2 2009 Matkailu 2 2009 1
KAUPUNKILOMALLE HELSINKIIN! Olen HELPPI! Bongaa minut stadin sydämessä! TUTUSTU HELSINGIN TARJONTAAN MATKAILUN VERKKOSIVUILLA www.visithelsinki.fi Helsingin monipuoliset vierailukohteet ja tapahtumat tarjoavat mahdollisuudet kaupunkilomaan joka piristää kesää odotellessa. Yövy laadukkaissa hotelleissa, shoppaile kauppakeskuksissa ja nauti kauden herkut Helsinki Menu -ravintoloissa. Uudistetusta matkailuneuvonnasta saat tietoa tapahtumista ja nähtävyyksistä. Tutustuminen kaupunkiin on helppoa Helsinki-kortilla tai matkailijalipulla. Matkailu- ja kongressitoimisto Pohjoisesplanadi 19, PL 28 00099 Helsingin kaupunki Puh. (0)9 3101 3300, fax (0)9 3101 3301 www.visithelsinki.fi 2
Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n jäsenlehti Julkaisija/kustantaja: Maaseutuyrittäjät MSY ry/matkailu-lehti Viljontie 3, 21570 Sauvo puh. (02) 4702 315, fax (02) 4702 314 matkailu@matkailulehti.fi Päätoimittaja: Torsti Rekola, puh. (02) 4702 315/050-5711 303 Avustavat toimittajat: Kari Anttonen, puh. 040-5136 473 Aino Rimppi Ilmoitusmarkkinointi: Toimisto, puh. (02) 4702 315 mac1@matkailulehti.fi Maija Hurme 040-7222 045 i.hurme@merigraf.fi Sivunvalmistus: Riikka Lehtinen 050-3060678 aineistot: mac1@matkailulehti.fi Painopaikka: Satakunnan Painotuote Oy Kannen kuvat: Ounasvaaralta. Kuva Jouni Laaksomies. Sallassa poroajelua Vaasan teatteri: Farssi Lentävät Morsiamet. Näyttelijät Allu Tuppurainen ja Ilona Wiksten. Kuva Jyrki Tervo. M onien tahojen yhteinen mielipide on, että kotimaanmatkailu etenee suotuisasti nykyisen taloudellisen taantuman seurauksena. Matkailukesä voi hyvinkin olla vilkkain moniin vuosiin. Suomalaisten halu matkailla ei ole hiipunut ja näyttää siltä, että kohteeksi valitaan ulkomaiden sijasta yhä useammin kotimaan kohde. Kotimaisilla matkailuyrittäjillä on näin ollen tuhannen taalan paikka näyttää osaamistaan varsinkin niille matkailijoille, jotka eivät ole vähään aikaan matkailleet kotimaassa. Matkailijan kannattaa päivittää tämän hetken tietojaan kotimaan tarjonnasta vaikka internetin kautta. Hyvä tietolähde on kuntien kotisivut. Useimpien kuntien sivuilla on otsakkeena matkailu ja näin ollen kaikkien on helppo löytää paikkakunnan oleellinen matkailutieto ja kohteet helposti ja nopeasti. Suomen pienimmän kunnan Sottungan, väkiluku 2008 oli 115, nettisivuilta löytyy kattava tarjonta mielenkiintoa herättäviä kohteita. Manner-Suomen pienimmän kunnan, Suomenniemen, sivutkin antavat mainion mahdollisuuden nojatuolimatkailuun ja ensi kesän suunnitelmien tekoon. Määrätietoinen nojatuolimatkailu kannattaa aloittaa vaikka Kuntaliiton (www. kunnat.net) nettisivuilta. Siellä on tietopankit kohdan alla tilastot, josta löytyvät kaikki Suomen kunnat monella eri tavalla ryhmiteltyinä. Kun tutustumisen aloittaa nyt ja varaa siihen päivittäin hieman aikaa, voi 4 kunnan päivittäistä googlaus -vauhtia noudattaen matkailla kaikissa Suomen 348 kunnassa ennen kesäkuun alkua. Kannattaa kokeilla! SMYn hallitus valitsi vuoden 2008 kotimaanmatkailun huippukohteeksi Kotkan Merikeskus Vellamon. Nyt on vuoden 2009 kohde haussa. Mikä on sinun huippukohteesi? Voit antaa oman vapaamuotoisen palautteesi osoitteella: timo.havola@kolumbus.fi. Mielipiteesi tulee huomioitua ja kenties juuri sinun kohteesi palkitaan tänä vuonna. Timo Havola, SMY, puheenjohtaja 4 Haastattelussa näyttelijä Esko Roine 6-7 Uudenkaupungin tenhoa 10-12 Länsi-Turunmaa ja Saariston musiikkijuhlat 16-23 Museokierros 26-27 Ahvenanmaalla tapahtuu 38-39 Rokualla luonto hurmaa 40-41 Mänttä-Vilppula Matkailu 2 2009 3
Palkitseva yleisö pitää vireyttä yllä Esko Roineella riittää aaltoilevaa pilkettä silmäkulmassa vielä eläkeiässäkin. Monista etenkin hauskoista rooleistaan tunnetulle miehelle kiireet näyttävät alkaneen nyt tosissaan. Viime syyskaudella esityksiä kertyi 104. Tämä vuosi ei tarjoa suurta helpotusta. Roine näyttelee neljässä eri näytelmässä ja aloittaa vielä harjoitukset kahdessa uudessakin. Ensi kesän Esko Roine viuhtoo Pyynikin kesäteatterissa Iso-Heikkilän isäntänä. -Pyynikin ratkaisua edesauttoi suuri asuntolaina, sillä olen muuttanut Tampereen keskustaan uuteen asuntoon. Onneksi sain järjestettyä kuukauden kesäloman Pyynikin jatkoksi. Silloin suuntaamme rouvan kanssa Kreetalle. Roine summaa Pyynikin ensikesän keikan löysäksi. Esityksiä kun on vain vajaat kuusikymmentä. Holmbergin samaan teatteriin tekemä Tuntematon sotilas pyöri kesän aikana reilusti yli kahdeksankymmentä kertaa. Mittaakin Tuntemattomalla oli kolme ja puoli tuntia. Tuona kesänä Esko Roine tunsi tehneensä töitä. Kuluneen talven Roine on kulkenut ahkerasti Helsingin ja kotikaupunkinsa Tampereen väliä. Hän on harjoitellut yhdessä Heikki Kinnusen ja Seela Sellan kanssa Bengt Ahlforsin komediaa Viimeinen sikari Helsingissä päivät ja kiirehtinyt jo illaksi Tampereelle iltaesitykseen. Viimeisen sikarin ensi-illasta päästään nauttimaan Tampereen Teatterissa. Pitkän uran teatterissa tehnyt näyttelijä Esko Roine ei malta jäädä lepäämään laakereilleen. Näyttämö vetää edelleen puoleensa ja vireyttä pitää yllä yleisön palkitseva suhtautuminen. Ei mitään kiirettä eläkkeelle Esko Roineen mukaan hänen pitkään jatkunutta näyttelijän uraansa on edesauttanut monet vuodet konttorihommissa. Tällä hän viittaa Tampereen Teatterin johtajuuteen. -Näyttelijä jää harvoin eläkkeelle, mikäli hän onnistuu säilyttämään innon ja kyvyn, kuten esimerkiksi Lasse Pöysti vielä yli 80 -vuotiaana. Esko Roine kasvoi kiinni teatterin maailmaan jo pienenä. Hän syntyi näyttelijäperheeseen - isä Eero Roine oli jo legenda eläessään - ja imaisi ja omaksui teatterin luovan ja räväkän tunnelman heti lapsena. Näin teki myös Eila-sisko. -En ole koskaan osannut kuvitella mitään muuta ammattia kuin näyttelemistä. Teatterin johtajuuskin osui kohdalleni sattumalta. Teatteri on erittäin tarttuva tauti, joka helposti kulkee suvussa kuten Roineilla. Esko Roine kuvaa tätä tartuntaa pirulliseksi lainalaisuudeksi. -Kun näyttelijän työhön tutustuu, se tuntuu pian mielekkäältä ja näyttelemisestä syntyy nopeasti toiveammatti. -Näytteleminen on erittäin vaihtelevaa. Se vaatii myös pientä itsensäpaljastajan viettiä, jotta voi nauttia tekemisestään näyttämöllä. Onnistumisen ilo ensemblestä Esko Roine nostaa esiin ensemble -hengen onnistumisen ilon täydentäjänä. Kun työryhmä puhaltaa yhteen hiileen ja kaikilla on samat tavoitteet ja näyttelijöiden kemiat vielä toimivat, on näyttämöllä - ja sen ulkopuolellakin - nautinnollista olla yhdessä. -Kesällä menen mielelläni Pyynikille, sillä kesäteatterissa on yleensä hyvä ensemble -henki. Kesäteatteriin kaikki tulevat vapaaehtoisesti. Teatteritalossa saa normaalisti lukea seinältä, missä jutussa ja roolissa on mukana. Esko Roineelle roolin omaksuminen lähtee tekstistä ja muotoutuu harjoitusten myötä. Hän uskoo, että Pyynikin Iso-Heikkilän isännän eteen joutuu tekemään töitä. Varsinkin kun harjoitusprosessi on lyhyt. -Toisaalta joskus tajuaa vasta viimeisen esityksen jälkeen näytelleensä väärin. Komediallista äidinmaitoa Vaikka Esko Roine on monille tullut tutuksi hauskoista rooleistaan, komedioissa näytteleminen ei ole hänelle erityisen rakasta. -Olen joutunut tekemään hauskoja rooleja. Ehkä olen saanut jossakin äidinmaidossa komedian tekemisen kyvyn. -Jos haluaa tehdä oikein hyvin, niin farssin tekeminen on vaikeinta. Se vaatii täydellistä ajoituskykyä ja oivallusta. Olen kuitenkin saanut tehdä viime aikoina myös vakavia rooleja kuten Mestariluokassa ja Kauppamatkustajan kuolemassa. Näyttelijällekin on tärkeää osata rentoutua. Esko Roineella ei ole erityistä metodia irrottautua näytelmästä ja roolista. -Ellei oteta punaviini-konjakki -linjaa huomioon, naurahtaa Roine. -Minulla on myötäsyntyinen kyky jättää rooli teatterin vaatenaulakkkoon! (KA) Pyynikin kesäteatterissa 9.6.-8.8. 2009 www.pyynikinkesateatteri.com 4
Viimeisen palon jälkeen korjattu Porvoon tuomiokirkko. Keisarin residenssi, entinen J.E.Solitanderin talo. Mamseli Anna on yksi Porvoon draamaoppaista. Uuden ajan alku Porvoon mitalla Teksti Aino Rimppi Helmikuussa 1809 keisari kutsui koolle Suomen säädyt ja Porvoon kaupungin 2000 asukasta vannoi kuuliaisuutta Venäjälle. Porvoon valtiopäivät nostivat maamme tuolloin kansakunnaksi kansakuntien joukkoon, kuten keisari asian ilmaisi. Porvoossa on tänä vuonna juhlittu valtiopäiviä. Tapahtuman avasivat kalaasit kaduilla ja saleissa. Tanssiaiset, valtiopäiväbileet, konsertit ja juhlajumalanpalvelus kuuluvat ohjelmaan. On kulunut 200 vuotta siitä, kun Suomi vapautui Ruotsin vallasta ja liitettiin autonomiseksi osaksi Venäjää. Porvoossa järjestetään juhlavuonna kävelykierroksia tsaarin aikaan. Mielenkiintoista ohjelmaa riittää aina heinäkuun 12. päivän päättäjäiskalaaseihin. Venäläistä ratsuväkeä kaduilla ei sentään näy, kuten 200 vuotta sitten. Ruotsia, ranskaa, venäjää, suomea Porvoo pääsi aikoinaan sijaintinsa ja kokonsa ansiosta valtiopäivien pitopaikaksi. Aleksanteri I:lle valmisteltiin tietä kuumeisesti. Keisaria varten rakennettiin jopa oma jalkakäytävä puusta, jonka päälle muiden oli kielletty sakon uhalla astumasta. Aatelissäädyn puhemies, vapaaherra De Geer vastasi valtiopäivien juhlallisuuksien suunnittelusta. Vuoden 2009 juhlan suunnittelu on juhlatoimikunnan ja kaupungin kulttuuritoimen. Järjestelyissä on mukana lukuisa määrä vapaaehtoisia. Porvoon tuomiokirkossa keisari piti juhlapuheen ranskankielellä. Aatelisto ja papisto, kuin myös porvaristo ja talonpojat vannoivat juhlallisesti valansa, kuka suomeksi kuka ruotsiksi. Tuomiorovasti Alopaeus piti kuitenkin saarnan suomenkielellä. Aleksanteri I:n seurue puhui toki venäjää. Nykyisin Porvoossa sijaitsee Suomen ruotsinkielinen, evankelisluterilainen hiippakunta, piispa Gustav Björkstrandin johdolla. Kesäisin kaupunki täyttyy kaikenkielisistä turistiryhmistä. Suomen vanhin raatihuone Porvoo paloi poroksi vuonna 1760. Mutta se nousi tuhkasta, samanlaisena. Kruunu omisti maat ympärillä, kaupungin tontit olivat yksityisten, ja asukkaat rakensivat itse omat talonsa uudelleen. Engelin ruutuasemakaava jäi unholaan. Tuomiokirkkoakin on korjailtu vuosisatojen varrella. Ja jälleen 2007-2008. Raatihuoneen tori on samankokoinen kuin raatihuoneen valmistuttua vuonna 1764. Toria reunustavat Holmin talo ja vanha raatihuone, jotka olivat kaikki vuoden 1809 valtiopäiville tärkeitä rakennuksia. Ja ovat edelleen. Vanha raatihuone on yksi Suomen vanhimmista raatihuoneista ja ollut museona vuodesta 1897. Nyt sitä on saneerattu pieteetillä. Seinät, katot ja ikkunat on käsitelty antikvaarisin periaattein. Kirkkotorin laidalla sijaitsee Porvoon tuomiokapituli, entinen kymnaasi. Keisari Aleksanteri I asui alempana sijaitsevassa Linnassa, keisarin residenssissä. Linna oli varapormestari J.E. Solitanderin talo. Valtiopäivien avajaisten yhteydessä keisari suvaitsi jopa tarjota juhlapäivällisen Linnassa valtiopäiväedustajille, jotka asuivat kaupungin muissa yksityisissä kodeissa, neljän kuukauden ajan. Tämän päivän matkailija voi asua hotellissa ja nauttia ateriansa jossain Vanhan kaupungin ravintoloista. Niissä on satsattu juhlamenuun. www.1809.fi www.porvoo.fi Porvoon valtiopäiviin liittyviä näyttelyitä: Vanhalla raatihuoneella, Vanhassa kappalaisen talossa ja Holmin talossa. Vänrikki Stoolin tarinat on löytänyt paikkansa J.L. Runebergin kotona. Matkailu 2 2009 5
UUDESSAKAUPUNGISSA pytinkien ja sukkeli sanoi paris Teksti Aino Rimppi Opastettu hyljeretki kuulostaa hauskalta, ja Uudessakaupungissa on nyt mahdollisuus sellaiselle osallistua! Majakkasaaren risteily kuuluu niin ikään ohjelmaan. Paikallinen golf-kenttä ulottuu nykyisin 18-reikäiseksi ja kaupungin vanhoihin puutaloihin pääsee kurkistamaan jopa sisälle. Veneilijät toki tuntevat Uudenkaupungin kuin omat taskunsa. Vierassatama sijaitsee keskellä kaupunkia ja vetää kesäisin puoleensa satoja aaltojen kyntäjiä. Harvassa merenrantakaupungissa kaikki palvelut ovat liki vierassatamaa ö pikkukaupungilla on omat etunsa. Uuteenkaupunkiin kannattaa lähteä, vaikka olisi maakrapu. Jos on kerran pari käynyt, kaipaa sinne aina uudelleen nauttimaan Crusell-viikon puhallinmusiikista, kävelyretkistä Myllymäellä, vanhankirkon tunnelmasta, hauskasta Bonk-keskuksesta ja loisteella paistetusta siiasta. Pakkahuoneen torilla käy vilske Aurinkoisena päivänä tunnelma satama-alueella kiteytyy. Pakkahuoneen torilla näkee ja tulee nähdyksi, varsinkin iltatorilla. Aina kannattaa kierrellä, katsella ja tehdä ostoksia, molemmin puolin lahtea. Maakrapu kaipaa ensimmäiseksi merelle. Sehän onnistuu, sillä kesä alkaa vauhdikkaasti Merefesteillä (5.-7.6.) - kahdennenkymmenennen kerran! Festeillä pääsee mukaan tunnelmaan. Merellistä ohjelmaa löytyy lähes joka makuun, sillä kalaretkelle, majakkasaaren risteilylle. Uutuus ovat hylkeet, ja toukokesä-kuussa paatti suuntaa Uudenkaupungin satamasta Ahvenanmaan ulkoluodoille. Uudenkaupungin matkailuihmiset ovat suunnitelleet vierailijoille kosolti harrastemahdollisuuksia. Kaupungista löytyy jopa kunto- ja hiihtoputki. Curlingin peluu ja hiihto tosin onnistuvat vain varsinaisen kesäkauden ulkopuolella. Mutta skaban tai kaksi on mahdollista otella jatketulla, nyt 18-reikäisellä golfkentällä. Uutuuksia enemmältikin Lämmin sää ja aktiivinen lomanvietto janottavat, mutta ei hätää, sillä kaupungista löytyy oma panimo. Vakka-Suomen panimo on pullottanut juomia reilun vuoden ja saavuttanut suuren suosion. Vierailu vanhoissa puutaloissa on sekin mielenkiintoinen tapahtuma. Pytinkien paris kaupunkis kyläs on mahdollista elokuun lopussa (29.-30.8.). Uudessakaupungissa on Suomen laajin empiretyylinen puutaloalue, 1850-luvulta. Taloja korjaillaan nykyaikaiseen asumiskuntoon, repattu on jo useimpia noin 600 kohteesta, joissa yhä asutaan. Lomalla ruokailuun voi hyvällä omallatunnolla uhrata myös aikaa. Uudessakaupungissa kesän bravuuri on loisteella paistettu siika. Kala-annos löytyy ensi kesänä ainakin kolmen ravintolan listoilla. Kulttuuri kuuluu kuvaan Kulttuuri on aina ollut Uudessakaupungissa tärkeä matkailuvaltti. Menestysmusikaali Sound of Music jatkuu teatterissa kevääseen. Lukkosulaa ja lumpeenkukkia Heli Laaksoselta jatkuu sekin kevätkaudelle ja jälleen syksyllä. Omia esityksiään harjoittelee jo kolme kesäteatteria. Heinä - elokuun vaihteen oikeat hitit kajahtavat Crusell-viikolla (25.7.-1.8.). 6
Orkesterivierailun tekee Virtuosi di Kuhmo -kamariorkesteri johtajanaan John Storgårds, solisteina RSO:n soolopuhaltajat. Myös monet muut tunnetut nimet Jukka Perkoa myöten vilahtelevat ohjelmassa. Suomen länsirannikko on tunnetusti lyhyiden murresanojen tyyssija. Sanastosta saattaa Uudessakaupungissa olla apua, joten se kannattaa opetella. http://uusikaupunki.fi, www.crusell.fi www.uudenkaupunginteatteri.fi Pikkane murresanastontapane turistei varte (Sanaston kääns Melankolaus-veljeskunt). Kiitos = Kiitoksi pali Hyvää huomenta = Kuarsasink mää? Hyvää päivää = Päivä-päivä. Voitteko ottaa valokuvan meistä ja tästä kauniista maisemasta? = Otaisisik tee täl kameral yhren kuva meist ja saa tualt takkaki jotta näkky. Milloin lähtee seuraava risteily saaristoon? = Olissik joku paat lährös, et pääsis saarehe? Koska tämä rakennus on valmistunut? = Kuin kauan tämä pytink om pystös ollu? Missä päin on kauppatori? = Ei tääl mittän tori missä ol? Onko tapahtumaan vielä lippuja? = Kyl teijäm piljetit o varmasten kaik jo myytty? Saisinko laskun? = Mää vissinki sit maksasissi? Olette kovin ystävällinen = Tee olettakin kovi luanikas, sikses. Tulen mielelläni pian uudelleen = Sitä voisis kyl tul joskus vaik uurestaski. Unohtumattomia matkoja maailman kauneimpaan saaristoon ja Suomen syntysijoille Varsinais-Suomeen. Kaikki matkanne järjestelyt samasta osoitteesta www.suomensaaristovaraus.fi Puh. 02-410 6600, info@suomensaaristovaraus.fi Kesäristeilyt luonnonkauniille Saaristomerelle Ravintolalaiva M/S Marival Tasokas ravintolalaiva täysin oikeuksin. Ravintola A-oikeuksin Aurinkokansi Kokoustilat AV-välineet Tilaa 90 matkustajalle 26.6. 9.8. pe ja su klo 11 17 Sisältää risteilyn, lounaan ja opastuksen saarella ja majakassa. Hinnat: aikuiset 40 e ja lapset (4 12-v.) 20 e. Juhannusaattona 19.6. illallisristeily klo 20 23 ja juhannuspäivänä 20.6. lounasristeily klo 13 15.30. Lähtö Saaristolaivojen laiturilta Pakkahuoneesta länteen. 27.6. 8.8. la klo 11 17 Sisältää risteilyn, lounaan ja opastuksen saarella. Hinnat: aikuiset 40 e ja lapset (4 12-v.) 20 e. Tervetuloa! Liput ja lisätietoja Uudenkaupungin matkailutoimistosta, Rauhankatu 10, puh. (02) 8451 5443, (02) 8451 5209 matkailu@uusikaupunki.fi, uusikaupunki.fi/matkailu Matkailu 2 2009 7
RAUMA kirkastaa merellistä kaupunkikuvaansa Perinteikäs merikaupunki Rauma on asettanut merellisten palvelujen ja merellisen kaupunkikuvan kehittämisen tulevaisuuden painopistealueeksi. Merellisten tavoitteiden toteuttamiseksi kaupunki on palkannut merellisen matkailun päällikön keskusviraston strategiaosastolle. Tässä tehtävässä aloitti vuodenvaihteessa Pekka Oivanen, joka on aiemmin hoitanut Rauman ja seudun matkailuvastaavan tehtäviä. -On hienoa, että Rauman kaupunki näkee maineikkaan merellisyytensä myös tulevaisuuden vahvuutena. Saan omalta osaltani vaikutta nyt siihen, että Rauma tunnetaan myös tulevaisuudessa Itämeren alueen merikittävänä merikaupunkina, toteaa Pekka Oivanen. to 4.6.klo 15.00 Tarjanne-laiva saapuu ma 15.6. klo 19 21 Kai Hyttinen yhteislauluillassa Pyynikkilässä. 19. 21.6. Laivarannan Juhannus Musiikkia! Ruovesi -kamarimusiikkifestivaali 25.6. 28.6.09. Avajaiskonsertti Muroleen kirkossa to 25.6. klo 19. Virtuosi di Kuhmo Ruoveden kirkossa su 28.6. klo 16. Muut konsertit www.musiikkiaruovesi.fi su 5.7. klo 18 Ohjelmallinen tuokio Runebergin lähteellä. ti 7.7. Tauno Yliruusin käsikirjoittaman Kesäillan farssi-näytelmän ensi-ilta klo 19. Ruoveden kesäteatterissa Pyynikkilässä. Lippuvar. (03) 4861 388, tied. 044 346 0027. www.ruovedenteatteri.net la 11.7. Ruoveden Noitakäräjätori klo 10 16. Tori-isäntänä Pete Seppälä, kilpailuja, Vuoden Noidan julkistaminen, arpajaiset, avoimet ovet kotiseutumuseolla (muulloin avoinna 1.6. 15.8. klo 12 18) ja Viljamakasiinin taidenäyttelyssä, kylät esittäytyvät, Noitaristeilyt Tarjanne-laivalla. pe 31.7. klo 20 J.Karjalainen ja Veli-Matti Järvenpää. Latotanssia, Markku Touronen band. Peltomaan juhlariihessä. Lippuvar. 040 7732 620, www.peltomaa.net. pe 21.8. klo 20 Noitarock Ruoveden Areenalla. Esiintyjinä mm. PMMP, Uniklubi, liput ennakkoon rockviikolla 20,- ja ovelta 25,-. la 22.8. Noitien Yön tapahtumia laivarannassa: Markkinatori, ohjelmaa lapsille, nuotanvetonäytös, nuottalauluja, ilotulitus, puuveistosten palkitseminen, noitapukukilpailu, kirjastoauto vierailee rannassa. Lisätiedot ja taidenäyttelyt www.ruovesi.fi MatkailuINFO Honkalantie 12, P (03) 486 1388 info@ruovedenmatkailu.fi Merellisen matkailun päällikkö aikoo viedä Rauman tulevina vuosina erilaisiin Itämeren matkailupiireihin. Tärkeimpänä tehtävänä Oivanen pitää kuitenkin nykyisten matkailusaarien sekä retkeilysaariston sekä muiden merellisten matkailu- palveluiden ja -tuotteiden kehittämistä kansallispuistotasoisiksi. Hanketta Selkämeren kansallispuistoksi on valmisteltu jo pitkään ja toiveissa on, että hanke realisoituisi noin vuoden kuluessa. -Kansallispuistostatus antaisi maankohoamissaaristomme monipuoliselle ja kiehtovalle luonnolle ja kulttuurille sille kuuluvan arvon, toteaa Oivanen. Selkämeren kansallispuistoa kaavaillaan Rauman ja Merikarvian väliselle alueelle ja Rauman saaristoa sen keskeiseksi osaksi. Raumalla portteina ja keskeisinä palvelupisteinä kansallispuistoon olisivat nykyinen Poroholman leirintäalue sekä noin 10 kilometrin päässä mantereelta sijaitseva Kylmäpihlajan majakka. Rauman saariston ja merellisen imagon sekä vetoimaisuuden kehittämistyössä Oivanen tulee tekemään tiivistä yhteistyötä erityisesti kaupungin viestintä- sekä matkailuyksikön kanssa. Yhteistyötä tehdään toki yrittäjien ja monien muidenkin tahojen kanssa. Esimerkiksi Rauman satama on merkittävä yhteistyökumppani liittyen Rauman markkinointiin kahden maailmanperintökohteen loistoristeilysatamana. 8
KIVI-JUHLAT on monelle meistä kesän kohokohta Kivi-juhlia vietetään tulevana kesänä 26.6. 5.7. Taaborinvuorella, Nurmijärven Palojoella. Ohjelmistossa jatkavat riemukkaat Nummisuutarit. Esitykset 26. 28.6. ja 1.-5.7. Aleksis Kiven syntymän 175-vuotisjuhlavuoden kunniaksi on luvassa ilmaisohjelmaakin: Taaborin tantereilla Mukulakivi tapahtumassa Taaborinvuorella maanantaina 29.6. nähdään tanssillinen kertomus pienen Aleksis Kiven leikkipäivästä Taaborinvuorella. Klaukkalan Nuorisoseuran lasten ja nuorten lähes satapäinen tanssijoukko valtaa paikan tuoden iloa ja riemua yleisöön asti. Nimittäin pääsee katsoja halutessaan niin leikkimään, laulamaan kuin tanssimaankin. Kansalliskirjailija KIVI Samana iltana nähdään Musiikkiopiston teatteri-ilmaisun ryhmän esitys, jossa pohditaan Aleksis Kiven tuotantoa lapsen näkökulmasta. Tiistaina 30.6. astuu lavalle A. Kivi Runoteatteri Liehukoon impeeni liina nimisellä tulkinnalla. Kiven runotuotanto ei ole kovin mittava ja sen saama huomio on usein jäänyt hänen suositumman tuotantonsa varjoon. Tähän koosteeseen valitut runot sisältävät aistillisuutta ja luonnonkuvausta inhimillisten tunteiden läpäiseminä, Kivelle ominainen huumori pilkahtelee niissä. Kiven suhde naisiin ei ollut ongelmaton, hapuileva kosketus neidon valkeaan liinaan ( Keinu ) jäi haaveeksi. Kaikuva honkanummi Tiistaina kuullaan myös lauluja Aleksis Kiven runoihin. Niitä ovat esittämässä jo muutaman vuoden ajan yhdessä esiintyneet laulaja Tuia Palonen sekä pianisti Anu Lähdekorpi. On ilo tuntea ja nähdä sitä taitoa tulkita arjelta maistuvia tarinoita elämästä, rakkaudesta tai sen elämää koossa pitävän voiman puutteesta. KIVI-JUHLAT TAABORINVUORELLA Nurmijärvellä 26.6. 5.7.09 KEVÄT UUTTA! HUIPPULÖYTÖJÄ! MALLIKAPPALEITA! AINA EDULLISET HINNAT! FINNKARELIAOUTLET Erkontie 12, ORIMATTILA, puh. 03 8889 213 Kantolankatu 7, HÄMEENLINNA, puh. 03 6565 230 Hitsaajankatu 6, HELSINKI, puh. 09 7594 2135 www.finnkarelia.com Ohj. Kai Lehtinen Valloittavan komedian viimeinen esityskesä! Liput: 22-15 Lippupalvelu: p. 0600 10 800 (1,83 /min+pvm) Lisätiedot ja ryhmät: p. (09) 2504 184 www.kivijuhlat.fi KODIKAS HOTELLI NURMIJÄRVELLÄ SÄÄKSJÄRVEN RANNALLA Kokoustiloja, auditorio, messut ym. muut isot tilaisuudet liikuntahallissa 1-2 hengen majoitushuoneita 180 hengelle Kesäisin myös edullisia soluhuoneistoja Maittavat ja monipuoliset ruoat Uima-allas, saunat, liikuntahalli, kuntosali Oma uimaranta ja rantasauna Loistavat mahdollisuudet virkistäytymiseen, kuntoiluun ja ulkoiluun Kotorannantie 49,05250 Kiljava Myyntipalvelu: ma-to klo 9-16, pe klo 9-15 puh. (09) 2762 704 tai 2762 705 kiljavanranta@kiljavanranta.fi, www.kiljavanranta.fi Matkailu 2 2009 9
Länsi-Turunmaa Elämää merinäköalalla Tapahtumia 2009: Nauvon Kamarimusiikkipäivät 30.6.-3.7.2009 Nauvo Baltic Jazz 3-5.7.2009 Taalintehdas Kemiönsaaren Musiikkijuhlat 7-12.7.2009 Kemiönsaari Houtskär Folk Music 18-19.7.2009 Houtskär Paraisten Urkupäivät 22-26.6.2009 Parainen Rowlit Party in Rock 18.7.2009 Parainen Sibelius & Korppoo 25-26.7.2009 Korppoo Korpo Sea Jazz 29.7-2.8.2009 Korppoo Muinaistulien Yö 29.8. Tulet syttyvät koko saaristossa Lisätietoja musiikkitapahtumista www.festivalnet.info Turusta lounaiseen levittäytyy ainutlaatuinen Saaristomeri ja Turun Saaristo. Tuhannet saaret ja luodot ovat osa maailman suurinta saaristoaluetta. S aaristoon tulet helposti ja mukavasti linja-autolla, henkilöautolla tai veneellä mutta myös moottori- ja polkupyörällä tai vaikkapa melomalla. Lautat ja yhteysalukset jotka liikennöivät saarien välillä vievät sinut yhä kauemmaksi ulkosaaristoon. Yhteysalukset yhdistävät saariston eri alueet kuten läntisen ja pohjoisen saariston. Lähde veneretkelle tai aja autolla tai pyörällä Saariston Rengastietä pitkin tie joka kulkee maan ja meren yli ja joka yhdistää saaret ikään kuin helminauhaksi. Turun saariston asukkaat ovat iloisia voidessaan ottaa sinut vastaan ja palvella sinua hyvin. Koko saaristoalueella on paljon yöpymismahdollisuuksia, ravintoloita, kauppoja ja monia erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Länsi-Turunmaan kaupunki syntyi 1.1.2009, kun viisi ainutlaatuista aluetta yhdistyi yhdeksi vahvaksi toimijaksi. Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kunnat sekä Paraisten kaupunki loivat yhdessä aidosti kaksikielisen, sympaattisen Saaristomeren kaupungin. Tuhansien saarten ja noin 15 500 asukkaan kaupunki on valloittavien vastakohtien aarrearkku. Muutoksia on myös itäisessä saaristossa. Vuoden alusta Kemiö, Dragsfjärd ja Västanfjärd liittyivät yhteen ja muodostavatnyt Kemiönsaari nimisen kunnan. Maisemat vaihtuvat vehreästä karun kauniiseen, työtä tarjoavat niin teollisuus, maatalous kuin matkailukin. Turun saariston uudet kunnat ja kaupungit ovat kuin pieniä lapsia; uteliaita, vilpittömiä ja nopeita oppimaan. Toisaalta ne myös kantavat ylpeinä osiensa rikasta historiaa. Käyntikohteita löydät saaristosta jokaiseen makuun. Ruokailupaikkoja ja majoitusta löytyy sekä pienille että suuremmillekin ryhmille ympäri saaristoa. Matkailuneuvontaa, aikatauluja, tapahtumia ja lisätietoja: Länsi-Turunmaan kaupunki www.saaristo.org, Saariston matkailuneuvonta Puh. 02 4585942 (koko saaristo) info@lansi-turunmaa.fi Kemiönsaaren matkailuneuvonta 02 4260170 (Kemiönsaari) info@kimitoon.fi Käyntikohteita ja nähtävyyksiä saaristossa: Länsi-Turunmaa: Borgberg näköalapaikka (Houtskär) Kirkonkylä ja vierassatama (Nauvo) Louhoksen näköalapaikka (Parainen) Rumarin näkötorni (Korppoo) Saaristokeskus (Korpoström) Sophia Wilhelminan kirkko (Iniö) Vanhan Malmin kaupunginosa (Parainen) Kemiönsaari: Bengtskärin majakka (Kemiönsaari) Kaksi kaunista kirkkoa (Västanfjärd) Rodeborgin viikinkikeskus (Rosala) Saaristokylpylä ja satama-alue (Kasnäs) Sagalundin museo (Kemiö) Sinisimpukan opastuskeskus (Kasnäs) 10
Rantaudumme Kemiönsaarelle! 3000 saarta täynnä elämyksiä. Tule valitsemaan oma ykköskohteesi! Perinteisestä saaristolaisuudesta ylellisyyteen. Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää! puh. (02) 4260 170 info@kimitoon.fi www.kimitoon.fi Matkailu 2 2009 11
ainutlaatuisessa Turun saariston ympäristössä. O Turun saaristo täyttyy musiikista kesällä Saariston ollessa kauneimmillaan tarjoaa yhdeksän eri musiikkitapahtumaa lähes sata korkealaatuista konserttia hjelmasta löytyy jokaiselle jotakin laulelmista ja kansanmusiikista jazziin ja klassiseen musiikkiin, rivakasta rockista ja lastenlauluista kamarimusiikkiin ja kirkkokonsertteihin. Konsertit on sijoitettu kauneimpiin paikkoihin mitä saaristosta löytyy. Useimpiin konsertteihin pääsee sekä autolla että veneellä. Konsertit täydentävät toisiaan niin musiikillisesti kuin maantieteellisestikin. Kesän aloittaa Paraisten Urkupäivät 22. - 26. kesäkuuta. Festivaalin teemana on erityisesti säveltäjä Olivier Messiaen, jonka syntymästä on kulunut sata vuotta. Taiteellinen johtaja Kari Vuola kertoo, että ranskalainen musiikki on vahvasti esillä viitenä festivaalipäivänä sekä konserteissa että kursseilla. -Messiaen oli sodanjälkeisen ranskalaisen avantgarden vahva innoittaja. Katolinen usko, linnut ja rakkaus muodostavat erityislaatuisen kolmiyhteyden, josta säveltäjä ammensi itselleen hengenravintoa, valottaa Vuola. Kokeileva ja omaperäinen säveltäjä oli muutenkin avoin vaikutteille.. Erityisesti aasialaiset kulttuurit inspiroivat häntä. Baltic Jazzissa Iivanainen, Aspelund ja Hurmerinta Kesä jatkuu 22. Baltic Jazzilla 3.-5. heinäkuuta. Festivaali pitää kiinni perinteisestä musikaalisesta linjastaan. Yleisölle tarjotaan korkealaatuista klassista jazzia Taalintehtaan idyllisessä ruukki- ja saaristomiljöössä. Tapahtumassa nähdään vahvoja naissolisteja. Baltic Jazzissa esiintyvät mm. Alvi s Dixie Stompers, Marian Petrescu Trio solistinaan Johanna Iivanainen, Pentti Lasanen Big Swing Orchestra, Monica Aspelund & Leo Holmgren Trio, Maarit Hurmerinta Sound Gallery ja Perko-Pyysalo-Viinikainen, jotka vaeltavat Maan korvessa. PIIRONK I Paraisten tapaan Kemiönsaaren musiikkijuhlilla on teemana ranskalaisuus ja sen ohella juutalaisuus. Juhlat järjestetään tulevana kesänä 11.. kerran upeassa kulttuurimaisemassa ja sen ympäristössä. Juhlat alkavat 7. heinäkuuta ja kestävät kuusi päivää. Edellisvuosien tapaan Kemiölle on saatu houkuteltua kotimaisten taiteilijoiden lisäksi mielenkiintoisia ulkolaisia vieraita. Kemiölle on tulossa mm useita kansainvälisiä kilpailuja voittanut alttoviulisti Weng Xiao Zheng, pianotaiteilija Wolfram Schmitt-Leonardy sekä pianotaiteilija Siegfried Mauser. Kotimaista huippua edustavat mm. Marko Ylönen, Tom Nyman, Helena Juntunen, Timo Korhonen, Erkki Rautio, Timo Ronkainen, Laura Hynninen, Bellman Ensemble sekä kamariorkesteri La Tempesta. Kansanmusiikkia ja rockia Houtskarissa kuullaan kansanmusiikkia 14.-20. heinäkuuta ja näin pidetään yllä saariston kansanmusiikin harrastusta. Tapahtumassa järjestetään myös kansanmusiikin kurssi vasta-alkajille ja kokenemmillekin soittajille. Riehakas Rowlit pauhaa Paraisten louhoksella 18. heinäkuuta. Tapahtuman ohjelma ja esiintyjät selviävät vasta myöhemmin keväällä. Kesän muita saaristofestivaalien tilaisuuksia ovat Sibelius Korppoossa heinäkuussa. Tuolloin saadaan nauttia kansallissäveltäjän nuoruuden sävellyksistä nuorten muusikkojen esittämänä. Muita tapahtumia ovat heinäkuun Korpo Sea Jazz, joka tutustuttaa suomalaiseen huippujazziin neljässä saaristokunnassa ja viidessä vierassatamassa. Lisäksi saaristofestivaaliin kuuluu laulelmiin paneutuva Visfest Paraisilla. (KA) www.turkutouring.fi 12 130x85matkailu.indd 1 15.3.2009 19:19:59
Kuntoranta palvelee laadukkaasti Varkaudessa sijaitsevaa kylpylähotelli Kuntorantaa voi syystä kutsua palveluiltaan ykköseksi. Kuntoranta voitti vuonna 2004 alansa laatupalkinnon nimenomaan palvelusarjassa. -Saavutimme kilpailun historian korkeimmat pisteet palveluistamme - ja taidamme edelleen pitää ennätystä, iloitsee Kuntorannan toimitusjohtaja Tommi Impivaara. Kuntoranta on perustettu jo 1968, mutta tämän vuosituhannen alussa yrityksessä ryhdyttiin tosissaan kehitystyöhön ja valmistelemaan muutosta. Vuonna 2004 avattiin uusi hotelli ja kylpylä. -Muutostyön yksi tärkeä kivijalka on ollut laadun kehittäminen, huomauttaa Impivaara. Kuntorannan hotellissa ja kymmenessä mökissä on yhteensä 270 vuodepaikkaa. Kuntorantaa on kehitetty perinteistä viihdekylpylää monipuolisemmaksi. Tommi Impivaaran mukaan näin on haluttu edelleen parantaa palveluja sekä pidentää vieraiden oleskeluaikoja. Tällä hetkellä asiakkaiden keskimääräinen oleskeluaika on kolme vuorokautta. -Olemme panostaneet erityisesti toiminnallisuuteen. Kylpylä ja erilaiset aktiviteetit ovat tärkeä osa toimintaamme. Olemme panostaneet myös viihteeseen kuten teatteriin, karaokeen ja ravintolashow -esityksiin. Kiinalaisia hoitoja Kuntorannassa toimii kiinalainen terapiakeskus Ai Lin Health, joka tarjoaa vuosituhansia vanhoihin luonnonmenetelmiin perustuvia terapiahoitoja. Kaikki terapeutit ovat kiinalaisia alan ammattilaisia. Muita hoitopalveluja ovat mm. hieronnat, pintalämpöhoidot, höyrypöntöt sekä aromaattiset- ja turvekylvyt. Kuntoranta sijaitsee luonnonkauniilla paikalla. Ulkoiluja retkeilymahdollisuudet ovat erinomaiset. Kesäaikaan on helppo lähteä myös vesille, koska järvireitit kulkevat aivan vieressä. Kuntoranta on golfarinkin oma paikka. Talvisaikaan on käytössä golfsimulaattori ja kesäaikaan lähellä Joroisissa on Kartano Golfin kenttä. (KA) www.kuntoranta.fi Matkailu 2 2009 13
Suomen kaunein maisema on Hämeenkyrössä Teksti Aino Rimppi Hämeenkyrö on voittanut mittelön kauneimmasta kansallismaisemasta. Ympäristöministeriö julisti hämeenkyröläisen maisemanhankkeen 2008 parhaaksi Suomessa. Kulttuurilla on oma osuutensa hankkeessa, sillä mittelössä oleellista oli myös maiseman hoito. Kolin vaarojen merkitys suomalaisena kansallismaisemana lienee kaikille tuttu. Hämeenkyröläinen maisema ylpeilee järvien lomassa avautuvilla viljavilla laaksoilla. Kuntakeskusta lähestyvä pääsee oitis nauttimaan näköalasta kilometrien etäisyyteen, Tämä pitäjä on kuin puisto, totesi Väinö Linnakin vielä 1970-luvulla kirjoittaa Panu Rajala kirjassaan Sillanpään Hämeenkyrö. Mahnalanselkä avautuu etelän suunnalta saapuvalle yllättäen. Järven takana kukkulalla kohoaa Hämeenkyrön vaalea kirkko, vuodelta 1782. Kunnan koko keskusta sijaitsee ympäristöään korkeammalla. Mutta todellinen maalaismaisema avautuu Sasin kylältä Mahnalanselän länsirannalle. Maisemakahvilasta Myllykoluun Ennen Hämeenkyrön keskustaa - heti mahtavan näköalan jälkeen kannattaa kolmostieltä ajaa ulos oikealle ja seurata kylätietä kohti Mahnalaa. Tie kiemurtele ja poukkoilee yhä kuin Väinö Linnan maisematulkinnan aikoihin. Mahnalassa tie lonkeroineen jatkuu ja kääntyy vihdoin vasemmalle, järven rantaan. Silmiä hivelevä näky ulottuu jälleen kilometrien etäisyyteen: vehreää peltoa ja niittyä, maalaistalo siellä täällä. Sellainen on Frans Emil Sillanpään ylistämä näkymä, ja siellä sijaitsee nyt vanhaan perinteen mukainen Maisemakahvila. Suuret rakennukset ja maalaistalojen hoidetut pellot olivat nekin Nobel -kirjailijalle liikaa. Hän halusi retkiltään aina nopeasti takaisin omille nurkilleen, Myllykoluun. Meidän aikamme maiseman ihailijalla on toki mahdollisuus tutustua Myllykoluun, paitsi teemaoppaan johdolla, myös teatteriesitysten aikaan, jolloin sillanpääläinen maisema korostuu. Tai sitten muuten vain! Myllykolun maisema on säilynyt lähes entisenä, joskaan ei ihan Hurskaan kurjuuden myötäilemänä maisemana. Teatteriesitys toimii usein kuin tulkkina entiseen, ja pullakahvit voi nauttia väliajalla harmaiden rakennusten, vehreän heinän tai peräti heinäseipäiden keskellä. Pappilanjoelta Kyrön partaalle Jos 1700-luvulla hämeenkyröläinen viljeli takapihallaan yrttejä ja muita ravintokasveja, perinne elää yhä Frantsilan yrttipuutarhassa. Sieltä lähtee luontaistuotekauppoihin moni arvokas yrttinen rohto. Frantsilan Kehäkukka onkin sitten kahviloista parhaimpia luomutuotteineen ja yrttiteesortteineen. Lisäksi se sijaitsee aivan Pappilanjoen rannalla. Siitä on helppo lipua laiva-ajelulle, vaikka Siuroon asti. Pappilanjoen vastarannalla avautuu Hämeenkyrön viehättävä vanha kortteli puutaloineen. Hämeen Hälläpyörän tunnetaan Kalevalasta. Kyrön puolella kurkistus alas kosken kiviin melkein ottaa vatsanpohjasta. Jalan ja paatilla matkaa taittanut Parkanon Paroonikin hölmistyi kertakaikkisesti, kun saapui kosken partaalle. Muutoin niin neuvokas mies ei keksinyt, miten siitä pystyisi matkaansa eteenpäin jatkamaan. www.hameenkyro.fi 14
E l e k t r a S ä h k ö m u s e o Historiaa, Elämyksiä, Teknologiaa, Kokeiltavaa, Oivalluksia, Nostalgiaa... S ä h k ö ä k a i k i l l e a i s t e i l l e Avoinna: Toukokuu: ti-pe 1000-1600 Kesä- Elokuu: ti-pe 1100-1800, la 1000-1700 Muina aikoina tilauksesta! MEIN KAMPF Mein Kampf on räävitön ja kohua herättävä näytelmä, jossa parodioidaan Hitlerin nuoruusvuosia tule nauramaan Aatulle päin naamaa! NÄYTÖKSET: Pe 17.4. 19 (ennakko) LM La 18.4. 19 (ensi-ilta) To 23.4. 14 & 19 Ke 29.4. 19 To 30.4. 19 To 14.5. 14 & 19 LM=loppuunmyyty RIIHIMÄEN TEATTERI Käsikirjoitus George Tabori Suomennos Juha Siltanen Ohjaus Aleksander Anria NOKKELAA TERÄVÄMPI! -TRAGIFARSSI Varaukset ja tiedustelut: 030 3954326 tai 0400205361 katso myös - www.elektra.fi V a l v o m o t i e 1 1-1 3 1 1 0 H ä m e e n l i n n a LIPUNMYYNTI avoinna ti-pe 12-17 ja 2 h ennen esitystä: puhelin (019) 764 6610, myynti@riihimaenteatteri.f Liput 13-22 www.riihimaenteatteri.fi Matkailu 2 2009 15
Museokäynti lisää eloonjäämisen riskiä Suomen museoliiton pääsihteeri Anja-Tuulikki Huovinen katsoo, että museot edustavat tietynlaista pysyvyyttä. Ne vaalivat tradition merkitystä, huolehtivat jatkuvuudesta ja juurtumisesta. Museonkäynnin on todettu lisäävän eloonjäämisen riskiä enemmän kuin mikään muu kulttuuriharrastus. -Pääsääntöisesti museoiden toimintamäärärahat ovat kuitenkin liian niukat niihin odotuksiin nähden, jotka toimintaan kohdistuvat. Toisaalta yleisön ja päättäjienkin keskuudessa ymmärretään periaatteessa museoiden merkitys, arvioi pääsihteeri Huovinen. Suomen museoliitto perustettiin jo 85 vuotta sitten toimimaan museoiden yhdyssiteenä, hankkimaan niille rahoitusta ja järjestämään koulutusta. Liiton kivijalkoina ovat edunvalvonta, tiedotus ja koulutus. Suomen museoliitto on museoita omistavien yhteisöjen yhdistys. Jäseniä on noin 200, jotka omistavat noin 370 museokohdetta. -Taloudelliset kysymykset ovat olleet keskeisiä koko liiton historian ajan. Tiedotamme museoita kautta maan niitä koskevista asioista. Viestimme myös museoalan tapahtumista ulospäin. -Koulutustilaisuuksiimme osallistuu vuosittain noin tuhat museoammattilaista. Tavoitteemme on kehittää museoalan ammattitaitoa, linjaa Huovinen liiton tehtäviä. Rahat kuluvat kiinteisiin kustannuksiin Museoista tulee helposti kotikutoisen Suomen museoliiton pääsihteeri Anja-Tuulikki Huovinen. näköisiä, kun toimintamäärärahat kuluvat kiinteisiin kustannuksiin: palkkoihin ja kiinteistökustannuksiin. -Valtio teki viime vuonna viiden miljoonan euron korotuksen museoiden toimintaan ja jatkaa sitä porrasteisesti vuoteen 2010. Olisimme toivoneet, että kunnat olisivat ymmärtäneet käyttää tämän kädenojennuksen museoiden hyväksi. Vain pieni osa kunnista on kuitenkin ottanut haasteen vastaan. Anja-Tuulikki Huovisen mukaan monet kunnat ovat asettaneet museoiden oman tulon tavoitteet epärealistisen korkealle. Museot saavat tulonsa pääsylipuista. Kävijämäärät kasvavat kuitenkin vain hyvien ja korkeatasoisten näyttelyjen kautta. Ja se vaatii mahdollisuuksia toimintaan. -Toisaalta kansalaisilla on oikeus omaan kulttuuriperintöönsä, eivätkä korkeat pääsymaksut saisi olla esteenä sille, korostaa Huovinen.. Museoiden merkitys ymmärretään Museoliiton pääsihteeri Anja-Tuulikki Huovinen uskoo, että periaatteessa museoiden merkitys ymmärretään niin yleisön kuin päättäjienkin keskuudessa. Käytännössä kuitenkin monien yhteiskunnan haasteiden myrskyssä museoiden merkitys jää taustalle. Nopeat ja suuret muutokset yhteiskunnassa estävät meitä näkemästä pitkien liitojen merkitystä. -Tradition kantamisen ja jatkuvuuden ohella museot tuottavat monipuolista kulttuuritarjontaa ja ovat oppimisympäristöjä kaikenikäisille. Monipuolisten lääketieteellisten tutkimusten tuloksena museolla on havaittu olevan myös terveydellistä, ennalta ehkäisevää vaikutusta. Museot ovat lisäksi matkailun keskeisiä voimatekijöitä, toteaa Huovinen. Laadukasta työvoimaa Koulutettua työvoimaa museoalalle on ollut hyvin tarjolla. Ongelmana ovat olleet määräaikaiset, projektivaroin rahoitetut työpaikat.. Se on vähentänyt nuorten kiinnostusta alalle. Toisena ongelma Anja-Tuulikki Huovinen pitää sitä, että etelän kasvukeskuksissa on runsaasti hakijoita avoimiin työpaikkoihin, mutta reuna-alueille ei helposti löydy halukkaita. -Alan palkkaus on erittäin alhainen koulutukseen ja työtehtäviin nähden, suomii Huovinen. -Uudet museoammattilaiset ovat hyvin koulutettuja. Museologian opinnot ja tietoyhteiskuntataidot ovat monipuolistaneet ammattitaitoja, joten työntekijöiden laadukkuus on turvattu. (KA) www.museot.fi 16
SUOMENLINNAN menneisyys ja nykyisyys esillä saman katon alla L innoitussaaren menneisyys aukeaa kävijälle 1700-luvulla rakennetun laivaston inventaariokamarin tiloissa sijaitsevassa Suomenlinna-museossa. Ennen tutustumista upeaan maailmanperintökohteeseen kannattaa hankkia perustiedot Suomenlinnan historiasta museon näyttelyiden ja Suomenlinna Experience laajakangasesityksen kautta. Kielimuuria ei museossa tunneta, laajakangasesitys on kuunneltavissa seitsemällä eri kielellä, muun muassa japaniksi ja venäjäksi. Jos et vielä tiedä, miten iilimadot ja appelsiinit, ihmeellinen tuulimylly, Napoleon Bonaparte ja Aleksanteri I sekä pahamaineinen vankileiri liittyvät Suomenlinnan historiaan, on aika suunnata askeleet Suomenlinna-museoon. Suomenlinna-museo, Museovirasto Wrede-suvun historiaa ja keisarinajan loistoa ANJALAN KARTANOMUSEOSSA Keltainen eli kustavilainen salonki. Museovirasto. Kymijoen varrella Ankkapurhan kosken partaalla sijaitseva Anjalan kartano on perustettu 1600-luvun alussa. Vuosina 1608 1837 kartano oli Wrede-suvun hallinnassa. Tämän jälkeen kartanolla oli useita eri omistajia, yksi heistä oli kenraalikuvernööri, ruhtinas Aleksander Mensikov. Kartanolla oli merkittävä osuus ns. Anjalan liittokirjassa. Nykyinen päärakennus edustaa varhaista uusklassismia ja on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Museon interiöörihuoneet on sisustettu 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun asuun. Museovieraille järjestetään tilauksesta opastettuja kierroksia, jossa perehdytään Wrede-suvun historiaan ja 1700 1800 luvun kartanoelämään. Päärakennuksen lisäksi vieraat voivat tutustua kartanon puutarhaan ja sen ympäristössä sijaitsevaan opastettuun historiapolkuun, joka kulkee Kymijoen kauniissa maisemissa. Viikonloppuisin kartanon pihapiirissä sijaitsevassa viljamakasiinissa on esillä Carl Henrik Wreden (1890 1924) veistoskokoelma. Pihapiirissä sijaitsee myös vanha makasiinikahvila, joka palvelee asiakkaita museon aukioloaikoina. Kahvilan yläkerrassa järjestetään kesäisin vaihtuvia taidenäyttelyitä. Anjalan kartanomuseo ja päärakennuksessa sijaitseva museokauppa ovat avoinna 15.5. 15.8. päivittäin klo 11 17. www.nba.fi Matkailu 2 2009 17
YLI-LAUROSELAN TALOMUSEOSSA voi eläytyä entisajan maalaistalon elämään Yli-Lauroselan taloa Ilmajoella pidetään eräänä merkittävimmistä talonpoikaisarkkitehtuurin muistomerkeistä Suomessa. 1800-luvun puolivälissä valmistuneessa kaksikerroksisessa päärakennuksessa yhtyy pohjalainen rakennusperinne empirestä omaksuttuihin tyylipiirteisiin. Huoneet on sisustettu 1900-luvun alkupuolen asuun. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi alkuperäisillä paikoillaan yhdeksän talousrakennusta, joilla kaikilla on ollut oma tehtävänsä taloudenpidossa ja maanviljelyksen harjoittamisessa. Museokierroksella voi vierailija eläytyä entisajan vauraan talonpoikaistalon elämään tutustumalla mm. pujettuun flikkaan luttiin, ajokaluliiveriin, vellisaunaan tai sepän pajaan. Valokuvanäyttely Pohjalaisia ja työpajoja lapsille Entisessä navettarakennuksessa on esillä pohjalaisesta rakennushistoriasta kertova Päreitä, purua ja postipuita - näyttely. Päärakennuksen yläkerran sali on varattu vaihtuville näyttelyille. Kesällä 2009 siellä on esillä valokuvanäyttely Pohjalaisia, jossa kaksi ansioitunutta valokuvaajaa, Kalervo Puskala ja Eetu Sillanpää esittävät omia näkemyksiään pohjalaisuudesta. Vuonna 1953 ensimmäisen valokuvan ottanut, edelleen uraansa jatkava Puskala tunnetaan muotokuvistaan ja sanomalehtikuvaajana ammatikseen toimiva Sillanpää palkittuna elämänilmiöiden dokumentoijana. Yli-Lauroselassa järjestetään erilaista toimintaa pitkin vuotta. Erityishuomion saavat tänä vuonna lapset, kun 7.6. talomuseon pihamaalla järjestetään lasten toimintatuokio Ilmajoen Musiikkijuhlien lastenkonsertin oheistapahtumana. Uutuutena otetaan käyttöön Puuhapuori, jossa on työpajatoimintaa lapsille, kuten matonkudontaa, pienoismallin rakentamista ja vanhoilla mitoilla mittaamista. Heinäkuun museopäivästä on vuosien varrella muodostunut koko perheen tapahtuma ja syyskuun puolivälissä pidettävistä, runsaasti myyjiä ja ostajia keräävistä Maalaismarkkinoista jokavuotinen perinne. Yli-Lauroselan talomuseo, Irma Kortesuo KASVOKKAIN KIINAN KANSSA Kiinalaista nykytaidetta Fu Ruide -kokoelmasta 24.4.-16.8.2009 Perusnäyttelyssä Kainuun historiaa ja kulttuuria Lisäksi: 27.5. asti Kainuun Rajavartiosto 90 vuotta 10.6.-30.8. Kirkko Kainuussa 450 vuotta KUOPION TAIDEMUSEO Kauppak. 35, p. 017 182 633 www.taidemuseo.kuopio.fi ti-pe 10-17, ke 10-19, la-su 11-7 Tang Zhigang,Untitled Avoinna ma, ti, pe, su 12-16, ke, to 12-19 27.6.-15.8. myös la 12-16 www.kajaani.fi/kainuunmuseo Kainuun Museo // Asemakatu 4, Kajaani // (08) 6155 2409 18
Karunan kirkko. Reetta DeWan SEURASAAREN ULKOMUSEO 100 vuotta Seurasaaren ulkomuseossa on voinut tutustua kansanrakentamiseen ja kansanperinteeseen jo 100 vuoden ajan. Tänä vuonna myös Seurasaaren kansanpuisto täyttää 120 vuotta. Kesän ohjelmaan kuuluu muun muassa kansanmusiikkia, kansannäytelmiä, perinnekäsityönäytöksiä, työpajoja ja sadonkorjuupäivä. Opastuksilla voi tutustua museon 100-vuotiseen historiaan. Esineet esille -viikonlopun aikana katse suunnataan museon runsaaseen esineistöön. Juhlavuoden pääjuhlaa vietetään sunnuntaina 7.6. Seurasaaren kesään kuuluvat myös Seurasaarisäätiön järjestämät perinteiset Juhannusvalkeat, joita vietetään juhannusaattona kansantanssin, kansanmusiikin, käsityönäytösten ja kokkojen merkeissä. Maakuntatervehdys saapuu Satakunnasta. Lasten Seurasaari -päivänä museossa järjestetään sadunkerrontaa, perinteisiä leikkejä ja museossa voi tavata kotieläimiä. www.seurasaari.fi Markus Lüpertz, Tyylimaalaus Laiva TUNTEIDEN PEILI kansainvälistä nykytaidetta UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmasta 24.5. asti Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo Puh. 020 615 5297 Avoinna ti ja to 11-18, ke 11-19, pe 10-17, la 11-16, su 12-16 Pääsymaksu 3 ja 2 euroa, alle 18-v ilmaiseksi. www.kouvola.fi/museot SEURASAAREN ULKOMUSEO Seurasaaren ulkomuseo 100-vuotta. Suomalaista rakennus- ja asumiskulttuuria1600 luvulta 1900-luvulle. Käsityönäytöksiä, kansanmusiikkia ja opastettuja kierroksia. Museokauppa ja kahvila Antin Kaffeliiteri. Avoinna 1.6. 31.8. ma su 11 17, 15.5. 31.5. ja 1.9 15.9. ma-pe 9 15, la-su 11 17 puh. (09) 4050 9660, seurasaarenulkomuseo@nba.fi Seurasaari, 00250 Helsinki. Bussi 24 Erottajalta. YLI-LAUROSELAN TALOMUSEO Kaksifooninkinen talonpoikaistalo 1800 luvun puolivälistä. Pihapiirissä yhdeksän talousrakennusta alkuperäisillä paikoillaan. Museokahvila ja -kauppa. 15.5 31.8. Kalervo Puskalan ja Eetu Sillanpään valokuvanäyttely Pohjalaisia. Avoinna 15.5. 31.8. ma su 11 17 Könnintie 2, 60800 Ilmajoki puh. (06) 4246 719, yli-lauroselantalomuseo@nba.fi SUOMENLINNA-MUSEO Suomenlinna-museo esittelee linnoituksen historiaa ja elämää yli 250 vuoden ajalta näyttelyiden ja Suomenlinna Experience -laajakangasesityksen kautta. ANTAUTUMINEN. Komendantti Cronstedtin vaikea kevät 1808 -näyttely Suomenlinna-museossa 31.12.2009 saakka Avoinna 2.5. 30.9. ma su 10 18, 1.10. 30.4. ma su 10 16 Suomenlinna C 74, 00190 Helsinki puh. (09) 4050 9691, suomenlinnanmuseo@nba.fi ANJALAN KARTANOMUSEO Wrede-suvun historiaa ja keisarinajan loistoa Ankkapurhan kosken kauniissa maisemissa. Puutarha ja opastettu historiapolku. Lasten salonki ja tilauksesta lasten teemaopastuksia. Museokauppa ja makasiinikahvila. Avoinna 15.5. 15.8. ma su 11 17 Ankkapurhantie 7, 46910 Anjalankoski puh. (05) 367 4994, anjalankartanomuseo@nba.fi Matkailu 2 2009 19
Facing China esittelee kiinalaistanykytaidetta Fu Ruide-kokoelmasta Kuopion taidemuseossa 24.4. - 16.8.2009. Fu Ruide kokoelman kerääjän kiinnostus kiinalaiseen nykytaiteeseen heräsi kymmenisen vuotta sitten, kun hän näki galleriassa Fang Lijunin maalauksen. Teos kosketti häntä tunnetasolla, ja jokainen tätä seurannut taidehankinta on ollut puhtaasti tunneperäinen päätös. Näen maalauksen paljon merkittävämpänä kuin värien ja muotojen sekoituksena. Se on kurkistus taiteilijan sisäiseen minuuteené Taideteos Kiinalaista nykytaidetta Kuopion taidemuseossa puhuu tunteen kansainvälistä kieltä, joka ei tarvitse tulkkia tullakseen ymmärretyksi kaikkialla ihmisten keskuudessa. Kiinan yhteiskunta eli vuosisatoja eristäytyneenä, kunnes länsimaat pakottivat maan avautumaan 1800-1900-luvun vaihteessa. Tämä jakso tutustutti kiinalaiset länsimaiseen kulttuuriin ja klassiseen taiteeseen, jonka pohjalta puhemies Maon valtaan noustua sosialistinen realismi sai virallisen aseman kylmän sodan vuosikymmeninä. Kun Kiina 1970-luvun lopulla alkoi uudelleen solmia talous- ja kulttuurisuhteita länteen, tavallinen kansa Poikkea totutulta tieltä EMMA, Espoon kaupunginmuseo, Suomen Kellomuseo, Helinä Rautavaaran museo, Leikkilinna Café WeeGee, WeeGee Shop Ahertajantie5, Tapiola, Espoo. www.weegee.fi havahtui huomaamaan sen valtavan eron, mikä vallitsi kiinalaisen arkitodellisuuden ja muun maailman välillä. Länsimaisen taiteen modernismi innoitti kiinalaistaiteilijoita, ja maassa käytiin parissa vuosikymmenessä läpi modernismin suuntauksia, joihin länsimaissa oli kulunut sata vuotta: impressionismista surrealismiin, abstraktista ekspressionismista poptaiteeseen. Näyttelyn taiteilijat elivät nuoruutensa kulttuurivallankumouksen ajan Kiinassa, opiskelivat 1970- ja 1980-luvuilla ja kokivat läheltä vuoden 1989 tapahtumat Tienanmenin aukiolla, kun panssarit tukahduttivat verisesti opiskelijoiden liikehdinnän. Vuoden 1989 poliittiset tapahtumat toimivat eräänlaisena vedenjakajana Kiinan nykytaiteessa. Länsimaisten suuntausten ihannointi väistyi ja uudenlainen realismi astui tilalle, usein ironisoiden arjen banaliteetteja, katsoen toisaalta vanhoihin traditioihin, toisaalta tämän päivän elämänmenoon. Näyttelyssä nähdään paljon kasvoja, useimmat nauravia kuitenkin menneisyyden raskaan painon voi lukea hersyvän hymyn taustalta. Näyttelyssä ollaan kasvokkain paitsi väkirikkaan, eksoottisen Kiinan, myös ihmisyyden kanssa. 20
Tunteiden peili KOUVOLAN Kouvolan taidemuseossa on esillä kansainvälistä nykytaidetta UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmista 12.3. - 24.5.2009. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön omistukseen tuli yritysoston myötä Augsburgiin Saksaan sijoitettu kansainvälisen nykytaiteen kokoelma, johon kuuluu runsaat 200 teosta, maalauksia, veistoksia ja paperipohjaisia töitä. Kokoelman synty osui 1980-lukuun, aikaan jolloin uusi ekspressionistinen maalaustaide nousi kuvataiteen eturintamaan ja näyttelyt kaikkialla maailmassa täyttyivät suurista ja tunnevoimaisista teoksista. Kokoelman painopiste on sodanjälkeisessä saksalaisessa taiteessa. Se sisältää KAINUUN MUSEOSSA uusi Kajaanissa sijaitseva Kainuun Museo on saanut Euroopan Unionin EAKR-tukirahaa näyttelytoimintansa ja verkkosisältöjensä kehittämiseen. Tukipäätöksen TAIDEMUSEOSSA maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa monilta merkittäviltä ja kansainvälisesti tunnetuilta taiteilijoilta, esimerkkeinä Markus Lüpertz, Sigmar Polke ja A.R.Penck. David Hockneyn, Per Kirkebyn ja Frank Stellan teokset antavat kokoelmalle maantieteellistä laajuutta, Arnulf Rainerin, Asger Jornin ja Antoni Tàpiesin kaltaiset klassikot puolestaan ajallista syvyyttä. Kyseessä on selvästi yksityinen kokoelma, keräilijöidensä näköinen. Siksi siihen sisältyy myös esimerkkejä myös vähemmän tunnetuilta taiteilijoilta, monet heistä baijerilaisia. Yhdessä kokoelman teoksista välittyy kuitenkin varsin kiinnostava kuva siitä, miltä nykytaiteen kartta näytti perusnäyttely yhtenä perusteena oli se, että hankkeella on matkailullista merkitystä. Museon uudesta perusnäyttelystä on osa ollut jo nähtävänä ja kokonaan se valmistuu 1900-luvun lopussa eteläsaksalaisesta perspektiivistä nähtynä. Kokoelma pohjalta koottu näyttely Tunteiden peili esittelee sen helmiä ensimmäistä kertaa julkisesti, kaikkiaan noin 40 teosta. Näyttely oli esillä Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä talvikaudella 2008-2009 ja Kouvolan taidemuseossa se on keväällä 2009. Näyttelyn on tuottanut UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö ja sen on suunnitellut Timo Valjakka. Näyttelyyn liittyy kirja, joka esittelee laajemmin kokoelmaa ja sen teoksia. www.kouvola.fi/museot kevään aikana. Perusnäyttelyssään museo haluaa antaa monipuolisen kuvan siitä, mitä kainuulainen kulttuuri on. Näyttely on tekstitetty suomeksi ja englanniksi ja erillisinä monisteina on saatavissa käännökset venäjäksi, ruotsiksi ja saksaksi. Nämä kielet on alueen matkailututkimuksessa todettu tärkeimmiksi. Uudet kotisivut Perusnäyttelyn valmistuttua museo toteuttaa laajat verkkosisällöt kotisivuilleen. Siellä julkaistaan kulttuurimatkailijoita, koululaisia, käsityöläisiä ja viranomaisia palvelevia tietoja. Verkkosisällöt tulevat täydentämään myös näyttelyä siten, että sieltä on saatavissa pidempiä artikkeleita niistä asioista, joita perusnäyttelyssä on esitelty. Museon kotisivut: www.kajaani.fi/kainuunmuseo Antti Mäkinen, museonjohtaja Matkailu 2 2009 21