SIIKAJOEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

SIIKAJOEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ANNETTU Jätelain 17 :n nojalla 17 Kunnalliset jätehuoltomääräykset Kunta voi antaa tämän luvun säännösten tai niiden nojalla annettujen valtioneuvoston yleisten määräysten täytäntöönpanon täsmentämiseksi paikallisia yleisiä määräyksiä; 1) jätteen keräyksestä, lajittelusta, säilyttämisestä, kuljetuksesta, edelleen välittämisestä, hyödyntämisestä tai käsittelystä ja näitä koskevista teknisistä vaatimuksista; 2) terveys- tai ympäristövaaran tai -haitan ehkäisemiseksi tarvittavista toimista; sekä 3) jätehuollon valvonnasta. Määräykset on annettava yleisesti tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Määräykset on toimitettava lisäksi tiedoksi alueelliselle ympäristökeskukselle. (24.1.1995/63) Siikajoen kunnan Teknisen lautakunnan päätös 21.4.2010 40 HAKEMISTO 1.Yleiset määräykset. sivu no 2-2.Jätteiden hyödyntäminen ja käsittely asuinkiinteistöllä. sivu no 4-3.Jätteiden hyödyntäminen ja käsittely muilla kiinteistöllä ja muissa toiminnoissa. sivu no 7-4.Ongelma- ja erityisjätteet. sivu no 10-5.Jätteiden keräys ja kuljetus. sivu no 13-6.Jätteiden vastaanottopaikat. sivu no 17-7.Muut määräykset. sivu no18 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 Soveltamisala Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä sekä muita Siikajoen kunnan teknisen lautakunnan antamia ohjeita ja määräyksiä. 2 Tavoitteet Jätehuoltomääräyksillä pyritään ohjaamaan jätehuoltoa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Tavoitteena on ehkäistä jätteiden syntymistä, vähentää niiden määrää ja haitallisuutta sekä estää jätteiden käsittelystä aiheutuvia haittoja. 3 Yleiset huolehtimisvelvoitteet Sekajätteet, hyötyjätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa ja toimitettava asianmukaisiin vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti tuotteena tai aineena ja toissijaisesti energiana. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 4 Määritelmät Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan: Jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Yhdyskuntajätteellä asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, ei kuitenkaan ongelmajätettä. Hyötyjätteellä jätettä, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai jonka sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää ja jolle on osoitettu vastaanottopaikka. Hyötyjätteitä ovat mm. paperi, pahvi, puu, lasipullot ja metalli. Sekajätteellä yhdyskuntajätettä, jota ei lajitella ja erilliskerätä hyötykäyttöön toimitettavaksi. Biojätteellä eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa jätettä pois lukien puutarhajäte ja ulosteperäinen jäte. Elintarvikejätteet ruuan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneet ruoka-ainekset ja elintarvikkeet sekä ruuan tähteet samoin kuin elintarvikkeiden ja rehujen valmistuksessa sekä elintarvikkeiden kaupassa syntyvää jätettä. Puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan, puutarhan ja puistojen hoidossa syntyvää eloperäistä jätettä.

Keräyspaperilla paperituotteita. sanomalehtiä, aikakauslehtiä, mainoslehtisiä ja muita niihin rinnastettavia Keräyskartongilla neste- ja kotelopakkauksia, muita kuitupakkauksia, keräyspahvia sekä muuta niihin rinnastettavaa kartonkituotetta. Pienmetallilla tyhjiä säilyke- ja juomatölkkejä, metallipurkkeja, puhdistettuja alumiinivuokia ja folioita, metallikansia, kruunu- ja kierrekorkkeja sekä muita niihin rinnastettavaa pienikokoista metalliromua. Rautaromujätteellä suuria metalliesineitä, jotka täytyy sijoittaa niitä varten varatuille keräyslavoille, kuten pyykinpesukoneet, raskaat metalliesineet Keräyslasilla puhdasta väritöntä pakkauslasia, pulloja ja purkkeja. Keräysmuovilla muovia, jolle on olemassa keräys ja hyödyntäminen, aineena tai materiaalina. Energiajakeellla polttoon kelpaavia muoveja, keräykseen kelpaamatonta paperia, neste- ja kotelopakkauksia, muita kuitupakkauksia, pieniä määriä keräyspahvia, puuperäinen jäte, styrox jäte. Ongelmajätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteitä ovat mm. liima-, maali- ja liuotinainejätteet, ohenteet, puunsuoja- ja kyllästysaineet, kasvinsuojeluaineet, tuhoeläinmyrkyt, raskasmetalliparistot, akut, elohopealamput, öljyjätteet, lääkkeet, saastuneet maat sähkö- ja elektroniikkaromu, asbesti. Erityisjätteellä jätettä, joka vaatii erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, kuten jätteen välitöntä peittämistä kaatopaikalla, mutta ei ole ongelmajätettä. Erityisjätteitä ovat mm. teurasjätteet, karjanlanta/lietelanta, käymäläjätteet, terveydenhuollossa syntyvät biologiset jätteet, pistävät ja viiltävät jätteet. Terveydenhuollon jätteellä ihmisten tai eläinten terveydenhuollossa ja hoidossa syntyvää viiltävää, pistävää ja haavoittavaa jätettä, biologista jätettä, tunnistettavaa biologista jätettä ja tartuntavaarallista jätettä. Lietteellä tarkoitetaan saostus- ja umpikaivolietettä, hiekan-, öljyn- ja rasvan-erotuskaivolietettä, puhdistamolietteitä ja muita käsittelyn kannalta vastaavia lietteitä. Rakennusjätteellä tarkoitetaan rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätettä Ylijäämämaalla rakennustoiminnan yhteydessä irrotettuja ja siinä käyttämättä jääneitä maa-aineksia. Puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan tai puutarhan hoidossa syntyvää biojätettä. Jätteiden keräilyvälineillä astioita. säiliöitä, lavoja ja muita vastaavia välineitä, joihin jätteet kootaan kuljetusta varten. Taajaan asutulla alueella asemakaavoitettuja alueita ja niiden välittömässä läheisyydessä olevia rakennettuja alueita sekä muita kylä- ja taaja-asutusalueita. 2. JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN, KÄSITTELY JA LAJITTELU

ASUINKIINTEISTÖLLÄ 5 Hyötyjätteiden lajittelu Biojäte Kun kiinteistöllä on vähintään 12 huoneistoa tai biojätettä kertyy 50 kg/vko, on biojäte lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava järjestetyn jätteenkuljetuksen mukana luvan saaneeseen laitokseen tai alueelle tai kompostoitava kiinteistöllä. Biojätteen erilliskeräilyastiaan saa laittaa pieniä määriä puutarhajätettä. keräysastiaan ei saa laittaa risuja, oksia, hiekkaista tai roskaista haravointijätettä, kiviä tai muuta maatumatonta jätettä eikä nestemäisiä jätteitä. Bioastiat on suojattava suoralta auringonpaisteelta. Omatoiminen biojätteen kompostointi on suositeltavaa, etenkin niillä kiinteistöillä, jotka eivät kuulu biojätteen erilliskeräilyn piiriin. Keräyspaperi Keräyspaperi tulee pitää aina erillään muista jätteistä ja toimittaa asianmukaiseen keräyspaikkaan. Keräyskelpoista paperia ei saa laittaa sekajätteen keräysvälineeseen. Keräyskartonki Kun kiinteistöllä on vähintään 20 huoneistoa tai keräyskelpoista kartonkia syntyy yli 50 kg/vko, on keräyskartonki lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava järjestetyn jätteenkuljetuksen mukana luvan saaneeseen käsittely- ja keräyspaikkaan. Edellä mainittua pienempien asuinkiinteistöjen tulee toimittaa keräyskartonki aluekeräyspisteisiin. Pienmetalli Kun kiinteistöllä on vähintään 20 huoneistoa tai pienmetallia syntyy yli 50 kg/vko, on pienmetalli lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava järjestetyn jätteenkuljetuksen mukana luvan saaneeseen käsittely- ja keräyspaikkaan. Edellä mainittua pienempien asuinkiinteistöjen tulee toimittaa pienmetalli aluekeräyspisteisiin. Keräyslasi Kun kiinteistöllä on vähintään 20 huoneistoa, on keräyslasi lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava järjestetyn jätteenkeräyksen mukana luvan saaneeseen käsittely- ja keräyspaikkaan. Edellä mainittua pienempien asuinkiinteistöjen tulee toimittaa keräyslasi aluekeräyspisteisiin. Energiajae

Kun kiinteistöllä syntyy enemmän kuin 50 kg viikossa, tämä tulee lajitella erikseen ja toimittaa energiajaekeräilyyn. Mikäli keräysmuovin erilliskeräystä ei ole esimerkiksi muovin hyödyntäjien puuttuessa järjestetty eikä muovijätettä voida toimittaa erilliskeräilyyn, voidaan keräysmuovi hyödyntää energiajakeena hyödynnettäväksi energiana. 6 Sekajäte Jokaisella kiinteistöllä on oltava käytössään sekajätteen keräysväline. Sekajätteen keräysvälineeseen ei saa laittaa erilliskerättäviksi määrättyjä hyötyjätteitä. 7 Kompostointi Biojäte Eloperäistä biojätettä saa kompostoida suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattava haittaeläinten pääsyltä. Kompostointi ei saa aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kompostoria on hoidettava kompostointia koskevien ohjeiden mukaisesti ja kompostori on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Biojätekompostia ei saa poistaa säiliöstä ennen kuin jätteet ovat selvästi maatuneet. Maatuneen biojätekompostin voi jälkikompostoida kompostisäiliön ulkopuolella asianmukaisessa kehikossa riittävää huolellisuutta noudattaen. Puutarhajäte Puutarhajätteitä kuten ruohoa, puiden lehtiä ja muita niihin verrattavia jätteitä, saa kompostoida ilman varsinaista kompostoria asianmukaisessa kehikossa. Kompostikehikko on suojattava niin, että se ei roskaa ympäristöä. Kompostoimattomat puutarhajätteet sekä puiden ja pensaiden leikkuujätteet, joita ei käsitellä kiinteistöllä, on kerättävä erikseen ja toimitettava Huumolan kaatopaikalle. Puutarhajätteiden vienti metsä-, puisto- ja viheralueille on kielletty. Kuivakäymäläjäte ja lemmikkieläinten ulosteet Kuivakäymäläjätteiden tai lemmikkieläinten ulosteiden kompostoinnin tulee tapahtua

kompostorissa, jossa valumavesien pääsy maaperään on estetty ja joka on haittaeläimiltä suojattu. Ulosteperäistä kompostituotetta ei saa käyttää syötävien kasvien kasvatuksessa. Mikäli kompostoidaan kuivakäymäläjätteitä tai suuria määriä lemmikkieläinten ulosteita taajaan rakennetulla alueella, on kompostoinnin toteutuksesta annettava selvitys Siikajoen tekniselle lautakunnalle hyvissä ajoin ennen kompostoinnin aloittamista. Kompostorin sijoittaminen Kompostoria tai kompostikehikkoa ei saa sijoittaa viittätoista (15) metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta viittä (5) metriä lähemmäksi naapurin rajaa. Kompostori voidaan kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta rakennusluvassa jätehuollolle varatulle alueelle. 8 Jätteen hautaaminen Jätteiden hautaaminen on kielletty. Eläinten hautaaminen Tuotantoeläinten hautaamisesta on voimassa, mitä siitä erikseen määrätään. Lemmikkieläimen saa haudata maanomistajan luvalla. Lemmikkieläintä ei saa haudata alle viidentoista (15) metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöstä eikä pohjavesialueelle tai vedenottamon suoja-alueelle. Hauta on peitettävä vähintään 0,5 1 metrin maakerroksella. Eläintä ei saa haudata muovisäkissä tai muussa maatumattomassa pakkauksessa. Alle 1 kg painoiset lemmikkieläimet saa laittaa biojäteastiaan paperiin pakattuna. Kuolleen hevosen saa haudata maahan maanomistajan luvalla. Hautaamisesta on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille. Ruhoa ei saa haudata alle 250 m etäisyydelle kaivosta tai vesistöstä eikä pohjavesialueelle. Hauta on peitettävä vähintään 1 2 metrin maakerroksella. Ruhoa ei saa haudata maatumattomassa pakkauksessa. 9 Jätteen poltto Jätteiden polttaminen on kielletty ilman lakisääteistä ympäristölupaa. Kiinteistöllä saa lämmityksen yhteydessä tulisijassa muiden kiinteiden polttoaineiden kanssa polttaa risuja, oksia tai käpyjä ja vähäisiä määriä kiinteistöllä syntynyttä kuivaa paperia, pahvia tai kartonkia. Käsittelemätön puujäte voidaan hyödyntää polttopuuna. Painekyllästetty puujäte tulee toimittaa kunnan keräyspisteeseen. Jätteiden avopoltto on kielletty taajaan asutulla alueella. Taajaan rakennetun alueen ulkopuolella saa avopolttona polttaa vähäisiä määriä kuivia risuja, oksia tai puhdasta puuta silloin, kun siitä ei aiheudu haittaa naapureille eikä metsä- tai ruohikkopalovaroitus ole voimassa. Polton on oltava niin vähäistä, että se ei johda aiheettomiin hätäilmoituksiin. Polton

suorittajan on huolehdittava jälkisammutuksesta ja palojäännöksen asianmukaisesta käsittelystä. 3. JÄTTEEN HYÖDYNTÄMINEN, KÄSITTELY JA LAJITTELU MUILLA KIINTEISTÖILLÄ JA MUISSA TOIMINNOISSA 10 Hyötyjätteiden lajittelu Erilliskeräysvelvoitteet määräytyvät samaa jätepistettä käyttävien toimijoiden yhteenlasketun jätemäärän mukaisesti. Biojäte Mikäli kiinteistöllä on ruuan valmistusta, ruokala, elintarvikemyymälä tai vastaava ja biojätettä syntyy yli 50 kg viikossa, on biojäte lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava järjestetyn jätteenkuljetuksen mukana luvan saaneeseen käsittely- tai keräyspaikkaan tai kompostoitava kiinteistöllä näiden määräysten 5 mukaisesti. Biojätteen erilliskeräilyastiaan ei saa laittaa nestemäisiä jätteitä, ulosteperäisiä jätteitä, risuja, oksia, kiviä, hiekkaista tai roskaista haravointijätettä tai muuta maatumatonta jätettä. Biojäteastiat on suojattava suoralta auringonpaisteelta. Uppopaistorasvat on kerättävä omiin astioihinsa ja toimitettava hyötykäyttöön. Satunnaisesti syntyvät pienet määrät uppopaistorasvaa voidaan imeyttää biojätteeseen tai hävittää sekajätteenä. Keräyspaperi Keräyspaperi tulee pitää aina erillään muista jätteistä ja toimittaa asianmukaiseen keräyspaikkaan. Keräyskelpoista paperia ei saa laittaa sekajätteen keräysvälineeseen. Keräyskartonki Keräyskartonki on lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava luvan saaneeseen käsittely- ja keräyspaikkaan, mikäli sitä syntyy keskimäärin yli 50 kg viikossa. Metalli- ja pienmetalli Metalli on lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava luvan saaneeseen käsittely- tai

keräyspaikkaan, mikäli sitä syntyy keskimäärin yli 50 kg viikossa. Keräyslasi Keräyslasi on lajiteltava erilliseen keräysvälineeseen ja toimitettava luvan saaneeseen käsittelytai keräyspaikkaan, mikäli sitä syntyy keskimäärin yli 20 kg viikossa. Puu Käsittelemätön puujäte, joka ei sisällä kyllästysainetta, maalia, lakkaa, liimaa yms., voidaan hyödyntää polttopuuna. Puujäte, jota ei hyödynnetä polttopuuna, tulee toimittaa luvan saaneeseen käsittely- tai keräyspaikkaan. Kyllästetty puu on ongelmajätettä, jonka hävittämisessä on noudatettava ongelmajätteistä annettuja ohjeita. Energiajae Mikäli energiaksi poltettavaksi soveltuvaa jätettä ei ole mahdollisuus hyödyntämistä teknisten tai taloudellisten seikkojen johdosta materiaalina voidaan se hyödyntää energiana. Energiaksi jätettä hyödyntävän laitoksen tulee olla tähän luvitettu. Kun kiinteistöllä syntyy enemmän kuin 50 kg viikossa sellaista energiaksi hyödynnettävää ainesta, tämä tulee lajitella erikseen ja toimittaa energiajaekeräilyyn. Mikäli keräysmuovin erilliskeräystä ei ole esimerkiksi muovin hyödyntäjien puuttuessa järjestetty eikä muovijätettä voida toimittaa erilliskeräilyyn voidaan hyödyntää energiajakeena hyödynnettäväksi energiana. 11 Puutarhajäte Mikäli puutarhajätteitä ei hyödynnetä omatoimisesti, puutarhajätteet sekä puiden ja pensaiden leikkuujätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava asianmukaiseen luvan saaneeseen käsittelytai keräyspaikkaan. 12 Maatalouden kasvijätteet Maatalouden kasvijätteet on hyödynnettävä kiinteistöllä, kompostoitava, kynnettävä peltoon tai toimitettava luvan saaneeseen käsittely- tai keräyspaikkaan. 13 Kertaluonteinen jätteiden hyötykäyttö Kertaluonteisia jätteiden hyötykäyttöä koskevat määräykset koskevat sekä kotitalouksia että yrityksiä. Muilla kuin pohjavesialueilla saa rakentamisessa tai maarakentamisessa kertaluontoisesti hyödyntää vähäisiä määriä puhtaita ylijäämämaita, tiili- ja betonimurskeita tai muita kiviainesperäisiä murskeita tai kivihiilen, turpeen tai puuperäisen polttoaineen polton lento- ja pohjatuhkia rakentamisen yhteydessä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti silloin, kun niillä voidaan korvata neitseellistä maa-ainesten käyttöä, ei kuitenkaan ammattimaisesti tai laitosmaisesti. Vähäisenä määränä tässä pidetään alle 500 m3 eriä. Hyödynnettävän murskeen

palakoon tulee olla korkeintaan 150 mm. Jätettä sisältävä rakenne on peitettävä tai pinnoitettava. Muiden jätteiden muusta kuin ammattimaisesta tai laitosmaisesta hyötykäytöstä on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista Siikajoen ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14 Rakennus-, remontti- ja puutarhajätteet Rakennus-, remontti- ja purkujätteitä koskevat määräykset koskevat sekä kotitalouksia, yrityksiä että ammattimaista rakentamista. Käyttämättä jääneet rakennusmateriaalit ja käyttökelpoiset rakennusosat rakennus-, remontti- ja purkutyömailta tulee kerätä erilleen siten, että ne voidaan toimittaa uudelleen käyttöön. Purettavan rakennuksen yli 0,5 metriä maan alle jäävät, ei haitallisia aineita sisältävät kiinteät rakenteet voidaan jättää paikoilleen. Rakenteet tulee tarvittaessa täyttää puhtailla maa-aineksilla tai 13 mukaisesti. Tuotanto- ja purkujätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi seuraavasti, kun jätettä syntyy yhteensä enemmän kuin 15 m3: Hyödynnettäväksi toimitettavat jätteet: puu keräyspaperi ja pahvi metalliromu betoni-, tiili-, laatta- ja muut kiviainesperäiset jätteet ylijäämämaa muu hyötykäyttöön soveltuva jäte Ympäristöluvan omaavaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan on toimitettava: erityisjätteet omina jakeinaan hyödynnettäväksi kelpaamaton sekajäte erilaatuiset ongelmajätteet omina jakeinaan pilaantuneet maa-ainekset 15 Yleisötilaisuuksien jätehuolto

Yleisötilaisuudet on suunniteltava mahdollisimman vähäjätteisiksi Yleisötilaisuuksissa tulee järjestää erilliskeräys biojätteelle, mikäli tapahtumassa on ruuan tarjoilua keräyspahville ja sekajätteelle Keräyspaperi, keräyslasi, energiajae ja pienmetalli on lajiteltava, mikäli tapahtumassa syntyy niitä yli 20 kg. Erilliskerätyt hyötyjätteet tulee toimittaa luvan saaneeseen käsittely- tai keräyspaikkaan. Tilaisuuden järjestäjän on huolehdittava, että tapahtuma-alueella on riittävä määrä yleisön käyttöön tarkoitettuja biojäte- ja sekajäteastioita sekä yleinen keräyspaikka messu-, myynti- ja tarjoilupisteissä syntyville jätejakeille. Messu-, myynti- ja tarjoilupisteiden hoitajien on toimitettava syntyvät jätteet tapahtuma-alueen keräyspaikkaan asianmukaisesti lajiteltuina. 4. ONGELMA- JA ERITYISJÄTTEET 16 Ongelmajätteiden lajittelu Erityiset ongelmajätteet on kerättävä ja pidettävä aina erillään toisistaan ja muista jätteistä. Ongelmajätteet on pakattava ja merkittävä asianmukaisesti. 17 Ongelmajätteiden keräys ja varastointi Kiinteistölle voidaan järjestää keräyspaikka kiinteistöllä syntyville ongelmajätteille tai joillekin ongelmajätelajeille. Näin kerättäville ongelmajätteille tulee olla erillinen lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa. Ongelmajätteiden keräyspaikan tulee olla tuulettuva tai varustettu ilmastoinnilla. Tila ei saa sijaita autosuojassa eikä asuinkiinteistön yhteisissä kellari- tai ullakkotiloissa, jotka on tarkoitettu asuntokohtaisen talousirtaimiston säilyttämiseen. Keräyspaikalla on oltava nimetty hoitaja, joka vastaa ongelmajätteiden asianmukaisesta keräyksestä, varastoinnista ja eteenpäin toimittamisesta. Keräyspisteen käyttäjille on tiedotettava, kuinka ongelmajätteiden keräys ja varastointi tapahtuu kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty. Keräyspaikan käyttöä koskevat ohjeet on oltava kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Kotitalouksissa syntyviä pienakkuja, paristoja, loisteputkia yms. pieniä ongelmajäte-eriä voidaan kerätä asukastuvilla, myymälöissä, linja-autoissa yms. sekä lääkejätteitä apteekeissa. Keräystoiminnasta tulee tiedottaa Siikajoen kunnan teknistä toimea. Eteenpäin toimitetuista ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi niiden määrä, laatu ja se, mihin jäte on

kuljetettu. Tiedot on säilytettävä kolme (3) vuotta ja pyydettäessä esiteltävä jätehuoltoa valvovalle viranomaiselle. Kutakin ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen, selvästi merkitty keräysväline. Nestemäiset ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa, asianmukaisissa, merkityissä astioissa. Astiat on sijoitettava tiivispohjaiselle reunakorokkein varustetulle alustalle. Muut ongelmajätteet on säilytettävä tiivispohjaisella alustalla katetussa tilassa. 18 Ongelmajätteiden toimittaminen käsittelyyn Asuinkiinteistöjen ongelmajätteet Asuinkiinteistöjen ongelmajätteet on toimitettava Siikajoen kunnan järjestämään keräyspaikkaan tai muuhun asianmukaisen ongelmajätteiden käsittelyluvan omaavaan keräilytai käsittelypaikkaan. Ongelmajätteet kotitalouksien ongelmajätteille järjestetystä keräyspaikasta on toimitettava asianmukaiseen jatkokäsittelyyn säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Muiden kuin asuinkiinteistöjen ongelmajätteet Muiden kuin asuinkiinteistöjen ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisenongelmajätteiden käsittelyluvan omaavaan keräily- tai käsittelypaikkaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Ongelmajätteistä on pidettäväkirjaa, josta käy ilmi niiden määrä, laatu ja se, mihin jäte on kuljetettu. Tiedot on säilytettävä kolme (3) vuotta ja pyydettäessä esitettävä jätehuoltoa valvovalle viranomaiselle. 19 Haitallisia aineita sisältävä ongelma- tai erityisjäte Haitallisia aineita kuten lyijyä, PCB:tä, PAH-aineita tai asbestia sisältävien jätteiden varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja lujia pakkauksia tai säiliöitä. Jätteitä ei saa olla jätekuormassa sekoitettuna muihin jätteisiin. Pakkaukset on merkittävä, kuten ongelmajätteiden merkitsemisestä säädetään. Jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittely- ja keräyspaikkaan. 20 Lietteet ja käymäläjätteet

Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot on tarkastettava vähintään kerran vuodessa ja tyhjennettävä tarvittaessa. Erotuskaivojen, umpisäiliöiden ja saostussäiliöiden tyhjennysjäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanottopaikkaan tai asianmukaisen ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle tai käsittelijälle. Tyhjentämisajoista ja paikoista, jonne kaivoista tai säiliöistä kerätyt jätteet on toimitettu, on pidettävä kirjaa. Muut kuin kompostoivat kuivakäymälät on varustettava tiiviillä pakkauksilla. Käymälä, jonka luo päästään loka-autolla, voidaan varustaa myös vedenpitävällä imutyhjennettävällä astialla. Käymäläastiaan ei saa panna muuta kuin käymäläjätteitä. Kuivakäymäläjäte, jota ei kompostoida asianmukaisesti kiinteistöllä, on toimitettava tiiviisti pakattuna tai säiliössä kaatopaikalle tai asianmukaisen ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle tai käsittelijälle. Kemiallisten käymälöiden jäte on toimitettava suoraan kunnan viemäriverkkoon vesihuoltolaitoksen ohjeiden mukaisesti. 21 Terveydenhuollon jäte Viiltävä, pistävä, haavoittava jäte on pakattava väljästi tiiviisiin, muotonsa säilyttäviin, särkymättömiin ja läpäisemättömiin astioihin ja biologinen jäte tiiviisiin pakkauksiin. Pakkaukset on merkittävä tekstillä Viiltävä ja pistävä jäte tai tekstillä Biologinen jäte. Viiltävä ja pistävä jäte tai biologinen jäte on toimitettava erityisjätteenä jätteenkäsittelyalueella välittömästi haudattavaksi tai muuhun luvan omaavaan käsittely- tai keräyspaikkaan. Mikäli em. jätteet kerätään syntypaikoilla tarkoitukseen erityisesti suunniteltuun keräysastiaan, jossa jätteet tehdään vaarattomiksi, voidaan ne hävittää sekajätteen joukossa. Tunnistettava biologinen jäte ja tartuntavaarallinen jäte on toimitettava poltettavaksi. Tartuntavaarallinen jäte on pakattava muiden ominaisuuksien mukaisiin tiiviisiin pakkauksiin, jotka on merkittävä tekstillä Tartuntavaara. 22 Riistan käsittelyjätteet Riistan käsittelyjätteestä sisälmykset voidaan jättää maastoon riistan suolistuspaikalle, jos niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä haittaa alueen muulle käytölle. Taajaan rakennetulla alueella ja viljelyksessä olevilla pelloilla sisälmykset on haudattava maanomistajan luvalla ja peitettävä vähintään 0,5 1 metrin maakerroksella. Sisälmyksiä ei saa jättää eikä haudata alle 150 metrin päähän pysyvästä asutuksesta. Riistan käsittelypaikalla eli ns. lahtivajalla syntyvä riistankäsittelyjäte on hyödynnettävä mahdollisimman tarkoin. Jäljelle jäävät vähäiset määrät riistankäsittelyjätteitä saa haudata maanomistajan luvalla ympäristölle haittaa aiheuttamatta. Jätteitä ei saa haudata alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöstä eikä pohjavesialueelle. Jätteet on peitettävä vähintään 1 2 metrin maakerroksella. Jätteitä ei saa haudata muovisäkeissä tai muissa maatumattomissa pakkauksissa.

Mikäli jätteitä jää hyödyntämättä suurempia määriä, on jätteet varastoitava asianmukaisessa jäteastiassa ja toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. 23 Käytöstä poistetut öljysäiliöt Muulla kuin pohjavesialueella käytöstä poistettu lämmitysöljysäiliö voidaan jättää maahan, mikäli säiliö tyhjennetään ja puhdistetaan öljystä ja turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja toteaa tarkastuspöytäkirjassaan säiliön ehjäksi. Säiliö voidaan täyttää puhtailla maa-aineksilla. Mikäli säiliö tai sen laitteet ovat rikkoutuneet tai säiliön kuntoa ei ole tarkastettu, säiliö tulee poistaa maasta. Säiliön omistajan on hyvissä ajoin ennen poistoa ilmoitettava asiasta Siikajoen tekniselle toimelle. Käytöstä poistetun öljysäiliön täyttöyhteet on poistettava. 5. JÄTTEEN KERÄYS JA KULJETUS 24 Järjestetty jätteenkuljetus Siikajoen kunnan alue kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Jätteen haltijan on tehtävä sopimus jäteastian tyhjennyksestä määrävälein asianmukaisen jätteenkuljettajan kanssa. Kiinteistöt voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää yhteisiä keräysvälineitä. Yhteisen astian käyttö on kirjattava järjestetyn jätteenkuljetuksen liittymissopimukseen siten, että jätteiden kuljettajan asiakasrekisteristä käy ilmi kaikki astiaa käyttävät kiinteistöt. Järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvat kaikki kiinteistöltä ja yhteisistä keräysvälineistä kuljetettavat yhdyskuntajätteet, lukuun ottamatta tuottajavastuulle määrättyjä jätteitä ja järjestettyyn jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Jätteen haltija vastaa järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin kuulumattoman jätteen kuljettamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. 25 Keräysvälineet Kiinteistöllä on oltava riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä. Keräysvälineiden on oltava tiiviitä, kuormauskäsittelyn ja kuumapesun kestäviä. Jätesäkkejä ei voi käyttää sekajätteen

keräyksessä. Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineen huollosta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta. Jätteiden keräysvälineet on pestävä tarvittaessa. Myös keräysvälineen ympäristön siisteydestä on huolehdittava. Keräysvälineinä saa käyttää: käsin siirrettävissä olevia, tilavuudeltaan enintään 700 litran, kannellisia, tarvittaessa pyörin ja tartuntakahvoin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneellisen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle, maahan upotettavia syväkeräyssäiliöitä, joihin sijoitettava jätesäkki voidaan koneellisesti siirtää jäteautoon tai joihin sijoitettu jätesäiliö soveltuu puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen ja poikkeuksellisten jäte-esineiden tai erittäin suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen muita tarkoitukseen soveltuvia keräysvälineitä Erilliskerättävien jätteiden ja ongelmajätteiden keräykseen tarkoitetut keräysvälineet on merkittävä jätelajin mukaan jätteen nimellä. Käsin siirrettäväksi tarkoitetut keräysvälineet saavat täysinä painaa enintään 55 kg. 26 Keräysvälineiden sijoittaminen Jäteautolla tulee olla esteetön pääsy vähintään viiden (5) metrin päähän käsin siirrettävistä jäteastioista. Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jätteenkuljetusajoneuvoon voidaan suorittaa sijaintipaikalta. Ulkona keräysvälineet on sijoitettava tasaiselle alustalle ja tarvittaessa suojattava näköesteellä, kuten aitauksella tai istutuksin. Milloin keräysvälineet sijoitetaan asuinrakennuksessa erityiseen jätehuoneeseen, tulee siellä olla riittävä muusta ilmanvaihdosta erotettu ilmanvaihto sekä vesijohto, viemäri ja valaistus. Keräysvälineiden sijoittamisessa on otettava huomioon jäteastioihin kohdistuvan ilkivallan, kuten tuhopolton, ja palon leviämisen vaara. Astiat on sijoitettava riittävän etäälle rakennuksista tai suojattava paloteknisellä osastoinnilla. Sijoituksessa on noudatettava pelastusviranomaisen ohjeita. Alueiden ja väylien, joilla keräysvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Aitausten, istutusten ja katosten sekä alueiden ja väylien tulee lisäksi olla sellaisia, että keräysvälineitä voidaan joustavasti ja esteettömästi siirtää. Alueet ja väylät eivät saa olla liukkaita. Niiden kaltevuuden tulee, mikäli mahdollista olla alle 1:10. Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijoituspaikan kunnossapidosta ja puhtaanapidosta siten, että keräysvälineet voidaan siirtää ja

tyhjentää esteettä. 27 Jätteiden laittaminen keräysvälineisiin Hyöty- ja sekajätteiden keräysvälineisiin ei saa laittaa: palon tai räjähdyksen vaaraa aiheuttavia jätteitä, kuten kuumaa tuhkaa, ongelmajätteitä esineitä tai aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa tms. syyn takia saattavat vahingoittaa jätteen tuojaa, keräysvälineen käsittelijää tai käsittelypaikan työntekijöitä taikka voivat vahingoittaa keräysvälinettä, jäteautoa tai käsittelylaitteita; esinettä tai aineita, kuten hiekoitushiekkaa, jotka saattavat vaikeuttaa jätteen kuormausta tai purkamista, nestemäisiä jätteitä tai lietteitä käymäläjätteitä erityisjätettä tai moottoriajoneuvon renkaita Edellä mainitut jätteet on kiinteistön haltijan kuljetettava joko omatoimisesti tai kuljetusyrittäjän kanssa tehtävällä sopimuksella niille tarkoitettuihin vastaanotto- tai käsittelypaikkoihin. Tuhka ja muut pölyävät jätteet on pakattava ennen jätteiden keräysvälineeseen laittamista. 28 Poikkeukselliset jätteet Jos kiinteistöllä syntyvät jätteet eivät poikkeuksellisen kokonsa tai suuren määränsä vuoksi sovellu säännölliseen järjestettyyn jätteenkuljetukseen, on jätteen haltijan huolehdittava itse kuljetuksen järjestämisestä tai sovellettava jätteen kuljetuksesta erikseen kuljetusyrittäjän kanssa. Poikkeukselliset jäte-erät on ennen kuljetusta merkittävä jätteeksi riittävän selvästi. 29 Kiinteistön keräysvälineiden käyttö Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä. Keräysvälineiden käyttöä koskevat ohjeet ja määräykset on asetettava selkeästi kaikkien käyttäjien nähtäville.

30 Keräysvälineiden tyhjennys Jätteiden keräysvälineet on mitoitettava ja jätteitä noudettava kiinteistöltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin, keräysvälineet voidaan aina sulkea eikä jätteistä aiheudu haju- tms. ympäristö- tai terveyshaittaa. Kun kiinteistöllä asutaan jatkuvasti eri jätteiden keräysvälineet on tyhjennettävä järjestetyssä jätteenkuljetuksessa vähintään seuraavin määrävälein: jätelaji pisin tyhjennysväli kesäaikana (kesä-elokuu) talviaikana (syys-toukokuu) sekajäte, jossa on biojätettä 2 viikkoa 4 viikkoa biojäte 1 viikko 2 viikkoa syväkeräysastiaan kerätty biojäte sekajäte, joka ei sisällä biojätettä 2 viikkoa 4 viikkoa tarvittaessa * tarvittaessa * kuiva ja puhdas hyötyjäte tarvittaessa * tarvittaessa * *) kuitenkin vähintään kolmen kuukauden välein kiinteistön ollessa käytössä. Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa ympäristö- tai terveyshaittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn. 31 Jätteenkuljetusvälineet Jätteet tulee kuljettaa: umpikorisessa kuljetusvälineessä

puristinlaittein varustetussa jätesäiliössä, keräysvälineenä käytettävässä umpinaisessa jätesäiliössä tai avolavoilla, jolloin tulee erityisesti huolehtia siitä, että jätettä ei pääse kuormauksen tai kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön Kuorma on tarvittaessa peitettävä esim. tiheällä verkolla tai peitteellä. Pölyävää tai pienikokoista ja kevyttä jätettä saa kuljettaa vain umpinaisessa ja kannellisessa säiliössä tai pakattuna. Mikäli jätesäiliössä kuljetetaan kosteita jätteitä, on varmistuttava säiliön tiiveydestä. 32 Jätteiden luovuttaminen kuljetukseen. Jätteen saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle ammattimaiselle jätteenkuljettajalle, joka on rekisteröitynyt alueellisen ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. 33 Jätteiden kuormaaminen Jätteiden kuormaaminen asuinkiinteistöillä tai sen lähistöllä on kielletty klo 22:00 06:00 välisenä aikana. Kuormaus on tehtävä mahdollisimman häiriöttömästi. 6. JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT 34 Jätteiden vastaanottopaikat Yleisesti käytössä olevista vastaanottopaikoista tulee pitää luetteloa ja tiedot kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden vastaanottopaikoista on oltava jokaisen saatavilla Siikajoen kunnasta. 35 Yleisten vastaanottopaikkojen käyttö Jätteiden vastaanottopaikoissa on noudatettava paikan ylläpitäjän ilmoittamia käyttöä koskevia määräyksiä ja ohjeita. Vastaanottopaikan ylläpitäjän on asetettava ohjeet ja määräykset selkeästi kaikkien käyttäjien nähtäville. 36 Jätteiden aluekeräyksen järjestäminen Jätteen keräilyvälineen sijoittamiselle on oltava maanomistajan suostumus ja tarvittaessa kunnan rakennusvalvonnan lupa.

Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineittensä kunnossapidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, etteivät ne aiheuta terveyshaittaa, ympäristön likaantumista tai roskaantumista. Keräysvälineistä ei saa aiheutua turvallisuusriskiä käyttäjille eikä niiden tyhjentäjille. Jätteiden keräysvälineessä tule olla keräyksestä vastaavan yrityksen tai yhteisön tiedot. 7. MUUT MÄÄRÄYKSET 37 Määräyksistä poikkeaminen Siikajoen kunnan teknisen lautakunnan päätöksellä voidaan yksittäistapauksissa erityisestä syystä poiketa siitä, mitä näissä määräyksissä on sanottu. 38 Rekisterin pitäminen Jätteitä kuljettavien yritysten on pidettävä rekisteriä asiakkaistaan. Yritysten on pyydettäessä toimitettava asiakastiedot Siikajoen kunnan tekniselle toimelle viranomaisvalvontaa varten. 39 Määräysten voimaantulo Nämä jätehuoltomääräykset tulevat siirtymäsäännöksessä mainittuja asioita lukuun ottamatta voimaan 1.5.2010 ja niillä korvataan Siikajoen kunnan alueella voimassa aiemmin olleet jätehuoltomääräykset. 40 Siirtymäajat Kiinteistöillä on saatettava eri hyötyjakeiden kiinteistökohtainen keräysastiasto ja vastaanotto näiden määräysten mukaiseksi viimeistään 1.5.2011 mennessä. 41 Määräysten valvonta Näiden jätehuoltomääräysten noudattamista valvoo Siikajoen kunnan tekninen lautakunta. Siikajoki 21. 4. 2010 Siikajoen kunta Tekninen lautakunta Nämä jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.6.2010 alkaen.