KEMIÖNSAAREN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTANA 1.1.2009 ALKAEN

KEMIÖNSAAREN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTANA 1.1.2009 ALKAEN

SISÄLLYSLUETTELO 1/10 1 LUKU SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT...2 1 Soveltamisala... 2 2 Määritelmät... 2 2 LUKU JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ...3 3 Kompostointi... 3 4 Jätteiden polttaminen... 3 5 Ylijäämämaan, tiilen ja betonin käyttö... 3 6 Muu jätteiden käsittely... 4 3 LUKU JÄTTEIDEN LAJITTELU-, KERÄYS- JA KULJETUSJÄRJESTELYT...4 7 Järjestetty jätteenkuljetus ja erillinen kuljetus... 4 8 Jätteiden lajittelu ja toimittaminen hyötykäyttöön tai käsittelyyn... 4 9 Ongelmajätteiden keräys ja kuljetus... 4 10 Jätelajit, joille kiinteistöllä tulee olla erilliset keräysvälineet ja kuljetus... 5 11 Kiinteistön keräysvälineiden tyhjennykset... 6 12 Yleisötilaisuuksien jätehuolto... 6 13 Yhteisen keräysvälineen käyttö kiinteistökohtaisessa keräyksessä... 7 14 Kuljetuksen suorittajan tiedonantovelvollisuus sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa... 7 15 Jätteet, joita ei saa laittaa keräysvälineisiin järjestetyssä jätteenkuljetuksessa... 7 4 LUKU JÄTTEIDEN KERÄYSVÄLINEET...8 16 Keräysvälinetyypit järjestetyssä jätteenkuljetuksessa... 8 17 Keräysvälineiden merkitseminen ja värit... 8 18 Keräysvälineiden käyttäminen... 8 19 Keräysvälineiden sijoittaminen... 9 20 Jätetilat... 9 21 Keräysvälineiden kunnossapito... 10 22 Kulkuväylien kunnossapito... 10 5 LUKU YLEISET JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT...10 23 Yleiset jätteiden vastaanottopaikat... 10 24 Yleisten vastaanottopaikkojen käyttö... 10 6 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET...10 25 Poikkeusvalta... 10 26 Määräysten voimaantulo... 10

KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTANA 2/10 annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla 1 LUKU SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT 1 Soveltamisala Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Näitä jätehuoltomääräyksiä noudatetaan asumisen ja julkisen toiminnan lisäksi soveltuvin osin myös elinkeinotoiminnan jätehuollossa. Maa- ja metsätalouden jätteet jaetaan sekä asumisesta että elinkeinotoiminnasta syntyneisiin jätteisiin. 2 Määritelmät Näissä jätehuoltomääräyksissä: 1) asuinkiinteistöllä tarkoitetaan kaikkia kiinteistöjä, joilla on yöpymiseen ja oleskeluun soveltuvia rakennuksia tai rakennus, kuten asuintalo, loma-asunto, saunamökki tai pysyvästi sijoitettu asuntovaunu 2) biojätteellä tarkoitetaan eloperäistä elintarvike- ja puutarhajätettä, joka on kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa kiinteää ja myrkytöntä jätettä 3) erillisellä kuljetuksella tarkoitetaan joko itse hoidettua tai jätteenkuljetusyrityksen kanssa erikseen sovittua jätteen kuljetusta 4) erityisjätteellä tarkoitetaan jätettä, joka vaatii erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, kuten jätteen välitöntä peittämistä kaatopaikalla, mutta joka ei ole ongelmajätettä. Erityisjätteitä ovat muun muassa erityisen pölyävä jäte, käymäläjäte sekä osa terveydenhuoltoalan jätteistä. 5) hyötyjätteellä tarkoitetaan jätettä, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai jonka sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää ja jolle on luvallinen vastaanottopaikka. Hyötyjätteitä ovat muun muassa keräyslasi, keräysmetalli, keräyspaperi, keräyskartonki, keräyspahvi, puujäte, biojäte ja energiajäte. 6) jätteen haltijalla tarkoitetaan jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa, toiminnan järjestäjää tai muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka hallinnassa jäte on 7) jätteen tuottajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka toiminnassa syntyy jätettä 8) järjestetyllä jätteenkuljetuksella tarkoitetaan jätelain 10 :n mukaista kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä olevaa yhdyskuntajätteen kuljetusta joko sopimusperusteisena tai kunnan järjestämänä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta kilpailuttaa ja järjestää jätteen kuljetuksen jätteen haltijan puolesta. Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa jätteen haltija sopii jätteen kuljettamisesta suoraan kuljetuksen suorittajan kanssa. Järjestetty jätteenkuljetus voidaan toteuttaa joko niin, että jätteet kerätään ja kuljetetaan kiinteistökohtaisena keräyksenä suoraan kiinteistöiltä tai niin, että jätteet kuljetetaan aluekeräyspisteiden yhteisistä jäteastioista. 9) isokokoisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka ei kokonsa puolesta sovellu kuljetettavaksi järjestetyssä jätteenkuljetuksessa. Isokokoisia jätteitä ovat muun muassa hyötykäyttöön soveltumattomat huonekalut, joustinpatjat, suuret matot ja ammeet. 10) keräyskartongilla tarkoitetaan materiaalihyötykäyttöön soveltuvaa, puhdasta pahvia, ruskeaa paperia, askartelukartonkia ja kartonki-, paperi- ja nestekartonkipakkauksia 11) kiinteistön haltijalla tarkoitetaan kiinteistön omistajaa tai omistajan vertaista haltijaa taikka kiinteistöä hallitsevaa vuokraoikeuden haltijaa

3/10 12) kompostoinnilla tarkoitetaan pääasiassa biologisesti hajoavan jätteen käsittelyä hapellisissa olosuhteissa. Kompostointi tapahtuu kompostorissa tai aumassa. 13) kuljetuksen suorittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka vastaa jätteen kuljetuksesta jätteen haltijan tai kunnan lukuun. 14) ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle 15) rakennusjätteellä tarkoitetaan rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätettä 16) sekajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntynyttä tai sen kaltaista jätettä, jota ei näiden määräysten mukaan kerätä hyödyntämistä varten lajikohtaisesti erikseen 17) taajama-alueella tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita tai muita kunnan määrittämiä tiheästi asuttuja alueita 18) tuottajavastuulla tarkoitetaan jätelain 18 b :ssä tarkoitetun tuottajan velvollisuutta huolehtia markkinoille luovuttamiensa tuotteiden ja niistä syntyvän jätteen uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä sekä tästä aiheutuvista kustannuksista 2 LUKU JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ 3 Kompostointi Kiinteistöllä saa kompostoida sillä syntyvää puutarhajätettä, elintarvikejätettä ja kuivakäymäläjätettä sekä kylpy-, tiski- ja pesuvedestä peräisin olevaa sakokaivolietettä edellyttäen, että kompostointi hoidetaan niin, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä. Elintarvikejätteen sekä kylpy-, tiski- ja pesuvedestä peräisin olevan sakokaivolietteen kompostoinnin tulee tapahtua kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Elintarvikejätteen ympärivuotisessa kompostoinnissa on suositeltavaa käyttää lämpöeristettyä kompostoria. Kompostoria tai kompostia ei saa sijoittaa viittätoista (15) metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta neljää (4) metriä lähemmäksi tontin rajaa. Kompostori voidaan kuitenkin sijoittaa ilman erillistä naapurin suostumusta hyväksytyissä rakennuslupa-asiakirjoissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan. Erittäin pienillä tonteilla kompostorin sijoittamisesta voidaan sopia poikkeavasti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. 4 Jätteiden polttaminen Roskien ja jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä saa kuitenkin polttaa paine- ja pintakäsittelemätöntä, puhdasta ja kuivaa puutavaraa, risuja ja oksia sekä lähinnä sytykkeenä pieniä määriä puhdasta paperia ja keräyskartonkia. Taajama-alueen ulkopuolella saa omalla kiinteistöllä polttaa avopolttona vähäisiä määriä risuja, oksia, olkia, kaisloja ja lehtiä sekä paine- ja pintakäsittelemätöntä puutavaraa. Polttaminen tapahtuu polttajan omalla vastuulla ja aiheuttamatta savu-, noki- ym. haittaa naapurustolle. 5 Ylijäämämaan, tiilen ja betonin käyttö Maanrakentamisessa voidaan suunnitelmallisesti käyttää puhdasta ylijäämämaata niin, että siitä ei aiheudu ympäristölle haittaa. Jätteen syntypaikalla voidaan käyttää suunnitelmallisesti myös pieniä määriä lajiteltuja ja puhtaita betoni- ja tiilijätteitä, mutta kuitenkin niin, että siitä ei aiheudu ympäristölle haittaa. Muusta betoni- ja tiilijätteen käytöstä on sovittava ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Hyödyntämättä jäänyt ylijäämämaa sekä tiili- ja betonijäte on toimitettava yleiselle jätteen vastaanottopaikalle tai vastaanottajalle, jolla on toimintaan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymä ympäristölupa.

6 Muu jätteiden käsittely 4/10 Pihojen ja puutarhojen hoidossa syntyneiden puutarhajätteiden tai muiden jätteiden vienti yleisille puisto- ja viheralueille on kielletty. Jätteiden hävittäminen hautaamalla maahan on kielletty. Jätevedenpuhdistamon toimintaa ja viemäriverkostoa haittaavien jätteiden laskeminen viemäriin on kielletty. 3 LUKU JÄTTEIDEN LAJITTELU-, KERÄYS- JA KULJETUSJÄRJESTELYT 7 Järjestetty jätteenkuljetus ja erillinen kuljetus Järjestetyn jätteenkuljetuksen alueeseen kuuluu koko kunta. Kunta päättää erikseen, toteutetaanko järjestetty jätteenkuljetus kunnan järjestämänä vai sopimusperusteisena. Järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvia jätteitä ovat kaikki kiinteistöiltä ja yhteisistä keräysvälineistä kuljetettavat yhdyskuntajätteet, lukuun ottamatta tuottajavastuulle määrättyjä jätteitä ja järjestettyyn jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. 8 Jätteiden lajittelu ja toimittaminen hyötykäyttöön tai käsittelyyn Jätteiden lajittelu koskee kaikkia kiinteistöjä. Jätteenhaltijan on huolehdittava jätteiden lajittelusta niin, että hyötyjätteet ja ongelmajätteet pidetään erillään muista jätteistä ja toisistaan, ja että jätteet toimitetaan niille tarkoitettuihin vastaanottopisteisiin tai vastaanottopaikkoihin. Keräysvälineeseen saa laittaa vain sellaista jätettä, jota varten keräysväline on tarkoitettu. Järjestettyyn jätteenkuljetukseen soveltuva jäte, jota ei kerätä ja kuljeteta kiinteistöltä erikseen 10 :n mukaisesti tai jota ei omatoimisesti hyödynnetä kiinteistöllä luvun 2 mukaisesti, on toimitettava yleisiin jätteen vastaanottopisteisiin tai vastaanottopaikkoihin. Järjestettyyn jätteenkuljetukseen soveltumattomat jätteet, kuten rakennusjätteet, isokokoiset jätteet, erityisjätteet, teollisuusjätteet, poikkeuksellisen suuret jätemäärät ja jätteet, jotka ovat täyden tuottajavastuun piirissä, on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin erillisellä kuljetuksella. Jos jäte ei kuulu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin, sen voi toimittaa vastaanottajalle, jolla on toimintaan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymä ympäristölupa. Sako- ja umpikaivolietteet sekä hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen lietteet on eroteltava ja toimitettava niille tarkoitettuun luvalliseen vastaanottopaikkaan. Kylpy-, tiski- ja pesuvedestä peräisin olevan sakokaivolietteen saa kuitenkin kompostoida sen syntykiinteistöllä 3 :n mukaisesti. Jätekuormat on peitettävä niin, etteivät jätteet aiheuta tapaturmavaaraa tai pääse kuljetuksen aikana ympäristöön. 9 Ongelmajätteiden keräys ja kuljetus Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyneet ongelmajätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin yleisiin vastaanottopaikkoihin. Suurehkoista ongelmajätetoimituksista on aina sovittava etukäteen vastaanottopaikan henkilökunnan kanssa. Muiden toimijoiden ja yritysten on toimitettava ongelmajätteensä asianmukaiseen luvan saaneeseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan tai keräysjärjestelmään. Suuret ongelmajätemäärät suositellaan toimittamaan suoraan käsittelijälle.

5/10 Jos kiinteistöllä järjestetään keräys ja varastointi ongelmajätteille, siihen on varattava erillinen lukittava tai valvottu tila, jossa eri ongelmajätteet voidaan pitää erillään merkityissä keräysvälineissä. Tilan tulee täyttää kemikaalien varastoinnista annetut määräykset. Kiinteistöllä ei saa varastoida ongelmajätteitä 12 kuukautta kauemmin. Ongelmajätteiden määristä ja niiden edelleen toimittamisesta on muiden kuin kotitalouksien pidettävä kirjaa. 10 Jätelajit, joille kiinteistöllä tulee olla erilliset keräysvälineet ja kuljetus A. Asuinkiinteistöt: Sekajäteastia on oltava kaikilla käytössä olevilla kiinteistöillä. Jätteestä tulee erottaa ja laittaa taajama-alueen kiinteistöllä omiin keräysvälineisiinsä hyötykäyttöön soveltuvat jätteet seuraavasti: 1) biojäte, jos kiinteistöllä on vähintään viisi (5) huoneistoa ja on mahdollisuus biojätteen erilliskeräykseen, eikä biojätettä kompostoida kiinteistöllä. Myös kaikilla muilla kiinteistöillä biojäte tulee mahdollisuuksien mukaan kerätä muusta jätteestä erillään tai kompostoida. 2) keräyslasi, jos kiinteistöllä on vähintään kymmenen (10) huoneistoa 3) pienmetalli, jos kiinteistöllä on vähintään kymmenen (10) huoneistoa 4) keräyskartonki, jos kiinteistöllä on vähintään kymmenen (10) huoneistoa. B. Muut kiinteistöt: Muilla kiinteistöillä tarkoitetaan esimerkiksi valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöjä sekä elinkeinotoiminnan kiinteistöjä. Sekajäteastia on oltava kaikilla käytössä olevilla kiinteistöillä. Jätteestä tulee erottaa ja laittaa kiinteistöllä omiin keräysvälineisiinsä hyötykäyttöön soveltuvat jätteet seuraavasti: 1) biojäte, jos taajama-alueen kiinteistöllä syntyy sitä yli 20 kg viikossa ja on mahdollisuus biojätteen erilliskeräykseen, eikä biojätettä kompostoida kiinteistöllä. Myös kaikilla muilla kiinteistöillä biojäte tulee mahdollisuuksien mukaan kerätä muusta jätteestä erillään tai kompostoida. 2) keräyslasi, jos kiinteistöllä syntyy sitä yli 20 kg viikossa 3) keräysmetalli, jos kiinteistöllä syntyy sitä yli 20 kg viikossa 4) keräyskartonki, jos kiinteistöllä syntyy sitä yli 20 kg viikossa 5) keräyspahvi, jos kiinteistöllä syntyy sitä yli 50 kg viikossa 6) puujäte, jos kiinteistöllä syntyy sitä yli 50 kg viikossa Myös edellä mainittujen hyötyjätteiden suuret kertaerät sekä muut hyötyjätteet, joille on osoitettu yleinen vastaanottopaikka, on ohjattava hyötykäyttöön. Tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden, kuten keräyspaperin, vastaanottopaikoista säädetään jätelain 18 d :ssä.

11 Kiinteistön keräysvälineiden tyhjennykset 6/10 Keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, että kertyvät jätteet mahtuvat keräysvälineisiin niin, että ne voidaan sulkea. Tyhjennysvälin on oltava sellainen, ettei jätteistä aiheudu roskaantumista, hajua tai terveydellistä vaaraa. Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveyshaittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn. Sekajätteen keräysvälineet on tyhjennettävä taajama-alueella vähintään kerran kahdessa (2) viikossa ja haja-asutusalueella vähintään kerran neljässä (4) viikossa. Jos syntyvä biojäte kompostoidaan tai kerätään erikseen, voidaan keräysväline tyhjentää harvemmin, kuitenkin taajama-alueella vähintään kerran neljässä (4) viikossa ja haja-asutusalueella kerran kahdeksassa (8) viikossa. Kesäasuntojen sekajätteen keräysvälineet on tyhjennettävä tarpeen mukaan ja touko-syyskuussa edellä olevien määräysten mukaisesti. Sekajätteen syväkeräyssäiliöt on tyhjennettävä vähintään kerran kahdeksassa (8) viikossa, mutta kuitenkin niin usein, ettei siitä aiheudu roskaantumista, hajua tai terveyshaittaa. Biojätteen keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään kerran (1) viikossa. Talvikaudella 1.10. 31.3. keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään kerran kahdessa (2) viikossa. Biojätteen syväkeräyssäiliöt ja jäähdytetyt biojätteen keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään kerran neljässä (4) viikossa, mutta kuitenkin niin usein, ettei siitä aiheudu roskaantumista, hajua tai terveyshaittaa. Keräyspaperin, keräyskartongin, keräyspahvin, keräyslasin, pienmetallin ja muiden jätelajien keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, ettei astioiden ylitäyttymisestä aiheudu hyötyjätteiden sijoittamista sekajätteen joukkoon, roskaantumista tai muuta haittaa. Talousjätevesien sakokaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Mikäli jätevesijärjestelmässä käsitellään myös vesikäymälän jätevedet, sakokaivot suositellaan tyhjentämään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmän umpisäiliöt sekä hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot tulee tyhjentää aina tarvittaessa. Milloin jätteen määrän tai laadun tai keräysvälineen ominaisuuksien vuoksi on tarpeen, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksessa päättää edellä mainitusta poikkeavan tyhjennysvälin. Muutosta tyhjennysväliin tulee hakea kirjallisesti. 12 Yleisötilaisuuksien jätehuolto Jätteiden erilliskeräysvelvoite koskee myös yleisötilaisuuksia, mikäli hyötyjätettä syntyy 10 B- kohdassa esitetty määrä tilaisuuden aikana. Yleisötapahtuman järjestäjä on vastuussa jätehuollon järjestämisestä ja jätehuoltoa koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta. Alueella tulee olla riittävästi keräysvälineitä ja ne on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti sekä pidettävä moitteettomassa kunnossa. Alueen puhdistus ja keräysvälineiden tyhjennys on suoritettava aina keräysvälineiden täyttyessä, kuitenkin viimeistään heti tilaisuuden päätyttyä. Monipäiväisissä tilaisuuksissa alue on puhdistettava päivittäin.

13 Yhteisen keräysvälineen käyttö kiinteistökohtaisessa keräyksessä 7/10 Lähinaapurit tai saman tien varrella sijaitsevat kiinteistöt voivat keskinäisen sopimuksen ja kuljetuksen järjestäjän hyväksynnän perusteella käyttää yhteisiä keräysvälineitä eli kimppa-astioita. Lähekkäin sijaitsevat yritys, yhteisö ja asuinkäytössä oleva huoneisto voivat keskinäisen sopimuksen ja kuljetuksen järjestäjän hyväksynnän perusteella käyttää yhteisiä keräysvälineitä, mikäli tuotettu jäte soveltuu järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Yhteisen keräysvälineen käytöstä ja siitä luopumisesta on käyttäjien tehtävä kaikkien osapuolien allekirjoittama sopimus, joka toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteisen keräysvälineen käyttöä koskevassa ilmoituksessa tulee olla vastuuhenkilön yhteystiedot, keräysvälineen koko, lukumäärä ja tyhjennysväli sekä keräysvälinettä käyttävät kiinteistöt/huoneistot ja niiden asukasmäärä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kieltää yhteisen keräysvälineen käytön. 14 Kuljetuksen suorittajan tiedonantovelvollisuus sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa kuljetuksen suorittajan on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai Rouskis Oy:lle vähintään kerran vuodessa, syyskuun loppuun mennessä, tiedot kiinteistöistä, jotka ovat liittyneet järjestettyyn jätteenkuljetukseen sekä tiedot muutoksista asiakas- ja sopimustiedoissa. Toimitettavista tiedoista tulee ilmetä: 1) uuden jätehuoltosopimuksen alkaminen 2) vanhan jätehuoltosopimuksen loppuminen ja irtisanomisen syy 3) jäteastian tyhjennysväli 4) jäteastian koko 5) kiinteistön käyttötilanne-, laskutus- tai muu sellainen tietomuutos, joka on kiinteistön yksilöinnin ja sen sopimustilanteen selvittämisen kannalta oleellinen tieto 6) asiakkaiden liittymismuodon muutokset kimppa-astiasta kiinteistökohtaiseen astiaan tai päinvastoin 15 Jätteet, joita ei saa laittaa keräysvälineisiin järjestetyssä jätteenkuljetuksessa Järjestetyn jätteenkuljetuksen keräysvälineisiin ei saa laittaa: 1) palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä 2) ongelmajätteitä 3) nestemäisiä jätteitä ja lietteitä 4) erityisjätteitä, kuten käymäläjätettä 5) esineitä ja aineita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojille, keräysvälineiden käsittelijöille tai jätteen käsittelyyn osallistuville 6) esineitä ja aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa työturvallisuusriskin tyhjentäjälle tai vahingoittaa keräysvälinettä tai kuljetuskalustoa taikka vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista

7) tuottajavastuulle kuuluvia jätteitä, kuten keräys- ja toimistopaperia, sähkö- ja elektroniikkaromua ja ajoneuvojen renkaita. Nämä jätteet on toimitettava erillisellä kuljetuksella niille osoitettuihin vastaanottopaikkoihin. 8/10 Puutuhkaa ja -nokea voidaan laittaa sekajätteen keräysvälineeseen, mikäli se jäähdytetään huolellisesti ja pakataan tiiviisti. Lämpökattiloiden öljytuhka tai muu vastaava tuhka, noki ja kuona tulee käsitellä ongelmajätteenä. 4 LUKU JÄTTEIDEN KERÄYSVÄLINEET 16 Keräysvälinetyypit järjestetyssä jätteenkuljetuksessa Keräysvälineenä järjestetyssä jätteenkuljetuksessa saa käyttää: 1) käsin siirrettävissä olevia kannellisia ja pyörällisiä jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaiteautojen koneelliseen kuormaukseen 2) kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaiteautojen koneelliseen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle 3) maahan upotettuja säiliöitä eli syväkeräyssäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä Jätteenkuljetuksen järjestäjä voi sallia myös muiden keräysvälineiden käytön, mikäli käytöstä ei aiheudu haittaa ympäristölle ja ne soveltuvat kuljetusjärjestelmään. Jätesäkkitelineitä ei saa käyttää. Keräysvälineiden on oltava aina suljettavissa ja vastattava tarkoituksenmukaista jätehuollon järjestämistä. 17 Keräysvälineiden merkitseminen ja värit Keräysvälineet on merkittävä jätelajin mukaan kanteen ja etuseinään kiinnitettävällä tekstitarralla. Kaikissa keräysvälineissä on oltava tyhjentäjän nimi ja yhteystiedot ja tieto siitä, minne tyhjennyksiä koskevista epäkohdista voi ilmoittaa. Jätelajimerkinnöistä vastaa keräysvälineen omistaja, tyhjennystiedoista kuljetuksen suorittaja. Keräysvälineiden suositeltavat värit ovat: sekajäte harmaa biojäte ruskea keräyspaperi vihreä keräyslasi sininen keräysmetalli sininen keräyskartonki sininen pahvi sininen ongelmajäte punainen energiajäte oranssi Jos keräysvälineen väri ei ole suosituksen mukainen, on kerättävää jätelajia osoittavassa tarrassa suositeltavaa käyttää edellä mainittuja tunnusvärejä. 18 Keräysvälineiden käyttäminen Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistössä työskenteleville jätteiden lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä.

9/10 Jätteet on sijoitettava niille tarkoitettuihin keräysvälineisiin, joita tulee olla riittävästi. Keräysvälineiden on oltava käyttötarkoitukseensa ja keräysjärjestelmään soveltuvia ja niiden tulee tyhjennysväli huomioon ottaen olla aina suljettavissa. Käsin siirrettävä keräysväline saa painaa korkeintaan 60 kg. Pilaantuvat ja likaavat jätteet on pakattava niin, että niistä ei aiheudu haju- tms. haittaa eikä keräysvälineen likaantumista. Hyötyjätteet, paitsi biojäte, sijoitetaan keräysvälineeseen irrallaan. Biojäte on pakattava maatuvaan kääreeseen (esim. paperipussiin tai sanomalehteen). Jos jäte ei kiinteistökohtaisessa jätteenkeräyksessä poikkeuksellisesti mahdu (esim. juhlat) tai sitä ei muusta syystä voi laittaa keräysvälineeseen, se voidaan sijoittaa jätteelle varatun paikan välittömään läheisyyteen asianmukaisesti pakattuna ja merkittynä edellyttäen, että siitä ei aiheudu roskaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle lisäjäte painaa enimmillään 15 kg se ei sisällä biojätettä jäteauton kuljettaja saa sen yksin turvallisesti ja helposti kuormattua jäte soveltuu kerättäväksi järjestetyssä jätteenkuljetuksessa Kun jätteet kerätään aluekeräyksenä yhteisistä jäteastioista, jätettä ei saa sijoittaa keräysvälineiden ulkopuolelle. Jäte tulee aina sijoittaa sille tarkoitettuun keräysvälineeseen niin, että keräysvälineen kansi menee kiinni. Kiinteistön jätepisteeseen tai keräysvälineen välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa sellaista jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu vietäväksi jätteen käsittelypaikalle tai hyödynnettäväksi. 19 Keräysvälineiden sijoittaminen Käsin siirrettävät keräysvälineet on sijoitettava jäteautolla liikennöitävän tien varteen sellaiseen paikkaan, johon jäteautot pääsevät esteettömästi ja turvallisesti vähintään kymmenen metrin päähän. Jätesäiliöt, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että jäteautolla on esteetön pääsy niiden välittömään läheisyyteen. Keräysvälineet on sijoitettava tasaiselle, vaakasuoralle ja kulutusta kestävälle alustalle. Keräysvälineen haltijan on huolehdittava siitä, etteivät jäteastiat pääse siirtymään paikoiltaan ja että astioiden kannet pysyvät kaikissa sääolosuhteissa suljettuina. Keräysvälineet sekä jätekatokset tulee sijoittaa tai rakentaa riittävän etäälle muista rakennuksista. Yksittäiset jäteastiat tulee sijoittaa vähintään 4 metrin etäisyydelle rakennuksista. Jätekatokset tulee sijoittaa vähintään 8 metrin etäisyydelle rakennuksista. Jos em. etäisyydet alitetaan, tulee rakenteellisin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta. 20 Jätetilat Keräysvälineet voidaan sijoittaa erilliseen jätehuoneeseen tai jätekatokseen. Tilaan on oltava sisäänkäynti ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jätetilassa on oltava riittävä valaistus. Jätetila on mitoitettava siten, että eri jätelajien keräysvälineet voidaan ottaa tyhjennettäväksi siirtämättä muita keräysvälineitä. Jätetilan rakenteen on oltava riittävän luja ja asianmukainen niin, että keräysvälineiden siirrot eivät aiheuta vaurioita rakenteisiin. Ovissa on oltava laitteet, joilla ovet saadaan pysymään auki. Kiinteistön haltijan on huolehdittava jätehuoneen tai -katoksen puhtaanapidosta. Jätehuoneessa tulee olla riittävä ilmanvaihto, valaistus sekä mahdollisuuksien mukaan vesijohto ja viemäri. Mikäli jätehuoneessa kompostoidaan, tulee tila varustaa vesijohdolla ja lattiakaivollisella viemärillä sekä riittävällä muusta ilmanvaihdosta erotetulla ilmanvaihdolla.

21 Keräysvälineiden kunnossapito 10/10 Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineen kunnossapidosta ja puhdistamisesta. Jäteastioiden ja säiliöiden on oltava kuumapesun kestäviä ja ne on pestävä tarpeen mukaan, vähintään kerran vuodessa. Biojäteastiat on pestävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Myös keräysvälineen ympäristö on pidettävä siistinä. 22 Kulkuväylien kunnossapito Kiinteistön haltijan on huolehdittava kaikkina vuodenaikoina keräysvälineille johtavista kulkuväylistä siten, että keräysvälineiden tyhjennys voidaan suorittaa esteittä. 5 LUKU YLEISET JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT 23 Yleiset jätteiden vastaanottopaikat Kuntien vastuulla olevat jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi asianmukaiseen yleiseen jätteen vastaanottopaikkaan. Yleiset jätteiden vastaanottopaikat ovat Rouskis Oy:n ylläpitämiä jäteasemia tai muita Rouskis Oy:n vahvistamia jätteiden vastaanottopaikkoja. 24 Yleisten vastaanottopaikkojen käyttö Jätteiden vastaanottopaikoissa on noudatettava kyseisen paikan ylläpitäjän ilmoittamia käyttöä koskevia määräyksiä. Jätettä valvottuun vastaanottopaikkaan tuotaessa on ilmoitettava jätteen syntypaikka, laatu ja määrä. Määrää ei tarvitse ilmoittaa, mikäli vastaanottopaikassa on vaaka. Jäte voidaan palauttaa vastaanottopaikasta jätteen lähettäjälle tämän kustannuksella, mikäli jäte ei vastaa vastaanottopaikan vastaanottoehtoja. Teollisuusjätettä, lietettä tai erityisjätettä kaatopaikalle tuotaessa on esitettävä kaatopaikkakelpoisuusselvitys. Ohjeita selvityksen tekemiseen antaa vastaanottopaikan ylläpitäjä. Kaatopaikkakelpoisuuden selvittämistä varten tarvittavista analyyseistä ja lausunnoista sekä niiden kustannuksista vastaa jätteen haltija. Jätteiden keräily vastaanottopaikalla ja kuljettaminen pois sieltä on kiellettyä ilman paikan ylläpitäjän lupaa. 6 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 25 Poikkeusvalta Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä voidaan yksittäistapauksissa ja erityisestä syystä poiketa siitä, mitä näissä yleisissä jätehuoltomääräyksissä on määrätty. Tällöinkin on huolehdittava siitä, ettei toimenpiteestä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa tarkempia, esimerkiksi toimialakohtaisia, jätetyyppikohtaisia tai yksittäisiä jätteitä koskevia erillismääräyksiä. 26 Määräysten voimaantulo Nämä yleiset jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.1.2009 ja korvaavat voimaan tullessaan kunnan aiemmat jätehuoltomääräykset.