Pirkanmaan työllisyyskatsaus Huhtikuu 2015

Transkriptio

1 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Huhtikuu 215 Julkaisuvapaa keskiviikkona klo 9. Pirkanmaalla työttömyyden kehitys jatkaa laskusuunnassa Vuoden 215 ensimmäinen kolmannes on ollut työttömien työnhakijoiden osalta laskevassa suunnassa. Haasteita on kuitenkin paljon; pitkäaikaistyöttömyys, rakennetyöttömyys sekä miesten suhteellisen suuri osuus työttömissä työnhakijoissa. Positiivinen seikka on avoimien työpaikkojen määrän kasvu ensimmäisellä kolmanneksella verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan, muutos yli 7 prosenttia. Vuositasolla verrattuna vastaavaan kuukauteen avoimien työpaikkojen määrä myös kasvoi yli 1 työpaikalla. TE-toimiston palveluasiakkaana on edelleen yli 5 henkilöä. Huhtikuun 215 lopussa Pirkanmaan TE-toimistossa oli työtöntä työnhakijaa lomautetut työnhakijat mukaan lukien. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä nousi lähes 2 8:lla. Työllisyystilanne oli Pirkanmaalla huhtikuun lopussa koko maata heikompi. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,5 prosenttia ja koko maassa keskimäärin 12,9 prosenttia. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä oli edelleen kasvusuunnassa vuositasolla verrattuna, muutos oli noin 8 prosenttia. Suhteellinen osuus on kuitenkin alemmalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin, jossa nousua oli noin 1, prosenttia. Ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana 215 työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi yli 8 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. ELY-keskuksittain tarkasteltuna työttömien työnhakijoiden määrä nousi kaikissa ELYkeskuksissa Kuvio 1. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

2 Työvoimapoliittisten palveluiden piirissä yli 12 henkilöä Kaikkien työ- ja elinkeinohallinnon palvelujen piirissä oli huhtikuun 215 lopussa työnhakijaa eli 5,1 prosenttia työvoimasta. Vuositasolla verrattuna työvoimapoliittisissa palveluissa olevien osuus työvoimasta oli lähes samalla tasolla kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Työllisyystilanne huomioituna palveluiden piirissä olevien lisäys on ollut oikea aikaista ja myös tärkeää. Työllistämispalveluissa yhteensä oli hieman vähemmän asiakkaita kuin vuotta aiemmin, muutos oli laskua 3,4 prosenttia. Huomattavin muutos oli kuntouttavassa työtoiminnassa, jossa kasvua oli yli 5 prosenttia vuoden takaisesta luvusta. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi selvästi vuoden 215 huhtikuun luvusta Avoimien työpaikkojen määrä oli huhtikuussa kpl (37,2 %) enemmän kuin edellisvuoden huhtikuussa. Pirkanmaan TE-toimistossa oli avoimia työpaikkoja huhtikuun 215 lopussa kpl. Kuukauden aikana oli avoinna kaikkiaan työpaikkaa, joista uusia kuluvan kuukauden aikana avautuneita kpl. Kuukauden aikana täyttyi työpaikkaa. Huhtikuun 215 lopussa keskimäärin yhtä työtöntä työnhakijaa kohden oli avoinna,1 työpaikkaa. Suhdeluku on pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Vuoden 28 ensimmäisen kolmanneksen lukuihin verrattuna, jolloin oli taloudessa nousukausi, avoimista työpaikoista puutuu noin 4 5 kpl. Yli 1 kuukautta avoimena olevien työpaikkojen määrä oli lähes puolet kaikista avoimista työpaikoista. Avoimien työpaikkojen, joiden avoinna oloaika oli yli 1 kk, määrä oli kasvanut noin 13 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Yli 2 kuukautta avoimena olevien työpaikkojen määrä oli noin viidennes kaikista avoimista työpaikoista ja määrä oli kasvanut lähes 18 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Avoimien työpaikkojen määrän kasvu kertoo mahdollisesta positiivisesta muutoksesta työmarkkinoilla Kuvio 2. Avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden lukumäärä Tilanne kuukauden lopussa tammikuu 26 -huhtikuu Työttömiä työnhakijoita Avoimia työpaikkoja 2

3 Avoimia työpaikkoja oli huhtikuun 215 lopussa eniten ryhmässä palvelu- ja myyntityöntekijät (1 28 kpl), asiantuntijat (657 kpl), muut työntekijät (siivoojat, kiinteistöhuolto, keittiön avustavat työt yms.) (644 kpl), rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä (417 kpl), erityisasiantuntijat (opettajat, tekninen erityisosaaminen, liiketalouden erityisosaaminen yms.) (357 kpl) sekä prosessi- ja kuljetustekniikka (274 kpl) (Kuvio 3.). Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna avointen työpaikkojen määrä kasvoi eniten prosessi- ja kuljetustyössä, asiantuntijatyössä, palvelu- ja myyntityössä, rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä sekä erityisasiantuntijatyössä. Ammattiryhmittäin avoimien työpaikkojen kasvu suuntautui tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijatehtäviin, toimisto- ja asiakaspalvelutyöhön, jätehuollon tehtäviin, hoivapalvelualan töihin, suojelu- ja vartiointitöihin, myyntityöhön sekä sähkö- ja elektroniikka-alan töihin, teollisuuden kokoonpanotyöhön että käsityölaitteiden ja hienomekaniikan töihin. Avoimien työpaikkojen osalta arvioituna teollisuuden työvoiman kysyntä on vuoden 214 loppupuolella kasvanut ja suuntaus jatkui alkuvuoteen 215. Ensimmäinen vuosikolmannes ei ole tuonut tilanteeseen muutosta, joka osaltaan kertoo siitä, että teollisuuden jonkinasteinen elpyminen on kestänyt jonkin aikaa. Kuvio 3. Avoimien työpaikkojen määrä huhtikuun 215 lopussa Palvelu- ja myyntityöntekijät 128 Asiantuntijat Muut työntekijät Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät Erityisasiantuntijat Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Toimisto- ja asiakaspalv.työntekijät Maanviljelijät, metsätyöntekijät Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät Johtajat Sotilaat Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi pääammattiryhmissä vuositasolla Eniten työttömiä työnhakijoita oli huhtikuun 215 lopussa pääammattiryhmittäin vertailtuna rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ryhmässä (7 59 kpl), palvelu- ja myyntityössä (5 624 kpl), erityisasiantuntijatyössä (5 38 kpl) ja asiantuntijatehtävissä (3 422 kpl), prosessi- ja kuljetustyöntekijät (3 6 kpl) sekä muut työntekijät (2 894 kpl). Ammattitaidottomien ja ammatteihin luokittelemattomien ryhmän osuus on yli 13 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista, eli henkilöä. Vuositasolla verrattuna suhteellisesti eniten työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi asiantuntijatyössä, palvelu- ja myyntityössä, rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä sekä prosessi- ja kuljetustyössä. Työttömyyden kasvu oli muissa pääammattiryhmissä jonkin verran vähäisempää, mutta kuitenkin merkittävää. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömien työnhakijoiden suhteellinen määrä nousi voimakkaimmin terveydenhuollon erityisasiantuntijatyössä, tietotekniikan ja informaation asiantuntijatehtävissä, suojelu- ja vartiointityössä, hoivapalvelu ja terveydenhuollon työtehtävissä, myyntitöissä, rakennustöissä, konepaja- ja valimotyössä sekä kuljetustyössä. 3

4 Työttömyysaste Seutukuntien työllisyystilanteessa hieman positiivista muutosta Huhtikuun 215 lopussa oli työttömiä työnhakijoita edellisvuoden vastaavaa ajankohtaan verrattuna enemmän kaikissa seutukunnissa. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi voimakkaimmin Lounais-Pirkanmaan seutukunnassa (22 %). Työttömien työnhakijoiden määrä nousi suhteellisesti eniten Juupajoella (28 %), Sastamalassa (23 %), Parkanossa sekä Virroilla (22 %). Tampereella työttömien työnhakijoiden määrä nousi 9 %, eli henkilöä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kihniöllä, Mänttä-Vilppulassa, Valkeakoskella sekä Nokialla tilanne muuttui positiiviseen suuntaan. Työttömien työnhakijoiden määrä laski 2-6 prosenttia edellä mainituissa kunnissa verrattuna vuoden 214 vastaavaan lukuun. Seutukunnittain tarkasteltuna työttömyysaste oli alhaisin Lounais-Pirkanmaalla (12,3 %), vaikka seutukunnassa työttömien työnhakijoiden suhteellinen määrä kasvoi eniten. Tampereen seutukunnan työttömyysaste oli korkein (14,9 %). Kuntatasolla oli Vesilahdella (1,3 %) työttömyysaste alhaisin. Työttömyysaste oli Pirkanmaan kunnista korkein Tampereella (16,8 %) ja Urjalassa (15,6 %). Neljässä kunnassa työttömyysaste oli yli 14 %. Muutokset ovat kuitenkin hieman tasaantuneet, eikä suuria kasvuprosentteja enää ole läheskään niin monessa kunnassa kuin aiemmin on ollut. Tosin työttömyysaste on edelleen huomattavan korkea. Työttömyysasteella mitattuna Tampereen tilanne oli ennallaan suurten kaupunkien välisessä vertailussa. Tampereen kaupungin työttömyysaste oli koko maan 2 suurimman kaupungin vertailussa viidennellä sijalla järjestyksen ollessa Kotka (19, %), Lahti (18,3 %), Joensuu (17,1 %), Jyväskylä (16,9 %) ja Tampere (16,8 %). Työttömien työnhakijoiden absoluuttinen määrä oli Tampereen kaupungissa (19 32 henkilöä) maan toiseksi korkein Helsingin ( henkilöä) jälkeen. Suurista kaupungeista paras tilanne on Espoossa (9,7 %), Vaasassa (1, %), Seinäjoella (11, %) sekä Vantaalla (11,2 %) ja Helsingissä (11,7 %). ELY-keskuksittain vertailtaessa pienin suhteellinen muutos työttömien työnhakijoiden määrässä oli vuositasolla Kainuussa (,9 %), Lapissa (4, %) ja Kaakkois- Suomessa (5,7 %). Suurimmat negatiiviset muutokset suhteellisesti oli Uudellamaalla (15,1 %), Pohjois-Savossa (14, %) ja Pohjanmaalla (12,3 %). Työttömyysaste Suomen 2 suurimmassa kaupungissa % 19% 18% 17% 16% 15% 14% 13% 12% 11% 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 19, % 18,3 % 17,1 %16,9 %16,8 %16,7 % 15,9 %15,6 % 15,5 % 15,1 % 14,6 %14, %13,7 % 13,2 % 11,9 %11,7 % 11,2 % 11, % 1, % 9,7 % 4

5 Nuorten työttömyys oli noussut lähes viidenneksen viime vuodesta Nuorten työttömien työnhakijoiden määrä oli kasvanut huhtikuussa vuositasolla verrattuna. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Pirkanmaalla huhtikuun 215 lopussa 4 875, joista alle 2-vuotiaita 84 henkilöä. Alle 25- vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 778 henkilöllä (19, %). Alle 2-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli kasvanut huhtikuussa 215 vuoden takaisesta luvusta (27 %) eli 172 henkilöä. Vuoden 215 ensimmäisen kolmanneksen aikana on alle 25 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä 13 prosenttia korkeampi kuin vuoden 214 vastaavana aikana ja alle 2 -vuotiaiden määrä 14 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömien miesten osuus oli 6 prosenttia alle 25-vuotiaiden ryhmässä Miesten osuus alle 25-vuotiaista työttömistä työnhakijoista oli huhtikuussa 215 6,3 %, eli korkeampi kuin keskimäärin työttömien miesten osuus kaikista ikäluokista. Alle 2 -vuotiaissa osuus on 56 % ja vuotiaissa työttömien miesten osuus oli 61 prosenttia ikäryhmästään. Edellä käsiteltyjen ikäryhmien osalta työttömät miehet edustavat 6 7 % ikäryhmän kaikista työttömistä työnhakijoista. Miesten suhteellinen osuus on kasvanut koko vuoden. Nuorten miesten työttömyys on haasteellinen asia. Pääammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten nuoria oli työttömänä rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä, palvelu- ja myyntityössä sekä asiantuntijatehtävissä. Näiden osuus kaikista pääammattialoista oli lähes puolet. Alat ovat niitä joilla yleisesti on paljon työttömiä työnhakijoita. Ammattiryhmittäin vertailtuna suurimmaksi ryhmäksi nousi ammatteihin luokittelemattoman työn osuus, joka kaikista alle 25-vuotiaista työttömistä oli noin 32 prosenttia vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osalta ammattitaidottomien suhdeluku oli noin 48 %. Ammattiryhmiä vertailtaessa alle 29-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osalta merkittävät niistä ovat palvelutyöntekijät, konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat, rakennustyöntekijät, myyjät, kauppiaat, sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät, luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat, elintarvikealan-, puutyöalan-, vaatetus- ja jalkinealan työntekijät, opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat, kuljetustyöntekijät, lainopilliset, teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät. Eniten työttömiä työnhakijoita koulutuksen mukaan tarkasteltuna oli alle 29-vuotiaiden ryhmässä keskiasteen suorittaneissa, osuus 66 %. Kuvio 4. Nuorten työttömien työnhakijoiden lukumäärä ikäluokittain Pirkanmaalla kuukauden lopussa tammikuu 26 - huhtikuu v v v. 5

6 Kuvio 5. Alle 3 -vuotiaat työttömät työnhakijat koulutustason mukaan Pirkanmaalla kuukauden lopussa tammikuu 26 - huhtikuu YLEMPI PERUSASTE 3 KESKI ASTE 5 ALIN KORKEA-ASTE 6 ALEMPI KORKEAKOULUASTE 7 YLEMPI KORKEAKOULUASTE Yli 5-vuotiaiden työttömyys jatkaa kasvamista Yli 5-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli edelleen noussut vuositasolla. Huhtikuun 215 lopussa yli 5-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli eli 963 (8,2 %) enemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Yli 5-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ikäryhmässä vuotiaat edustavat yli 7 prosenttia kyseisestä ikäryhmästä. Yli 5-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä työnhakijoista on noin 36 prosenttia. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana 5 -vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli noussut noin 9 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli edelleen laskenut vuositasolla Kaikista työttömistä työnhakijoista pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuun 215 lopussa 1 627, mikä oli 563 (5, %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien osuus koko maan kaikista pitkäaikaistyöttömistä oli Pirkanmaalla 1, % kun väestön osuus koko maasta oli 9, %. Tilanne on kuitenkin tasoittunut vuoden aikana selvästi. Tilanne on silti edelleen kohderyhmässä melko negatiivinen. Noin 3 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista oli ollut yli vuoden työttömänä. Ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana tapahtui 7 prosentin lasku vastaan ajankohtaan vuonna 214. Huhtikuun 215 lopussa oli vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä henkilöä. Edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna vuotiaita pitkäaikaistyöttömien määrä oli kasvanut 5, prosenttia (huhtikuussa 214 oli 1 18 henkilöä). Alle 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuussa henkilöä. Vastaavana aikana vuotta aiemmin oli määrä 386 henkilöä. Kasvu on ollut 3 % vuotiaiden yli vuoden työttömänä olleiden määrä on 66 henkilöä, eli kasvua oli 1 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus koko maan vastaavasta ryhmästä oli Pirkanmaalla huhtikuussa 215 2,1 prosenttia. Huhtikuun 215 lopussa yli 5-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli henkilöä. Vastaavasti yli 5-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrä laski 1,5 prosenttia (Kuvio 6.). Yli 5-vuotiaiden osuus kaikista pitkäaikaistyöttömistä oli 57 % ja suhteellinen osuus oli hieman laskenut. Yli vuoden työttömänä olleiden suhteellinen osuus ikäluokasta kasvaa eniten vuotiaiden ikäryhmässä, jossa kasvu on kiihtynyt selvästi vuositasolla verrattuna. Muissa ikäryhmissä muutos oli laskeva. Suurin muutos positiiviseen suuntaan oli ikäryhmässä vuotiaat. 6

7 Kuvio 6. Pitkäaikaistyöttömien lukumäärä ikäluokan mukaan kuukauden lopussa tammikuu 26 - huhtikuu Ikäluokat yhteensä v. Yli 5 v. (Taulu 7.) Yli vuoden työttömänä olleiden alle 29-vuotiaiden suhteellinen osuus Pirkanmaalla verrattuna koko maan vastaavaan lukuun 34, 32, 3, 28, 26, 24, 22, 2, 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, v Pirkanmaan osuus % v Pirkanmaan osuus % 7

8 Pirkanmaalla rakennetyöttömyys huolestuttavalla tasolla Yli 2 -vuotta työttömänä työnhakijana olleiden määrä oli laskenut noin 5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. 14 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista oli ollut työttömänä yli 2 vuotta. Yli 2 -vuotta työttömänä olevien määrä oli huhtikuussa henkilöä. Yli 2 -vuotta työttömänä olleista oli vuotiaita 5 prosenttia ja vuotiaita 12 %. Yli 5 -vuotiaiden kokonaisosuus oli 74 %. Yli 2 -vuotta työttömänä olleiden määrän kasvu oli kuitenkin tasaantunut vuoden 215 alkupuolella. Vuoden 215 ensimmäisen kolmanneksen aikana yli 2 -vuotta työttömänä olleiden määrä oli laskenut 2 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Yli 5 -vuotta työttömänä olleiden määrä oli kasvanut vuositasolla verrattuna. Kasvua oli 2 prosenttia. Kokonaismäärästä yli 5 -vuotiaiden osuus oli noin 89 % vuotiaiden osuus oli noin 1 %. Alle 3 -vuotiaiden tilanne on säilynyt alle prosentissa. Tosin henkilömääräkin on pieni. Kaikkiaan yli 5 -vuotta työttömänä työnhakijana oli ollut huhtikuussa työtöntä työnhakijaa. Vastaavana ajankohtana vuosi sitten oli yli 5 -vuotta työttömänä työnhakijana ollut 92 henkilöä. Kasvu ei ole kuitenkaan henkilömäärällisesti suuri. Rakenteellinen työttömyys oli huhtikuussa henkilöä eli 64 % kaikista työttömistä työnhakijoista. Määrä on edelleen kasvanut hitaasti. Vastaavat luvut vuotta aiemmin olivat 6 % ja henkilöä. Rakennetyöttömien määrä oli vuoden 215 ensimmäisellä vuosikolmanneksella noussut 17 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Työttömien miesten suhteellinen osuus hieman laskenut vuositasolla Kaikista työttömistä työnhakijoista työttömiä naisia oli (42,3 %) ja työttömiä miehiä 2 37 (57,7 %) huhtikuun lopussa vuonna 215. Naisten suhteellinen ja määrällinen osuus oli noussut. Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna kasvoi työttömien naisten määrä 1 75:lla (7,7 %) ja työttömien miesten määrä 1 678:lla (9, %). Huhtikuun lopussa kaikissa Pirkanmaan kunnissa miehiä on suhteellisesti enemmän työttömänä kuin naisia. Heikoin tilanne on Ikaalisissa, Kihniöllä, Punkalaitumella, Ruovedellä, Sastamalassa, Virroilla, joissa suhteellinen osuus oli vähintään 61 %. Yhdeksässä kunnassa (Ikaalinen, Akaa, Hämeenkyrö, Kangasala, Virrat, Ruovesi, Punkalaidun, Sastamala) oli suhteellinen osuus vähintään 6 %. Pitkäaikaistyöttömyys ja varsinkin yli kaksi vuotta työttömänä olleiden ryhmässä miesten osuus on korostunut vuoden aikana selvästi. Yli vuoden työttömänä olleiden ryhmästä miesten suhteellinen osuus on 56, % ja sama tilanne on yli kaksi vuotta työttömänä olleiden ryhmässä, eli osuus on 57, %. Miesten suhteellinen osuus kaikista pitkäaikaistyöttömistä korostuu ennen kaikkea nuoremmissa ikäluokissa sekä yli 6 -vuotiaissa. Yli 5 vuotta työttömänä olleista miesten osuus on 57, prosenttia. Työttömyys ja työttömyyden kesto koskettaa ryhmästä riippumatta miehiä edelleen enemmän kuin naisia ja on vakavasti otettava haaste. Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden työllisyystilanne heikko Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä oli noussut huhtikuussa 215 yli 6 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden työttömyysaste oli huhtikuussa ,5 % kun vastaavana aikana vuonna 214 luku oli 31,9 %. Huhtikuun lopussa oli Pirkanmaalla ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita henkilöä. Viidennes ulkomaalaisista työttömistä oli ammattitaidottomia. Suurimmat ammattiryhmät olivat erityisasiantuntijat, palvelu- ja myyntityöntekijät sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät. Näiden ryhmien osuus oli noin 3 % kaikista kohderyhmän työttömistä työnhakijoista. 8

9 Katsauksen aikasarjat (tiedot keskimäärin vuodessa) Vuosi 215 luku on tammihuhtikuun keskiarvo Työttömät työnhakijat keskimäärin Pirkanmaalla Työttömät työnhakijat keskimäärin 22, 21, 2, 19, 18, 17, 16, 15, 14, 13, 12, 11, 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Työttömyysaste keskimäärin Pirkanmaalla Työttömyysaste keskimäärin 9

10 Yli vuoden ja yli kaksi vuotta työttömänä olleet työnhakijat keskimäärin Pirkanmaalla Yli vuoden työttömänä olleet keskimäärin Yli 2-vuotta työttömänä työnhakijana olleet keskimäärin Alle 25 -vuotiaat ja yli 5 -vuotiaat työttömät työnhakijat keskimäärin Pirkanmaalla Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat keskimäärin Yli 5-vuotiaat työttömät työnhakijat keskimäärin 1

11 Työttömät työnhakijat sukupuolen mukaan keskimäärin Pirkanmaalla Naiset Miehet Avoimet työpaikat keskimäärin Pirkanmaalla Avoimet työpaikat kes kimäärin 11

12 Työttömät työntekijät ja avoimet työpaikat Pirkanmaalla keskimäärin Avoimet työpaikat keskimäärin Työttömät työnhakijat keskimäärin Ulkomaalaisten työttömyysaste keskimäärin Pirkanmaalla , 35, 34, 33, 32, 31, 3, Työttömyysaste ulkomaalaiset 29, 28, 27, 26, 25, Lisätiedot: Juha Salminen, puh tai Pirkanmaan TE -toimisto, Internet: Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto. *Lomautettujen määrä sisältää kaikki henkilökohtaisesti TE-toimistoihin ilmoittautuneet. *Työvoiman määrän tiedot ovat kuntatasolla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta ja ELY-keskustasolla Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta 12

13 TAULU 1. TYÖLLISYYSTILANNE 215 HUHTIKUUN LOPUSSA ELY-KESKUS: PIRKANMAA I TILANNE KUUKAUDEN LOPUSSA huhti.15 huhti.14 Muutos Muutos % A. TYÖNHAKIJAT 1 Työttömät työnhakijat ,4 joista henkilökohtaisesti lomautetut ,3 2. Lyhennetyllä työviikolla ,9 3. Työssä olevat yhteensä ,4 joista yleisillä työmarkkinoilla ,8 joista työllistettynä ,2 4. Työvoiman ulkopuolella ,5 joista työllistymistä edist.palvelussa ,2 joista koulutuksessa , 5. Työttömyyseläkettä saavat ,1 1-5 Kaikki työnhakijat yhteensä ,3 B TYÖVOIMAN KYSYNTÄ 1. Avoimet työpaikat yhteensä ,2 joista yli kuukauden avoinna olleet ,6 joista yli 2 kuukautta avoinna olleet ,7 C PALVELUISSA 1. Valtiolle työllistetyt ,5 2. Kuntiin työllistetyt ,9 3. Yksityiselle sektorille työllistetyt ,4 1-3 Työllistetyt yhteensä ,6 4. Työvoimakoulutuksessa ,9 5. Valmennuksessa Työ- ja koul.kokeilussa ,9 8. Vuorotteluvapaasijaisena ,8 9. Kuntouttavassa työtoiminnassa ,9 1. Omaehtoisessa opiskelussa ,5 1-1 Palveluissa yhteensä ,4 D. TYÖTTÖMYYDEN RAKENNE 1. Työttömät naiset ,7 2. Työttömät miehet , 3. Alle 25-vuotiaat työttömät , 4. Yli 5-vuotiaat työttömät ,2 5. Pitkäaikaistyöttömät , E. TOIMEENTULOTURVA 1. Työttömiä työttömyyskassojen jäseniä , II. TOIMINTA KUUKAUDEN AIKANA 1. Työttömät työnhakijat ,8 2. Muut työnhakijat ,8 1-2 Työnhakijat yhteensä ,2 3. Kuukauden kaikki työpaikat ,2 Kuukauden uudet työpaikat ,7 Täyttyneet työpaikat ,8 joista toimiston hakijalla täytt ,1 4. Alkaneet työttömyysjaksot ,7 5. Päättyneet työttömyysjaksot ,6 6. Uudet työllistämiset ,4 7. Aloittanut työvoimakoulutuksen ,7 13

14 Taulu 2. TYÖNVÄLITYSTILASTO, TILANNEKATSAUS ELY-KESKUS PIRKANMAA Avoimet Työttömät AMMATTIRYHMÄ Avoimet Työttömät työpaikat työnhakijat työpaikat työnhakijat muutos % muutos % edellinen vuosi edellinen vuosi 1 JOHTAJAT JOHTAJAT, YLIMMÄT VIRKAMIEHET JA JÄRJ ,7 % 1,4 % 12 HALLINTOJOHTAJAT JA KAUPALLISET JOHTAJAT ,6 % 4,7 % 13 TUOTANTOTOIMINNAN,YHTEISKUNNAN PERUSP , % 154,5 % 14 HOTELLIN, RAVINTOLAN, KAUPAN, MUIDEN JOHT. 1 1, % 4, % YHT ,9 % 15,2 % 2 ERITYISASIANTUNTIJAT LUONNONTIETEIDEN JA TEKNIIKAN ERITYIS , % 5,7 % 22 TERVEYDENHUOLLON ERITYISASIANTUNTIJAT ,3 % 18, % 23 OPETTAJAT JA MUUT OPETUSALAN ERITYIS ,2 % 3,8 % 24 LIIKE-ELÄMÄN JA HALLINNON ERITYIS ,5 % 5,4 % 25 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN ERITYIS ,4 % 3, % 26 LAINOPILLISET, SOS.-, KULTTUURIALAN ERITYIS ,5 % 8,7 % YHT ,8 % 5,8 % 3 ASIANTUNTIJAT LUONNONTIETEIDEN JA TEKNIIKAN ASIANTUNT , % 4, % 32 TERVEYDENHUOLLON ASIANTUNTIJAT ,4 % 16,9 % 33 LIIKE-ELÄMÄN JA HALLINNON ASIANTUNT ,7 % 1,1 % 34 LAKIAVUSTAJAT, SOSIAALI- JA KULTTUURI ASIANT ,4 % 1,7 % 35 INFORMAATIO-, TIETOLIIKENNETEKNOLOGIA , % 13,1 % YHT ,1 % 9,3 % 4 TOIMISTO- JA ASIAKASPALVELUTYÖNTEKIJÄT 41 TOIMISTOTYÖNTEKIJÄT ,5 % 5, % 42 ASIAKASPALVELUTYÖNTEKIJÄT ,5 % 12,1 % 43 LASKENNAN JA VARASTOINNIN TOIMISTOTYÖ , % 16,5 % 44 MUUT TOIMISTO- JA ASIAKASPALVELUTYÖNT , % 2,4 % YHT , % 7,4 % 5 PALVELU- JA MYYNTITYÖNTEKIJÄT PALVELUTYÖNTEKIJÄT ,6 % 14,3 % 52 MYYJÄT, KAUPPIAAT YM ,8 % 11,1 % 53 HOIVAPALVELUN JA TERVEYDENHUOLLON TYÖNT ,6 % 14,7 % 54 SUOJELU- JA VARTIOINTITYÖNTEKIJÄT ,5 % 11,5 % YHT , % 13,2 % 6 MAANVILJELIJÄT, METSÄTYÖNTEKIJÄT YM.. 61 MAANVILJELIJÄT JA ELÄINTENKASVATTAJAT ,3 % 6, % 62 METSÄ- JA KALATALOUDEN TYÖNTEKIJÄT , % 2,6 % YHT ,8 % 5,4 % 14

15 Taulu 2. TYÖNVÄLITYSTILASTO, TILANNEKATSAUS ELY-KESKUS PIRKANMAA Avoimet Työttömät AMMATTIRYHMÄ Avoimet Työttömät työpaikat työnhakijat työpaikat työnhakijat muutos % muutos % edellinen vuosi edellinen vuosi 7 RAKENNUS-, KORJAUS- JA VALMISTUSTYÖNT. 71 RAKENNUSTYÖNTEKIJÄT YM. (PL. SÄHKÖASET ,1 % 13,7 % 72 KONEPAJA- JA VALIMOTYÖNTEK., ASENTAJA ,3 % 5,8 % 73 KÄSITYÖTUOTEVALMIST., HIENOMEK., PAINOT , % 11,6 % 74 SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKA-ALAN TYÖNTEKIJÄT ,2 % 8,9 % 75 ELINTARV.-,PUUTYÖ-,VAATETUS-,JALKINEALAN ,7 % -2,1 % YHT ,3 % 8,3 % 8 PROSESSI- JA KULJETUSTYÖNTEKIJÄT PROSESSITYÖNTEKIJÄT ,3 % 7,3 % 82 TEOLLISUUSTUOTTEIDEN KOKOONPANIJAT , % -4,1 % 83 KULJETUSTYÖNTEKIJÄT , % 8,9 % YHT ,1 % 6,5 % 9 MUUT TYÖNTEKIJÄT SIIVOOJAT, KOTIAPULAISET JA MUUT PUHD ,5 % 2,5 % 92 MAA-, METSÄ- JA KALATALOUDEN AVUSTAVATYÖNT. 12, % 5, % 93 TEOLLISUUDEN JA RAKENTAMISEN AVUSTAVA TYÖNT ,5 % 9,5 % 94 AVUSTAVAT KEITTIÖ- JA RUOKATYÖNTEKIJÄ ,8 % 4,8 % 95 KATUMYYJÄT, KENGÄNKIILLOTTAJAT YM... 4, %, % 96 KATUJEN PUHTAANAPIDON JA JÄTEHUOLLON TYÖNT , % -4,3 % YHT ,4 % 5,2 % SOTILAAT... 1 UPSEERIT... 8, %, % 2 ALIUPSEERIT... 5, % 4, % 3 SOTILASAMMATTIHENKILÖSTÖ... 9, % 35, % YHT 22, % 1, % X AMMATTEIHIN LUOKITTELEMATTOMAT RYHMÄT X YRITTÄJÄT ,5 % -9,6 % X1 OPISKELIJAT , % 27,9 % X2 EI AMMATTIA... 43, % 11,9 % X3 AMMATTIA VAIHTAVAT... 25, % -9,7 % X4 VASTAVALMISTUNEET... 55, % -19,1 % X5 VALMENNUKSET..., %, % X6 KOULUTUKSET, MUU KUIN AMMATILLINEN 12, % -14,3 % X9 MÄÄRITTELEMÄTTÖMÄT JA POISTETUT LUOKAT 27, % -2,6 % YHT ,5 % 8,9 % YHTEENSÄ ,2 % 8,4 % 15

16 TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JA AVOIMET TYÖPAIKAT KUNNITTAIN HUHTIKUUN LOPUSSA KUNTA TYÖ- TYÖTTÖ- TYÖTTÖMÄT AVOIMET TYÖTTÖM. VOIMA MYYS YHTEENSÄ MIESTEN ALLE 2- ALLE 25- YLI 5- YLI VUO- TYÖPAIKAT MUUTOS ASTE, % OSUUS % VUOTIAAT VUOTIAAT VUOTIAAT DEN TYÖTT % TYÖTTÖM. IKAALINEN , % % KIHNIÖ , % % PARKANO , % % Luoteis-Pirkanmaan , % % seutukunta AKAA 87 13, % % URJALA , % % VALKEAKOSKI , % % Etelä-Pirkanmaan , % % seutukunta HÄMEENKYRÖ , % % KANGASALA , % % LEMPÄÄLÄ , % % NOKIA , % % ORIVESI , % % PIRKKALA , % % PÄLKÄNE 37 11, % % TAMPERE , % % VESILAHTI 211 9, % % YLÖJÄRVI , % % Tampereen , % % seutukunta JUUPAJOKI , % % MÄNTTÄ-VILPPULA , % % RUOVESI , % % VIRRAT , % % Ylä-Pirkanmaan , % % seutukunta PUNKALAIDUN , % % SASTAMALA , % % Lounais-Pirkanmaan , % % seutukunta PIRKANMAA , % % KOKO MAA 12, % % Tilaston sisältö: Kunnittaiseen tilastoon lasketaan avoimet työpaikat työpaikan sijaintikunnan ja työttömät työnhakijat asuinkunnan mukaan laskentapäivänä. Työttömien tiedoissa ovat henkilökohtaisesti ilmoittautuneet lomautetut mukana. Kuntakohtaiset työvoimaluvut ovat Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilastosta (211), (213), TE -keskuksen ja koko maan luku Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta (213). 16

17 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 215 PIRKANMAAN TYÖLLISYYSKATSAUS 4/215 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus