POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1983 Nro 29 Nro 29 Kiertokirje valtion eläkelaista Valtion eläkelakiin (280/66) on vuosittain tehty joitakin muutoksia. Posti- ja telehallitus on koonnut nämä aikaisemmin vain osittain kiertokirjeillä tiedotetut muutokset sekä julkaisee valtion eläkelain nyt yhtenä kiertokirjeenä lainmuutokseen numero 102/83 saakka: Valtion eläkelaki Annettu Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1966 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Virka- tai työsuhteessa taikka muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon olevalla henkilöllä on oikeus vanhuus-, työkyvyttömyysja työttömyyseläkkeeseen siten kuin tässä laissa säädetään. (10.12.71/851) Mitä tässä laissa säädetään viroista, koskee myös toimia sekä tilapäisiä ja muita tehtäviä, joiden haltijat ovat virkasuhteessa valtioon. Edellä 1 momentissa tarkoitetusta virka-, työtai palvelussuhteesta käytetään tässä laissa nimitystä palvelus ja samassa momentissa tarkoitetusta henkilöstä nimitystä edunsaaja. Palveluksen katsotaan jatkuvan yhdenjaksoisena, vaikka edunsaaja siirtyy palveluksesta toiseen, jos siirtyminen on tapahtunut välittömästi. Jos edunsaaja on samanaikaisesti kahdessa tai useammassa palveluksessa, hänellä on oikeus eläkkeeseen niistä erikseen. 2 Tämä laki ei koske palvelusta, joka on alkanut edunsaajan täytettyä 65 vuotta; palvelusta sinä aikana, jolta edunsaaja saa tämän lain mukaista vanhuuseläkettä, taikka muun lain tai asetuksen mukaista vanhuuseläkettä virka- tai työsuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella; palvelusta, joka otetaan huomioon merimieseläkelain mukaista eläkettä varten; eikä palvelusta, jossa edunsaajan työansio palveluksesta taikka hänen ollessaan samanaikaisesti kahdessa tai useammassa palveluksessa, niistä yhteensä on keskimäärin alle 90 markkaa kuukaudessa. (18.7.75/568) Edellä 1 momentissa mainittu markkamäärä tarkistetaan työntekijäin eläkelain 1 :n 2 momentin mukaisesti siten kuin valtiovarainministeriö tarkemmin määrää. Sen estämättä, mitä edellä 1 momentissa on säädetty, tätä lakia on sovellettava työansion määrästä riippumatta, jos säännöllinen työaika palveluksesta tai edunsaajan ollessa samanaikaisesti kahdessa tai useammassa palveluksessa, niissä yhteensä on vähintään 20 tuntia viikossa. 4 mom. kumottu. (31.12.68/793) 3 Eläketurvasta huolehtii valtiokonttori. Eläketurvan kehittämisestä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja sekä muissa periaatteellista laa- 128301890M
2 tua olevissa kysymyksissä toimii neuvoa-antavana elimenä eläkeasiain neuvottelukunta, jonka jäsenet määrätään valtiovarainministeriön sekä valtion virkamiesten ja työntekijäin edustavimpien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. 4 Yleinen eläkeikä on 63 vuotta. Asetuksella voidaan kuitenkin säätää, että virassa tai työssä, jonka laatu sitä vaatii, eläkeikä on alle yleisen eläkeiän mutta ei alempi kuin 55 vuotta. Jos eroamisikä on alempi kuin yleinen eläkeikä eikä 2 momentin nojalla ole säädetty erityistä eläkeikää, eläkeikänä pidetään eroamisikää. Eläkeikä on 65 vuotta, jos valtion palvelus on päättynyt ennen edellä tarkoitettua yleistä tai erityistä eläkeikää. 5. Eläkeajaksi luetaan aika, jonka edunsaaja 23 vuotta täytettyään on ollut vähintään kuukauden yhdenjaksoisesti jatkuneessa palveluksessa. (10.12.71/851) Eläkeajaksi työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä varten luetaan myös työkyvyttömyyden tai työttömyyden alkamisen ja virkaa tai työtä varten säädetyn eläkeiän saavuttamisen välinen aika, jos työkyvyttömyys tai työttömyys on alkanut ennen kuin palveluksen päättymisestä on kulunut 360 sellaista päivää, joilta edunsaaja ei ole saanut valtakunnallista työttömyyskassoista annetun lain mukaista päiväavustusta. Jos palvelus ei ole jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 4 kuukautta, luetaan sen perusteella eläkeajaksi eläkeiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika vain sikäli kuin edunsaajalla ei ole ennen tätä palvelusta alkaneen virka- tai työsuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella oikeutta sellaiseen työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeeseen, jota varten sanottu aika tai sitä vastaava ansio jo otetaan huomioon. (10.12.71/851) Naispuolisen edunsaajan työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä luetaan eläkeajaksi työkyvyttömyyden alkamisen ja virkaa tai työtä varten säädetyn eläkeiän saavuttamisen välinen aika, jos hänellä on 2 momentissa mainittujen 360 päivän täyttymisen ja työkyvyttömyyden alkamisen välisen ajan, joka saa olla enintään 9 vuotta, ollut valtion perhe-eläkelain 3 :ssä tarkoitettu kolmea vuotta nuorempi lapsi, ei kuitenkaan jos eläkeikään jäljellä oleva aika tai sitä vastaava ansio on ilman sanottua lapsenhoitoajan huomioonottamista luettava eläkeajaksi muun työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella. Jollei tällaisen naispuolisen edunsaajan palvelus ole jatkunut neljää kuukautta, on eläkeajan määräämisestä soveltuvin osin voimassa, mitä 2 momentissa on säädetty. (23.2.79/215) Eläkeajaksi luetaan myös aika, jona edunsaaja 23 vuotta täytettyään on saanut valtion varoista tämän lain mukaista, 2 ja 3 momenttia soveltaen myönnettyä työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä taikka rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain (13/82) mukaista varhaiseläkettä milloin hänelle myöhemmin vanhuuden tai uuden työkyvyttömyyden taikka työttömyyden johdosta on myönnettävä eläke 2 momentissa tarkoitetun palveluksen perusteella. (7.1.82/16) Eläkeajaksi luetaan niin ikään vähintään kuukauden yhdenjaksoisena jatkunut: 1) aika, jonka edunsaaja 23 vuotta täytettyään on ollut muussa kuin valtion tehtävässä, mikäli siihen, sen mukaan kuin erikseen on säädetty, liittyy oikeus valtion varoista suoritettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeeseen; 2) aika, jonka edunsaaja 23 vuotta täytettyään on ollut valtion haltuun kokonaan tai osaksi otetun yksityisen yhteisön tai laitoksen palveluksessa, jos hän on ollut sanotunlaisen yhteisön tai laitoksen palveluksessa silloin, kun yhteisö tai laitos taikka sen osa on otettu valtion haltuun, ja välittömästi sen mukana siirtynyt valtion palvelukseen; ja 3) aika, jonka edunsaaja 23 vuotta täytettyään on ollut sellaisen viranhaltijan palveluksessa, joka on saanut osan työansiostaan maksuvelvollisilta periminään maksuina tai lunastuksina, tämän viran hoitamiseen kuuluvassa tehtävässä, jos edunsaaja on ollut sanotunlaisen viranhaltijan palveluksessa tämän viran hoitamiseen kuuluvassa tehtävässä silloin, kun virka on siirretty kokonaispalkkaukseen, ja välittömästi siirtynyt valtion palvelukseen. (14.12.79/902) Ilmavoimien upseerin tai toimiupseerin viran haltijalla, joka vähintään 5 vuotta on palvellut virassa, johon pääsyä varten vaaditaan lentäjäntutkinto, on oikeus siirtyessään eläkkeelle tällaisesta virasta lukea eläkeajaksi siinä palvelemansa aika puolitoistakertaisena. (23.2.79/215) Eläkeaikaa luettaessa kukin ajanjakso otetaan huomioon vain yhteen kertaan. (23.2.79/215) Valtioneuvosto voi yksityistapauksissa valtion edun vaatiessa määrätä, että eläkeajaksi luetaan kokonaan tai osaksi aika 23 ikävuoden täyttämisen jälkeen muussakin kuin 1 ja 5 momentissa mainitussa palveluksessa tai tehtävässä. (14.12.79/902)
3 6 Eläkeajaksi ei kuitenkaan lueta: 1) aikaa palveluksessa, jos aika tässä palveluksessa on luettava edunsaajan hyväksi eläkettä varten muun lain nojalla, paitsi jos kysymyksessä on 5 :n 5 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu palvelusaika; 2) aikaa, jonka edunsaaja on ollut lakkautuspalkalla, jos häneltä sinä aikana lain nojalla on pidätetty lakkautuspalkka kokonaan tai osaksi; 3) aikaa, jonka työ tai virantoimitus palveluksen jatkuessa on ollut keskeytyneenä yhdenjaksoisesti enemmän kuin 30 päivää, ellei siltä ajalta ole suoritettu palkkaa eikä palkattomuuden syynä ole ollut: a) kansanedustajan tehtävä tai julkinen tehtävä, josta ei ole lupa kieltäytyä, taikka valtioneuvoston jäsenyys; b) asevelvollisuuden suorittaminen asevelvollisuuslain nojalla; c) toiminta Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestössä tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt, taikka sellaisessa kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana; d) 5 :n 2 momenttia soveltaen myönnetyn työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen suorittaminen; taikka e) sairausvakuutuslain 21 ja 23 :ään perustuen myönnetty virkavapaus tai loma siltä osin kuin sairausvakuutuslain mukaan tuleva äitiysraha kohdistuu siihen; eikä 4) aikaa palveluksessa, josta saatu ansio on luettava edunsaajan hyväksi eläkettä varten lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62) nojalla, paitsi jos: a) työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke tulisi myönnettäväksi 5 :n 2 momenttia soveltaen; tai b) edunsaaja on ollut vanhuuseläkeikänsä saavuttamista tai tätä myöhemmän palveluksensa päättymistä välittömästi edeltäneet 6 kuukautta yhdenjaksoisessa palveluksessa, jonka päättymistä välittömästi edeltäneiden 5 vuoden kuluessa hänellä on eläkeaikaa yhteensä vähintään 3 vuotta. (28.12.82/1026) Myöskään ei sovelleta, mitä 5 :n 2 momentissa on säädetty, jos edunsaaja työkyvyttömäksi tai työttömäksi tullessaan on myöhemmän virka- tai työsuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella saavuttanut oikeuden työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen saamiseen siten, että eläkeajaksi luetaan työkyvyttömyyden tai työttömyyden alkamisen ja eläkeiän saavuttamisen välinen aika tai sitä vastaava ansio. Edunsaajan katsotaan saavuttaneen edellä tarkoitetun oikeuden lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaisen eläkkeen saamiseen sinä ajankohtana, jona hänen sanotun lain alaisissa työsuhteissa saamansa ansio yhteensä on ennen työkyvyttömyyden pääasiallisena syynä olevan sairauden, vian tai vamman saamista tai ennen työttömyyden alkamista noussut saman lain 7 :n 1 momentissa edellytettyyn rajamäärään. 7 Eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään laskemalla enintään 4 viimeisestä kalenterivuodesta ennen palveluksen päättymistä jäljempänä sanotulla tavalla valittujen 2 kalenterivuoden aikana palveluksesta saatujen yhteenlaskettujen työansioiden keskimäärä kuukautta kohden. Jos palvelus on jatkunut useamman kuin 2 kalenterivuoden aikana, palveluksen alkamisvuotta ei oteta huomioon, ellei palvelus sanottuna kalenterivuotena ole jatkunut vähintään 6 kuukautta. Jos näin on valittavina 3 kalenterivuotta, jätetään niistä huomioon ottamatta se vuosi, jona työansioiden keskimäärä kuukautta kohden on pienin, ja jos valittavina on 4 kalenterivuotta, jätetään myös huomioon ottamatta se vuosi, jona työansioiden keskimäärä kuukautta kohden on suurin. Jos palvelus on jatkunut vain yhden kalenterivuoden aikana, eläkkeen perusteena olevana palkkana käytetään työansioiden keskimäärää kuukautta kohden. Milloin kysymys on työkyvyttömyyseläkkeestä, palveluksen katsotaan eläkkeen perusteena olevaa palkkaa laskettaessa päättyneen 9 : n 1 momentissa tarkoitetun työkyvyttömyyden alkamista edeltäneen kalenterikuukauden lopussa. (9-1.81/15) Jos edunsaajan ilmoituksen johdosta tulee selvitetyksi, että palveluksesta saatu työansio poikkeuksellisesta syystä on ollut alhaisempi kuin työansio samassa palveluksessa ennen tällaisen syyn ilmaantumista niin pitkänä aikana, että suurempaa työansiota voitiin pitää vakiintuneena, ja jos tällä seikalla on olennainen vaikutus hänen eläkkeeseensä eläkkeen perusteena olevana palkkana pidetään sitä keskimääräistä palveluksesta saatua työansiota, joka hänellä olisi ollut, jollei mainittua syytä olisi esiintynyt. Jos tulee selvitetyksi, että palveluksesta saatu työansio poikkeuksellisesta syystä on vastaavalla tavalla korkeampi kuin edellä mainittu vakiintunut työansio, eläkkeen perusteena olevaa palkkaa voidaan samalla tavoin alentaa. Edellä 1 momentissa tarkoitettu työansio mää
4 räytyy samojen perusteiden mukaan kuin veron ennakkoa tai veroa pidätettäessä. Työansiona ei kuitenkaan pidetä palveluksen päättyessä maksettavaa lomakorvausta, 8 momentissa tarkoitetulle edunsaajalle suoritettua ulkomaanedustuksen viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain (317/76) 2 :ssä mainittua paikalliskorotusta ja lain 3 :ssä mainittuja korvauksia eikä palkkioita komiteoissa tai toimikunnissa tehdystä työstä taikka muista tehtävistä, joita ei ole pidettävä palvelukseen kuuluvina. (9.1.81/15) Jos edunsaaja on virassa, jossa hän saa osan työansiostaan maksuvelvollisilta periminään maksuina tai lunastuksina ja joka sen johdosta on alemmassa palkkausluokassa kuin mihin se laatunsa perusteella tai muutoin kuuluisi, eläkkeen perusteena olevaa palkkaa laskettaessa näistä maksuista tai lunastuksista kertyvä työansio otetaan huomioon siten, että virka luetaan sen laatua tai muutoin sitä vastaavaan palkkausluokkaan. Jos laissa tai asetuksessa on säädetty, että eläke on määrättävä jonkin valtion viran tai toimen palkkausluokan mukaan, eläkkeen perusteena olevana palkkana pidetään poiketen siitä, mitä edellä 1 3 momentissa on säädetty edunsaajalle mainitun palkkausluokan mukaisesti suoritettavaa peruspalkkaa tai sitä vastaavaa muuta palkkaa ikä-, kalliinpaikan- ja syrjäseutulisineen. Lakkautuspalkalle asetetun edunsaajan eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään 1 momentin mukaisesti muutoin paitsi, että se määrätään enintään 4 viimeisestä kalenterivuodesta, joina palvelus on jatkunut lakkautuspalkalle asettamiseen saakka, kuitenkin siten, että eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään palveluksen päättymiseen saakka, jos eläke täten laskettuna on suurempi. (18.7.75/568) Milloin edunsaaja ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevain viran tai pysyväisen toimen haltijain velvollisuudesta siirtyä toiseen virkaan tai pysyväiseen toimeen 6 päivänä heinäkuuta 1925 annetun lain (245/25) nojalla on siirretty ylempään palkkausluokkaan kuuluvasta virasta tai toimesta alempaan palkkausluokkaan kuuluvaan virkaan tai toimeen, pidetään eläkkeen perusteena olevaa palkkaa määrättäessä työansiona sen palkkausluokan mukaista palkkausta, johon hänen entinen virkansa tai toimensa kuuluu, tai jos virkaa tai tointa ei enää ole, johon se laatunsa perusteella olisi kuuluva, mikäli eläke näin laskettuna on suurempi kuin määrättäessä se 1 3 momentin mukaisesti. (18.7.75/568) Jos edunsaaja, joka on Suomen kansalainen, on eläkkeen perusteena olevan palkan laskentaaikana ollut ulkomaanedustuksen viran- tai toimenhaltija, puolustusvoimista annetun asetuksen 61 :n 3 momentissa tarkoitettu viran- tai toimenhaltija, teollisuussihteereistä annetun lain (749/72) 1 :ssä tarkoitettu toimenhaltija tai työvoima-avustajista annetun asetuksen (209/77) 1 :ssä tarkoitettu toimenhaltija tai muu viran - tai toimenhaltija, jonka palkkaukseen sovelletaan ulkomaanedustuksen viran ja toimen haltijain palkkauksesta annettua lakia, lisätään eläkkeen perusteena olevaa palkkaa laskettaessa hänen 3 momentissa tarkoitettuun työansioonsa kalliinpaikanlisä, jollei se muutoin sisälly työansioon. Kalliinpaikanlisä lisätään sen suuruisena kuin se suoritettaisiin, jos edunsaajan toimipaikka olisi Helsingissä. (9.1.81/15) 8 Vanhuuseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään yksi kuukausi, että hän on saavuttanut eläkeiän ja että palvelus on päättynyt. (10.12.71/851) Vanhuuseläkkeen saamisen edellytyksenä erityisessä eläkeiässä on lisäksi, että edunsaaja sen saavuttamista välittömästi edeltäneet 6 kuukautta yhdenjaksoisesti on ollut virassa tai työssä, jossa sanottu alempi eläkeikä on voimassa, ja että hänellä tämän eläkeiän saavuttamista, tai hänen edelleen pysyessään samassa virassa tai työssä, palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden 5 vuoden kuluessa on eläkeaikaa sellaisessa virassa tai työssä yhteensä vähintään 3 vuotta. Jos kuitenkin edunsaaja, siten kuin 2 momentissa on säädetty, on saavuttanut oikeuden eläkkeen saamiseen ja sen jälkeen on ollut palveluksessa, hänellä erotessaan on oikeus vanhuuseläkkeen saamiseen, vaikkei hän olisikaan saavuttanut siinä voimassa olevaa eläkeikää. Eläkeiän saavuttaminen ei kuitenkaan ole edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi, a) jos edunsaaja on vapautettu valtion viran tai pysyväisen toimen haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan 29 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain 2 :n 1 tai 3 momentin nojalla; taikka b) jos sopimuspalkkaisen viran haltijan kanssa sopimuksen irtisanomisen taikka virkasuhteen päättymisen varalta on niin sovittu; tahi c) jos sellaisen upseerin tai toimiupseerin viran, johon ehdottomana kelpoisuusehtona on upseerin tai toimiupseerin virkatutkinto, haltijalla on sotilasarvo ja hänellä on tällaisessa virassa,
5 tai rajavartiolaitoksen toimiupseerin viran ollessa kyseessä, tällaisessa virassa ja rajavartijan ja merivartijan tehtävässä yhteensä, eläkeaikaa vähintään 20 vuotta, milloin eroamisikä on enintään 50 vuotta, tai vähintään 25 vuotta, milloin eroamisikä on 50 vuotta korkeampi, ja tästä eläkeajasta vähintään 6 kuukautta välittömästi ennen palveluksen päättymistä; sekä jos edunsaajalla vapauttamista, sopimuksen voimassaolon tai palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden 5 vuoden kuluessa on eläkeaikaa yhteensä vähintään 3 vuotta. (27.11.81/809) Jos edunsaaja on ollut samanaikaisesti kahdessa tai useammassa virassa tai työssä, joita varten on säädetty erilaiset eläkeiät, hän on saavuttanut eläkeiän kaikkien osalta hänen saavutettuaan eläkeiän siinä virassa tai työssä, josta eläkkeen perusteena oleva palkka on suurin. (18.7.75/568) 8 a (18.7.75/568) Oikeus vanhuuseläkkeen saamiseen erityisessä eläkeiässä on myös edunsaajalla hänen oltuaan 40 ikävuoden täyttämisen jälkeen yhteensä vähintään 12 vuotta virassa tai työssä, jossa on voimassa erityinen eläkeikä, jos hän palveluksesta erotessaan on saavuttanut siinä virassa tai työssä voimassa olevan eläkeiän, jossa hän oli silloin, kun sanottu 12 vuoden aika täyttyi. 9 Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että palvelus on jatkunut yhdenjaksoisena vähintään yhden kuukauden, ja että edunsaaja sairauden, viran tai vamman johdosta a) palveluksen kestäessä on käynyt kykenemättömäksi virkaansa tai työhönsä todennäköisesti vähintään vuoden ajaksi, työkyvyttömyyden alkamisesta kulunut aika mukaan luettuna; tahi b) on vapautettu valtion viran tai pysyväisen toimen haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan 29 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain 4 :n nojalla; c) palveluksen päätyttyä, yhtä pitkäksi ajaksi kuin a)-kohdassa on säädetty, on käynyt kykenemättömäksi virkaan tai työhön, jota ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen on pidettävä hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana; taikka d) niin ikään palveluksen päätyttyä on saanut myöhempään virka- tai työsuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvan työntekijäin eläkelain 8 :n 4 momentissa mainitun työkyvyttömyyseläkkeen. (10.12.71/851) Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä tai sen määrää alennetaan, jos edunsaaja on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan. Eläkkeen määrää voidaan alentaa, jos työkyvyttömyys on aiheutunut edunsaajan törkeästä tuottamuksesta tahi jos hän on saanut sairauden, vian tai vamman rikollisella teolla. Milloin työkyvyttömyys aiheutuu sellaisesta sairaudesta, viasta tai vammasta, joka edunsaajalla oli palveluksen alkaessa, hänellä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tämän palveluksen perusteella vain, jos on tullut työkyvyttömäksi aikaisintaan vuoden kuluttua palveluksen alkamisesta. 9 a (23.6.77/498) Työttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että edunsaajalla on eläkeaikaa vähintään kuukausi, että hän on täyttänyt 60 vuotta ja että hän esittää työvoimaviranomaisen todistuksen siitä, ettei hänelle voida osoittaa sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työllisyyslain (946/71) mukaiseen työttömyyskorvaukseen, sekä siitä, että hän laskettuna päivästä, joka on aikaisintaan kuukautta ennen edellä sanotun todistuksen antamispäivää, on 60 viimeksi kuluneen viikon aikana saanut valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain (125/34) mukaista päiväavustusta tai työllisyyslain mukaista työttömyyskorvausta yhteensä vähintään 200 päivältä taikka ettei hänellä sanotun valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun enimmäisavustusta koskevien säännösten mukaan enää ole oikeutta päiväavustukseen. Työttömyyden katsotaan alkaneen sinä päivänä, jolta edunsaajalle on ensimmäisen kerran suoritettu 1 momentissa tarkoitettuna aikana päiväavustusta tai työttömyyskorvausta. Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevasta alaikärajasta, työttömyyseläkettä on oikeus saada myös vuonna 1928 tai sitä ennen syntyneellä edunsaajalla. (14.12.82/926) 10 Eläkkeen määrä on jokaiselta eläkeajaksi luetulta täydeltä kuukaudelta eläkkeen perusteena olevasta palkasta 1/12 prosenttia ajalta ennen 1 päivää heinäkuuta 1962 ja siitä lukien 1/6 prosenttia. (29.7.76/664)
6 Eläkkeen määrä on kuitenkin jokaiselta eläkeajaksi luetulta täydeltä kuukaudelta 11/60 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta, a) jos edunsaaja palveluksensa päättymistä välittömästi edeltäneet 6 kuukautta on ollut yhdenjaksoisesti jatkuneessa palveluksessa ja tämän päättyessä on saavuttanut virkaansa tai työtänsä varten säädetyn eläkeiän sekä jos hänellä sen saavuttamista tai palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden 5 vuoden kuluessa on eläkeaikaa yhteensä vähintään 3 vuotta; taikka b) jos työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke myönnetään 5 :n 2 momenttia tahi vanhuuseläke 8 :n 3 tai 4 momenttia soveltaen. (10.12.71/ 851) Sellaisen upseerin tai toimiupseerin viran, johon ehdottomana kelpoisuusehtona on upseeria tai toimiupseerin virkatutkinto, haltijan eläkkeen määrä on, edellyttäen, että haltijalla on sotilasarvo, jokaiselta eläkeajaksi luetulta täydeltä kuukaudelta 11/50 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta, ja sellaisen rajavartiolaitoksen rajavartijan ja ilma-aluksen päällikön, jolla on eläkeaikaa tällaisessa palveluksessa vähintään 20 vuotta, eläkkeen määrä on jokaiselta eläkeajaksi luetulta täydeltä kuukaudelta 11/54 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta, a) jos hän palveluksensa päättymistä välittömästi edeltäneet 6 kuukautta on ollut yhdenjaksoisesti jatkuneessa palveluksessa ja hänellä säädetyn eläkeiän saavuttamista tai palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden 5 vuoden kuluessa on eläkeaikaa tällaisessa palveluksessa vähintään 3 vuotta; taikka b) jos työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke myönnetään 5 :n 2 momenttia tai vanhuuseläke 8 :n 3 tai 4 momenttia soveltaen. (27.11.81/ 809) Eläke saa olla enintään 66 prosenttia 7 :n mukaisesta eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Jos edunsaajalla tämän lain mukaista eläkettä varten huomioon otetun palveluksen perusteella on oikeus eläkkeeseen myös lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain nojalla tai jos hänellä 5 :n 5 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun palveluksen perusteella on oikeus eläkkeeseen myös työntekijäin eläkelain nojalla taikka jos hänellä 6 :n 1 momentin 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetun toiminnan perusteella on oikeus eläkkeeseen kansainväliseltä järjestöltä tai yhteistyöelimeltä tahi kehitysyhteistyötehtävästä vähintään viisi vuotta kestäneen toiminnan perusteella, tämän lain mukaisesta eläkkeestä vähennetään: 1) määrä, joka on 1/8 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta jokaiselta sellaiselta eläkeajaksi luetulta kuukaudelta, jolta ajalta valtiolta saatu ansio on otettu huomioon lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaista eläkettä varten sekä lisäksi tämän lain mukaista eläkettä varten hyväksiluetulta ajalta työkyvyttömyyden tai työttömyyden alkamisesta eläkeiän saavuttamiseen, jos sitä aikaa vastaava ansio on otettu huomioon edellä mainittua eläkettä varten ja tämä perustuu kokonaan tai osittain valtion palveluksesta saatuun ansioon; 2) työntekijäin eläkelain mukainen eläke siltä osin kuin se perustuu samaan palvelusaikaan kuin tämän lain mukainen eläke; ja 3) kansainväliseltä järjestöltä tai yhteistyöelimeltä tahi kehitysyhteistyötehtävästä tuleva eläke siltä osin kuin se perustuu muihin kuin edunsaajalta perittyihin maksuihin ja samaan palvelusaikaan kuin tämän lain mukainen eläke; jolloin ei oteta huomioon työntekijäin eläkelain mukaisesta eläkkeestä muiden eläkkeiden ja korvausten johdosta tehtävää vähennystä. Eläkkeen enimmäismäärästä on muutoin voimassa mitä jäljempänä säädetään. (28.12.82/1026) 10 a Kumottu (14.1.82/31) H Myönnettäessä eläke tämän lain 10 :n 1 momenttia soveltaen eläkkeen enimmäismäärä lasketaan soveltuvin osin työntekijäin eläkelain 8 :n mukaisesti. 12 (18.7.75/568) Myönnettäessä eläke tämän lain 10 :n 2 tai 3 momenttia soveltaen eläkkeen enimmäismäärän laskemiseksi määrätään eläkkeen enimmäismäärän perusteena oleva palkka ja yhteensovitusraj a. Eläkkeen enimmäismäärän perusteena oleva palkka on korkein työntekijäin eläkelain 8 :n 4 momentissa mainitun peruseläkkeen perusteena oleva palkka saman pykälän 3 momentissa säädetyin poikkeuksin, kuitenkin siten, että tämän lain mukainen eläke otetaan huomioon sellaisenaan. Yhteensovitusraja on 66 prosenttia eläkkeen enimmäismäärän pemsteena olevasta palkasta, jos tämä on enintään 2 626 markkaa. Jos eläkkeen enimmäismäärän pemsteena oleva palkka ylittää 2 626 markkaa, yhteensovitusraja on 66 prosenttia siitä vähennettynä määrällä, joka on
7 66 prosenttia ylitteestä, kuitenkin vähennettynä enintään kansaneläkkeen pohjaosan määrällä. (28.12.82/1026) Eläkkeen enimmäismäärä lasketaan siten, että tämän lain mukaiseen eläkkeeseen lisätään kutakin 16 vuotta nuorempaa lasta kohden kansaneläkelain 29 :n nojalla maksettava lapsikorotus, työntekijäin eläkelain 8 :n 4 momentissa mainittu peruseläke, ottaen huomioon vähennys, joka eläkkeestä on tehtävä edunsaajalle tulevien muiden eläkkeiden ja suoritusten vuoksi, tämän lain mukainen eläke kuitenkin, jos se on myönnetty 10 :n 2 tai 3 momenttia soveltaen, sellaisenaan ja työntekijäin eläkelain 8 :n 1 momentissa mainittu eläke, elinkorko tai korvaus saman pykälän 6 momentissa säädetyin poikkeuksin ja jos nämä yhteenlaskettuina tai, jollei tällaisia suorituksia ole, tämän lain mukainen eläke ylittää yhteensovitusrajan, ylittävä osa vähennetään tämän lain mukaisesta eläkkeestä. (28.12.82/1026) Se osa tämän lain mukaisesta eläkkeestä, mikä siitä 4 momentin nojalla on vähennetty kansaneläkkeen lapsikorotuksen vuoksi, lisätään eläkkeeseen lapsen täytettyä 16 vuotta. (28.12.82/1026) Vanhuuseläkkeen saajalle suoritetaan siihen saakka, kunnes hän saa oikeuden eläkkeeseen kansaneläkelain nojalla, täydennysosana mitä kansaneläkkeen huomioon ottamisen johdosta 3 ja 4 momentin nojalla on vähennetty tämän lain mukaisesta eläkkeestä, ei kuitenkaan enempää kuin kansaneläkkeen perusosa lapsikorotuksineen. (27.11.81/808) Kansaneläkkeen perusosa ja kansaneläkelain 30 b :ssä säädetty kansaneläkkeen lapsikorotus otetaan 3 ja 4 momenttia sovellettaessa kunakin kalenterivuonna huomioon sen määräisinä kuin ne ovat edeltäneen kalenterivuoden marraskuun 1 päivänä. (9.1.81/11) 13 (4.6.82/414) Eläkkeen määrä lasketaan uudelleen, jos edunsaajalla sen jälkeen kun eläke edellä säädetyin tavoin on laskettu, todetaan olevan oikeus eläkkeen määrää laskettaessa huomioonotettavaan eläkkeeseen, päivärahaan, elinkorkoon tai korvaukseen; tahi jos tällaisen eläkkeen, päivärahan, elinkoron tai korvauksen määrä itseoikaisun tai muutoksen hakemisen johdosta muuttuu; sekä edunsaajan hakemuksesta, jos eläkkeen, päivärahan, elinkoron tai korvauksen määrä on olennaisesti muuttunut. 14. Kuukausieläkkeen määrä tasoitetaan lähimpään täyteen markkamäärään. Jos kaksi lukua on tällaisena lähimpänä lukuna, tasoitus suoritetaan suurempaan niistä. 15 Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke maksetaan, jollei 15 a :n säännöksistä muuta johdu, sitä kuukautta lähinnä seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana oikeus eläkkeen saamiseen on syntynyt, kuitenkin aikaisintaan palkan saamisen päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Työttömyyseläke maksetaan sen kalenterikuukauden alusta, joka kahden kuukauden kuluttua ensiksi seuraa 9 a :n 1 momentissa tarkoitetun todistuksen antamisesta, tai jos eläke myönnetään päiväavustuksen enimmäismäärän täyttymisen perusteella, sanotun todistuksen antamista seuraavan kuukauden alusta. (4.6.82/414) Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä ei ilman pätevää syytä myönnetä takautuvasti pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen eläkehakemuksen tekemistä eikä työttömyyseläkettä pitemmältä kuin 6 kuukauden ajalta ennen sen hakemista seuraavaa kuukautta (10.12.71/851) 3 mom. kumottu. (27.11.81/808) Eläkkeestä voidaan maksaa ennakkoa ennen eläkepäätöksen antamista hakijalle. Maksettu ennakko vähennetään eläkepäätöksen mukaisesta eläkkeestä sitä maksettaessa. (22.7.70/527) Jos vanhuuseläke taikka sellainen ryökyvyttömyyseläke, joka on myönnetty tämän lain 10 :n 1 momenttia soveltaen, on ennen 11 tai 12 :n mukaista eläkkeen enimmäismäärän laskemista pienempi kuin 2,50 markkaa kuukaudessa, voidaan eläke maksaa kertasuorituksena, joka lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön työntekijäin eläkelain 19 b :n soveltamista varten vahvistamien perusteiden mukaan. Kertasuorituksen saaneella ei sen jälkeen ole oikeutta eläkkeeseen siitä palveluksesta, johon kertasuoritusta vastaava eläke on perustunut. Jos määräajaksi myönnetty työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuorituksena, voidaan eläkkeensaajalle kuitenkin myöntää eläke siltä ajalta, minkä hänen työkyvyttömyytensä määräajan jälkeen jatkuu. Edellä sanottu markkamäärä tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta sen palkkaindeksiluvun mukaan,
8 joka vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 :n 1 momentin soveltamista varten. (23.2.79/232) 15 a (27.11.81/808) Työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan, jollei jäljempänä tässä pykälässä toisin säädetä, aikaisintaan sen kalenterikuukauden alusta, joka ensiksi seuraa sairausvakuutuslain 27 :ssä tarkoitetun päivärahan ensisijaisuusajan eli 150 ensimmäisen suorituspäivän ja tämän jälkeisten sanotussa pykälässä tarkemmin määrättyjen viiden tai neljän täyden kalenterikuukauden jälkeen. Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan 15 :n mukaisesti, jos eläkehakemus on tehty ennen kuin sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa on maksettu 1 momentissa mainituilta 150 ensimmäiseltä suorituspäivältä. Tällöin kuitenkin edellytetään, ettei eläkehakemuksen tekemistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä tai, jos tänä aikana on haettu sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, sen hakemista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä ole myönnetty työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen aikaan tai, jos tähän aikaan kohdistuva päivärahahakemus on hylätty, sen hylkäämisen jälkeiseen aikaan kohdistuvaa vähintään kuukauden ajalta yhdenjaksoisesti maksettavaa päivärahaa. Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti 1 momentin mukaisesti, suoritetaan eläke sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin se vastaa samalta ajalta maksettua sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti 2 momentin mukaisesti ja samalta ajalta on maksettu päivärahaa sairausvakuutuslain mukaan, suoritetaan eläkettä vain siltä osin kuin sen määrä ylittää samalta ajalta maksetun päivärahan määrän. Kertasuorituksena suoritettavaan eläkkeeseen ei sovelleta, mitä edellä tässä pykälässä on säädet ty- 16 (29.7.76/664) Eläkkeen perusteena oleva palkka tarkistetaan eläkettä myönnettäessä ja 13 :ää sovellettaessa sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 :n soveltamista varten. Eläkkeen määrä tarkistetaan samalla tavoin kuin on säädetty työntekijäin eläkelain mukaisten eläkkeiden tarkistuksesta.!6 a (4.6.82/414) Jos edunsaajalla on oikeus saada tapaturmavakuutuslain säännöksiin perustuvaa päivärahaa, tapaturmaeläkettä, liikennevakuutuslain nojalla omaan vammaan perustuvaa jatkuvaa korvausta tai sotilasvammalakiin perustuvaa elinkorkoa, voidaan tämän lain mukainen eläke sen estämättä, mitä 11 ja 12 :ssä on säädetty, suorittaa täysimääräisenä, kunnes päivärahan, tapaturmaeläkkeen, elinkoron tai korvauksen määrä on lopullisesti ratkaistu. Edunsaajan oikeus mainittuun päivärahaan, tapaturmaeläkkeeseen, elinkorkoon tai korvaukseen siirtyy valtiokonttorille eläkkeestä edellä mainittujen suoritusten johdosta vähennettävää määrää vastaavalta osalta. 17 Jos eläkkeen saaja on rangaistuslaitoksessa kärsimässä vapausrangaistusta tai sakon muuntorangaistusta taikka, jos hänet on määrätty pakkolaitokseen, työlaitokseen, [pakkotyölaitokseen], päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta annetussa laissa tarkoitettuun huoltolaan tahi muuhun niihin verrattavaan laitokseen, eläkkeen maksaminen keskeytetään siksi ajaksi, minkä rangaistus- tai muussa laitoksessa olo kestää kolmea kuukautta kauemmin. Jos eläkkeen saajalla on omaisia, joista hän lain mukaan on velvollinen pitämään huolta, eläke tai osa siitä voidaan kuitenkin maksaa asianomaiselle sosiaalilautakunnalle käytettäväksi eläkkeen saajan omaisten huoltoon. Sosiaalilautakunnan hakemuksesta eläke tai osa siitä voidaan maksaa lautakunnalle käytettäväksi eläkkeen saajan tai sellaisen henkilön huoltoon, jonka elatukseen eläkkeen saaja huoltoapulain (116/56) 3 :n mukaan on velvollinen osallistumaan. Eläkkeen maksamisesta sosiaalilautakunnalle voidaan päättää myös siltä osin kuin sitä on suoritettava takautuvasti, mutta sosiaalilautakunta saa käyttää eläkettä jo annetun huoltoavun korvaamiseen vain siinä tapauksessa, että kysymys on huoltoapulain 34 :ssä tarkoitetusta ennakosta. (18.7.75/568) Jos eläkkeen saaja on saanut työllisyyslain mukaista työttömyyskorvausta tai valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain mukaista päiväavustusta samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään eläkettä takautuvasti, maksetaan takautuva eläke työvoimatoimikunnan tai työttömyyskassan vaatimuksesta työvoimatoimikunnalle tai työttömyyskassalle siltä osin kuin se vastaa samalta ajalta maksetun työttömyyskorvauksen tai päiväavustuksen määrää. (21.1.83/102)
9 Eläke maksetaan työvoimatoimikunnalle tai työttömyyskassalle kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että työllisyyslain 27 b :n 2 momentissa tai valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain 28 b :ssä tarkoitettu ilmoitus on tehty vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää. (21.1.83/102) 18 Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan, sen maksaminen keskeytetään tai maksettavaa määrää alennetaan, jos eläkkeen saaja, ennen kuin on saavuttanut eläkeiän, todetaan ansiotyöhön kykeneväksi ja jos hänelle on tarjolla sellaista valtion tai muuta ansiotyötä, jota ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen on pidettävä hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana. Jos työkyvyttömyyseläkkeen saaja ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy valtion kustannettavasta hänen työkykynsä palauttamista tarkoittavasta lääkintähuollosta, koulutuksesta tai työhuollosta, hengenvaarallisena pidettävää hoitotoimenpidettä lukuunottamatta, eläkkeen maksaminen keskeytetään tai maksettavaa määrää alennetaan. Työkyvyttömyyseläke, joka on myönnetty 9 :n 1 momentin d)-kohtaa soveltaen, lakkautetaan, sen maksaminen keskeytetään tai maksettavaa määrää alennetaan, kuitenkin vain, jos eläkkeen myöntämisen perusteena olevaan eläkkeeseen nähden menetellään siten. Työttömyyseläke lakkaa ilman eri päätöstä kuuden kuukauden tai asetuksella säädetyn pitemmän ajan kuluttua työvoimaviranomaisen todistuksen antamisesta lukien, jollei valtiokonttorille sitä ennen ole toimitettu työvoimaviranomaisen antamaa uutta todistusta siitä, ettei eläkkeensaajalle voida osoittaa 9 a :ssä tarkoitettua työtä. Jos eläkkeen lakkaamisen jälkeen työttömyys jatkuu tai alkaa uudelleen, eläkettä ryhdytään maksamaan samojen perusteiden mukaan kuin aikaisempaakin eläkettä, jollei eläkkeen lakkaamisesta ole kulunut kahta vuotta pitempää aikaa. Tällöin 9 a :ää sovellettaessa eläkkeelläolon aikaa pidetään korvauspäivinä ja eläke maksetaan 9 a :ssä mainitun todistuksen antamista seuraavan kuukauden alusta, jos todistuksesta käy ilmi, että edunsaajalle ei ole työttömyyseläkkeen lakkaamisen jälkeen maksettu työttömyysavustusta tai -korvausta. Valtiokonttorin hyväksymän selvityksen perusteella eläke voidaan työttömyyden jatkuessa myöntää myös takautuvasti enintään kuuden kuukauden ajalta. (4.6.82/414) 19 (23.2.79/215) Jos henkilö, jolta 5 :n 2 tai 3 momenttia soveltaen myönnetty työkyvyttömyyseläke on lakkautettu, myöhemmin tulee saman sairauden, vian tai vamman johdosta uudelleen työkyvyttömäksi, hänelle myönnetään työkyvyttömyyseläke samojen perusteiden mukaan kuin lakkautettu eläke, kuitenkin siten, että eläkkeen perusteena oleva palkka määrätään palveluksen päättymisajan mukaan, jos eläke täten laskettuna on lakkautettua eläkettä suurempi. 20 (10.12.71/851) Työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke, joka on myönnetty 5 :n 2 momenttia soveltaen, m uuttuu vanhuuseläkkeeksi palveluksen päätyttyä ja eläkkeen saajan saavuttaessa viimeistä virkaansa tai työtänsä varten säädetyn eläkeiän, virkasuhteessa olevan eläkkeen saajan osalta kuitenkin viimeistään hänen saavuttaessaan eroamisikänsä. Muussa tapauksessa työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi eläkkeen saajan saavuttaessa yleisen eläkeiän. Jos eläkkeen saaja työttömyyseläkettä saadessaan tulee 9 :ssä tarkoitetulla tavalla työkyvyttömäksi, eläke muutetaan saman suuruiseksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. 21 Eläkkeen saaja menettää oikeutensa eläkeerään, jota ei ole nostettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana se on erääntynyt maksettavaksi. 22 Eläkeasiassa voidaan antaa ennakkotieto, jos se katsotaan hakijalle erityisen tärkeäksi. Ennakkotietoa on noudatettava annettaessa eläkepäätös henkilölle, jota ennakkotieto koskee, edellyttäen, että eläke myönnetään niiden säännösten nojalla, joihin ennakkotieto perustuu. Ennakkotiedosta saadaan kuitenkin poiketa eläkkeen hakijan eduksi. 23 (2.4.71/266) Eläkehakemukseen annettuun päätökseen tai päätökseen, jolla on kieltäydytty antamasta tämän lain 22 :ssä tarkoitettu ennakkotieto, ei saa valittamalla hakea muutosta. Asianosainen ja valtiokonttorin eläkeasiamies, joka on tyytymätön eläkehakemukseen annettuun päätökseen, saa kirjallisesti vaatia siihen oikaisua valtiokonttorilta. Oikaisuvaatimus on
10 annettava valtiokonttorille kuudenkymmenen päivän kuluessa tiedoksisaannista tai, jos vaatimuksen tekijä on eläkeasiamies, päätöksen tekemisestä. Päätökseen, johon saadaan hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Oikaisuvaatimukseen annetuun valtiokonttorin päätökseen sekä muuhun kuin eläkehakemukseen annettuun päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin on säädetty muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa. Eläkeasiamiehen valitusaika luetaan päätöksen tekemisestä. Valituskirja saadaan antaa myös valtiokonttorille sen toimittamiseksi korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Milloin päätös toimitetaan asianomaiselle postitse, katsotaan hänen saaneen päätöksestä tiedon, jollei valituksen tai oikaisuvaatimuksen yhteydessä muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen, kun päätös on valtiokonttorista hänen ilmoittamallaan osoitteella varustettuna annettu postin kuljetettavaksi. (9-1.81/11) Päätös saadaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevanakin, jollei muutoksen hakeminen täytäntöönpanon vuoksi käy hyödyttömäksi tai valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanemista. (9.1.81/11) 24 Jos eläkettä koskeva lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisesti ei ole lainmukainen, valtiokonttori saa ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, jos on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä. Jos valtiokonttori on tehnyt esityksen eläkettä koskevan lainvoimaisen päätöksen purkamisesta, se voi, kunnes asia on ratkaistu, keskeyttää eläkkeen maksamisen tai maksaa eläkkeen sen suuruisena kuin purkuesityksen mukaan on pidettävä oikeana. 25 Aiheettomasti maksettu eläkemäärä saadaan periä takaisin myös siten, että se vähennetään vastaisista eläke-eristä. Kulloinkin suoritettavasta eläke-erästä älköön kuitenkaan vähennettäkö enempää kuin kuudennes siitä eläke-erän osasta, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun eläke-erästä ennakkoperintälain nojalla on pidätetty ennakko. Aiheettomasti maksettu eläkemäärä voidaan jättää takaisin perimättä, jos sen myöntämisen tai maksamisen ei ole katsottava johtuneen eläkkeensaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä. 26 Kunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen tai laitos, eläketurvakeskus, vakuutus- ja eläkelaitos sekä sairaala ovat velvolliset pyynnöstä antamaan maksutta valtiokonttorille hallussaan olevat tiedot, jotka voivat vaikuttaa käsiteltävänä olevan eläkeasian ratkaisemiseen, noudattaen kuitenkin, mitä muussa laissa on salassapitovelvollisuudesta säädetty. Lääkärin lausunnosta ja -todistuksesta on kuitenkin suoritettava kohtuullinen korvaus. Valtiokonttori saa, valtiovarainministeriön antamien ohjeiden mukaan, sopia eläketurvan toimeenpanosta tarpeellisesta yhteistoiminnasta ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta virka- tai työsuhteeseen perustuvasta eläketurvasta huolehtivien viranomaisten ja laitosten sekä eläketurvakeskuksen kanssa..27 Henkilö, jolla on oikeus tämän lain mukaiseen eläkkeeseen, on velvollinen alistumaan siihen, mitä vastaisuudessa mahdollisesti säädetään hänelle samanaikaisesti tulevien eläkkeiden, sairausvakuutus-, tapaturmavakuutus-, sotilasvamma- tai liikennevakuutuskorvausten huomioon ottamisesta 10 :n 4 momentissa tarkoitetun eläkkeen enimmäismäärän laskemiseksi. 28 Asetuksella säädetään, ketä pidetään 1 :n 1 momentissa mainitussa virka- tai työsuhteeseen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon olevana henkilönä, miten 2 :n 1 momentissa ja 7 :n 1 momentissa tarkoitettu työansion keskimäärä lasketaan, mihin palkkausluokkaan 7 :n 4 momentissa tarkoitetut virat eläkettä määrättäessä on luettava sekä annetaan tarkemmat säännökset eläkeasiain neuvottelukunnasta ja muut säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. Asetuksella voidaan säätää sellaisia poikkeuksia tämän lain säännöksistä, jotka johtuvat vieraan valtion kanssa tehdystä vastavuoroisesta sopimuksesta. (18.7.75/568) Posti- ja telehallitus ilmoittaa lisäksi seuraavaa: Valtion eläkelain muutokset julkaistaan vastaisuudessa kiertokirjeellä kerran vuodessa ellei erityisestä syystä muuta johdu.
11 Tämän kiertokirjeen antamisen johdosta ovat käyneet kiertokirjeinä tarpeettomiksi posti- ja telehallituksen kiertokirjeet nro 142/70, 4/72, 68/75 ja 89/76 sekä kiertokirjeen nro 4/67 I kohta ja kiertokirjeen nro 56/71 I kohta, joten ne kumotaan. Eripainos tästä kiertokirjeestä lähetetään toimipaikoille myöhemmin liitettäväksi Säännöskokoelman kohtaan VI. 1. Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1983 Hallintoylijohtaja Lauri Kuusisto Apulaisjohtaja Hans Molander Postiasemille jakelu nro 15