Hartola Kuntaraportti
Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.- 20.3.2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tässä raportissa esitetään kunnan oma tulos, kunnan tulos vuonna 2014 (mikäli vastaajia ollut 5 tai enemmän), aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 2014 ja 2016. Aluejärjestön tuloksena esitetään sen alueen tulos, mihin kunta kuuluu. Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: Koko maa, N=6347 Alue, Päijät-Hämeen Yrittäjät ry, N=251 Kunta, Hartola, N=11 2
Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 3
Raportin lukuohje Kunnan tulos on esitetty %-arvoina Kunnan keskiarvotulos 2016 Aluejärjestön keskiarvotulos 2016 Koko maan hajontatulos: Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo Koko maan keskiarvotulos 2016 4
Kokonaisarvosana
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Hartola, N=11) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo KUNTA 2016 7,0 2014 6,6 Kunta 55 18 ALUE 2016 6,5 2014 6,6 KOKO MAA 2016 6,7 4 5 6 7 8 10 2014 6,6 6
Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Päijät-Häme, N=251) Keskiarvot 4-10 Koko maa Alue 6,5 6,7 Hartola Sysmä Asikkala Hollola Lahti Orimattila Padasjoki Heinola 7,0 6, 6,7 6,7 6,4 6,4 6,3 6,2 Kärkölä 5,7 7
Mittariston koonti osa-alueittain (Hartola, N=11) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 8 17 14 12 14 17 25 33 14 12 14 17 33 50 50 43 50 57 50 33 12 14 25 17 17 14 12 14 17 4 5 6 7 8 10 7,3 6,5 6,7 7,0 6,3 6,5 6,8 6,5 6,7 6,7 6,6 6,8 6, 6,2 6,3 6, 6,5 6,7 6,5 6,6 6,6 Kunta Alue Koko maa Min Ka Max 4 6 8 10
Mittariston koonti osa-alueittain (Hartola, N=11) Kunnan vuosivertailu, keskiarvot 4-10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit 7,3 7,0 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 7,0 6,6 Kunnan viestintä ja tiedottaminen 6,8 6,8 Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka 6,2 6,7 6,8 6, 2016 2014 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 6, 7,0 Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 6,5 6,6
1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit
Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Hartola, N=11) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 82 0,0 0,1 0,6 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 27 55-0,2-0,1 0,3 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 18 18 64-0,2-0,1 0,3 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 18 55-0,1-0,4-0,3 11-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
2 Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys
Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys (Hartola, N=11) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 18 27 45-0,4-0,3 0,0 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 36 45-0,6-0,4 0,2 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 18 18 45-0,5-0,3 0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 55 27-0,5-0,4 0,0 13-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
3 Viestintä ja tiedottaminen
Viestintä ja tiedottaminen (Hartola, N=11) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max 0,0 Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 18 36 27-0,3-0,2 0,1 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 10 60 30-0,1 0,1 15-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
4 Koulutus ja osaaminen
Koulutus ja osaaminen (Hartola, N=11) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 70 30 0,3 0,0 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 70 30 0,3 0,1 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 80 20-0,1 0,2 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 10 40 40 10-0,3-0,3 0,5 17-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
5 Hankintapolitiikka
Hankintapolitiikka (Hartola, N=11) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esim. jakamalla hankinnat pkyrityksille sopiviin kokonaisuuksiin Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 18 18 18 18 18 73 55 55 55 45 73 18 27 27 27-0,1-0,5-0,4 0,0-0,1-0,3-0,6-0,5-0,1-0,6-0,6-0,5-0,4-0,6-0,4 0,0 0,4 0,6 Min Ka Max 1-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri
Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Hartola, N=11) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 10 10 50 30-0,3-0,2 0,0 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 10 40 40 10-0,3-0,1 0,4 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 10 30 40 20-0,3-0,2 0,6 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 10 20 50 20-0,2 0,0 0,7 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 20 30 50-0,4-0,2 0,1 21-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta
Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Hartola, N=11) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 10 60 30-0,1-0,1 0,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 10 20 60 10-0,3-0,2-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 10 10 60 20-0,1-0,2-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 10 10 70 10-0,2-0,2-0,3 23-2 -1 0 1 2 Kunta Alue Koko maa -2 0 2
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet
Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Hartola, N=11) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Kunnan hankintapolitiikka Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 18 18 32 30 27 32 34 27 25 41 41 40 46 55 64 73 71 73 Kunta Alue Koko maa Koulutus ja osaaminen 26 23 25
Tausta-aineistoa
Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 63 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 27
Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 27kuntaa. 47 35 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 134 alle 5 000 77 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.2016 28
Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,% Keskisuuret yritykset (50 24 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 4 hlöä) 15 608 3,4% Mikroyritykset (1 hlöä) 264 234 Yhteensä 282 58 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 30
Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 hlöä) 346 382 Pienyritykset (10 4 hlöä) 301 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 24 hlöä) 247 058 Suuryritykset (250 hlöä) 481 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 31
Yritysten liikevaihto 16,4% 43,4% 17,% 22,3% Mikroyritykset (1 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 4 hlöä) 6 mrd Keskisuuret yritykset (50 24 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 167 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 32