoiden paikat (-165) keskimäärin kuukaudessa. Kahden ammattinumeron tarkkuudella Kouvolan seudun uusista avoimista paikoista oli eniten myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja (20 %), katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden paikkoja (14 %) ja maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. paikkoja (11 %). Edellisestä vuodesta paikat lisääntyivät eniten maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. (+97) sekä maa- metsä- ja kalatalouden avustavien työntekijöiden (+38) tehtävissä. Suurimmat supistumiset olivat liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden (-189) sekä siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden (-95) uusissa avoimissa paikoissa keskimäärin kuukaudessa. Kaavio: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat seutukunnittain 1 ammattinumeron tarkkuudella vuoden 2016 tammi maaliskuussa keskimäärin kuukaudessa 0 50 100 150 200 250 300 350 1 Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät 2 3 1 4 18 32 14 26 14 12 5 30 41 11 24 26 12 35 2 0 1 3 0 8 58 67 60 80 76 67 65 57 55 76 85 101 129 163 161 266 267 298 Kouvola Kotka-Hamina Lappeenranta Imatra Kotka-Haminan seutukunnan 469 uudesta avoimesta paikasta oli 34 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja ja 18 % muiden työntekijöiden paikkoja. Vuoden takaisesta kasvoi ainoastaan muiden työntekijöiden paikkamäärä (+18). Suurin supistuminen oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikoissa (-232). Kahden ammattinumeron tarkkuudella oli Kotkan seudulla eniten ilmoitettu myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja, joita oli 14 % kaikista seudun uusista avoimista työpaikoista, hoivapalvelun ja terveyden-
huollon työntekijöiden paikkoja oli 13 %, liike-elämän ja hallinnon asiantuntijan paikkoja 9 % ja samoin siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja 9 % kaikista alueen paikoista. Suurimmat paikkamäärien kasvut edellisestä vuodesta olivat lakiavustajien, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoiden (+11) ja siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden (+9) paikoissa. Eniten vähenivät hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden (-187) sekä myyjien, kauppiaiden ym. (-34) uudet paikat. Lappeenrannan seutukunnassa tammi maaliskuussa keskimäärin kuukaudessa avautuneesta 842 työpaikasta oli 35 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja 19 % asiantuntijoiden paikkoja. Vuoden 2015 vastaavaan aikaan verrattuna lisääntyivät eniten maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikat (+63), eniten vähenivät asiantuntijoiden paikat (-52). Kahden ammattinumeron tarkkuudella oli Lappeenrannan seudulla ilmoitettu eniten myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja joita oli 27 % kaikista alueen paikoista. Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja oli 15 % ja maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. paikkoja 8 % kaikista seudun uusista avoimista työpaikoista. Edellisestä vuodesta paikat lisääntyivät eniten myyjien ja kauppiaiden (+70) ja maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. (+63) tehtävissä. Suurimmat supistukset olivat liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden (-53) sekä siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden (-23) tehtävissä. Imatran seutukunnassa alkuvuonna keskimäärin kuukaudessa avautuneesta 214 paikasta oli 31 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja 26 % muiden työntekijöiden ja paikkoja. Eniten edellisestä vuodesta lisääntyivät palvelu- ja myyntityöntekijöiden uudet paikat (+13) ja eniten vähenivät maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikat (-29). Hieman tarkemmalla kahden ammattinumeron tarkkuudella nähdään Imatran seudun uusista avoimista paikoista olleen eniten myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja (16 %), siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja (11 %) sekä hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden paikkoja (10 %). Suurimmat paikkamäärien kasvut edellisestä vuodesta olivat hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden (+11) sekä myyjien, kauppiaiden ym. (+8) paikoissa. Suurimmat vähennykset olivat maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. (-29) sekä lakiavustajien, sosiaalija kulttuurialan asiantuntijoiden (-20) paikoissa keskimäärin kuukaudessa.
TAULUKKO: Uudet avoimet työpaikat Kaakkois-Suomessa ammattiryhmittäin Ammattiryhmä 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2015/2016 Muutos 2014/2016 2016 2015 2014 lkm % lkm % AMMATIT YHTEENSÄ 2 454 2 774 2 458-320 -11,5-4 -0,2 11 Johtajat, ylimmät virkamiehet ja järjestöjen joht. 2 0 5 2-3 -60,0 12 Hallintojohtajat ja kaupalliset johtajat 2 4 6-2 -50,0-4 -66,7 13 Tuotantotoiminnan,yhteiskunnan peruspalv. johtajat 4 5 4-1 -20,0 0 0,0 14 Hotellin, ravintolan, kaupan, muiden palvel. joht. 2 2 0 0 0,0 2 21 Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat 35 37 37-2 -5,4-2 -5,4 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat 26 12 24 14 116,7 2 8,3 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat 71 91 95-20 -22,0-24 -25,3 24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat 25 28 32-3 -10,7-7 -21,9 25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantunt. 10 13 10-3 -23,1 0 0,0 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisasiant. 36 23 25 13 56,5 11 44,0 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat 32 30 36 2 6,7-4 -11,1 32 Terveydenhuollon asiantuntijat 52 43 56 9 20,9-4 -7,1 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 263 525 466-262 -49,9-203 -43,6 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asiant. 55 58 33-3 -5,2 22 66,7 35 Informaatio-, tietoliikenneteknologian asiantunt. 2 1 2 1 100,0 0 0,0 41 Toimistotyöntekijät 21 43 51-22 -51,2-30 -58,8 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 86 79 96 7 8,9-10 -10,4 43 Laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijät 6 8 14-2 -25,0-8 -57,1 44 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 18 4 9 14 350,0 9 100,0 51 Palvelutyöntekijät 106 136 112-30 -22,1-6 -5,4 52 Myyjät, kauppiaat ym. 510 431 354 79 18,3 156 44,1 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 152 315 145-163 -51,7 7 4,8 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät 24 31 38-7 -22,6-14 -36,8 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. 182 66 41 116 175,8 141 343,9 62 Metsä- ja kalatalouden työntekijät 1 1 0 0 0,0 1 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) 60 51 40 9 17,6 20 50,0 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, korjaajat 47 54 43-7 -13,0 4 9,3 73 Käsityötuotevalmist., hienomek., painoalan työnt. 0 0 0 0 0 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät 24 45 9-21 -46,7 15 166,7 75 Elintarv.-,puutyö-,vaatetus-,jalkinealan valmist. 7 7 6 0 0,0 1 16,7 81 Prosessityöntekijät 58 42 32 16 38,1 26 81,3 82 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat 11 8 20 3 37,5-9 -45,0 83 Kuljetustyöntekijät 27 30 24-3 -10,0 3 12,5 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek. 141 247 196-106 -42,9-55 -28,1 92 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät 87 45 55 42 93,3 32 58,2 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät 44 31 28 13 41,9 16 57,1 94 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät 45 48 47-3 -6,3-2 -4,3 95 Katumyyjät, kengänkiillottajat ym. 6 3 0 3 100,0 6 96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät 161 156 239 5 3,2-78 -32,6 01 Upseerit 0 0 0 0 0 02 Aliupseerit 2 1 0 1 100,0 2 03 Sotilasammattihenkilöstö 0 0 0 0 0 X0 Yrittäjät 12 20 29-8 -40,0-17 -58,6 X1 Opiskelijat 0 0 0 0 0 X2 Ei ammattia 0 0 0 0 0 X3 Ammattia vaihtavat 0 0 0 0 0 X4 Vastavalmistuneet 0 0 0 0 0 X5 Valmennukset 0 0 0 0 0 X6 Koulutukset, muu kuin ammatillinen 0 0 0 0 0 X9 Määrittelemättömät ja poistetut luokat 0 0 0 0 0
2. NUORET 15 29 -VUOTIAAT TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖ- MARKKINOILLA 1.1. Yleistilanne Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston kuukauden lopun tilannekatsaustietojen mukaan Kaakkois-Suomessa oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 21 272 työtöntä työnhakijaa ilman lomautettuja keskimäärin kuukaudessa. Määrä oli kolme prosenttia suurempi kuin vuoden 2015 tammi-maaliskuussa. Nuorten työttömyys kasvoi kokonaistyöttömyyttä hivenen hitaammin, sillä alle 30 -vuotiaita ilmoittautui Kaakkois-Suomesta tammi-maaliskuussa työttömäksi työnhakijaksi kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista työttömistä työnhakijoista oli 15 29 -vuotiaita 23,8 % kun niitä vuotta aiemmin oli 24,2 %. Taulukko: Työttömät ja nuoret työttömät (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukaudessa Työttömät työnhakijat ilman 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2015-2016 Muutos 2014-2016 lomautettuja Kaikki työttömät työnhakijat 21 272 20 636 19 179 636 3,1 2 093 10,9 - nuoret (15-29 -v.) 5 070 4 985 4 490 85 1,7 580 12,9 Nuorten osuus kaikista työttömistä 23,8 % 24,2 % 23,4 % Työttömyyden kasvu oli alkuvuodesta Kaakkois-Suomessa samaa tasoa kuin keskimäärin koko maassa, mutta nuorisotyöttömyys kasvoi Kaakkois-Suomessa lievemmin. Koko maassa työttömyys kasvoi 3,2 % vuoden takaisesta ja nuorisotyöttömyys kasvoi 3,5 %. Nuoria alle 30 -vuotiaita oli kaikista työttömistä työnhakijoista 24,5 % kun heitä vuotta aiemmin oli 24,4 %. Kaakkois-Suomen nuorista työttömistä työnhakijoista oli tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä suomalaisia 93,6 %, EU -kansalaisia 1,2 % ja muita ulkomaalaisia 5,2 %. Suomalaisten nuorten työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta 1 %, EU -kansalaisten 15 % ja muiden ulkomaalaisten 4 %. Kansalaisuuden mukainen tarkastelu osoittaa, että nuorista työttömistä oli venäläisiä 2,5 %, virolaisia 0,6 % ja somalialaisia 0,6 %. Venäläisten määrä väheni vuoden takaisesta 2 %, virolaisten lisääntyi 10 % ja somalialaisten määrä kasvoi 107 %. Nuorisotyöttömyyden rakenne Jakamalla nuoret työttömät työnhakijat kolmeen ikäryhmään, 15 19 -vuotta, 20 24 -vuotta sekä 25 29 -vuotta, havaitaan, että heistä puolet oli 20 24 vuotiaita ja heidän määränsä myös kasvoi eniten
(3,5 %) edellisestä vuodesta. Kymmenesosa nuorista oli alle 20 -vuotiaita ja heidän määränsä supistui 8,5 % vuoden takaisesta. Taulukko: Nuoret työttömät työnhakijat ikäryhmittäin Kaakkois-Suomessa Ikäryhmä 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2015-2016 Muutos 2014-2016 15-29 -vuotiaat yhteensä 5 070 4 985 4 490 85 1,7 580 12,9-15-19 -vuotiaat 508 555 516-47 -8,5-8 -1,6-20-24 -vuotiaat 2479 2395 2160 84 3,5 319 14,8-25-29 -vuotiaat 2083 2035 1814 48 2,4 269 14,8 Seuraavassa taulukossa nuorisotyöttömyyttä tarkastellaan rakennetyöttömien osalta. Vertailun vuoksi taulukossa esitetään myös kaikkien työttömien työnhakijoiden vastaava tilanne. Vuoden 2016 ensineljänneksellä kasvoivat sekä nuorten (+3,2 %) että kaikkien (+7,6 %) rakennetyöttömien kokonaismäärät vuoden 2015 vastaavasta ajasta. Taulukko: Rakennetyöttömien määrät keskimäärin kuukaudessa tammi-maaliskuussa Pitkäaikaistyöttömät Palveluilta työttömäksi Palveluilta palveluille Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Rakennetyöttömät yhteensä Nuoret alle 30 -v. työttömät 1. neljännes 2016 keskiarvo 572 673 1091 148 2 484 - osuus % kaikista rakennetyöttömistä 23,0 % 27,1 % 43,9 % 6,0 % 100 % 1. neljännes 2015 keskiarvo 438 617 1204 150 2 408 - osuus % kaikista rakennetyöttömistä 18,2 % 25,6 % 50,0 % 6,2 % 100 % Muutos 2015-2016 % 30,6 9,1-9,4-1,3 3,2 Kaikki työttömät työnhakijat 1. neljännes 2016 keskiarvo 7511 2920 3589 555 14 575 - osuus % kaikista rakennetyöttömistä 51,5 % 20,0 % 24,6 % 3,8 % 100 % 1. neljännes 2015 keskiarvo 6640 2872 3545 490 13 547 - osuus % kaikista rakennetyöttömistä 49,0 % 21,2 % 26,2 % 3,6 % 100 % Muutos 2015-2016 % 13,1 1,7 1,2 13,3 7,6 Suurin osa, 44 %, alle 30 -vuotiaista rakennetyöttömistä kuului alkuvuonna ryhmään palveluilta työttömäksi jääneet. Palveluilta työttömiksi jääneiden nuorten työttömien määrä väheni edellisvuodesta 9 %. Kakkien työttömien osalta tämä ryhmä kasvoi edellisestä vuodesta noin yhden prosentin. (Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.)
Nuorten rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 9 %. Kaikista nuorista rakennetyöttömistä kuului 27 % tähän ryhmään. Kaikkien rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi noin kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. (Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kk:n aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet muut kuin yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät.) Nuorten rakennetyöttömien joukosta pitkäaikaistyöttömien osuus oli edelleenkin huomattavasti alemmalla tasolla kuin kaikkien rakennetyöttömien ryhmässä. Kaikkien rakennetyöttömien ryhmästä 52 prosenttia kuului pitkäaikaistyöttömien kategoriaan, nuorten ryhmässä 23 prosenttia. Yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleiden alle 30 -vuotiaiden määrä kuitenkin kasvoi edellisestä vuodesta 31 % kun kaikkien pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 13 %. (Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.) Nuorten palveluilta palveluille sijoittuneiden määrä väheni edellisestä vuodesta noin prosentin kun ryhmä kaikkien työttömien työnhakijoiden osalta kasvoi 13 %. %. (Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.) Työttömyyden alkaminen ja päättyminen Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä alkoi työnvälitystilaston kuukausikertomuksen mukaan Kaakkois-Suomessa 1115 nuorten alle 30 -vuotiaiden työttömyysjaksoa keskimäärin kuukaudessa, 2 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Päättyneitä nuorten työttömyysjaksoja oli 1433, prosentin verran enemmin kuin vuotta aiemmin. Päättyneistä työttömyysjaksoista oli 20 % aloittanut valmennuksen/kokeilun, 19 % ei ollut uusinut työnhakuaan ja 19 % oli saanut itse työtä. Suurin määrällinen vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli työvoimakoulutuksen aloittaneiden ryhmässä (-40) ja suurin kasvu ryhmässä, joka ei ole uusinut työnhakuaan (+38). Kaikista tammi maaliskuussa Kaakkois-Suomessa alkaneista työttömyysjaksoista oli alle 30 -vuotiaita 37 % ja päättyneistä työttömyysjaksoista 40 %.
Taulukko: Tammi maaliskuun aikana alle 30 -vuotiaiden alkaneet ja päättyneet työttömyysjaksot sekä 6 kk ja 12 kk ylittävät työttömyydet Kaakkois-Suomessa 15-29 -vuotiaat 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2015-2016 Muutos 2014-2016 Alkaneet työttömyydet 1115 1140 1268-25 -2,2-153 -12,1 Päättyneet työttömyydet 1433 1419 1400 14 1,0 33 2,4 6 kk ylittävät työttömyydet 306 301 213 5 1,7 93 43,7 12 kk ylittävät työttömyydet 80 70 40 10 14,3 40 100,0 Nuorten 6 kuukautta ylittäviä työttömyysjaksoja oli 306 eli 2 % enemmin kuin vuotta aiemmin. Alle 30 -vuotiaiden 12 kuukautta ylittäviä työttömyyksiä oli 80 ja kasvua edellisestä vuodesta oli 14 %. Yli kuusi kuukautta ylittävistä kaikista työttömyyksistä oli alkuvuonna Kaakkois-Suomessa nuoria alle 30 -vuotiaita 28 % ja 12 kuukautta ylittävistä työttömyyksistä 17 %. Nuorisotyöttömyys Kaakkois-Suomessa alueittain Kaakkois-Suomen alueellinen tarkastelu osoittaa, että nuorisotyöttömyys kasvoi vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä 4 % Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa pysyi edellisen vuoden tasolla. Kymenlaakson osuus Kaakkois-Suomen nuorista työttömistä oli 58 % ja Etelä-Karjalan osuus 42 %. Seutukunnittain alueen nuorisotyöttömyyttä tarkasteltaessa havaitaan, että työttömänä olevien nuorten työnhakijoiden määrä väheni ainoastaan Kotka-Haminan seutukunnassa (-0,1 %) edellisestä vuodesta. Muissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa nuorten työttömien määrä kasvoi, eniten Imatran seutukunnassa (+9 %). Taulukko: Nuoret työttömät (ilman lomautettuja) seutu- ja maakunnittain Kaakkois-Suomessa Alue 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2015-2016 Muutos 2014-2016 Kaakkois-Suomi 5070 4985 4490 85 1,7 580 12,9 081 Kouvola 1463 1460 1346 3 0,2 117 8,7 082 Kotka-Hamina 1491 1492 1380-1 -0,1 111 8,0 08 KYMENLAAKSO 2955 2952 2726 3 0,1 229 8,4 091 Lappeenranta 1439 1415 1233 24 1,7 206 16,7 093 Imatra 675 619 531 56 9,0 144 27,1 09 ETELÄ-KARJALA 2115 2034 1764 81 4,0 351 19,9
Kokonaistyöttömyyden kasvu oli pienintä Kouvolan seutukunnassa (0,1 %) ja nuorisotyöttömyys seudulla kasvoi 0,2 %. Alueella oli edelleen Kaakkois-Suomen korkein nuorten työttömien prosenttiosuus kaikista työttömistä, 24,7 %. Kaakkois-Suomen suurin niin kokonaistyöttömyyden (+6,3 %) kuin nuorisotyöttömyydenkin (+9,0 %) kasvu oli Imatran seutukunnan alueella. Imatran seudulla oli nuorten osuus kaikista työttömistä Kaakkois-Suomen pienin eli 23,0 %. Kotka-Haminan seutukunnassa kasvoi kokonaistyöttömyys 3,1 % ja alle 30 -vuotiaiden työttömyys supistui 0,1 % vuoden takaisesta. Myös Kotka-Haminan seudulla oli nuorten osuus kaikista työttömistä Kaakkois-Suomen pienin eli 23,0 %. Lappeenrannan seutukunnassa nuorten alle 30 -vuotiaiden osuus kaikista työttömistä oli 24,3 % ja heidän määränsä kasvoi edellisestä vuodesta 1,7 % kun kaikkien työttömien määrä kasvoi alueella 4,5 % vuoden takaisesta. 2.2. Nuorten 15-29 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne Kaakkois-Suomen nuorista työttömistä työnhakijoista oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 66 % keskiasteen koulutuksen suorittaneita, 22 % perusasteen ja 9 % korkea-asteen suorittaneita. Määrällisesti eniten edellisvuodesta kasvoi keskiasteen koulutuksen suorittaneiden nuorten työttömien ryhmä (+193) ja eniten väheni perusteen käyneiden ryhmä, 125 henkilöllä. Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat (pois lomautetut) koulutusasteen mukaan Kaakkois-Suomessa Koulutusaste 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2015-2016 Muutos 2014-2016 Koulutus yhteensä 5070 4985 4490 85 1,7 580 12,9 Perusaste 1111 1236 1255-125 -10,1-144 -11,5 Keskiaste 3370 3177 2770 193 6,1 600 21,7 Korkea-aste 470 485 385-15 -3,1 85 22,1 Tuntematon 118 87 78 31 35,6 40 51,3 Vuoden 2016 tammi maaliskuussa oli alueen nuorista työttömistä työnhakijoista eniten peruskoulun suorittaneita (20 %), ylioppilastutkinnon suorittaneita (9 %), majoitus-ravitsemus-talousalan peruskoulutuksen suorittaneita (7 %), liiketalouden perustutkinnon (merkantti, merkonomi) suorittaneita (5 %), sähköalan peruskoulutuksen suorittaneita (5 %) sekä kone- ja metallialan peruskoulutuksen suorittaneita (5 %).
Jatkossa tarkastellaan Kaakkois-Suomessa tammi maaliskuun lopussa tilannekatsaustietojen mukaan työttöminä työnhakijoina (pois lomautetut) olleita nuoria koulutustaustan mukaan siten, että vertailuun otettiin mukaan ne 4 -numeroiset koulutuskoodit, joissa oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä työttömiä työnhakijoita enemmän kuin viisi keskimäärin kuukaudessa. Vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä tämän vuoden vastaavaan aikaan verrattuna eniten määrällisesti kasvoi nuorten liiketalouden perustutkinnon (merkantti, merkonomi) suorittaneiden työttömien ryhmä (+54) keskimäärin kuukaudessa. Terveys- ja sosiaalialan peruskoulutuksen saaneet nuoret työttömät lisääntyivät 41:llä, sähköalan peruskoulutuksen saaneet 28:lla ja kone- ja metallialan peruskoulutuksen saaneet 25:llä keskimäärin kuukaudessa. Määrällisesti eniten vähenivät nuoret peruskoulun käyneet työttömät (-126), alimman korkea-asteen tietojenkäsittelykoulutuksen saaneet (-17), ylioppilastutkinnon suorittaneet (-12) sekä muun ylemmän perusasteen yleissivistävän koulutuksen saaneet (-10) keskimäärin kuukaudessa. Suhteellisesti eniten vuoden takaisesta kasvoi kielitieteiden FM:n, FK:n koulutuksen saaneiden nuorten työttömien ryhmä (+200 %), muun maa-metsätalousalan peruskoulutuksen saaneiden ryhmä (+186 %), asteeltaan tuntemattoman yleissivistävän koulutuksen saaneiden (+115 %) sekä liikenteen ja merenkulun ammatillisen tutkinnon suorittaneiden ryhmä (+63 %). Suhteellisesti eniten viime vuodesta pienenivät alimman korkea-asteen tietojenkäsittelykoulutuksen saaneiden nuorten työttömien ryhmä (-53 %), prosessi- ja materiaalitekniikan DI koulutuksen saaneiden ryhmä (-50 %), muun alemman korkeakouluasteen koulutuksen saaneiden ryhmä (-36 %) sekä prosessi- ja materiaalitekniikan insinöörin AMK koulutuksen saaneet (-33 %).
Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakija (ilman lomautettuja) koulutuksen mukaan (suurimmat ryhmät) Kaakkois- Suomessa Koulutus 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2015-2016 Muutos 2014-2016 KOULUTUS YHTEENSÄ 5070 4985 4490 85 1,7 580 12,9 2011 PERUSKOULU 1033 1159 1178-126 -10,9-145 -12,3 3011 YLIOPPILASTUTKINTO 472 484 360-12 -2,5 112 31,1 3811 MAJOITUS-RAVITSEM-TAL.AL.PERUSK 338 325 237 13 4,0 101 42,6 3311 LIIKETAL.PERUST.(MERKANT.,MERKON 265 211 153 54 25,6 112 73,2 3514 SÄHKÖALAN PERUSKOULUTUS 247 219 280 28 12,8-33 -11,8 3511 KONE- JA METALLIALAN PERUSKOULU 243 218 224 25 11,5 19 8,5 3522 RAKENNUS-, YHDYSKUNTA-ALAN PER 216 192 179 24 12,5 37 20,7 3513 AUTO- JA KULJETUSALAN PERUSKOUL 185 184 166 1 0,5 19 11,4 3711 TERVEYS- JA SOSIAALIALAN PERUSKO 143 102 77 41 40,2 66 85,7 3512 LVI-ALAN PERUSKOULUTUS 132 108 105 24 22,2 27 25,7 3411 TIETOJENKÄS.PERUSKOUL.,KESKIASTE 120 113 100 7 6,2 20 20,0 3516 PAPERI- JA KEMIANTEOLL. PERUSKOU 117 123 116-6 -4,9 1 0,9 3814 LIIKENTEEN JA MERENKULUN PERUSK 95 85 79 10 11,8 16 20,3 6311 TRADENOMI, LIIKETAL. AMK-TUTKINT 86 83 60 3 3,6 26 43,3 3211 ARTESAANI, KÄSI- JA TAIDET. PERUSK 83 78 62 5 6,4 21 33,9 3518 PINTAKÄSITTELYALAN PERUSKOULUTU 75 72 65 3 4,2 10 15,4 9999 MUU KOULUTUS, ASTE TUNTEMATON 72 66 60 6 9,1 12 20,0 3517 PUUALAN PERUSKOULUTUS 69 73 77-4 -5,5-8 -10,4 3521 ELINTARVIKEALAN PERUSKOULUTUS 56 57 46-1 -1,8 10 21,7 3515 TIETOTEKN.JA TIETOLIIK. PERUSKOUL. 49 50 36-1 -2,0 13 36,1 3611 MAATILATALOUDEN PERUSKOULUTUS 48 50 35-2 -4,0 13 37,1 2019 MUU YLEISSIV. KOUL., YL. PERUSASTE 46 56 56-10 -17,9-10 -17,9 9099 YLEISSIV. KOUL., ASTE TUNTEMATON 43 20 15 23 115,0 28 186,7 6711 TERVEYDENHUOLLON AMK-TUTKINTO 41 35 26 6 17,1 15 57,7 3812 NUORISO- JA VAPAA-AIKATOIM.PERU 39 34 32 5 14,7 7 21,9 3999 MUU KOULUTUS, KESKIASTE 39 46 59-7 -15,2-20 -33,9 6513 INS. (AMK), TIETOT., TIETOLIIK.TEKN 36 26 16 10 38,5 20 125,0 3813 KAUNEUDENHOITOALAN PERUSKOUL 34 40 32-6 -15,0 2 6,3 3341 KAUPAN JA HALLINNON AMM.TUTKIN 31 36 18-5 -13,9 13 72,2 2.3. Nuorten 15-29 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne Kaakkois-Suomessa tammi maaliskuussa 2016 olleita 15 29 -vuotiaita työttömiä työnhakijoita ammattiryhmittäin yhden numeron tarkkuudella tarkasteltaessa havaitaan, että edellisen vuoden vastaavasta ajasta eniten vähenivät prosessi- ja kuljetustyöntekijät (-38), erityisasiantuntijat (-32) ja muut työntekijät (-30). Suurimmat kasvut olivat työttömissä nuorissa palvelu- ja myyntityöntekijöissä (+92) sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöissä (+62) keskimäärin kuukaudessa. Suurin osa (28 %) nuorista työttömistä työnhakijoista kuului ammatteihin luokittelemattomien ryhmään. Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöihin kuului 25 % ja palvelu- ja myyntityöntekijöihin 20 % nuorista työttömistä.
Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat (pois lomautetut) ammattiryhmittäin Kaakkois-Suomessa Ammattiryhmä 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2015-2016 Muutos 2014-2016 AMMATIT YHTEENSÄ 5070 4985 4490 85 1,7 580 12,9 1 Johtajat 6 6 3 0 0,0 3 100,0 2 Erityisasiantuntijat 309 341 267-32 -9,4 42 15,7 3 Asiantuntijat 373 379 321-6 -1,6 52 16,2 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyönt 200 201 161-1 -0,5 39 24,2 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 989 897 640 92 10,3 349 54,5 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät 90 73 62 17 23,3 28 45,2 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistus 1282 1220 1256 62 5,1 26 2,1 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 229 267 247-38 -14,2-18 -7,3 9 Muut työntekijät 177 207 175-30 -14,5 2 1,1 0 Sotilaat 4 5 1-1 -20,0 3 300,0 X Ammatteihin luokittelemattoma 1412 1388 1355 24 1,7 57 4,2 Kahden ammattinumeron tarkkuudella nuoria työttömiä työnhakijoita tarkasteltaessa nähdään, että suurimmat ammattiryhmät olivat ilman ammattia olevat (26 % nuorista työttömistä), konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat (8 %), rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) (8 %) sekä palvelutyöntekijät (8 %). Jatkossa tarkastellaan niitä ammattiryhmiä, joissa kahden ammattinumeron tarkkuudella oli tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kaakkois-Suomessa nuoria työttömiä työnhakijoita enemmän kuin viisi keskimäärin kuukaudessa. Viime vuoden tammi-maaliskuusta tämän vuoden vastaavaan aikaan verrattuna eniten lisääntyivät nuoret työttömät hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät (+43), ilman ammattia olevat (+41), rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat (+36) sekä myyjät, kauppiaat ym. (+32) keskimäärin kuukaudessa. Eniten vähenivät nuoret työttömät prosessityöntekijät (-20), tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat (-14), avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät (-13) sekä informaatio-, tietoliikenneteknologian asiantuntijat (-13) keskimäärin kuukaudessa. Suurimmat suhteelliset lisäykset nuorten työttömien työnhakijoiden määrissä edelliseen vuoteen verrattuna oli metsä- ja kalatalouden työntekijöissä (+40 %), hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöissä (+25 %), maanviljelijöissä ja eläintenkasvattajissa ym. (+19 %) sekä laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijöissä (+15 %).
Suhteellisesti eniten nuorten työttömien määrä väheni teollisuustuotteiden kokoonpanijoiden (-37 %), avustavien keittiö- ja ruokatyöntekijöiden (-34 %), katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden (-31 %) sekä prosessityöntekijöiden (-27 %) ammattiryhmissä. Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakija (ilman lomautettuja) ammattiryhmittäin (suurimmat ryhmät) Kaakkois-Suomessa Ammattiryhmä 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2015-2016 Muutos 2014-2016 AMMATIT YHTEENSÄ 5070 4985 4490 85 1,7 580 12,9 X2 Ei ammattia 1310 1269 1243 41 3,2 67 5,4 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, korjaajat 421 420 410 1 0,2 11 2,7 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) 418 382 379 36 9,4 39 10,3 51 Palvelutyöntekijät 385 365 257 20 5,5 128 49,8 52 Myyjät, kauppiaat ym. 345 313 212 32 10,2 133 62,7 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät 294 268 318 26 9,7-24 -7,5 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 212 169 136 43 25,4 76 55,9 83 Kuljetustyöntekijät 162 174 156-12 -6,9 6 3,8 21 Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat 142 147 123-5 -3,4 19 15,4 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat 135 141 138-6 -4,3-3 -2,2 75 Elintarv.-,puutyö-,vaatetus-,jalkinealan valmist. 134 135 139-1 -0,7-5 -3,6 41 Toimistotyöntekijät 109 116 92-7 -6,0 17 18,5 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät 102 109 98-7 -6,4 4 4,1 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. 76 64 55 12 18,8 21 38,2 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 74 72 53 2 2,8 21 39,6 35 Informaatio-, tietoliikenneteknologian asiantunt. 59 72 53-13 -18,1 6 11,3 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asiant. 58 53 45 5 9,4 13 28,9 25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantunt. 58 72 63-14 -19,4-5 -7,9 81 Prosessityöntekijät 54 74 77-20 -27,0-23 -29,9 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 49 46 33 3 6,5 16 48,5 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät 49 49 36 0 0,0 13 36,1 32 Terveydenhuollon asiantuntijat 46 42 34 4 9,5 12 35,3 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisasiant. 45 57 45-12 -21,1 0 0,0 X4 Vastavalmistuneet 43 55 55-12 -21,8-12 -21,8 X1 Opiskelijat 41 38 30 3 7,9 11 36,7 24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat 37 42 19-5 -11,9 18 94,7 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek. 37 42 31-5 -11,9 6 19,4 94 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät 25 38 27-13 -34,2-2 -7,4 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat 24 21 17 3 14,3 7 41,2 43 Laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijät 23 20 16 3 15,0 7 43,8 44 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 19 18 21 1 5,6-2 -9,5 62 Metsä- ja kalatalouden työntekijät 14 10 7 4 40,0 7 100,0 73 Käsityötuotevalmist., hienomek., painoalan työnt. 14 14 11 0 0,0 3 27,3 X3 Ammattia vaihtavat 13 13 12 0 0,0 1 8,3 82 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat 12 19 15-7 -36,8-3 -20,0 96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät 11 16 17-5 -31,3-6 -35,3
3. 50 VUOTTA TÄYTTÄNEET TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖ- MARKKINOILLA 3.1. Työttömyys pääikäryhmittäin Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston kuukauden lopun tilannekatsaustietojen mukaan Kaakkois-Suomessa oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 21 272 työtöntä työnhakijaa keskimäärin kuukaudessa pois lukien lomautetut. Työttömistä oli 24 % alle 30 -vuotiaita, 18 % 30 39 - vuotiaita, 18 % 40 49 -vuotiaita ja 40 % 50 vuotta täyttäneitä. Taulukko: Kaakkois-Suomen työttömät työnhakijat ikäryhmittäin (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukaudessa vuosien 2014 2016 tammi maaliskuussa Vuosi 15 29 -v. 30 39 -v. 40 49 -v. 50 -v. ja vanhemmat Yhteensä 2016 määrä 5 070 3 767 3 830 8 605 21 272 %-osuus 23,8 % 17,7 % 18,0 % 40,5 % 100 % 2015 määrä 4 985 3 478 3 710 8 464 20 636 %-osuus 24,2 % 16,9 % 18,0 % 41,0 % 100 % 2014 määrä 4 490 3 155 3 556 7 978 19 179 %-osuus 23,4 % 16,5 % 18,5 % 41,6 % 100 % Kaikkien työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi vuoden takaisesta 3,1 % ja kaksi vuotta aiemmasta 10,9 %. Nuorten työttömyys kasvoi kokonaistyöttömyyttä loivemmin, 1,7 % vuotta aiemmasta, mutta 12,9 % vuodesta 2014. 30 39 vuotiaiden työttömyys kasvoi ikäryhmittäisessä jaottelussa eniten 8,3 % vuodessa ja kahdessa vuodessa 19,4 %. 40 49 -vuotiaiden työttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 3,2 % ja vuodesta 2014 kasvua oli 7,7 %. Taulukko: Työttömät työnhakijat (ilman lomautettuja) ikäryhmittäin Kaakkois-Suomessa Ikäryhmä 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2015 2016 Muutos 2014 2016 Kaikki työttömät työnhakijat 21 272 20 636 19 179 636 3,1 2 093 10,9 15 29 -v. 5 070 4 985 4 490 85 1,7 580 12,9 30 39 -v. 3 767 3 478 3 155 289 8,3 612 19,4 40 49 -v. 3 830 3 710 3 556 120 3,2 274 7,7 50 -v. ja vanhemmat 8 605 8 464 7 978 141 1,7 627 7,9 Vanhimman ikäluokan, 50 -vuotiaiden ja sitä vanhempien, työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta samaa vauhtia kuin nuorisotyöttömyyskin, 1,7 %, kahden vuoden takaisesta kuitenkin hieman rauhallisemmin, 7,9 %.
3.2. 50 -vuotiaat ja sitä vanhemmat työttömät työnhakijat 3.2.1. Iäkkäiden työttömyyden yleinen kehitys Kaikista Kaakkois-Suomen työttömistä työnhakijoista oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä naisia 44,2 % ja miehiä oli 55,8 %. 50 vuotta täyttäneistä työttömistä työnhakijoista naisten osuus oli hieman korkeampi, 47,1 %, miesten osuus vastaavasti hieman matalampi 52,9 %. Kun kaikkien 50 -vuotiaiden ja sitä vanhempien työttömien määrä kasvoi 1,7 % vuoden takaisesta, niin työttömien 50 vuotta täyttäneiden naisten määrä kasvoi 2,1 % ja miesten 1,4 %. Kaavio: Kaakkois-Suomen iäkkäät työttömät miehet ja naiset (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukaudessa vuosien 2014 2016 tammi maaliskuussa 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 4209 4489 4550 3974 3769 1 Miehet 2 Naiset 4056 2014 2015 2016 Koko maassa oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin kuukaudessa 220 160 työtöntä työnhakijaa (ilman lomautettuja), heistä oli 50 -vuotiaita ja sitä vanhempia 37,0 %. Vuoden 2015 vastaavasta ajasta oli kaikkien työttömien työnhakijoiden määrä lisääntynyt 3,2 % ja 50 -vuotiaiden ja sitä vanhempien työttömien määrä oli kasvanut 3,4 %. Kaakkois-Suomen iäkkäistä työttömistä työnhakijoista oli tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä suomalaisia 91,7 %, EU -kansalaisia 1,3 % ja muita ulkomaalaisia 7,0 %. Suomalaisten iäkkäiden työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta 1 %, EU -kansalaisten 9 % ja muiden ulkomaalaisten 6 %. Kansalaisuuden mukainen tarkastelu osoittaa, että 50 vuotta täyttäneistä työttömistä oli venäläisiä 5,9 %, virolaisia 0,8 % ja thaimaalaisia 0,2 %. Venäläisten osalta kasvua vuoden takaiseen oli 4 %, virolaisten 11 % ja thaimaalisten iäkkäiden työttömien määrä kasvoi 45 %. Jakamalla iäkkäät työttömät työnhakijat kolmeen ikäryhmään 50 54 -vuotta, 55 59 -vuotta sekä yli 59 -vuotiaat nähdään, että työttömiä oli eniten yli 59 -vuotiaiden ryhmässä, 41 % 50 vuotta täyttäneistä työttömistä. Toiseksi eniten iäkkäistä työttömistä oli 55 59 -vuotiaiden ryhmässä (32 %).
Taulukko: Iäkkäät työttömät työnhakijat (ilman lomautettuja) ikäryhmittäin Kaakkois-Suomessa Ikäryhmä 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2015 2016 Muutos 2014 2016 50 vuotta täyttäneet yhteensä 8 605 8 464 7 978 141 1,7 627 7,9 50 54 v. 2 338 2 246 2 117 92 4,1 221 10,4 55 59 v. 2758 2824 2715-66 -2,3 43 1,6 Yli 59 -vuotiaat 3 509 3 394 3 146 115 3,4 363 11,5 Ikäryhmien keskinäisessä vertailussa havaitaan, että edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2016 pieneni ainoastaan 55 59 -vuotiaiden työttömien määrä (-66 työtöntä). Eniten lisääntyivät yli 59 - vuotiaat työttömät työnhakijat (+115 työtöntä). Rakennetyöttömyys Seuraavassa taulukossa 50 -vuotiaiden ja sitä vanhempien työttömyyttä tarkastellaan rakennetyöttömien osalta. Vertailun vuoksi taulukossa esitetään myös kaikkien työttömien työnhakijoiden vastaava tilanne. 50 vuotta täyttäneiden rakennetyöttömien määrä kasvoi vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta ajasta 6,3 %, kun kaikkien rakennetyöttömien määrä kasvoi 7,6 %. Taulukko: Rakennetyöttömien määrät keskimäärin kuukaudessa tammi maaliskuussa Pitkäaikaistyöttömät Palveluilta työttömäksi Palveluilta palveluille Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Rakennetyöttömät yhteensä 50 -vuotiaat ja sitä vanhemmat työttömät: 1. neljännes 2016 keskiarvo 4678 990 1039 121 6 829 - osuus % kaikista rakennetyöttömistä 68,5 % 14,5 % 15,2 % 1,8 % 100 % 1. neljännes 2015 keskiarvo 4296 1066 972 87 6 422 - osuus % kaikista rakennetyöttömistä 66,9 % 16,6 % 15,1 % 1,4 % 100 % Muutos 2015-2016 % 8,9-7,1 6,9 39,1 6,3 Kaikki työttömät: 1. neljännes 2016 keskiarvo 7511 2920 3589 555 14 575 - osuus % kaikista rakennetyöttömistä 51,5 % 20,0 % 24,6 % 3,8 % 100 % 1. neljännes 2015 keskiarvo 6640 2872 3545 490 13 547 - osuus % kaikista rakennetyöttömistä 49,0 % 21,2 % 26,2 % 3,6 % 100 % Muutos 2015-2016 % 13,1 1,7 1,2 13,3 7,6 50 vuotta täyttäneistä rakennetyöttömistä kuului 69 % pitkäaikaistyöttömien ryhmään. Yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleiden 50 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 9 % kun kaikkien pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 13 %. (Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.)
Rinnasteisia pitkäaikaistyöttömiä oli 50 vuotta täyttäneistä rakennetyöttömistä 14 % ja heidän määränsä supistui edellisestä vuodesta 7 % kun ryhmä kaikkien työttömien osalta kasvoi 2 %. (Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kk:n aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet muut kuin yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät.) Palveluilta työttömäksi jääneiden ryhmään kuului 15 % 50 -vuotiaista ja sitä vanhemmista rakennetyöttömistä. Iäkkäiden palveluilta työttömäksi jääneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 7 % kun ryhmä kaikkien työttömien osalta kasvoi 1 %. (Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.) Palveluilta palveluille sijoittuneiden 50 -vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 39 %. Kaikkien työttömien osalta tämä ryhmä kasvoi edellisestä vuodesta 13 %. (Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.) Iäkkäiden työttömien työttömyyden alkaminen ja päättyminen Kaikista tämän vuoden tammi-maaliskuussa Kaakkois-Suomessa alkaneista työttömyysjaksoista oli 50 -vuotiaita ja sitä vanhempia 24 % ja päättyneistä työttömyysjaksoista heitä oli 22 %. Yli kuusi kuukautta ylittävistä työttömyyksistä oli 50 vuotta täyttäneitä 33 % ja 12 kuukautta ylittävistä työttömyyksistä iäkkäitä oli 42 %. 50 -vuotiaiden ja sitä vanhempien työttömyysjaksoja alkoi Kaakkois-Suomessa kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa 707 keskimäärin kuukaudessa. Luku oli 7 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Päättyneitä iäkkäiden työttömyysjaksoja oli alkuvuonna 803 keskimäärin kuukaudessa, samaa tasoa kuin vuotta aiemmin. Päättyneistä työttömyysjaksoista 23 % oli saanut itse työtä, 16 % oli lomau-
tus/lyhennetty työviikko päättynyt ja 12 % siirtynyt työvoiman ulkopuolelle. Suurin määrällinen vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli työvoimakoulutuksen aloittaneiden ryhmässä (-34) ja suurin kasvu työvoiman ulkopuolelle siirtyneiden ryhmässä (+22). Taulukko: 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien alkaneet ja päättyneet työttömyysjaksot sekä 6 kk ja 12 kk ylittävät työttömyydet Kaakkois-Suomessa 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2015-2016 Muutos 2014-2016 Alkaneet työttömyysjaksot 707 762 924-55 -7,2-217 -23,5 Päättyneet työttömyysjaksot 803 808 944-5 -0,6-141 -14,9 6 kk ylittävät työttömyydet 357 344 346 13 3,8 11 3,2 12 kk ylittävät työttömyydet 205 218 175-13 -6,0 30 17,1 50 -vuotiaiden ja sitä vanhempien 6 kuukautta ylittäviä työttömyysjaksoja oli alkuvuonna keskimäärin kuukaudessa 357, mikä oli 4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Iäkkäiden 12 kuukautta ylittäviä työttömyyksiä oli alkuvuonna Kaakkois-Suomessa 205, 6 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Iäkkäät työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomessa alueittain Kaakkois-Suomen alueellinen tarkastelu osoittaa, että iäkkäiden työttömyys kasvoi vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä 4 % Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa pysyi edellisen vuoden tasolla. Kymenlaakson osuus Kaakkois-Suomen 50 vuotta täyttäneistä työttömistä oli 58 % ja Etelä- Karjalan osuus 42 %. Taulukko: Iäkkäät työttömät (ilman lomautettuja) seutu- ja maakunnittain Kaakkois-Suomessa Alue 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2015-2016 Muutos 2014-2016 Kaakkois-Suomi 8 605 8 464 7 978 141 1,7 627 7,9 081 Kouvola 2 473 2 513 2 402-40 -1,6 71 3,0 082 Kotka-Hamina 2 528 2 478 2 324 50 2,0 204 8,8 08 KYMENLAAKSO 5 001 4 991 4 726 10 0,2 275 5,8 091 Lappeenranta 2 305 2 262 2 147 43 1,9 158 7,4 093 Imatra 1 300 1 211 1 106 89 7,3 194 17,5 09 ETELÄ-KARJALA 3 605 3 473 3 252 132 3,8 353 10,9 Seutukunnittain alueen iäkkäiden työttömyyttä tarkasteltaessa havaitaan, että työttömänä olevien yli 50 -vuotiaiden määrä väheni ainoastaan Kouvolan seutukunnassa (-1,6 %) edellisestä vuodesta. Muissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa iäkkäiden työttömien määrä kasvoi, eniten Imatran seutukunnassa (+7 %).