1. Kaakkois-Suomen uusien avoimien paikkojen seuranta

Transkriptio

1 1 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa laaditaan työmarkkinoita käsitteleviä raportteja ja analyyseja. Seuranta- ja ennakointitiedon tarve on korostunut talouden nopeiden ja osin yllätyksellisten muutosten vuoksi. Ei tarvita pelkästään erilaista numerollista tietoa, vaan erityisen tarpeellista on tiedoista tehtävien yhteenvetojen, johtopäätösten ja analyysien laatiminen. Tämä raportti yhdistää numerollista seurantaa ja siitä tehtävää analyysia. Raportin tiedot saadaan työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä työnvälitystilastosta. Työnvälitystilasto saadaan työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekistereiden tiedoista. Tilaston laatuselosteen linkki on tässä: Raportti koostuu viidestä osiosta: 1. Kaakkois-Suomen uusien avoimien paikkojen seuranta Tässä osiossa esitellään meneillään olevan vuoden paikkakehitystä. Seurannassa halutaan tuoda esiin paitsi paikkojen rakennetta eli millaisia paikkoja on eniten jne., myös miten tilanne on muuttunut. Numerotaulukoissa esitellään muutosta edellisen vuoden vastaavaan aikaan ja myös kahden vuoden muutosta. Tietoja esitellään lähinnä ammattiryhmittäin. Työvoimaa tilatessaan työnantaja ilmoittaa työtehtävän ammattinumeron. Tämä on hyvä pohja saada esiin se, millaisia tarjolla olevat työpaikat ovat ja miten työvoiman kysyntä näillä perusteilla muuttuu. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 2. Nuoret ( v.) työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa käsitellään nuorten ajankohtaista, kuluvan vuoden työttömyystilannetta. Tietoja esitellään neljännesvuosittain. Selvityksessä halutaan tuoda esiin paitsi nykyistä työttömyystilannetta myös tilanteen muutosta. Ajankohtaisia tietoja verrataan edellisten vuosien tilanteeseen. Olemme tässä laajentaneet nuorten ryhmää yleisen pidetyn vuotiaiden sijasta vuotiaisiin. Tämä mm. sen vuoksi, että usein koulutus vie paljon aikaa ja muutoinkin työmarkkinoille sisään pääseminen tapahtuu osalla nuoria vasta sen jälkeen kun he ovat täyttäneet 25 vuotta. Nuorten työttömyyttä tarkastellaan mm. ammattiryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 3. Työssä käyvät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa raportoidaan työssä käyvän työnhakijajoukon rakenteellisia piirteitä kuluvana vuonna Kaakkois-Suomessa. Raportissa tarkastellaan sitä, millaisista henkilöistä työssä käyvien uutta työtä hakevien joukko koostuu ja miten rakenne on muuttunut viime aikoina. Työnhakijoiden tilannetta tarkastellaan mm. ikä-, ammatti- ja koulutusrakenteen pohjalta. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa.

2 vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Iäkkäiden työttömyyttä käsittelevässä raportissa seurataan miten 50 vuotta täyttäneiden työttömyystilanne on viime aikoina kehittynyt Kaakkois-Suomessa. Raportissa tarkastellaan iäkkäiden työttömyyden rakenteellisia piirteitä ja työttömyyden kehitystä. 50 vuotta täyttäneiden työttömyyttä tarkastellaan mm. ammattiryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 5. Pitkäaikaistyöttömät Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa esitellään meneillään olevan vuoden pitkäaikaistyöttömyyden kehitystä. Raportissa tarkastellaan pitkäaikaistyöttömyyden rakenteellisia piirteitä: millaisista henkilöistä joukko koostuu ja miten rakenne on muuttunut ajan myötä Kaakkois-Suomessa. Pitkäaikaistyöttömien tilannetta tarkastellaan mm. ikä-, ammatti- ja koulutusrakenteen pohjalta. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. Raportti on päivitetty ja seuraava päivitys tehdään noin kolmen kuukauden kuluttua Laatija: suunnittelusihteeri Anitta Lehtinen

3 3 Sisällys 1. KAAKKOIS-SUOMEN UUSIEN AVOIMIEN PAIKKOJEN SEURANTA Uudet avoimet työpaikat maaliskuussa Kehitys vuoden 2015 alusta lähtien NUORET VUOTIAAT TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Yleistilanne Nuoret vuotiaat työttömät työnhakijat koulutuksen mukaan Nuoret vuotiaat työttömät työnhakijat ammattiryhmittäin TYÖSSÄ KÄYVÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Yleistilanne Työssä olevien työnhakijoiden ammattirakenne Työssä olevien työnhakijoiden koulutusrakenne VUOTTA TÄYTTÄNEET TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Työttömyys pääikäryhmittäin vuotiaat ja sitä vanhemmat työttömät työnhakijat Iäkkäiden työttömyyden yleinen kehitys Iäkkäiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne Iäkkäiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Yleistilanne Pitkäaikaistyöttömien ammattirakenne Pitkäaikaistyöttömien koulutusrakenne... 61

4 4 1. KAAKKOIS-SUOMEN UUSIEN AVOIMIEN PAIKKOJEN SEURANTA 1.1. Uudet avoimet työpaikat maaliskuussa 2015 Vuoden 2015 maaliskuussa ilmoitettiin Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon 2500 alueella avautunutta työpaikkaa, 10 % enemmin kuin vuotta aiemmin, mutta 13 % vähemmin kuin vuonna Uusista paikoista 32 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja, 25 % asiantuntijan paikkoja, 11 % erityisasiantuntijoiden ja 10 % muiden työntekijöiden paikkoja. Edellisestä vuodesta lisääntyivät määrällisesti eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+152) ja toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden (+83) paikat. Määrällisesti suurimmat vähennykset olivat muiden työntekijöiden (-98) sekä maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikoissa (-29). Kaavio: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat 1 ammattinumeron tarkkuudella maaliskuussa Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät Koko maan TE -toimistoihin ilmoitettiin maaliskuussa uutta avointa työpaikkaa, joka oli 13 % enemmin kuin vuotta aiemmin ja 8 % enemmin kuin kaksi vuotta aiemmin. Uusista avoimista paikoista 35 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja, asiantuntijoiden paikkojen osuus oli 17 ja muiden työntekijöiden paikkojen osuus 15 %. Vuoden 2014 maaliskuuhun verrattuna vähenivät paikat määrällisesti eniten asiantuntijoiden tehtävissä

5 5 (-1 172) sekä maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikoissa (-313). Edelliseen vuoteen verrattuna paikat lisääntyivät määrällisesti eniten palvelu- ja myyntityössä (+5191), rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä (+671) sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyössä (+622). Kaakkois-Suomen paikkojen osuus koko maan paikoista oli maaliskuussa 4,8 prosenttia ja vuotta aiemmin 4,9 prosenttia. Kahden ammattinumeron tasolla Kaakkois-Suomen uusia avoimia paikkoja tarkasteltaessa havaitaan, että niistä oli eniten liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja (20 %). Myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja oli 19 %, hoivapalvelun ja terveydenhuollon paikkoja 7 % ja opettajien ja muiden opetusalan erityisasiantuntijoiden paikkoja 6 % kaikista alueen uusista avoimista paikoista. Uusien avoimien paikkojen määrä kasvoi Kaakkois-Suomessa vuodentakaisesta kaikkiaan 234:llä. Määrällisesti eniten lisääntyivät myyjien, kauppiaiden ym. (+169), asiakaspalvelutyöntekijöiden (+91), konepaja- ja valimotyöntekijöiden, asentajien, korjaajien (+45) sekä liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden (+42) paikat. Joissakin ammattiryhmissä paikkojen määrä myös supistui. Suurimmat määrälliset vähennykset edelliseen vuoteen verrattuna olivat maaliskuussa siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden (-70), hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden (- 69), maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. (-31) ja teollisuustuotteiden kokoonpanijoiden (-27) uusissa avoimissa paikoissa. Työn keston mukaisessa jaottelussa maaliskuun uusista avoimista paikoista oli alle kuukauden kestäviä paikkoja seitsemän prosenttia (vuonna %), 1 3 kuukaudeksi työllistäviä paikoista oli 23 % (27 %) ja 3 6 kuukaudeksi työllistäviä 14 % (14 %). Yli vuoden kestäviä uusista paikoista oli 47 % kun niitä vuotta aiemmin oli 39 %. Seutukunnittain paikkoja tarkasteltaessa nähdään, että Kaakkois-Suomen maaliskuun uusista avoimista työpaikoista 36 % oli Lappeenrannan seudulla. Alueen 900 paikkaa oli 45 % enemmän kuin vuotta aiemmin ja 42 % enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Seutukunnan paikoista 35 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden, 25 % oli asiantuntijoiden

6 6 paikkoja ja 12 % muiden työntekijöiden paikkoja. Suurimmat paikkatarjonnan kasvut vuoden takaisesta nähdään palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+162) ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyön paikoissa (+54). Paikkatarjonta supistui muiden työntekijöiden paikoissa (- 17). Kaavio: Uudet avoimet työpaikat seutukunnittain ja ammattiryhmittäin Kaakkois-Suomessa maaliskuussa Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät Kouvola Kotka-Hamina Lappeenranta Imatra Kouvolan seutukunnan alueella oli 30 % Kaakkois-Suomen maaliskuun uusista avoimista työpaikoista. Alueen 741 paikkaa oli 26 % enemmän kuin vuotta aiemmin ja 3 % enemmän kuin vuonna Seutukunnan paikoista 36 % oli asiantuntijoiden paikkoja, 29 % palveluja myyntityön paikkoja ja 10 % toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöille. Suurimmat tarjonnan kasvut edellisestä vuodesta nähdään asiantuntijoiden (+100) ja palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+68) paikoissa. Eniten edellisestä vuodesta vähenivät muiden työntekijöiden (-46) ja prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden (-13) paikat. Kaakkois-Suomen maaliskuun uusista avoimista työpaikoista 25 % oli Kotka-Haminan seutukunnan alueella. Alueen 614 paikkaa oli 24 % vähemmin kuin vuotta aiemmin ja 52 % vähemmin kuin vuonna Alueen uusista avoimista paikoista 37 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden, 21 % erityisasiantuntijoiden ja 16 % asiantuntijoiden paikkoja. Eniten

7 7 edellisestä vuodesta lisääntyivät rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden (+16) sekä erityisasiantuntijoiden (+14) paikat, eniten vähenivät paikat asiantuntijoiden (-73) sekä palvelu- ja myyntityöntekijöiden (-68) ryhmissä. Imatran seudulla oli uusia avoimia paikkoja maaliskuussa 244 eli kaksi prosenttia vähemmin kuin vuotta aiemmin, mutta 16 % enemmin kuin kaksi vuotta aiemmin. Seutukunnan paikoista 25 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden, 17 % erityisasiantuntijoiden, 17 % muiden työntekijöiden ja 16 % asiantuntijoiden paikkoja. Edellisestä vuodesta lisääntyivät eniten toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden (+11) ja maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. (+7) paikat. Eniten edellisestä vuodesta vähenivät muiden työntekijöiden (-11) ja palvelu- ja myyntityöntekijöiden (-10) paikat. Taulukko: Kuukauden uudet avoimet työpaikat seutukunnittain Kaakkois-Suomessa maaliskuussa Seutukunta Maaliskuu Muutos 2014/2015 Muutos 2013/ lkm % lkm % Kaakkois-Suomi , ,5 081 Kouvola ,8 21 2,9 082 Kotka-Hamina , ,4 091 Lappeenranta , ,5 093 Imatra , ,6

8 Kehitys vuoden 2015 alusta lähtien Uusia, työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettuja työpaikkoja avautui Kaakkois-Suomessa tammi maaliskuussa 2774 keskimäärin kuukaudessa, 13 % enemmin kuin vastaavana aikana vuonna Kaakkois-Suomen uusista avoimista työpaikoista eniten oli palveluja myyntityöntekijöiden (33 %) ja asiantuntijoiden (24 %) paikkoja. Kaavio: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat 1 ammattinumeron tarkkuudella ensimmäisellä vuosineljänneksellä keskimäärin kuukaudessa Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät Tarkasteltaessa uusia avoimia paikkoja yhden ammattinumeron tarkkuudella, havaitaan, että suhteellisesti eniten lisääntyivät maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. (+61 %) sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden (+59 %) paikat. Edellisestä vuodesta väheni suhteellisesti eniten ammatteihin luokittelemattomat (-31 %) sekä johtajien (-21 %) ja toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden (-21 %) paikat. Koko maan TE -toimistoihin ilmoitettiin kolmen ensimmäisen kuukauden aikana keskimäärin kuukaudessa uutta avointa työpaikkaa, viisi prosenttia enemmin kuin vastaavana aikana vuonna Uusista avoimista paikoista 33 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja ja asiantuntijoiden paikkojen osuus oli 18 %. Vuoden 2014 vastaavaan aikaan verrattuna lisääntyivät suhteellisesti eniten sotilaiden (+267 %), toimistoja asiakaspalvelutyöntekijöiden (+28 %) sekä palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+22 %)

9 9 paikat. Suhteellisesti eniten edellisestä vuodesta vähenivät ammatteihin luokittelemattomien (-42 %), asiantuntijoiden (-12 %) sekä johtajien (-12 %) paikkojen määrät. Kaakkois-Suomen paikkojen osuus koko maan paikoista oli tammi maaliskuussa 5,1 prosenttia kun se vuotta aiemmin oli 4,8 %. Kaavio: Kaakkois-Suomen TE toimistoon vuoden 2015 tammi maaliskuussa ilmoitetut uudet avoimet työpaikat keskimäärin kuukaudessa (suurimmat ammattiryhmät) Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 52 Myyjät, kauppiaat ym. 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek. 96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät 51 Palvelutyöntekijät 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asiant. 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, korjaajat 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) Kahden ammattinumeron tarkkuudella Kaakkois-Suomen uusia avoimia paikkoja tarkasteltaessa havaitaan, että eniten tammi maaliskuun paikoista oli liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja, joita oli 19 %. Myyjien ja kauppiaiden ym. paikkoja oli 16 %, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden paikkoja 11 % ja siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja oli 9 % kaikista Kaakkois-Suomen uusista avoimista paikoista. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä lisääntyivät paikat edelliseen vuoteen verrattuna 21 ammattiryhmässä yhteensä 521:llä keskimäärin kuukaudessa. Eniten lisääntyivät hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden avautuneet (+170), myyjien ja kauppiaiden ym. paikat lisääntyivät 77:llä, liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikat 59:llä ja siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikat 51:llä keskimäärin kuukaudessa.

10 10 Kaavio: Uusien avoimien työpaikkojen määrän muutos ensimmäisellä vuosineljänneksellä v keskimäärin kuukaudessa Kaakkois-Suomessa, eniten lisääntyneet ammattiryhmät Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 52 Myyjät, kauppiaat ym. 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek. 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym. 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asiant. 51 Palvelutyöntekijät 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, korjaajat 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) Suurimmat määrälliset vähennykset edelliseen vuoteen verrattuna olivat katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden uusissa avoimissa paikoissa (-83), asiakaspalvelutyöntekijöiden paikoissa (-17), terveydenhuollon asiantuntijoiden (-13), teollisuustuotteiden kokoonpanijoiden (-12) ja terveydenhuollon erityisasiantuntijoiden paikoissa (-12) keskimäärin kuukaudessa. Kaavio: Uusien avoimien työpaikkojen määrän muutos ensimmäisellä vuosineljänneksellä v keskimäärin kuukaudessa Kaakkois-Suomessa, eniten vähentyneet ammattiryhmät 96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 32 Terveydenhuollon asiantuntijat 82 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat 92 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät X0 Yrittäjät 41 Toimistotyöntekijät 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät 43 Laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijät 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat Ensimmäisen vuosineljänneksen uusista avoimista paikoista oli alle kuukauden kestäviä paikkoja 8 % (vuonna %). 1 3 kuukaudeksi työllistäviä paikoista oli 27 % (21 %) ja

11 kuukaudeksi työllistäviä 18 % (19 %). Yli vuoden kestäviä uusista paikoista oli 42 prosenttia kuten vuotta aiemminkin. Kaakkois-Suomessa tammi maaliskuussa 2015 avoinna olleet uudet työpaikat jakautuivat seutukunnittain seuraavasti: Kouvola 36 %, Lappeenranta 29 %, Kotka-Hamina 26 % ja Imatra 9 %. Kouvolan seudulla paikkoja avautui 25 %, Kotka-Haminan seudulla 12 % ja Lappeenrannan seudulla 7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Imatran seudulla paikkatarjonta supistui 7 % vuoden takaisesta. Taulukko: Uudet avoimet työpaikat seutukunnittain tammi maaliskuussa Kaakkois-Suomessa Seutukunta 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos 2014/2015 Muutos 2013/ lkm % lkm % Kaakkois-Suomi ,9 20 0,7 081 Kouvola ,0 67 7,2 082 Kotka-Hamina , ,4 091 Lappeenranta , ,5 093 Imatra , ,2 Kouvolan seudulla tammi maaliskuun avautuneista paikoista oli 29 % asiantuntijoiden, 29 % muiden työntekijöiden ja 21 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja. Vuoteen 2014 verrattuna lisääntyivät eniten asiantuntijoiden paikat (+114), eniten vähenivät toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden paikat (-37) keskimäärin kuukaudessa. Kahden ammattinumeron tarkkuudella seudun uusista avoimista paikoista oli eniten liikeelämän ja hallinnon asiantuntijan paikkoja (27 %), myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja (15 %), siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja (13 %) ja katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden paikkoja (11 %). Edellisestä vuodesta paikat lisääntyivät eniten liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden (+113) ja siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden (+105) tehtävissä. Suurimmat supistukset olivat asiakaspalvelutyöntekijöiden (-48) ja katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden (-26) paikoissa. Lappeenrannan seutukunnassa tammi maaliskuussa avautuneista työpaikoista oli 32 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja 27 % asiantuntijoiden paikkoja. Vuoden 2014 vastaavaan

12 12 aikaan verrattuna lisääntyivät eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikat (+42), eniten vähenivät muiden työntekijöiden paikat (-35). Kahden ammattinumeron tarkkuudella oli eniten ilmoitettu liike-elämän ja hallinnon asiantuntijan paikkoja, joita oli 23 % kaikista alueen paikoista. Myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja oli 20 %, siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja 8 % ja palvelutyöntekijöiden paikkoja 8 % kaikista seudun uusista avoimista työpaikoista. Edellisestä vuodesta paikat lisääntyivät eniten myyjien ja kauppiaiden (+30) ja asiakaspalvelutyöntekijöiden (+28) tehtävissä. Suurimmat supistukset olivat maa-, metsäja kalatalouden avustavien työntekijöiden (-22) ja siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden (-20) tehtävissä. Kaavio: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat seutukunnittain 1 ammattinumeron tarkkuudella vuoden 2015 tammi maaliskuussa keskimäärin kuukaudessa 1 Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät Kouvola Kotka-Hamina Lappeenranta Imatra Kotka-Haminan seutukunnan uusista avoimista paikoista oli 53 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja ja 13 % asiantuntijoiden paikkoja. Vuoden takaisesta suurin kasvu oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden uusissa paikoissa (+187) ja suurin vähennys oli asiantuntijoiden paikoissa (-67).

13 13 Kahden ammattinumeron tarkkuudella oli eniten ilmoitettu hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden paikkoja, joita oli 34 % kaikista seudun uusista avoimista työpaikoista. Myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja oli 13 % ja liike-elämän ja hallinnon asiantuntijan paikkoja 8 % kaikista alueen paikoista. Suurimmat paikkamäärien kasvut edellisestä vuodesta olivat hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden (+176) sekä palvelutyöntekijöiden (+14) paikoissa. Suurimmat supistukset olivat liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden (-58) sekä katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden (- 37) paikkatarjonnassa keskimäärin kuukaudessa. Imatran seudulla alkuvuonna avautuneista paikoista oli 23 % asiantuntijoiden, 23 % muiden työntekijöiden ja 22 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja. Eniten edellisestä vuodesta lisääntyivät maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. uudet paikat (+28) ja eniten vähenivät muiden työntekijöiden paikat (-28). Hieman tarkemmalla kahden ammattinumeron tarkkuudella nähdään seudun uusista avoimista paikoista olleen eniten maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. paikkoja (14 %), lakiavustajien, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoiden paikkoja (14 %) sekä myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja (11 %). Suurimmat paikkamäärien kasvut edellisestä vuodesta olivat maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. paikoissa (+28) ja sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoiden paikoissa (+22). Suurimmat vähennykset olivat katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden (-22) sekä siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden (-22) paikkatarjonnassa.

14 14 TAULUKKO: Uudet avoimet työpaikat Kaakkois-Suomessa ammattiryhmittäin Ammattiryhmä Maaliskuu Muutos % Muutos % 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos % Muutos % / / / /2015 AMMATIT YHTEENSÄ ,3-12, ,9 0,7 11 Johtajat, ylimmät virkamiehet ja järjestö ,7-87, ,0-100,0 12 Hallintojohtajat ja kaupalliset johtajat ,7 66, ,3 33,3 13 Tuotantotoiminnan,yhteiskunnan perus ,0 50, ,0 25,0 14 Hotellin, ravintolan, kaupan, muiden pal Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasi ,6 109, ,0 5,7 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat ,4-11, ,0-52,0 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasia ,3 49, ,2 24,7 24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantun ,4 20, ,5 3,7 25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasia ,3 325, ,0 225,0 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisa ,0-88, ,0-74,4 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantunt ,3 0, ,7-34,8 32 Terveydenhuollon asiantuntijat ,1-47, ,2-39,4 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat ,3 9, ,7 9,6 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan as ,4 51, ,8 20,8 35 Informaatio-, tietoliikenneteknologian a ,0-100, ,0-50,0 41 Toimistotyöntekijät ,8-4, ,7-17,3 42 Asiakaspalvelutyöntekijät ,3 292, ,7-6,0 43 Laskennan ja varastoinnin toimistotyönt ,0-27, ,9-27,3 44 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntek ,0-95, ,6-82,6 51 Palvelutyöntekijät ,0-28, ,4-34,9 52 Myyjät, kauppiaat ym ,3 71, ,8 88,2 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työn ,7-66, ,2 35,2 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät ,1 134, ,4 10,7 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym ,3 300, ,0 24,5 62 Metsä- ja kalatalouden työntekijät ,0 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasen ,6 7, ,5-8,9 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, k ,2 317, ,6 25,6 73 Käsityötuotevalmist., hienomek., painoa , ,0 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät ,0 60, ,0 66,7 75 Elintarv.-,puutyö-,vaatetus-,jalkinealan ,7-16, ,7-12,5 81 Prosessityöntekijät ,7 23, ,3-72,9 82 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat ,2-7, ,0-11,1 83 Kuljetustyöntekijät ,1-35, ,0-26,8 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistu ,9-39, ,0 19,3 92 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat t ,2 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat ,6-59, ,7-39,2 94 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät ,9-6, ,1-20,0 95 Katumyyjät, kengänkiillottajat ym Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon ty ,8-76, ,7-38,1 01 Upseerit Aliupseerit Sotilasammattihenkilöstö , X0 Yrittäjät ,0 342, ,0 122,2 X1 Opiskelijat X2 Ei ammattia X3 Ammattia vaihtavat X4 Vastavalmistuneet X5 Valmennukset X6 Koulutukset, muu kuin ammatillinen X9 Määrittelemättömät ja poistetut luokat

15 15 2. NUORET VUOTIAAT TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA 2.1 Yleistilanne Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston kuukauden lopun tilannekatsaustietojen mukaan Kaakkois-Suomessa oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin kuukaudessa työtöntä työnhakijaa pois lukien lomautetut. Määrä on kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuoden 2014 tammi-maaliskuussa ja 14 % suurempi kahden vuoden takaisesta. Nuorten työttömyys kasvoi kokonaistyöttömyyttä voimakkaammin, sillä alle 30 -vuotiaita ilmoittautui Kaakkois-Suomesta tammi-maaliskuussa työttömäksi työnhakijaksi 11 % enemmän kuin vuotta aiemmin ja 17 % enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Kaikista työttömistä työnhakijoista oli vuotiaita 24,2 % kun heitä vuotta aiemmin oli 23,4 %. Taulukko: Työttömät ja nuoret työttömät (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukaudessa Työttömät työnhakijat ilman lomautettuja 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % Kaikki työttömät työnhakijat , ,0 - nuoret ( v.) , ,4 Nuorten osuus kaikista työttömistä 24,2 % 23,4 % 23,4 % Työttömyyden kasvu oli alkuvuodesta Kaakkois-Suomessa pienempää kuin keskimäärin koko maassa. Koko maassa nuorten työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta 12 % ja kaikkien työttömien määrä kasvoi 10 %. Nuoria alle 30 -vuotiaita oli kaikista työttömistä työnhakijoista 24,4 % kun heitä vuotta aiemmin oli 24,0 %. Kaakkois-Suomen nuorissa työttömissä työnhakijoissa oli tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 51 eri kansalaisuutta. Eniten työttömistä oli suomen kansalaisia, 93,8 %, venäläisiä oli 2,6 %, virolaisia 0,6 %, irakilaisia 0,3 %, somalialaisia 0,3 % ja turkkilaisia 0,3 %. Suomalaisten nuorten työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 11 % vuoden takaisesta, venäläisten kasvoi 3 %, virolaisten kasvoi 38 %, irakilaisten väheni 32 %, somalialaisten kasvoi 15 % ja turkkilaisten kasvoi 30 %. Kaakkois-Suomen kaikista suomalaisista työttömistä työnhakijoista oli nuoria 25 %, venäläisistä työttömistä työnhakijoista nuoria oli

16 16 12 %, virolaisista 17 %, irakilaisista 35 %, somalialaisista 33 % ja turkkilaisista nuoria oli 21 %. Nuorisotyöttömyyden rakenne Jakamalla nuoret työttömät työnhakijat kolmeen ikäryhmään, vuotta, vuotta sekä vuotta, havaitaan työttömiä olevan selvästi enemmän vanhemmissa ikäluokissa. Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen toimialueen nuorista työttömistä työnhakijoista alle 20 - vuotiaita oli 11 %, vuotiaita 48 % ja vuotiaita 41 %. Taulukko: Nuoret työttömät työnhakijat (ilman lomautettuja) ikäryhmittäin Kaakkois-Suomessa keskimäärin kuukaudessa tammi maaliskuussa vuodesta 2013 vuoteen 2015 Ikäryhmä 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % vuotiaat yhteensä , , vuotiaat , , vuotiaat , , vuotiaat , ,7 Ikäryhmien keskinäisessä vertailussa nähdään, että edelliseen vuoteen verrattuna suhteellisesti eniten lisääntyivät vuotiaat työttömät työnhakijat (+12 %) ja vähiten kasvoi vuotiaiden joukko (+8 %). Alle 25 -vuotiaiden työttömyys kasvoi 10 % vuoden takaisesta. Valtakunnan tasolla kasvoi työttömyys eniten vuotiaiden ryhmässä (+14 %) ja vähiten kasvoi vuotiaiden työttömien joukko (+7 %). Alle 25 -vuotiaiden työttömyys kasvoi 12 % vuoden takaisesta. Koko maassa nuorista työttömistä työnhakijoista oli alle 20 -vuotiaita 10 %, vuotiaita 46 % ja vuotiaita 44 %. Kaakkois-Suomen kaikista alle 30 -vuotiaista työttömistä työnhakijoista oli miehiä 63 % ja naisia 37 %. Mieshakijoiden työttömyys kasvoi edellisestä vuodesta 7 % ja naishakijoiden 19 %. Koko maassa oli alle 30 -vuotiaista työttömistä työnhakijoista miehiä 60 % ja naisia 40 %. Mieshakijoiden työttömyys kasvoi edellisestä vuodesta 11 % ja naishakijoiden 14 %.

17 17 Seuraavassa taulukossa nuorisotyöttömyyttä tarkastellaan rakennetyöttömien osalta. Vertailun vuoksi taulukossa esitetään myös koko maan vastaava tilanne. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä kasvoivat sekä Kaakkois-Suomen (+29 %) että koko maan (+25 %) rakennetyöttömien kokonaismäärät vuoden 2014 vastaavasta ajasta. Kaakkois-Suomen kaikista nuorista työttömistä työnhakijoista (lomautetut ml.) oli rakennetyöttömiä 45 % (koko maassa 43 %). Puolet alle 30 -vuotiaista rakennetyöttömistä kuului ryhmään palveluilta työttömäksi jääneet. Palveluilta työttömiksi jääneiden nuorten työttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 37 %. Koko maassa keskimäärin tämä ryhmä kasvoi edellisestä vuodesta 28 %. (Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.) Taulukko: Nuoret rakennetyöttömät keskimäärin kuukaudessa tammi maaliskuussa Nuoret alle 30 -v. työttömät Kaakkois-Suomi Pitkäaikais työttömät Rinnasteiset Palveluilta pitkäaikaistyöt työttömäksi tömät Palveluilta palveluille Rakennetyöttömät yhteensä 1. neljännes 2015 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 18,2 % 25,6 % 50,0 % 6,2 % 100 % 1. neljännes 2014 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 13,5 % 31,5 % 47,3 % 7,6 % 100 % Muutos % 74,5 % 5,3 % 36,7 % 5,6 % 29 % Koko maa 1. neljännes 2015 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 20,7 % 24,9 % 48,2 % 6,1 % 100 % 1. neljännes 2014 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 17,0 % 27,7 % 47,4 % 7,9 % 100 % Muutos % 52,4 % 12,8 % 27,6 % -2,5 % 25 % Nuorten rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta viisi prosenttia. Neljäsosa kaikista nuorista rakennetyöttömistä kuului tähän ryhmään. Koko maan rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät lisääntyivät edellisestä vuodesta 13 %. (Rinnasteiset

18 18 pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kk:n aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet muut kuin yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät.) Nuorten rakennetyöttömien joukosta 18 % kuului Kaakkois-Suomessa pitkäaikaistyöttömien kategoriaan. Yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleiden alle 30 -vuotiaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 75 %. Koko maan nuorista rakennetyöttömistä oli pitkäaikaistyöttömiä 21 % ja määrä kasvoi 52 % vuoden takaisesta. (Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.) Nuorten palveluilta palveluille sijoittuneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta Kaakkois- Suomessa kuusi prosenttia ja koko maassa oli vähennystä kaksi prosenttia. (Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.) Nuorten työnhakijoiden työttömyyden alkaminen ja päättyminen Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä alkoi työnvälitystilaston kuukausikertomuksen mukaan Kaakkois-Suomessa 1140 nuorten alle 30 -vuotiaiden työttömyysjaksoa (lomautetut ml.) keskimäärin kuukaudessa. Alkaneiden työttömyysjaksojen määrä oli 10 % vähemmin kuin vuotta aiemmin ja 23 % vähemmin kuin kaksi vuotta aiemmin. Taulukko: Tammi maaliskuun aikana alle 30 -vuotiaiden alkaneet ja päättyneet työttömyysjaksot sekä 6 kk ja 12 kk ylittävät työttömyydet Kaakkois-Suomessa (lomautetut ml.) vuotiaat 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % Alkaneet työttömyydet , ,0 Päättyneet työttömyydet , ,0 6 kk ylittävät työttömyydet , ,5 12 kk ylittävät työttömyydet , ,4 Päättyneitä nuorten työttömyysjaksoja oli 1419, joka oli prosentin verran enemmän vuoden takaisesta ja prosentin verran vähemmin kahden vuoden takaisesta. Päättyneistä työttömyysjaksoista oli 20 % saanut itse työtä, 19 % oli aloittanut valmennuksen/kokeilun,

19 19 17 % ei ollut uusinut työnhakuaan ja 10 % oli aloittanut työvoimakoulutuksen. Suurin määrällinen vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli ryhmässä, joka ei ole uusinut työnhakuaan (-40) ja suurin määrällinen lisäys oli valmennuksen/kokeilun aloittaneissa (+43). Nuorten 6 kuukautta ylittäviä työttömyysjaksoja oli 301, eli 41 % enemmän kuin vuotta aiemmin ja 64 % enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Alle 30 -vuotiaiden 12 kuukautta ylittäviä työttömyyksiä oli 70 keskimäärin kuukaudessa, 75 % enemmän kuin vuotta aiemmin ja 94 % enemmän kahden vuoden takaisesta. Kaikista vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kaakkois-Suomessa alkaneista työttömyysjaksoista oli nuoria alle 30 -vuotiaita 36 %. Päättyneistä työttömyysjaksoista nuoria oli hivenen enemmän, 39 %. Kaikista kuusi kuukautta ylittävistä työttömyyksistä oli nuoria 29 % ja 12 kuukautta ylittävistä työttömyyksistä 15 %. Koko maassa väheni alkaneiden nuorten työttömyysjaksojen määrä 14 % edellisestä vuodesta ja päättyneet työttömyysjaksot vähenivät 10 %. Nuorten kuusi kuukautta ylittävät työttömyydet kasvoivat valtakunnan tasolla 27 % ja 12 kuukautta ylittävät työttömyydet lisääntyivät 49 % vuodesta Nuorisotyöttömyys Kaakkois-Suomen neljässä seutukunnassa Kaikissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa kasvoi niin kaikkien kuin nuortenkin työttömien määrät vuoden takaisesta. Suurimmat kasvut olivat Imatran seutukunnassa, jossa kokonaistyöttömyys kasvoi 10,9 % ja alle 30 -vuotiaiden työttömyys 16,6 %. Alle 25 - vuotiaiden työttömyys kasvoi 13,2 % vuoden takaisesta. Imatran seudun kaikista työttömistä oli nuoria alle 30 -vuotiaita 22,4 %. Nuorisotyöttömyyden kasvu oli pienintä Kotka-Haminan seutukunnassa, jossa alle 30 - vuotiaiden työttömyys kasvoi 8,1 % vuoden takaisesta, kokonaistyöttömyyden kasvaessa 7,7 %. Alle 25 -vuotiaiden työttömyys kasvoi 10,8 % edellisestä vuodesta. Myös Kotka- Haminan seudulla oli nuorten vuotiaiden osuus kaikista työttömistä pienempi kuin koko maassa keskimäärin eli 23,7 %.

20 20 Kaavio: Nuoret työttömät (ilman lomautettuja) alueen neljässä seutukunnassa keskimäärin kuukaudessa tammi maaliskuussa vuosina Kouvola 082 Kotka-Hamina 091 Lappeenranta 093 Imatra Kouvolan seutukunnassa nuorten alle 30 -vuotiaiden työttömyys kasvoi 8,5 % ja kokonaistyöttömyys 6,0 % edellisestä vuodesta. Alle 25 -vuotiaiden työttömyys kasvoi 6,4 % edellisestä vuodesta. Kouvolan seudulla oli nuoria vuotiaita 24,6 % kaikista työttömistä. Lappeenrannan seutukunnassa nuorten alle 30 -vuotiaiden osuus kaikista työttömistä oli Kaakkois-Suomen korkein, 25,0 %. Nuorten työttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 14,8 % kun kaikkien työttömien määrä alueella kasvoi 7,6 % vuoden takaisesta. Alle 25 - vuotiaiden työttömyys kasvoi 12,8 % edellisestä vuodesta. Taulukko: Nuoret työttömät (ilman lomautettuja) alueen neljässä seutukunnassa Seutukunta 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % Kaakkois-Suomi , ,4 081 Kouvola , ,0 082 Kotka-Hamina , ,4 091 Lappeenranta , ,0 093 Imatra , ,3

21 Nuoret vuotiaat työttömät työnhakijat koulutuksen mukaan Kaakkois-Suomen nuorista työttömistä työnhakijoista oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 64 % keskiasteen koulutuksen suorittaneita ja 24 % ylemmän perusasteen suorittaneita. Määrällisesti eniten edellisvuodesta kasvoi keskiasteen koulutuksen suorittaneiden nuorten työttömien ryhmä (+407) ja eniten väheni ylemmän perusteen käyneiden ryhmä, 20 henkilöllä. Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat (pois lomautetut) koulutusasteen mukaan keskimäärin kuukaudessa tammi maaliskuussa Kaakkois-Suomessa Koulutusaste 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % KOULUTUS YHTEENSÄ , ,4 1 ALEMPI PERUSASTE , ,9 2 YLEMPI PERUSASTE , ,0 3 KESKIASTE , ,4 5 ALIN KORKEA-ASTE ,1 8 13,6 6 ALEMPI KORKEAKOULUASTE , ,6 7 YLEMPI KORKEAKOULUASTE , ,0 8 TUTKIJAKOULUTUSASTE , ,0 9 KOULUTUSASTE TUNTEMATON ,5-5 -5,4 Hieman tarkemmalla koulutuskoodijaottelulla nähdään, että alueen nuorista työttömistä työnhakijoista oli eniten peruskoulun suorittaneita (23 %), ylioppilastutkinnon suorittaneita (10 %) ja majoitus-ravitsemus-talousalan peruskoulutuksen suorittaneita (7 %). Vuoden 2014 ensimmäisestä neljänneksestä tämän vuoden vastaavaan aikaan verrattuna eniten määrällisesti kasvoi nuorten ylioppilastutkinnon suorittaneiden työttömien ryhmä (+124) keskimäärin kuukaudessa. Majoitus-ravitsemus-talousalan peruskoulutuksen saaneet nuoret työttömät lisääntyivät 88:lla, liiketalouden perustutkinnon (merkantti, merkonomi) suorittaneet 58:lla, terveys- ja sosiaalialan peruskoulutuksen saaneet 25:llä ja tradenomin, liiketalouden AMK -tutkinnon suorittaneet 23:lla keskimäärin kuukaudessa. Määrällisesti eniten väheni nuorten sähköalan peruskoulutuksen saaneiden työttömien ryhmä (-61), peruskoulun käyneiden työttömien ryhmä (-19), muun keskiasteen koulutuksen saaneiden ryhmä (-13) sekä kone- ja metallialan peruskoulutuksen saaneiden ryhmä (-6) keskimäärin kuukaudessa.

22 22 Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakija (ilman lomautettuja) koulutuksen mukaan (suurimmat ryhmät) Kaakkois-Suomessa Koulutusaste 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos % Muutos % / /2015 KOULUTUS YHTEENSÄ ,0 17, PERUSKOULU ,6-6, YLIOPPILASTUTKINTO ,4 53, MAJOITUS-RAVITSEM-TAL.AL.PERUSKOUL ,1 29, SÄHKÖALAN PERUSKOULUTUS ,8-12, KONE- JA METALLIALAN PERUSKOULUTUS ,7-0, LIIKETAL.PERUST.(MERKANT.,MERKON.) ,9 52, RAKENNUS-, YHDYSKUNTA-ALAN PERUSK ,3 32, AUTO- JA KULJETUSALAN PERUSKOULUTUS ,8 29, PAPERI- JA KEMIANTEOLL. PERUSKOUL ,0 8, TIETOJENKÄS.PERUSKOUL.,KESKIASTE ,0 39, LVI-ALAN PERUSKOULUTUS ,9 16, TERVEYS- JA SOSIAALIALAN PERUSKOUL ,5 108, LIIKENTEEN JA MERENKULUN PERUSKOUL ,6 39, TRADENOMI, LIIKETAL. AMK-TUTKINTO ,3 124, ARTESAANI, KÄSI- JA TAIDET. PERUSK ,8 34, PUUALAN PERUSKOULUTUS ,2-9, PINTAKÄSITTELYALAN PERUSKOULUTUS ,8 18, MUU KOULUTUS, ASTE TUNTEMATON ,0-9, ELINTARVIKEALAN PERUSKOULUTUS ,9 16, MUU YLEISSIV. KOUL., YL. PERUSASTE ,0-1, MAATILATALOUDEN PERUSKOULUTUS ,9 72, TIETOTEKN.JA TIETOLIIK. PERUSKOUL ,9 100, MUU KOULUTUS, KESKIASTE ,0 27, KAUNEUDENHOITOALAN PERUSKOULUTUS ,0 73, KAUPAN JA HALLINNON AMM.TUTKINTO ,0 260, TERVEYDENHUOLLON AMK-TUTKINTO ,6 250, NUORISO- JA VAPAA-AIKATOIM.PERUSK ,3 17, TIETOJENKÄS.KOUL.,ALIN KORKEA-ASTE ,6 113, INS. (AMK), TIETOT., TIETOLIIK.TEKN ,5 100, TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSK ,0-11, SUOJELUALAN AMMATTITUTKINTO ,3 300, YLEISSIV. KOUL., ASTE TUNTEMATON ,3 17, PUUTARHATALOUDEN PERUSKOULUTUS ,5-9, MEDIANOMIN AMMATTIKORKEAKOULUTU ,0 111, MUU YLEISSIV. KOULUTUS, KESKIASTE ,9-18, MERKONOMI, LIIKETAL.OPISTOTUTKINTO ,8-39, MUU YLEISSIV. KOUL., AL. PERUSASTE ,0-36, MATK-RAV-TAL.ALAN AMK-TUTKINTO ,4 50, INS. (AMK), KONE-, EN-, KULJ.TEKN ,0-6, TERVEYS- JA SOS. ALAN AMM.TUTKINTO ,3 50, SUOJELUALAN PERUSKOULUTUS ,6 100, VIESTINTÄALAN PERUSKOULUTUS ,0 27, MAJ.,RAV.JA TAL.ALAN AMMATTITUTK ,7 75,0

23 Nuoret vuotiaat työttömät työnhakijat ammattiryhmittäin Kaakkois-Suomessa tammi maaliskuussa 2015 keskimäärin kuukaudessa olleita vuotiaita työttömiä työnhakijoita ammattiluokittain yhden numeron tarkkuudella tarkasteltaessa havaitaan, että edellisen vuoden vastaavasta ajasta pieneni ainoastaan työttömien rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden joukko (-36 työtöntä). Määrällisesti eniten edellisestä vuodesta kasvoi nuorten työttömien palvelu- ja myyntityöntekijöiden määrä (+257 työtöntä) ja työttömien erityisasiantuntijoiden määrä kasvoi 74:llä. Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat (pois lomautetut) ammattiluokittain tammi maaliskuussa Kaakkois-Suomessa Ammattiryhmä 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % AMMATIT YHTEENSÄ , ,4 1 Johtajat ,0 2 50,0 2 Erityisasiantuntijat , ,4 3 Asiantuntijat , ,4 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät , ,4 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät , ,5 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym , ,9 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät ,9 42 3,6 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät , ,4 9 Muut työntekijät , ,6 0 Sotilaat ,0 5 X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät ,4 28 2,1 Suuri osa (28 %) nuorista työttömistä työnhakijoista kuului ammatteihin luokittelemattomien ryhmään, rakennus-, korjaus ja valmistustyöntekijöihin kuului 24 % ja palvelu- ja myyntityöntekijöihin 18 %. Kahden ammattinumeron tarkkuudella nuoria työttömiä tarkasteltaessa nähdään, että suurimmat nuorten työttömien työnhakijoiden ammattiryhmät olivat ilman ammattia olevat (25 % nuorista työttömistä), konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat (8 %), rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) (8 %), palvelutyöntekijät (7 %), myyjät, kauppiaat ym. (6 %) ja sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät (5 %). Viime vuoden tammi maaliskuusta tämän vuoden vastaavaan aikaan verrattuna eniten lisääntyivät nuoret työttömät palvelutyöntekijät (+108), myyjät, kauppiaat ym. (+101), hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät (+33), ilman ammattia olevat (+26),

24 24 luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat (+24) sekä toimistotyöntekijät (+24) keskimäärin kuukaudessa. Nuorten työttömien määrä väheni eniten sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijöiden (-50), elintarvike-, puutyö-, vaatetus-, jalkinealan valmistajien (-4), yrittäjien (-3), muiden toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden (-3) sekä prosessityöntekijöiden (-3) ryhmissä keskimäärin kuukaudessa. Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakija (ilman lomautettuja) ammattiryhmän mukaan (suurimmat ryhmät) Kaakkois- Suomessa Ammattiryhmä 1. vuosineljännes keskiarvo Muutos % Muutos % / /2015 AMMATIT YHTEENSÄ ,0 17,4 X2 Ei ammattia ,1 0,5 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, korjaajat ,4 8,5 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) ,8 7,3 51 Palvelutyöntekijät ,0 39,8 52 Myyjät, kauppiaat ym ,6 94,4 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät ,7-3,6 83 Kuljetustyöntekijät ,5 47,5 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät ,3 52,3 21 Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat ,5 27,8 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat ,2 0,7 75 Elintarv.-,puutyö-,vaatetus-,jalkinealan valmist ,9-6,9 41 Toimistotyöntekijät ,1 19,6 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät ,2 26,7 81 Prosessityöntekijät ,9-14,0 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat ,8 50,0 35 Informaatio-, tietoliikenneteknologian asiantunt ,8 80,0 25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantunt ,3 12,5 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym ,4 20,8 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisasiant ,7 29,5 X4 Vastavalmistuneet ,0 25,0 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asiant ,8 39,5 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät ,1 48,5 42 Asiakaspalvelutyöntekijät ,4 21,1 24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat ,1 162,5 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek ,5 27,3 32 Terveydenhuollon asiantuntijat ,5 147,1 94 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät ,7 18,8 X1 Opiskelijat ,7 46,2 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat ,5 110,0 43 Laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijät ,0 100,0 82 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat ,7 11,8 44 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät ,3-14,3 96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät ,9 60,0 73 Käsityötuotevalmist., hienomek., painoalan työnt ,3 40,0 X3 Ammattia vaihtavat ,3-18,8 62 Metsä- ja kalatalouden työntekijät ,9 100,0

25 25 3. TYÖSSÄ KÄYVÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA 3.1 Yleistilanne Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneet työnhakijat jaetaan yhdeksään ryhmään työllisyyden mukaan: työllistettynä työssä olevat, yleisillä työmarkkinoilla työssä olevat, työttömät, henkilökohtaisesti lomautetut, lyhennetyllä työviikolla, työvoiman ulkopuolella, työttömyyseläkkeellä, työllistymistä edistävässä palvelussa sekä koulutuksessa olevat. Vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä jakautuivat työnhakijat Kaakkois- Suomessa työnvälitystilaston kuukauden lopun tilannekatsauksen mukaan eri ryhmiin seuraavasti: Työnhakijat Tammi-maaliskuu 2015 keskimäärin kuukaudessa Työnhakijat yhteensä % 00 Työllistetty % 01 Työssä yleisillä työmarkk % 02 Työtön % 03 Lomautettu % 04 Lyhennetyllä työvkolla % 05 Työvoiman ulkopuolella % 06 Työttömyyseläkkeellä % 07 Työllistym. ed. palvelussa % 08 Koulutuksessa % Tässä raportissa tarkastellaan alueelta työnhakijoiksi ilmoittautuneiden toiseksi suurinta ryhmää, yleisillä työmarkkinoilla työssä olevia. Alueen kaikkien työnhakijoiden määrä kasvoi 12 % vuodesta 2014 vuoteen 2015 ja yleisillä työmarkkinoilla työssä olevien työnhakijoiden määrä kasvoi 33 %. Työssä olevien työnhakijoiden osuus kaikista työnhakijoista alkuvuonna 2015 oli 17,4 % kun se vuotta aiemmin oli 14,8 %.

26 26 Taulukko: Kaikki työnhakijat ja yleisillä työmarkkinoilla työssä olevat työnhakijat Kaakkois- Suomessa keskimäärin kuukaudessa tammi maaliskuussa Työnhakijat Tammi-maaliskuu keskiarvo Muutos % Muutos % / /2015 Työnhakijat kaikkiaan ,3 16,7 - Yleisillä työmarkkinoilla työssä olevat ,6 44,0 Työssä olevien osuus kaikista hakijoista 17,4 % 14,8 % 14,1 % Työssä olevat työnhakijat alueen neljässä seutukunnassa Kaakkois-Suomen yleisillä työmarkkinoilla työssä olevat työnhakijat jakautuivat vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä seutukunnittain seuraavasti: Lappeenranta 30 %, Kouvola 28 %, Kotka-Hamina 28 %, % ja Imatra 14 %. Lappeenrannan seudun kaikista työnhakijoista oli alkuvuonna 19 % työssä olevia ja heidän määränsä kasvoi edellisestä vuodesta 38 % ja vuodesta 2013 kasvua oli 56 %. Kouvolan seutukunnan työssä olevien hakijat lisääntyivät edellisestä vuodesta 27 % ja kahden vuoden takaisesta 38 %. Kaikista työnhakijoista oli Kouvolan seudulla työssä olevia 17 %. Kaavio: Yleisillä työmarkkinoilla työssä olevat työnhakijat Kaakkois-Suomen seutukunnissa keskimäärin kuukaudessa tammi maaliskuussa vuosina Kouvola 082 Kotka-Hamina 091 Lappeenranta 093 Imatra